11.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/37

1.1

Käsillä olevien ehdotusten tavoitteena on laajentaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja perustaa Euroopan unionin perusoikeusvirasto Eurooppa-neuvoston 13. joulukuuta 2003 tekemän päätöksen mukaisesti.

1.2

Voimassa olevan lainsäädännön ja näiden ehdotusten suurimpana erona on, että ehdotuksissa laajennetaan soveltamisalaa rasismista ja muukalaisvihasta kaikkiin perusoikeuskysymyksiin, jotka on mainittu perusoikeuskirjassa mutta jotka eivät kuulu Yhdistyneiden Kansakuntien, Maailman työjärjestön ja Euroopan neuvoston hyväksymien sääntelyjärjestelmien piiriin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niihin aloihin, joilla jo toimii muita yhteisön virastoja.

1.3

Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä unionin oikeuden soveltamista koskevin osin jäsenvaltioissa sekä viraston toimintaan osallistuvissa ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa. Lisäksi komissio voi pyytää virastoa toimittamaan ja analysoimaan tietoja yhteisön ulkopuolisista maista, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia määräyksiä sisältävän sopimuksen tai joiden kanssa se on käynnistänyt tai käynnistämässä neuvottelut tällaisista sopimuksista.

1.4

Viraston tavoitteena on tarjota yhteisön toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä perusoikeuksia koskevaa neuvontaa ja asiantuntemusta ja auttaa niitä varmistamaan kaikkien perusoikeuksien kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimia tai määrittelevät toimilinjoja.

1.5

Virasto kerää ja arvioi täysin itsenäisesti näillä aihealueilla tietoja unionin toimenpiteiden vaikutuksista perusoikeuksiin sekä hyvistä käytänteistä perusoikeuksien kunnioittamiseksi ja edistämiseksi. Samoin virasto antaa lausuntoja perusoikeuksiin liittyvästä poliittisesta kehityksestä, tiedottaa yleisölle kaikista niistä asiakirjoista ja sääntelyvälineistä, joihin EU viittaa, edistää vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä koordinoi toimintaa ja muodostaa verkostoja perusoikeuksien alalla toimivien tahojen kanssa. Virasto ei käsittele kanteluja.

1.6

Ehdotusten mukaan virastolla olisi valtuudet toimia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla.

2.1

Komitea on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston päätökseen perustaa Euroopan unionin perusoikeusvirasto (jäljempänä ’virasto’) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan kirjattujen unionin periaatteiden ja käytäntöjen vahvistamiseksi. Näin luodaan mekanismi, jonka avulla voidaan valvoa perusoikeuksien toteutumista unionissa ja jota voidaan hyödyntää jäsenvaltioiden perusoikeuspolitiikkojen koordinoinnin parantamisessa. Komission ehdotuksessa on monta seikkaa, joihin komitea suhtautuu myönteisesti. Mainittakoon niistä erityisesti seuraavat:

2.2

Komitea on tyytyväinen ehdotetun asetuksen toiseen perustelukappaleeseen, jossa tunnustetaan unionissa nykyisin kansalaisten ja ei-kansalaisten suojelemiseksi sovellettavat oikeudet. Perustelukappale kuuluu seuraavasti: ”Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja yhteisöjen perussopimuksiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön.”

Komitea toteaa, että unionissa tulee pyrkiä asianmukaiseen tasapainoon turvallisuuden, erityisesti terrorismin vastaisten toimien, sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun ja edistämisen välillä. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän ja sittemmin Madridin ja Lontoon pommi-iskujen jälkeen jäsenvaltiot ovat alkaneet toteuttaa uusia terrorismin vastaisia toimia, joista osa saattaa loukata ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Yksi turvallisuutta koskevan eurooppalaisen yhteistyön suurimpia heikkouksia on kuitenkin se, että turvallisuuspolitiikka ei vieläkään kuulu yhteisön säännöstön piiriin, vaan sen toteuttamisessa turvaudutaan pääosin hallitustenväliseen menettelyyn (EU:n kolmas pilari). Euroopan unionin rooli on siten hyvin rajallinen. Sen vuoksi päätöksentekoprosessi ei ole avoin eivätkä Euroopan parlamentti ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin osallistu prosessiin. Uuden viraston vastuualueen laajentaminen käsittämään EU:n kolmas pilari (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto) olisi keskeistä sopivan tasapainon säilyttämiseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden välillä unionin toteuttamissa politiikoissa. (1)

2.3

Komitea tunnustaa, että Euroopan neuvostolla on ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien alalla asiantuntemusta ja jo olemassa oleva valvontamekanismi. Tämä koskee myös tarkistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa vahvistettuja täytäntöönpanokelpoisia sosiaalisia oikeuksia. Komitea toteaa lisäksi, että eri yleissopimusten ja kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluvien ihmisoikeusloukkauksien tarkasteleminen kuuluu Euroopan neuvoston ja sen alaisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivaltaan. Tässä asiassa virastolla ei ole toimivaltaa, joten viraston ja Euroopan neuvoston välisen koordinoinnin ja yhteistyön vahvistaminen on erittäin tärkeää.

Viraston tulee viitata — kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antamissaan lausunnoissa ja tuomioissa — kansainvälisiin asiakirjoihin EU:n primaari- ja sekundaarilainsäädännön tulkinnassa ja soveltamisessa.

Komitea toistaa kehotuksensa EU:lle liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan neuvoston tarkistettuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, sitten kun unionilla on tähän tarvittava toimivalta.

2.4

Komitea on hyvin huolissaan siitä, että ehdotuksessa ei edistetä tai tueta kovin laajaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustusta uuden viraston hallintoneuvostossa ja perusoikeusfoorumissa (jäljempänä ’foorumi’). Tämä ei vastaa eurooppalaista hallintotapaa käsittelevää valkoista kirjaa, jossa todetaan seuraavasti: ”Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä tehtävä kansalaisten äänitorvena ja ihmisten tarpeisiin vastaavien palvelujen antajana. — – Kansalaisyhteiskunnan piirissä katsotaan yhä useammin, että EU tarjoaa kansallisia hallituksia paremman mahdollisuuden muuttaa politiikan suuntaa ja yhteiskuntaa. Tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden laajentaa keskustelua EU:n roolista jäsenvaltioissa. Kansalaisyhteiskunnan välityksellä kansalaiset saadaan entistä aktiivisemmin mukaan toteuttamaan unionin päämääriä, ja se tarjoaa myös järjestäytyneen kanavan palautteelle, kritiikille ja protesteille.” (2)

2.5

Hallintoneuvoston ja foorumin ei pitäisi koostua pelkästään juristeista ja akateemisen maailman edustajista, vaan edustaa laajasti ja monipuolisesti erityisesti kansalaisjärjestöjä, työmarkkinaosapuolia sekä kulttuurialaa, uskonnollisia ja humanistisia järjestöjä, jotka edistävät ja puolustavat sosiaalisesti syrjäytyneiden ja heikossa asemassa olevien väestöryhmien perusoikeuksia yhteiskunnassa.

3.1.1

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklan ja VI osastoa koskevan neuvoston päätöksen voidaan ehkä sanoa olevan riittämättömiä viraston toimivaltuuksien varmistamiseksi unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla yhteisöllä (ei unionilla) on valtuudet antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi, mikäli perustamissopimuksessa ei ole määräyksiä kyseisistä valtuuksista. Yhteisön yleisenä tavoitteena on varmistaa, että sen omien toimien yhteydessä kunnioitetaan ja suojellaan kaikin tavoin perusihmisoikeuksia, mutta perustamissopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä tätä varten.

3.1.2

Ehdotetun neuvoston päätöksen mukaan virasto siis valtuutettaisiin toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla.

3.1.3

Komitea korostaa, että ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen ovat unionin yhteisiä arvoja ja tavoitteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun mukaisesti. Kohta kuuluu seuraavasti: ”Unioni järjestää itselleen tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat keinot.” Komitea kehottaakin neuvostoa antamaan viraston toimivallalle mahdollisimman lujan oikeusperustan 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jotta virastolla olisi varmasti kaikki sen tehtävien täyttämiseksi tarvittavat toimivaltuudet.

3.2.1

Komitea kehottaa lisäämään tavoitteita koskevaan 2 artiklaan maininnan siitä, että viraston yhtenä tavoitteena on laatia suosituksia, joita yhteisön toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltiot voivat hyödyntää toteuttaessaan toimia ja määritellessään toimintalinjoja perusoikeuksia koskevissa asioissa, sekä tiedottaa kansallisten ihmisoikeusvirastojen mahdollisuuksista käynnistää oikeustoimet niiden henkilöiden ja ryhmien suojelemiseksi, joita lainsäädännöt tai oikeusvaltioperiaatteen piiriin kuulumattomat valtion käytännöt syrjivät.

Viraston tulee laatia vuosittain kertomus perusoikeuksien toteutumisesta EU:ssa sekä säännöllisiä raportteja yhtäältä yhteyksistään etenkin kaupankäynnin tai kehitysyhteistyön aloilla toimiviin kansainvälisiin elimiin ja toisaalta assosiaatiosopimuksista ja Cotonoun sopimuksesta.

3.2.2

Lisäksi komitea suosittaa, että vaikka virasto voi omasta aloitteestaan laatia arvion mistä tahansa yhteisön lainsäädäntöehdotukseen liittyvästä aiheesta yhteisymmärryksessä hallintoneuvostonsa tai johtokuntansa kanssa tai niiden ehdotuksesta, Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio voisi pyytää virastoa laatimaan arvioita minkä tahansa uutta EU:n säädöstä tai toimintalinjaa koskevan ehdotuksen yhteensopivuudesta perusoikeuskirjan kanssa. (Tämä koskee myös ulkopolitiikan aloja, kuten kauppaa kehitysmaiden kanssa.)

3.3.1

Kuulemisista saadun palautteen mukaan 90 prosenttia kuulluista tahoista halusi varmistaa, että rasismin ja muukalaisvihan torjunta säilyy yhtenä viraston keskeisistä toiminta-aloista. Komitea pitääkin tervetulleena komission ehdotuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, jossa todetaan, että rasismin ja muukalaisvihan torjunta kuuluu aina viraston monivuotisten puitteiden mukaisiin toiminta-aloihin.

3.3.2

Komitea katsoo kuitenkin, että hallintoneuvoston yhteyteen tulisi perustaa erityinen rasismia ja muukalaisvihaa käsittelevä komitea, joka ohjaa toimia ja myöntää tarvittavat resurssit. Näin varmistettaisiin, että rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan kiinnitetään huomiota uuden viraston kaikessa toiminnassa 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3.6.1

Komitea on huolissaan siitä, että ehdotuksessa ei edistetä ja tueta kovin laajaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustusta foorumissa. Foorumissa tulisi olla mahdollisimman laaja edustus sen sidosryhmistä, joita ovat kansalaisjärjestöt, työmarkkinaosapuolet sekä kulttuurialan, uskonnolliset ja humanistiset järjestöt, jotka puolustavat ihmisoikeuksia. Komitea suosittaa, että vähintään kolmannes foorumin jäsenistä edustaisi järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa.

3.6.2

Ehdotetun asetuksen mukaan foorumin puheenjohtajana toimii viraston johtaja. Foorumin tulisi toimia koko hallintoneuvostoa eikä vain johtajaa palvelevana kaikupohjana, joten sen ja hallintoneuvoston tiiviiden yhteyksien takaamiseksi foorumin puheenjohtajana tulisi olla hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.6.3

Riippumattomien ihmisoikeusasiantuntijoiden nykyisen verkoston asiantuntemusta ei saisi jättää hyödyntämättä. Komitea suosittaa, että riippumattomien asiantuntijoiden verkosto olisi edustettuna foorumissa.

3.7.1

Viraston riippumattomuuden takaamiseksi tulee luoda mekanismit, joiden avulla varmistetaan niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista, että kansallisia ihmisoikeusinstituutioita koskevia YK:n Pariisin periaatteita noudatetaan. Komitea suosittaakin, että 15 artiklan 1 kohta (”Virasto harjoittaa toimintaansa täysin riippumattomasti.”) muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Virasto harjoittaa toimintaansa täysin riippumattomasti ja kansallisia ihmisoikeusinstituutioita koskevien YK:n Pariisin periaatteiden mukaisesti.”

3.8.1

Komitea suosittaakin seuraavan lausekkeen lisäämistä 19 artiklan 1 kohdan edelle:

”(1 a) Virasto saa unionilta asianmukaisen rahoituksen tehtäviensä hoitamiseksi koko varainhoitovuoden ajan. Poikkeustapauksissa virasto voi pyytää lisäresursseja erityistehtävien tai sellaisten lisätehtävien suorittamiseksi, joita ei ole otettu huomioon vuotuisessa talousarviossa.”