—

kumoamaan 31.1.2019 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen työjärjestyksen muuttamisesta

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan rikkomista, koska riidanalainen muutos merkitsee kieleen perustuvaa syrjintää, ei kunnioita kielellistä monimuotoisuutta ja johtaa siihen, että Euroopan parlamentin ranskalainen jäsen ei käytä äidinkieltään.

2)

Toinen kanneperuste, joka koskee Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan rikkomista, koska parlamentin uusi työjärjestys merkitsee ranskankielisen kantajan syrjintää.

3)

Kolmas kanneperuste, joka koskee EU-sopimuksen rikkomista. Tämän osalta kantaja väittää, että koska parlamentin uusi työjärjestys on ranskan kieltä syrjivä, se loukkaa kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta tässä toimielimessä.

4)

Neljäs kanneperuste, joka koskee EUT-sopimuksen 18 artiklan rikkomista; kyseisessä artiklassa taataan monikielisyyden kunnioittaminen ja siten ranskan kielen käyttö.

5)

Viides kanneperuste, joka koskee Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevien järjestelyjen vahvistamisesta 15.4.1958 annetun neuvoston asetuksen N:o 1 (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385) rikkomista.