This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62013CN0222
Case C-222/13: Request for a preliminary ruling from the Teleklagenævnet (Denmark) lodged on 25 April 2013 — TDC A/S v Erhvervsstyrelsen
Asia C-222/13: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Teleklagenævnet (Tanska) on esittänyt 25.4.2013 — TDC A/S v. Erhvervsstyrelsen
Asia C-222/13: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Teleklagenævnet (Tanska) on esittänyt 25.4.2013 — TDC A/S v. Erhvervsstyrelsen
EUVL C 207, 20.7.2013, pp. 12–12
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 207, 20.7.2013, pp. 4–4
(HR)
20.7.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 207/12 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Teleklagenævnet (Tanska) on esittänyt 25.4.2013 — TDC A/S v. Erhvervsstyrelsen
(Asia C-222/13)
2013/C 207/22
Oikeudenkäyntikieli: tanska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Teleklagenævnet
Pääasian asianosaiset
Kantaja: TDC A/S
Vastaaja: Erhvervsstyrelsen
Ennakkoratkaisukysymykset
1) |
Estääkö yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY (1) (jäljempänä yleispalveludirektiivi) tai erityisesti sen 32 artikla jäsenvaltiota säätämästä, ettei yrityksellä ole oikeutta vaatia jäsenvaltiolta erillistä korvausta direktiivin II lukuun kuulumattoman pakollisen lisäpalvelun tarjoamisen aiheuttamista nettokustannuksista, jos direktiivin II lukuun kuuluvista muista yleispalveluista yritykselle kertyvä voitto on suurempi kuin pakollisen lisäpalvelun tarjoamisesta sille aiheuttama tappio? |
2) |
Estääkö yleispalveludirektiivi jäsenvaltiota säätämästä, että yrityksillä on oikeus vaatia jäsenvaltiolta korvausta direktiivin II lukuun kuulumattoman pakollisen lisäpalvelun tarjoamisen aiheuttamista nettokustannuksista ainoastaan, jos niistä aiheutuu yrityksille kohtuuton rasite? |
3) |
Jos toiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, voiko jäsenvaltio todeta, ettei direktiivin II lukuun kuulumattoman pakollisen lisäpalvelun tarjoaminen aiheuta kohtuutonta rasitetta, jos yritykselle kokonaisuutena arvioiden on syntynyt voittoa kaikkien niiden palvelujen, joiden osalta sille on asetettu yleispalveluvelvollisuus, mukaan lukien palvelujen, joita yritys olisi tarjonnut myös ilman yleispalveluvelvoitetta, tarjoamisesta? |
4) |
Estääkö yleispalveludirektiivi jäsenvaltiota säätämästä, että direktiivin II lukuun kuuluvien yleispalvelujen tarjoamisesta nimetylle yritykselle aiheutuvat nettokustannukset lasketaan kyseisen palvelun tarjoamiseen liittyvien kokonaistulojen ja -kustannusten perusteella, mukaan lukien tulot ja kustannukset, jotka yritykselle olisivat aiheutuneet myös ilman yleispalveluvelvollisuutta? |
5) |
Onko 1–4 kysymykseen vastaamisen kannalta merkityksellistä, että pakollisen lisäpalvelun suorituspaikka on SEUT:n liitteessä II merentakaiseksi maaksi tai alueeksi määritelty Grönlanti ja että Tanskan viranomaiset ovat asettaneet lisäpalveluvelvoitteen Tanskaan sijoittautuneelle yritykselle, jolla ei ole muuta toimintaa Grönlannissa? |
6) |
Millainen merkitys 1–5 kysymykseen vastaamisen kannalta on SEUT 107 artiklan 1 kohdalla ja SEUT 108 artiklan 3 kohdalla sekä SEUT 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvaukseksi julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 20.12.2011 annetulla komission päätöksellä (2)? |
7) |
Millainen merkitys 1–5 kysymykseen vastaamisen kannalta on muun muassa yleispalveludirektiivin 1 artiklan 2 kohdassa, 3 artiklan 2 kohdassa, johdanto-osan 4, 18, 23 ja 26 perustelukappaleessa sekä liitteessä IV olevassa B osassa tarkoitetulla kilpailun mahdollisimman vähäisen vääristymisen periaatteella? |
8) |
Jos yleispalveludirektiivin säännökset ovat esteenä ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä kysymyksessä kuvatun kaltaisille kansallisille järjestelyille, onko direktiivin säännöksillä tai rajoituksilla välitön oikeusvaikutus? |
(1) EYVL L 108, s. 51.