This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62014TN0463
Case T-463/14: Action brought on 24 June 2014 — Österreichische Post v Commission
Asia T-463/14: Kanne 24.6.2014 – Österreichische Post v. komissio
Asia T-463/14: Kanne 24.6.2014 – Österreichische Post v. komissio
EUVL C 303, 8.9.2014, pp. 44–45
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
8.9.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 303/44 |
Kanne 24.6.2014 – Österreichische Post v. komissio
(Asia T-463/14)
2014/C 303/52
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Österreichische Post AG (Wien, Itävalta) (edustajat: asianajajat H. Schatzmann ja J. Bleckmann)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan komission täytäntöönpanopäätöksen asiassa C(2014) 2093 siltä osin kuin direktiiviä 2004/17/EY on edelleen sovellettava hankintasopimusten tekoon postipalveluista, joita ei mainita täytäntöönpanopäätöksen 1 artiklassa ja joiden vapauttamista kantaja on direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 6 kohdan nojalla hakenut |
|
— |
toissijaisesti kumoamaan täytäntöönpanopäätöksen kokonaisuudessaan, mikäli unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten vuoksi tai muuten voi vain osittain riitauttaa |
|
— |
velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja väittää, että riidanalainen päätös on niiden postipalvelujen osalta, jotka eivät sisälly päätöksen 1 artiklaan, SEUT 263 artiklan toisen kohdan nojalla lainvastainen, koska komissio on rikkonut unionin oikeutta soveltaessaan perusteettomasti sekä tulkitessaan virheellisesti direktiiviä 2004/17/EY. Tässä yhteydessä kantaja väittää lähinnä, että sen tarjoamat postipalvelut ovat riittävästi ja suoraan avoimia kilpailulle niin, että edellytykset direktiivin 2004/17 30 artiklan 1 kohdan mukaiselle vapautukselle täyttyvät. Kantaja väittää myös, että komissio sovelsi lainvastaisesti unionin oikeudessa ja oikeuskäytännössä vahvistettuja arviointiperusteita ja menetelmiä määritellessään markkinat.
Kantaja vetoaa lisäksi olennaisten muotomääräysten rikkomiseen, sillä komissio ei esittänyt riittäviä perusteluja päätökselleen.
Kantaja väittää lopuksi komission loukanneen yleisiä menettelyllisiä perusoikeuksia, sillä se loukkasi kantajan oikeutta tulla kuulluksi, kun se ei tarkastellut sisällöllisesti kantajan väitteitä eikä sen esittämää näyttöä.