15.6.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 201/49 |
Kanne 14.4.2020 – Alkattan v. neuvosto
(Asia T-218/20)
(2020/C 201/63)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Waseem Alkattan (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja G. Karouni)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
kumoamaan seuraavat toimet siltä osin kuin ne koskevat kantajaa
|
— |
velvoittamaan neuvoston maksamaan 500 000 euroa korvauksena kaikesta aiheutuneesta vahingosta |
— |
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa oikeutta, jotka perustuvat Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklaan sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, on loukattu. Kantaja katsoo, että häntä olisi pitänyt kuulla ennen kuin Euroopan unionin neuvosto antoi päätöksen häneen kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja että hänen puolustautumisoikeuksia ei siten ole kunnioitettu. |
2) |
Toinen kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuus on laiminlyöty (SEUT 296 artiklan toinen kohta). Kantaja arvostelee neuvostoa siitä, että se tyytyi esittämään ylimalkaisia ja yleisiä seikkoja mainitsematta erityisesti ja konkreettisesti niitä syitä, joiden perusteella se katsoo harkintavaltaansa käyttäessään, että kantajaan on kohdistettava kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä. Kantajaa vastaan ei näin ollen ole esitetty yhtään konkreettista ja objektiivista seikkaa, jolla kyseiset toimenpiteet voitaisiin perustella, eikä neuvoston perusteluissa esitetä kantajalle riittäviä tietoja vaan perustelut ovat ylimalkaiset, yleiset ja epätäsmälliset. |
3) |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen. Kantaja väittää, että neuvosto viittasi rajoittavien toimenpiteiden tueksi esittämissään perusteluissa seikkoihin, joita tosiseikasto ei selvästikään tue, koska tosiseikoilla, joihin vedottiin, ei ole kantajan mukaan vakavasti otettavaa perustaa. |
4) |
Neljäs kanneperuste, joka liittyy vahingonkorvausvaatimukseen ja jonka mukaan se seikka, että kantajaa pidetään vastuussa eräistä vakavista teoista, saattaa hänet ja hänen perheensä vaaraan, mikä on osoitus aiheutuneiden vahinkojen laajuudesta ja oikeuttaa kantajan vaatimaan vahingonkorvausta. Kantaja väittää myös, että hänen taloudellinen toimintansa on vaarantunut vakavasti ja pysyvästi. |