5.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 102/1

—

toimia Euroopan parlamenttiin, neuvostoon ja komissioon nähden neuvoa-antavana elimenä vaalien unionin ja sen kansalaisten yleistä etua;

—

edistää arvoja, joille Euroopan unioni rakentuu, sekä myötävaikuttaa kansalaisiaan lähempänä olevan, osallistuvamman ja osallistavamman Euroopan unionin kehittymiseen;

—

täydentää unionin ulkoista toimintaa kehittämällä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa sekä edistämällä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja osallistavan demokratian asemaa.

1.

Komitea tiedottaa vuosittain ensimmäisellä vuosipuoliskolla tärkeimmistä poliittisista tavoitteistaan ajatellen komission vuotuista työohjelmaa seuraavaksi vuodeksi.

Vähintään kerran vuodessa järjestetään komission työohjelmaa valmisteltaessa tapaaminen komission puheenjohtajan ja/tai suhteista komiteaan vastaavan varapuheenjohtajan sekä komitean puheenjohtajan kesken, jotta voidaan myös tarkastella yhteistä etua koskevia kysymyksiä.

Komitea järjestää vuosittain keskustelutilaisuuden Euroopan unionin tulevaisuudesta. Siinä yhteydessä komission puheenjohtaja tai suhteista komiteaan vastaava varapuheenjohtaja esittelee Euroopan unionin strategiset painopistealat seuraavaksi vuodeksi.

2.

Komission puheenjohtaja esittelee täysistunnolle komission toimikauden alussa strategiset tavoitteensa.

3.

Komissio ja komitea tekevät yhteistyötä tavoitteenaan edistää tehokkaasti lainsäädäntäkäytäntöjen parantamista.

4.

Komission jäseniä kehotetaan osallistumaan komitean työskentelyyn, erityisesti täysistuntoihin, keskustellakseen omaan vastuualueeseensa kuuluvista strategisista suuntaviivoista sekä kaikista ennalta yhteisesti päätetyistä aiheista. Komission jäsenet voivat myös esittää pyynnön saada käyttää puheenvuoro täysistunnossa.

Komission jäsenet tai poikkeuksellisissa tapauksissa johtavat virkamiehet voivat pyytää saada käyttää puheenvuoron, kun komitean työvaliokunnassa käydään keskustelu komission aloitteista.

Kerran vuodessa järjestetään lisäksi erityisjaostojen puheenjohtajien ja komission vastaavan jäsenen tai vastaavien jäsenien tapaaminen, jossa käsitellään kyseisten tahojen toimivaltaan kuuluvia painopistealoja ja työohjelmia.

5.

Komission edustajat osallistuvat komitean työskentelyyn käsiteltäessä heidän vastuualueeseensa kuuluvia asiakokonaisuuksia, ja he osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kokouksiin, joihin heille on lähetetty kutsu. He esittelevät kokouksissa komission ehdotukset tai mitkä tahansa muut käsiteltävät asiakirjat ja tekevät selkoa siitä, miten aiheiden käsittely etenee.

Komission edustajat tekevät tiivistä yhteistyötä vastaavien komitean edustajien kanssa vastuualueeseensa kuuluvissa asiakokonaisuuksissa.

6.

Komission yksiköiden ja komitean erityisjaostojen sihteeristöjen koordinaattorit tai erityisesti niiden nimeämät vastuuhenkilöt vaihtavat säännöllisesti tietoja etenkin pääosastojen suunnitellessa toimintaansa ja erityisjaostojen toteuttaessa toimia painopistealoillaan.

Koordinaattorit kokoontuvat vähintään kerran vuodessa komitean sihteeristön edustajien kanssa tiedottaakseen toisilleen komission tai komitean toteuttamista tai suunnittelemista tärkeimmistä molempia osapuolia kiinnostavista toimista tai aloitteista.

7.

Sen jälkeen kun on tarkasteltu komission vuotuista työohjelmaa sekä komission ja komitean ensisijaisia tavoitteita, komission pääsihteeri toimittaa komitealle luettelon ehdotuksista, joista komissio aikoo omaehtoisesti kuulla komiteaa. Tähän luetteloon sisältyvät myös ne muut kuin lainsäädäntöasiakirjat, joista komissio aikoo pyytää komitean lausunnon.

Ennen komitean työvaliokunnan kokouksia komissio vahvistaa ohjelmassaan säännöllisesti tarkistettavan työohjelman lisäksi aiheet, joista se esittää komitealle omaehtoisen lausuntopyynnön.

Komitea pyrkii oman työskentelynsä järjestelyssä ottamaan huomioon komission painopistealat ja määräajat. Tätä varten komissio toimittaa komitealle täsmälliset tiedot ehdotustensa ajoituksesta.

8.

Sekä komission että komitean on syytä olla entistä valikoivampia, perussopimusten määräyksiä asianmukaisesti kunnioittaen.

Niinpä komissio perustelee omaehtoista kuulemista koskevan päätöksensä varsinkin seuraavilla seikoilla:

Komitea jatkaa jo käynnistämiään ponnisteluja työskentelynsä rationalisoimiseksi, jotta voidaan keskittyä ensisijassa sellaisiin lausuntoihin, jotka antavat eniten todellista lisäarvoa unionin politiikkojen muotoiluun ja päätöksentekoprosessiin.

9.

Muotoillessaan unionin politiikkoja ja suunnitellessaan työskentelyään komissio voi pyytää komiteaa laatimaan valmistelevia lausuntoja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kannalta erityisen tärkeiltä aloilta, joilla komissio arvioi komitealla olevan asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä. Tällaisista lausuntopyynnöistä ilmoittaa komitealle suhteista komiteaan vastaava komission varapuheenjohtaja. Lausuntopyynnöt sisältävät tarkat ohjeet lausunnon antamisen mahdollisesta tarkoitusperästä ja laatimisaikataulusta.

Komissio ja komitea pyrkivät siihen, että valmistelevia lausuntoja koskevat lausuntopyynnöt liittyvät kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jolla varmistetaan, että kansalaisyhteiskunnan kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemys otetaan mahdollisimman laajasti huomioon.

Komissio huolehtii asianmukaisesta seurannasta, jossa arvioidaan lausuntojen unionin politiikkojen muotoiluun ja päätöksentekoprosessiin tuoma lisäarvo.

10.

Komissio toimittaa komitealle kaikki komitean neuvoa-antavan tehtävän hoitamiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot samaan aikaan kuin se toimittaa ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

11.

Lausuntojensa ymmärrettävyyden parantamiseksi komitea pyrkii toimimaan etenkin seuraavasti:

12.

Komissio ja komitea panevat merkille lausuntojen jatkotoimien merkityksen. Tässä tarkoituksessa komissio perustelee järjestelmällisesti lausuntojen sisältämien muutosehdotusten ja aineellisten kannanottojen huomioon ottamisen tai huomioimatta jättämisen.

Komissio pyrkii ryhtymään valmistelevien lausuntojen johdosta niin ikään poliittisiin jatkotoimiin muun muassa siten, että asiakokonaisuudesta vastaava komission jäsen tiedottaa jatkotoimista mahdollisuuksien mukaan lausunnon hyväksymistä seuraavassa täysistunnossa.

Komissio sisällyttää hyväksymänsä lainsäädäntöasiakirjoja koskevat muutosehdotukset muutettuihin ehdotuksiinsa mahdollisuuksien mukaan.

Jos komissio komitealle osoittamansa alkuperäisen lausuntopyynnön jälkeen muuttaa ehdotuksensa asiasisältöä merkittävästi ja mikäli kyse on perussopimusten määräysten velvoittamasta lausuntopyynnöstä, komissio huolehtii siitä, että komitealle esitetään uusi lausuntopyyntö.

13.

Komitealla on erityinen vastuu osallistavan demokratian periaatteen toteuttamisesta, ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa laajennetaan komitean mahdollisuuksia hoitaa tehtäväänsä ensisijaisena yhdyssiteenä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja unionin toimielinten vuoropuhelussa.

SEUn 11 artiklassa mainitulla tavalla komissio ja komitea tekevät yhteistyötä tehostaakseen entisestään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista ja niiden kanssa käytävää vuoropuhelua sekä jäsenvaltio- että Euroopan tasolla sekä edistääkseen kyseisten organisaatioiden mittavampaa osallistumista politiikan muotoiluun ja unionin lainsäädännön valmisteluun.

Komissio ja komitea edistävät yhteisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja verkostojen keskenään käymää sekä niiden ja Euroopan unionin toimielinten välillä käytävää järjestelmällistä vuoropuhelua etenkin komitean perustaman yhteysryhmän välityksellä.

Komissio tukeutuu harjoittamassaan kuulemispolitiikassa tarpeen mukaan komitean apuun erityisesti syventäessään suhteitaan sekä unionin että unionin ulkopuolisten maiden järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan. Siinä yhteydessä komitea tukee komissiota järjestämällä yhteisiä kuulemistilaisuuksia, seminaareja ja konferensseja, joihin osallistuu tiettyihin yleisesti kiinnostaviin politiikanaloihin perehtyneitä toimijoita ja joihin liittyen komitealla on tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta.

14.

Komissio panee merkille komitean valmiuden auttaa kansalaisaloitevälineen toteuttamisessa.

Asetuksen (EU) N:o 211/2011 11 artiklassa säädetään, että sen kolmen kuukauden mittaisen jakson aikana, jolloin komissio pohtii menestyksellisen kansalaisaloitteen jatkotoimia, sen järjestäjille on annettava mahdollisuus esitellä kansalaisaloite julkisessa kuulemisessa, jonka komissio ja Euroopan parlamentti järjestävät yhteisesti, ”tarvittaessa yhdessä unionin niiden muiden toimielinten ja elinten kanssa, jotka saattavat haluta osallistua siihen – .” Komissio aikoo tähän liittyen ehdottaa Euroopan parlamentille, että komitea kutsutaan tämäntyyppiseen julkiseen kuulemistilaisuuteen aina kun se on tarkoituksenmukaista.

Komissio toteaa, että komitea voi milloin tahansa päättää antaa lausunnon aloilla, missä se katsoo olevansa kyllin osaava ja asiantunteva pystyäkseen tuottamaan lisäarvoa.

15.

Neuvonantotehtäväänsä hoitaessaan komitea konsultoi järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa järjestelmällisesti organisoimalla kuulemistilaisuuksia, seminaareja tai konferensseja, joiden tarkoituksena on koota mahdollisimman laajasti asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä.

Komissio on valmis osallistumaan edellä mainittujen konsultoimisten organisoimiseen ja toteuttamiseen tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla antamalla esimerkiksi logistista ja/tai rahoitusapua.

16.

Komissio ja komitea pyrkivät edelleen lisäämään toimiensa ja aloitteidensa yhteisvaikutusta toimintapolitiikan aloilla, jotka koskevat järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaa, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoskysymykset mukaan luettuina, sekä sisämarkkinoiden syventämistä, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa, maahanmuuttoa sekä energiahuoltoa.

Komitea esittää vuosittain selvityksen, jossa arvioidaan tiiviissä yhteistyössä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten verkoston kanssa kansalaisyhteiskunnan osallistumista kansallisten uudistusohjelmien laadintaan. Selvityksestä keskustellaan Eurooppa-neuvoston kevätkokousta edeltävässä komitean täysistunnossa.

Komitea kutsuu asiasta vastaavan komissio jäsenen osallistumaan keskusteluun ja esittelemään vuotuisen kasvuselvityksen.

17.

Komissio ja komitea pyrkivät edistämään kansalaisten sitoutumista unionin toimintalinjoihin. Niinpä komissio tervehtii tyytyväisenä komitean aikomusta saada kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten verkosto osallistumaan tähän työhön.

18.

Komitea antaa panoksensa unionin lainsäädännön täytäntöönpanon arviointiprosessiin erityisesti SEUTin 8 ja 12 artiklassa mainittujen horisontaalisten lausekkeiden osalta.

19.

Komitea aikoo täydentää unionin ulkoista toimintaa ylläpitämällä vuoropuhelua sellaisten Euroopan unionin ulkopuolisten maiden ja maantieteellisten kokonaisuuksien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, joihin unionilla on vakiintuneet suhteet. Näin ollen komissio tukee sen aloitteita unionin ulkopuolisten maiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamiseksi sekä vuoropuhelu- ja kuulemiskäytännön ja siihen liittyvien rakenteiden edistämiseksi.

Komitea ja komissio työskentelevät yhdessä edistääkseen yhteisten kansalaisyhteiskunnan mekanismien perustamista ja varmistaakseen niiden hallinnoinnin kauppasopimusten täytäntöönpanon seurantaa ajatellen.

20.

Euroopan unionin kaikkien toimielinten ja muiden elinten on välitettävä kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille viestiä unionista ja tehtävä sitä tunnetuksi. Euroopan unionin tehokas tiedotus ja viestintä on siis miellettävä ensi sijassa julkiseksi palvelutehtäväksi. Päämääränä on oltava antaa kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuus osallistua täysiarvoisesti unionissa käytävään keskusteluun sekä unionin toimintapolitiikan laadintaan ja päätösten muokkaamiseen kuuluvaan demokraattiseen prosessiin.

21.

Sekä komissio että komitea katsovat, että on Euroopan unionin ja sen kansalaisten yleisen edun mukaista vahvistaa komission ja komitean välisiä suhteita myös tiedotuksen ja viestinnän alalla ja tehdä tiivistä yhteistyötä tätä tarkoitusta varten.

22.

Komissio ja komitea ovat yhtä mieltä tarpeesta yhdistää viestintä osaksi päätöksentekoa. Komissio toteaa, että kokoonpanonsa ja sille perussopimuksissa uskotun roolin ansiosta komitealla on keskeinen tehtävä luotaessa todellinen yleinen eurooppalainen vuoropuhelufoorumi, jossa keskustellaan kansalaisia eniten askarruttavista aiheista, jotka ovat Euroopan unionin tulevan rakentamisen tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa.

23.

Komissio ja komitea tekevät yksissä tuumin työtä edistääkseen yhteisten tapahtumiensa viestimissä keräämää huomiota hyödyntäen käytettävissään olevia viestintäfoorumeita ja -välineitä. Komissio ja komitea tekevät julkisessa viestintä- ja tiedotustoiminnassaan kummankin erityistä roolia tunnetuksi.

24.

Komissio ja komitea ajantasaistavat ja saattavat toistensa tietoon luettelonsa päätoimipaikassaan ja jäsenvaltioissa vaikuttavista virallisista yhteyshenkilöistä noudattaen tietosuojasäännöksiä.

Komission edustustot jäsenvaltioissa ja kyseisistä maista vastaavat komitean yhteystahot informoivat toisiaan viestintäsuunnitelmistaan ja tekevät kumpikin parhaansa osallistuakseen toistensa järjestämiin tapahtumiin, mikäli se vain on tarkoituksenmukaista. Jäsenvaltioissa sijaitsevien komission edustajistojen tilat ja palvelut ovat yhteisestä sopimuksesta käytettävissä komitean hankkeisiin, mikäli se on tarkoituksenmukaista ja logistisesti toteutettavissa. Saattaa olla myös tarpeen konsultoida Euroopan parlamentin tiedotustoimistoja aiheellisissa tapauksissa.

25.

Komitea sekä sen jäsenet, kumppaniorganisaatiot ja kansalliset talous- ja sosiaalineuvostot ja vastaavat elimet muodostavat avainasemassa olevan tiedotus- ja viestintäverkoston. Komissio osallistuu mahdollisuuksien mukaan kokouksiin, joita komitea järjestää yhdessä jäsentensä, näiden taustaorganisaatioiden sekä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa.