15.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 201/49


Kanne 14.4.2020 – Alkattan v. neuvosto

(Asia T-218/20)

(2020/C 201/63)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Waseem Alkattan (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja G. Karouni)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan seuraavat toimet siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 17.2.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2020/212

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 17.2.2020 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/211

velvoittamaan neuvoston maksamaan 500 000 euroa korvauksena kaikesta aiheutuneesta vahingosta

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa oikeutta, jotka perustuvat Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklaan sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, on loukattu. Kantaja katsoo, että häntä olisi pitänyt kuulla ennen kuin Euroopan unionin neuvosto antoi päätöksen häneen kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja että hänen puolustautumisoikeuksia ei siten ole kunnioitettu.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuus on laiminlyöty (SEUT 296 artiklan toinen kohta). Kantaja arvostelee neuvostoa siitä, että se tyytyi esittämään ylimalkaisia ja yleisiä seikkoja mainitsematta erityisesti ja konkreettisesti niitä syitä, joiden perusteella se katsoo harkintavaltaansa käyttäessään, että kantajaan on kohdistettava kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä. Kantajaa vastaan ei näin ollen ole esitetty yhtään konkreettista ja objektiivista seikkaa, jolla kyseiset toimenpiteet voitaisiin perustella, eikä neuvoston perusteluissa esitetä kantajalle riittäviä tietoja vaan perustelut ovat ylimalkaiset, yleiset ja epätäsmälliset.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen. Kantaja väittää, että neuvosto viittasi rajoittavien toimenpiteiden tueksi esittämissään perusteluissa seikkoihin, joita tosiseikasto ei selvästikään tue, koska tosiseikoilla, joihin vedottiin, ei ole kantajan mukaan vakavasti otettavaa perustaa.

4)

Neljäs kanneperuste, joka liittyy vahingonkorvausvaatimukseen ja jonka mukaan se seikka, että kantajaa pidetään vastuussa eräistä vakavista teoista, saattaa hänet ja hänen perheensä vaaraan, mikä on osoitus aiheutuneiden vahinkojen laajuudesta ja oikeuttaa kantajan vaatimaan vahingonkorvausta. Kantaja väittää myös, että hänen taloudellinen toimintansa on vaarantunut vakavasti ja pysyvästi.