This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document C2007/155/19
Case C-203/07 P: Appeal brought on 16 April 2007 by the Hellenic Republic against the judgment delivered by the Court of First Instance (First Chamber) on 17 January 2007 in Case T-231/04 Hellenic Republic v Commission of the European Communities
Asia C-203/07 P: Valitus, jonka Helleenien tasavalta on tehnyt 16.4.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-231/04, Helleenien tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, 17.1.2007 antamasta tuomiosta
Asia C-203/07 P: Valitus, jonka Helleenien tasavalta on tehnyt 16.4.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-231/04, Helleenien tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, 17.1.2007 antamasta tuomiosta
EUVL C 155, 7.7.2007, pp. 10–11
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
7.7.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/10 |
Valitus, jonka Helleenien tasavalta on tehnyt 16.4.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-231/04, Helleenien tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, 17.1.2007 antamasta tuomiosta
(Asia C-203/07 P)
(2007/C 155/19)
Oikeudenkäyntikieli: kreikka
Asianosaiset
Valittaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: P. Milonopoulos ja St. Trekli)
Vastapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
— |
Nyt esillä oleva valitus on otettava tutkittavaksi |
— |
Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio on kumottava riidanalaisen osan osalta |
— |
Valittajan kanne on hyväksyttävä sen perustelujen mukaisesti |
— |
Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Helleenien tasavalta väittää, että Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti alkuperäisen yhteisymmärryspöytäkirjan 12, 13 ja 15 artiklan määräyksiä, täydentävän yhteisymmärryspöytäkirjan 14 artiklan määräyksiä sekä lojaliteettiperiaatetta että luottamuksensuojan periaatetta, koska se katsoi, että jäsenvaltioiden velvollisuudet Abuja I- ja Abuja II -hankkeiden yhteydessä määräytyivät kunkin jäsenvaltion käyttäytymisen perusteella eikä että ne olisivat olleet yksinomaan sopimusoikeudellisia velvoitteita ja määräytyneet kahden edellä mainitun pöytäkirjan määräysten perusteella, ja mikäli edellä mainittuja sopimusasiakirjojen määräyksiä tulkittaisiin oikein, olisi katsottava, että Helleenien tasavallalle ei ollut syntynyt taloudellisia velvoitteita, koska Helleenien tasavalta oli ainoastaan allekirjoittanut täydentävän pöytäkirjan mutta ei ollut ratifioinut sitä, joten se ei ollut hyväksynyt viimeksi mainittua pöytäkirjaa ja Helleenien tasavallan osalta eivät olleet täyttyneet kaikki erityisedellytykset, joita taloudellisten velvoitteiden syntymiselle oli asetettu.
Helleenien tasavalta väittää, että Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tulkinnut väärin alkuperäisen yhteisymmärryspöytäkirjan 15 artiklan määräyksiä, kun se katsoi, että ennen täydentävän pöytäkirjan allekirjoitusta tehtiin yritysten kanssa hiljaisesti 24.2.1997 sopimus hankkeen toteuttamisesta ja tällä tavoin sisällöllisesti kumottiin edellä mainittu 15 artiklan 1 kohta tai muutettiin sitä.