Euroopan unionin C 263/2019

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 263

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 5. elokuu 2019

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2019/C 263/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1
2019/C 263/02	Menettely tuomarin nimeämiseksi estyneen tuomarin sijaan	2

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan unionin tuomioistuin
2019/C 263/03	asia C-38/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 5.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Budai Központi Kerületi Bíróság — Unkari) — GT v. HS (Ennakkoratkaisupyyntö — Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Direktiivi 93/13/ETY — 3 artiklan 1 kohta — 4 artiklan 2 kohta — 6 artiklan 1 kohta — Valuuttamääräinen lainasopimus — Kansallisessa valuutassa käyttöön annettuun summaan sovellettavan vaihtokurssin ilmoittaminen kuluttajalle sopimuksen tekemisen jälkeen)	3
2019/C 263/04	asia C-628/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Najwyższy — Puola) — Prezes Urzędu Ochrony Konkurencji i Konsumentów v. Orange Polska S.A. (Ennakkoratkaisupyyntö — Kuluttajansuoja — Direktiivi 2005/29/EY — Sopimattomat elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väliset kaupalliset menettelyt — Aggressiivisen kaupallisen menettelyn käsite — Kuluttajien velvollisuus tehdä lopullinen kaupallinen ratkaisu yleiset sopimusehdot toimittavan kuriirin läsnä ollessa)	4
2019/C 263/05	asia C-634/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 23.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Oldenburg — Saksa) — ReFood GmbH & Co. KG v. Landwirtschaftskammer Niedersachsen (Ennakkoratkaisupyyntö — Ympäristö — Euroopan unionin sisällä tapahtuvat jätteiden siirrot — Asetus (EY) N:o 1013/2006 — 1 artiklan 3 kohdan d alakohta — Soveltamisala — Asetus (EY) N:o 1069/2009 — Eläimistä saatavien sivutuotteiden siirrot)	5
2019/C 263/06	asia C-646/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Brindisi — Italia) — Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Gianluca Moro (Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Direktiivi 2012/13/EU — Oikeus tiedonsaantiin rikosoikeudellisissa menettelyissä — 6 artiklan 4 kohta — Oikeus saada tietoja syytteestä — Kaikista annettujen tietojen muutoksista ilmoittaminen, kun se on tarpeen menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi — Syytteen perustana olevien tosiseikkojen oikeudellisen luokittelun muuttaminen — Syytetty ei voi pääkäsittelyssä pyytää kansallisen lainsäädännön mukaisen neuvotellun rangaistuksen määräämistä — Toisin silloin, kun muutos koskee syytteen perustana olevia tosiseikkoja)	6
2019/C 263/07	asia C-658/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 23.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim — Puola) — Asia, jonka on pannut vireille WB (Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Asetus (EU) N:o 650/2012 — 3 artiklan 1 kohdan g ja i alakohta — Päätöksen käsite perintöasioissa — Virallisen asiakirjan käsite perintöasioissa — Perillisaseman vahvistamista koskevan kansallisen asiakirjan oikeudellinen luonnehdinta — 3 artiklan 2 kohta — Tuomioistuimen käsite — Jäsenvaltio ei ole ilmoittanut Euroopan komissiolle notaareita oikeusviranomaisiin kuulumattomina viranomaisina, jotka hoitavat tuomioistuimen tavoin tiettyjä lainkäyttötehtäviä)	6
2019/C 263/08	asia C-664/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolams jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Areios Pagos — Kreikka) — Ellinika Nafpigeia AE v. Panagiotis Anagnostopoulos ym. (Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 2001/23/EY — Soveltamisala — Yrityksen osan luovutus — Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen — Luovutuksen käsite — Taloudellisen yksikön käsite — Emoyhtiön liiketoiminnan osan luovuttaminen uudelle tytäryhtiölle — Identiteetti — Itsenäisyys — Taloudellisen toiminnan jatkaminen — Taloudellisen toiminnan jatkamisen pysyvyyttä koskeva kriteeri — Turvautuminen kolmansien osapuolten tuotannontekijöihin — Aikomus purkaa luovutettu yksikkö)	7
2019/C 263/09	asia C-705/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Svea hovrätt, Patent- och marknadsöverdomstolen — Ruotsi) — Patent- och registreringsverket v. Mats Hansson (Ennakkoratkaisupyyntö — Tavaramerkit — Direktiivi 2008/95/EY — 4 artiklan 1 kohdan b alakohta — Sekaannusvaara — Kokonaisvaikutelma — Aikaisempi tavaramerkki, jonka rekisteröinti sisältää erottamislausuman — Tällaisen erottamislausuman vaikutus aikaisemman tavaramerkin suojan laajuuteen)	8
2019/C 263/10	asia C-720/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 23.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof — Itävalta) — Mohammed Bilali v. Bundesamt für Fremdenwesen und Asyl (Ennakkoratkaisupyyntö — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Turvapaikkapolitiikka — Toissijainen suojelu — Direktiivi 2011/95/EU — 19 artikla — Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen — Hallinnon tekemä tosiseikkoja koskeva virhe)	9
2019/C 263/11	asia C-22/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Amtsgericht Darmstadt — Saksa) — TopFit eV ja Daniele Biffi v. Deutscher Leichtathletikverband eV (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin kansalaisuus — SEUT 18, SEUT 21 ja SEUT 165 artikla — Urheiluliiton säännöt — Amatööriurheilijan, jolla on jäsenvaltion kansalaisuus, osallistuminen toisen jäsenvaltion kansallisiin mestaruuskilpailuihin — Kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu — Vapaan liikkuvuuden rajoitus)	10
2019/C 263/12	asia C-33/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt cour du travail de Liège — Belgia) — V v. Institut national d’assurances sociales pour travailleurs indépendants (Inasti) ja Securex Integrity ASBL (Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen — Siirtotyöläiset — Asetus (EY) N:o 883/2004 — Siirtymäsäännökset — 87 artiklan 8 kohta — Asetus (ETY) N:o 1408/71 — 14 c artiklan b alakohta — Henkilö, joka toimii palkkatyössä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana eri jäsenvaltiossa — Poikkeukset yhden sovellettavan kansallisen lainsäädännön periaatteeseen — Kuuluminen kahden järjestelmän piiriin — Pyyntö soveltaa asetuksen N:o 883/2004 nojalla sovellettavaa lainsäädäntöä)	10
2019/C 263/13	asia C-43/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État — Belgia) — Compagnie d’entreprises CFE SA v. Région de Bruxelles-Capitale (Ennakkoratkaisupyyntö — Ympäristö — Direktiivi 2001/42/EY — Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi — Päätös — Erityisten suojelutoimien alueen osoittaminen direktiivin 92/43/ETY mukaisesti — Suojelutavoitteiden ja tiettyjen ehkäisevien toimenpiteiden vahvistaminen — Suunnitelmien ja ohjelmien käsite — Velvollisuus suorittaa ympäristöarviointi)	11
2019/C 263/14	asia C-58/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt justice de paix du canton de Visé — Belgia) — Michel Schyns v. Belfius Banque SA (Ennakkoratkaisupyyntö — Kuluttajansuoja — Direktiivi 2008/48/EY — Sopimuksen tekoa edeltävät velvoitteet — 5 artiklan 6 kohta — Luotonantajan velvollisuus selvittää parhaiten soveltuva luotto — 8 artiklan 1 kohta — Luotonantajan velvollisuus pidättäytyä luottosopimuksen tekemisestä, mikäli sillä on kuluttajan luottokelpoisuutta koskevia epäilyksiä — Luotonantajan velvollisuus arvioida luoton tarkoituksenmukaisuus)	12
2019/C 263/15	asia C-142/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 5.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt cour d’appel de Bruxelles — Belgia) — Skype Communications Sàrl v. Institut belge des services postaux et des télécommunications (IBPT) (Ennakkoratkaisupyyntö — Sähköiset viestintäverkot ja palvelut — Direktiivi 2002/21/EY — 2 artiklan c alakohta — Käsite sähköinen viestintäpalvelu — Signaalien siirtäminen — Puheensiirtopalvelu IP-yhteyskäytäntöön perustuvissa verkoissa (VoIP) kiinteän verkon tai matkapuhelinverkon numeroihin — SkypeOut-palvelu)	13
2019/C 263/16	asia C-185/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Supremo — Espanja) — Oro Efectivo SL v. Diputación Foral de Bizkaia (Ennakkoratkaisupyyntö — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 401 artikla — Verotuksen neutraalisuuden periaate — Yrityksen yksityisiltä edelleen myyntiä varten hankkimat kulta- tai muut jalometalliesineet — Varainsiirroista kannettava vero)	13
2019/C 263/17	asia C-193/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen — Saksa) — Google LLC v. Saksan valtio (Ennakkoratkaisupyyntö — Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut — Direktiivi 2002/21/EY — 2 artiklan c alakohta — Käsite sähköinen viestintäpalvelu — Signaalien siirtäminen — Internetpohjainen sähköpostipalvelu — Gmail-palvelu)	14
2019/C 263/18	asia C-223/18 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 — Valittajana Deichmann SE sekä muina osapuolina Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Munich SL (Muutoksenhaku — EU-tavaramerkki — Asetus (EY) N:o 207/2009 — Menettämismenettely — Ristiä urheilukengän sivussa esittävä kuviomerkki — Menettämisvaatimuksen hylkääminen)	15
2019/C 263/19	asia C-264/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Grondwettelijk Hof — Belgia) — P. M., N. G.d.M. ja P. V.d.S. v. Ministerraad (Ennakkoratkaisupyyntö — Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt — Direktiivi 2014/24/EU — 10 artiklan c alakohta ja d alakohdan i, ii ja v alakohta — Pätevyys — Soveltamisala — Välimies- ja sovittelupalveluiden ja tiettyjen oikeudellisten palvelujen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle — Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja toissijaisuusperiaate — SEUT 49 ja SEUT 56 artikla)	16
2019/C 263/20	asia C-317/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Judicial da Comarca de Faro — Portugali) — Cátia Correia Moreira v. Município de Portimão (Ennakkoratkaisupyyntö — Direktiivi 2001/23/EY — Yritysten luovutukset — Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen — Työntekijän käsite — Olennainen työehtojen muutos työntekijän vahingoksi)	16
2019/C 263/21	asia C-321/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État — Belgia) — Terre wallonne ASBL v. Région wallonne (Ennakkoratkaisupyyntö — Ympäristö — Direktiivi 2001/42/EY — Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi — Päätös — Natura 2000 -verkoston suojelutavoitteiden vahvistaminen direktiivin 92/43/ETY mukaisesti — Suunnitelmien ja ohjelmien käsite — Velvollisuus suorittaa ympäristöarviointi)	17
2019/C 263/22	asia C-361/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Szekszárdi Járásbíróság — Unkari) — Ágnes Weil v. Géza Gulácsi (Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Asetus (EU) N:o 1215/2012 — 66 artikla — Ajallinen soveltamisala — Asetus (EY) N:o 44/2001 — Asiallinen soveltamisala — Siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat — 1 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta — Soveltamisalan ulkopuolelle rajatut asiat — Aviovarallisuussuhteet — 54 artikla — Hakemus todistuksen saamiseksi tuomion antaneen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta — Tuomioistuinratkaisu, joka koskee avoliittoon perustuvan varallisuussuhteen purkamisesta johtuvaa saatavaa)	18
2019/C 263/23	asia C-420/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Gerechtshof ’s-Hertogenbosch — Alankomaat) — IO v. Inspecteur van de rijksbelastingdienst (Ennakkoratkaisupyyntö — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 9 ja 10 artikla — Verovelvollinen — Itsenäisesti harjoitettava liiketoiminta — Käsite — Säätiön hallintoneuvoston jäsenen toiminta)	19
2019/C 263/24	asia C-503/18 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 — Valittajana Inge Barnett ja muuna osapuolena Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamies — Vanhuuseläke — Varhaiseläkkeelle siirtäminen ilman eläkeoikeuksien vähentämistä — Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt — Liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohta — Yleiset täytäntöönpanosäännöt — Yksikön etu — Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen tuomion täytäntöönpanemiseksi tehty päätös — SEUT 266 artikla — Oikeusvoima)	20
2019/C 263/25	asia C-505/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d’État — Ranska) — Copebi SCA v. Établissement national des produits de l’agriculture et de la mer (FranceAgriMer) (Ennakkoratkaisupyyntö — Valtiontuki — Päätös 2009/402/EY — Ranskan tasavallan toteuttamat hedelmä- ja vihannesalan kampanjasuunnitelmat — Tuen toteaminen yhteismarkkinoille soveltumattomaksi — Takaisinperimismääräys — Päätöksen soveltamisala — Maatalousalan talouskomiteat)	20
2019/C 263/26	yhdistetyt asiat C-508/18 ja C-82/19 PPU: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 27.5.2019 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Supreme Court ja High Court — Irlanti) — Eurooppalaisten pidätysmääräysten täytäntöönpano, joiden kohteena ovat OG (C-508/18) ja PI (C-82/19 PPU) (Ennakkoratkaisupyyntö — Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely — Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Eurooppalainen pidätysmääräys — Puitepäätös 2002/584/YOS — 6 artiklan 1 kohta — Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen käsite — Jäsenvaltion syyttäjäviranomaisen antama eurooppalainen pidätysmääräys — Asema — Alistussuhde täytäntöönpanovaltaa käyttävään elimeen — Oikeusministeriön ohjausvalta yksittäisissä tapauksissa — Riippumattomuuden takeita ei ole)	21
2019/C 263/27	asia C-509/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 27.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supreme Court — Irlanti) — Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano, jonka kohteena on PF (Ennakkoratkaisupyyntö — Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Eurooppalainen pidätysmääräys — Puitepäätös 2002/584/YOS — 6 artiklan 1 kohta — Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen käsite — Jäsenvaltion yleisen syyttäjän antama eurooppalainen pidätysmääräys — Asema — Riippumattomuuden takeet)	22
2019/C 263/28	asia C-10/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul București (Romania) on esittänyt 3.1.2019 — Wilo Salmson France SAS v. Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București — Administrația Fiscală pentru Contribuabilii Nerezidenți	23
2019/C 263/29	asia C-142/19 P: Valitus, jonka Dovgan GmbH on tehnyt 19.2.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-830/16, Monolith Frost v. EUIPO, 13.12.2018 antamasta tuomiosta	23
2019/C 263/30	asia C-267/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Trgovački sud u Zagrebu (Kroatia) on esittänyt 28.3.2019 — PARKING d.o.o. v. SAWAL d.o.o.	25
2019/C 263/31	asia C-307/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Visoki trgovački sud Republike Hrvatske (Kroatia) on esittänyt 11.4.2019 — Obala i lučice d.o.o. v. NLB Leasing d.o.o.	25
2019/C 263/32	asia C-308/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casație și Justiție (Romania) on esittänyt 15.4.2019 — Consiliul Concurenței v. Whiteland Import Export SRL	28
2019/C 263/33	asia C-309/19 P: Valitus, jonka Asociación de fabricantes de morcilla de Burgos on tehnyt 15.4.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-309/19 P, Asociación de fabricantes de morcilla de Burgos v. komissio, 14.2.2019 antamasta määräyksestä	28
2019/C 263/34	asia C-323/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Trgovački sud u Zagrebu (Kroatia) on esittänyt 18.4.2019 — Interplastics s.r.o. v. Letifico d.o.o.	29
2019/C 263/35	asia C-344/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vrhovno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 2.5.2019 — D. J. v. Radiotelevizija Slovenija	30
2019/C 263/36	asia C-346/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 2.5.2019 — Bundeszentralamt für Steuern v. Y-GmbH	31
2019/C 263/37	asia C-367/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Državna revizijska komisija za revizijo postopkov oddaje javnih naročil (Slovenia) on esittänyt 8.5.2019 — Ministrstvo za notranje zadeve v. Tax-Fin-Lex d.o.o.	32
2019/C 263/38	asia C-420/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Riigikohus (Viro) on esittänyt 29.5.2019 — Maksu- ja Tolliamet v. Heavyinstall OÜ	32
2019/C 263/39	asia C-453/19 P: Valitus, jonka Deutsche Lufthansa AG on tehnyt 13.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-492/15, Deutsche Lufthansa v. komissio, 12.4.2019 antamasta tuomiosta	33
2019/C 263/40	asia C-458/19 P: Valitus, jonka ClientEarth on tehnyt 14.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-108/17, ClientEarth v. komissio, 4.4.2019 antamasta tuomiosta	35
2019/C 263/41	asia C-466/19 P: Valitus, jonka Qualcomm, Inc. ja Qualcomm Europe, Inc. ovat tehneet 18.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-371/17, Qualcomm ja Qualcomm Europe v. komissio, 9.4.2019 antamasta tuomiosta	36
	Unionin yleinen tuomioistuin
2019/C 263/42	asia T-478/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.6.2019 — Frank v. komissio (Tutkimus ja teknologian kehittäminen — Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014 — 2020) — Ehdotuspyynnöt ja niihin liittyvät toimet ERC:n vuoden 2016 työohjelmassa — ERCEA:n päätös, jolla avustushakemus hylätään tukikelvottomana — Hallinnollisen muutoksen hakeminen komissiolta — Implisiittinen hylkäämispäätös — Osittainen tutkimatta jättäminen — Nimenomainen hylkäämispäätös — Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan)	38
2019/C 263/43	asia T-167/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — RV v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Henkilöstösääntöjen 42 c artikla — Asettaminen virkavapaalle yksikön edun vuoksi — Siirtäminen eläkkeelle ilman eri toimenpiteitä — Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena — Osittainen tutkimatta jättäminen — Lain soveltamisala — Viran puolesta toimiminen — Sanamuodon mukainen, kontekstuaalinen ja teleologinen tulkinta)	39
2019/C 263/44	asia T-248/17 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — CC v. parlamentti (Vastuu — Henkilöstö — Palvelukseen ottaminen — Avoin kilpailu EUR/A/151/98 — Euroopan parlamentin varallaololuettelon hallinnoinnissa tekemät virheet — Aineellinen vahinko)	40
2019/C 263/45	asia T-462/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.6.2019 — TO v. EEA (Henkilöstö — Sopimussuhteiset toimihenkilöt — Määräaikainen työsopimus — Irtisanominen sairausloman aikana — Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 16 artikla — Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 48 artiklan b alakohta — Henkilöstösääntöjen 26 artikla — Henkilötietojen käsittely — Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artikla — Työpaikkakiusaaminen)	40
2019/C 263/46	asia T-583/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — EOS Deutscher Inkasso-Dienst v. EUIPO — IOS Finance EFC (IOS FINANCE) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin IOS FINANCE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen kuviomerkki EOS — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	41
2019/C 263/47	asia T-74/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Visi/one v. EUIPO (Ajoneuvoissa käytettävä ilmoituskotelo) (Yhteisömalli — Mitättömyysmenettely — Yhteisömalli, joka esittää ajoneuvoissa käytettävää ilmoituskoteloa — Aiempi yhteisömalli — Näyttö tunnetuksi tulemisesta — Asetuksen (EY) N:o 6/2002 7 artikla — Mitättömyysperuste — Yksilöllisen luonteen puuttuminen — Asiantunteva käyttäjä — Mallin luoneen vapaus — Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen — Asetuksen N:o 6/2002 6 artikla ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)	42
2019/C 263/48	asia T-75/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — MPM-Quality v. EUIPO — Elton Hodinářská (MANUFACTURE PRIM 1949) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — EU-kuviomerkki MANUFACTURE PRIM 1949 — Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Perusteluvelvollisuus)	43
2019/C 263/49	asia T-138/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.6.2019 — De Esteban Alonso v. komissio (Henkilöstö — Entiset virkamiehet — OLAFin tutkimus — Asia Eurostat — Tosiseikkoihin, jotka voivat johtaa rikossyytteisiin, liittyvien tietojen toimittaminen kansallisille viranomaisille — Virkamiehille, joita asia mahdollisesti koskee, ei ole annettu tietoa etukäteen — Vahingot, joiden väitetään aiheutuneen OLAFin ja komission toiminnasta käsittelyn aikana — Aineeton, fyysinen ja aineellinen vahinko — Syy-yhteys)	44
2019/C 263/50	asia T-291/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — Biedermann Technologies v. EUIPO (Compliant Constructs) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Compliant Constructs rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)	44
2019/C 263/51	asia T-346/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — Advance Magazine Publishers v. EUIPO — Enovation Brands (VOGUE) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin VOGUE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-sanamerkki VOGA — Hallinnollisen menettelyn lykkääminen — Asetuksen (EY) N:o 2868/95 20 säännön 7 kohdan c alakohta (josta on tullut delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 71 artiklan 1 kohta) — Asetuksen N:o 2868/95 50 säännön 1 kohta)	45
2019/C 263/52	asia T-357/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Luz Saúde v. EUIPO — Clínica La Luz (HOSPITAL DA LUZ) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin HOSPITAL DA LUZ rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen kuviomerkki clínica LALUZ — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	46
2019/C 263/53	asia T-293/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Innocenti v. EUIPO — Gemelli (Innocenti) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin Innocenti rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen kuviomerkki i INNOCENTI — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	47
2019/C 263/54	asia T-398/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Pielczyk v. EUIPO — Thalgo TCH (DERMÆPIL SUGAR EPIL SYSTEM) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — EU-kuviomerkki DERMÆPIL sugar epil system — Aiempi kansallinen kuviomerkki dermépil — Suhteellinen hylkäysperuste — Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 57 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 ja 3 kohta) — Sekaannusvaara — Asetuksen 207/2009 53 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan a alakohta) luettuna yhdessä mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Tavaroiden vertailu)	47
2019/C 263/55	asia T-449/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.6.2019 — Ortlieb Sportartikel v. EUIPO (Kahdeksankulmainen monikulmio) (EU-tavaramerkki — Hakemus kahdeksankulmaista monikulmiota esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)	48
2019/C 263/56	asia T-151/18: Kanne 24.6.2019 — VK v. neuvosto	49
2019/C 263/57	asia T-317/19: Kanne 23.5.2019 — AMVAC Netherlands v. komissio	50
2019/C 263/58	asia T-338/19: Kanne 6.6.2019 — UE v. komissio	50
2019/C 263/59	asia T-345/19: Kanne 10.6.2019 — Santini v. parlamentti	51
2019/C 263/60	asia T-346/19: Kanne 10.6.2019 — Ceravolo v. parlamentti	53
2019/C 263/61	asia T-347/19: Kanne 10.6.2019 — Falqui v. parlamentti	54
2019/C 263/62	asia T-348/19: Kanne 10.6.2019 — Poggiolini v. parlamentti	56
2019/C 263/63	asia T-351/19: Kanne 6.6.2019 — Kypros v. EUIPO — Filotas Bellas & Yios (Halloumi χαλλούμι Vermion grill cheese/grill est/grill kase m BELAS PREMIUM GREEK DAIRY SINCE 1927)	56
2019/C 263/64	asia T-357/19: Kanne 14.6.2019 — Italia v. komissio	57
2019/C 263/65	asia T-359/19: Kanne 14.6.2019 — Daimler v. komissio	58
2019/C 263/66	asia T-360/19: Kanne 14.6.2019 — Jalkh v. parlamentti	60
2019/C 263/67	asia T-361/19: Kanne 16.6.2019 — CF v. parlamentti	61
2019/C 263/68	asia T-363/19: Kanne 12.6.2019 — Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio	62
2019/C 263/69	asia T-364/19: Kanne 17.6.2019 — Moretti v. parlamentti	64
2019/C 263/70	asia T-365/19: Kanne 17.6.2019 — Capraro v. parlamentti	65
2019/C 263/71	asia T-366/19: Kanne 18.6.2019 — Sboarina v. parlamentti	66
2019/C 263/72	asia T-370/19: Kanne 19.6.2019 — Espanja v. komissio	67
2019/C 263/73	asia T-371/19: Kanne 18.6.2019 — Itinerant Show Room v. EUIPO — Forest (FAKE DUCK)	68
2019/C 263/74	asia T-372/19: Kanne T-372/19 — Cellai v. parlamentti	69
2019/C 263/75	asia T-373/19: Kanne 20.6.2019 — Gatti v. parlamentti	70
2019/C 263/76	asia T-374/19: Kanne 20.6.2019 — Wuhrer v. parlamentti	71
2019/C 263/77	asia T-376/19: Kanne 24.6.2019 — El Corte Inglés v. EUIPO — Big Bang (LTC latiendaencasa.es BIG BANG DAY)	72

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2019/C 263/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 246, 22.7.2019

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 246, 22.7.2019

EUVL C 238, 15.7.2019

EUVL C 230, 8.7.2019

EUVL C 220, 1.7.2019

EUVL C 213, 24.6.2019

EUVL C 206, 17.6.2019

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/2

Menettely tuomarin nimeämiseksi estyneen tuomarin sijaan

(2019/C 263/02)

1.	Unionin yleinen tuomioistuin on 10.7.2019 päättänyt, että 27.9.2019 lähtien unionin yleisen tuomioistuimen presidentti tulee estyneen tuomarin sijaan työjärjestyksen 17 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä ja 24 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa.

2.	Jos unionin yleisen tuomioistuimen presidentti on estynyt, hän nimeää sijaansa unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentin työjärjestyksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.	Jos unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentti on estynyt, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti nimeää estyneen tuomarin sijaan työjärjestyksen 8 artiklassa vahvistettua järjestystä noudattaen toisen tuomarin, ei kuitenkaan jaostojen puheenjohtajia.

Jos edellä olevan 3 kohdan mukaisesti nimetty tuomari on estynyt ja asia, jossa este on todettu, on asioiden jaostoille jakamisen perusteista 3.7.2019 tehdyssä unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä (EUVL 2019, C 246, s. 2) tarkoitettu henkilöstöasia tai työjärjestyksen IV osastossa tarkoitettu immateriaalioikeuksia koskeva asia, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti nimeää estyneen tuomarin sijaan työjärjestyksen 8 artiklassa vahvistettua järjestystä noudattaen tuomarin, joka on sijoitettu jaostoon, joka käsittelee samanlaisia asioita kuin se jaosto, johon estynyt tuomari kuuluu.

5.	Työmäärän jakamiseksi tasaisesti unionin yleisen tuomioistuimen presidentti voi poiketa 3 ja 4 kohdassa mainitusta työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesta järjestyksestä.

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan unionin tuomioistuin

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 5.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Budai Központi Kerületi Bíróság — Unkari) — GT v. HS

(asia C-38/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Direktiivi 93/13/ETY - 3 artiklan 1 kohta - 4 artiklan 2 kohta - 6 artiklan 1 kohta - Valuuttamääräinen lainasopimus - Kansallisessa valuutassa käyttöön annettuun summaan sovellettavan vaihtokurssin ilmoittaminen kuluttajalle sopimuksen tekemisen jälkeen)

(2019/C 263/03)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Budai Központi Kerületi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: GT

Vastaaja: HS

Tuomiolauselma

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohtaa, 4 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle — sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut —, jonka nojalla sellainen valuuttamääräinen lainasopimus ei ole pätemätön, jossa tosin mainitaan kuluttajan lainahakemusta vastaava kansallisessa valuutassa esitetty summa muttei kyseiseen summaan sovellettavaa vaihtokurssia valuuttamääräisen lainan lopullisen suuruuden määrittämiseksi ja jonka yhdessä sopimusehdossa vahvistetaan, että lainanantaja vahvistaa kyseisen kurssin sopimuksen tekemisen jälkeen erillisessä asiakirjassa,

—

kun kyseinen ehto on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti siten, että lainatun kokonaismäärän laskentatapa sekä sovellettava vaihtokurssi esitetään avoimesti, jotta tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja voi arvioida täsmällisten ja helppotajuisten perusteiden nojalla, minkälaisia taloudellisia seurauksia sopimuksesta hänelle aiheutuu muun muassa lainan kokonaiskustannukset mukaan lukien, tai jos on ilmeistä, että kyseistä ehtoa ei ole laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi,

—	kun kyseinen ehto ei ole kohtuuton mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, tai jos se on, asianomainen sopimus voi olla olemassa ilman kyseistä ehtoa direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(1) EUVL C 178, 6.6.2017.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Najwyższy — Puola) — Prezes Urzędu Ochrony Konkurencji i Konsumentów v. Orange Polska S.A.

(asia C-628/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 2005/29/EY - Sopimattomat elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väliset kaupalliset menettelyt - Aggressiivisen kaupallisen menettelyn käsite - Kuluttajien velvollisuus tehdä lopullinen kaupallinen ratkaisu yleiset sopimusehdot toimittavan kuriirin läsnä ollessa)

(2019/C 263/04)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Najwyższy

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Prezes Urzędu Ochrony Konkurencji i Konsumentów

Vastapuoli: Orange Polska S.A.

Tuomiolauselma

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY 2 artiklan j alakohtaa sekä 8 ja 9 artiklaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaista elinkeinonharjoittajan televiestintäpalvelujen tarjoamista koskevien sopimusten tekemisessä tai muuttamisessa soveltamaa menettelyä, jossa kuluttajan on tehtävä lopullinen kaupallinen ratkaisu sopimusmallin toimittavan kuriirin läsnä ollessa ilman, että hän voi tutustua niiden sisältöön vapaasti kuriirin läsnä ollessa,

—	ei ole pidettävä aggressiivisena kaupallisena menettelynä kaikissa olosuhteissa

—

ei ole pidettävä sopimattomaan vaikuttamiseen perustuvana aggressiivisena kaupallisena menettelynä pelkästään sillä perusteella, että kuluttajalle ei ole lähetetty etukäteen ja henkilökohtaisesti muun muassa hänen sähköpostiosoitteeseensa tai kotiosoitteeseensa kaikkia sopimusmalleja, jos hänellä oli mahdollisuus tutustua niiden sisältöön ennen kuriirin käyntiä, ja

—

on pidettävä sopimattomaan vaikuttamiseen perustuvana aggressiivisena kaupallisena menettelynä erityisesti silloin, kun elinkeinonharjoittaja tai tämän kuriiri menettelee sopimattomasti, minkä vaikutuksesta kuluttajaa painostetaan siten, että hänen valinnanvapautensa vähenee merkittävästi, kuten menettelyt, jotka saavat kuluttajan tuntemaan olonsa vaivautuneeksi tai häiritsevät häntä hänen pohtiessaan kaupallisen ratkaisun tekemistä.

(1) EUVL C 104, 19.3.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 23.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Oldenburg — Saksa) — ReFood GmbH & Co. KG v. Landwirtschaftskammer Niedersachsen

(asia C-634/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Euroopan unionin sisällä tapahtuvat jätteiden siirrot - Asetus (EY) N:o 1013/2006 - 1 artiklan 3 kohdan d alakohta - Soveltamisala - Asetus (EY) N:o 1069/2009 - Eläimistä saatavien sivutuotteiden siirrot)

(2019/C 263/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Oldenburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ReFood GmbH & Co. KG

Vastaaja: Landwirtschaftskammer Niedersachsen

Tuomiolauselma

Jätteiden siirrosta 14.6.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 1 artiklan 3 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) soveltamisalaan kuuluvat eläimistä saatavien sivutuotteiden siirrot jäävät asetuksen N:o 1013/2006 soveltamisalan ulkopuolelle, ellei asetuksessa N:o 1069/2009 säädetä nimenomaisesti asetuksen N:o 1013/2006 soveltamisesta.

(1) EUVL C 52, 12.2.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Brindisi — Italia) — Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Gianluca Moro

(asia C-646/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi 2012/13/EU - Oikeus tiedonsaantiin rikosoikeudellisissa menettelyissä - 6 artiklan 4 kohta - Oikeus saada tietoja syytteestä - Kaikista annettujen tietojen muutoksista ilmoittaminen, kun se on tarpeen menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi - Syytteen perustana olevien tosiseikkojen oikeudellisen luokittelun muuttaminen - Syytetty ei voi pääkäsittelyssä pyytää kansallisen lainsäädännön mukaisen neuvotellun rangaistuksen määräämistä - Toisin silloin, kun muutos koskee syytteen perustana olevia tosiseikkoja)

(2019/C 263/06)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Brindisi

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Gianluca Moro

Muut osapuolet: Procura della Repubblica presso il Tribunale di Brindisi ja Francesco Legrottaglie

Tuomiolauselma

Tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 22.5.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13/EU 6 artiklan 4 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla syytetty voi pääkäsittelyssä pyytää neuvotellun rangaistuksen määräämistä silloin, kun muutetaan syytteen perustana olevia tosiseikkoja, mutta ei silloin, kun muutetaan kyseisten tosiseikkojen oikeudellista luokittelua.

(1) EUVL C 52, 12.2.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 23.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim — Puola) — Asia, jonka on pannut vireille WB

(asia C-658/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EU) N:o 650/2012 - 3 artiklan 1 kohdan g ja i alakohta - Päätöksen käsite perintöasioissa - Virallisen asiakirjan käsite perintöasioissa - Perillisaseman vahvistamista koskevan kansallisen asiakirjan oikeudellinen luonnehdinta - 3 artiklan 2 kohta - Tuomioistuimen käsite - Jäsenvaltio ei ole ilmoittanut Euroopan komissiolle notaareita oikeusviranomaisiin kuulumattomina viranomaisina, jotka hoitavat tuomioistuimen tavoin tiettyjä lainkäyttötehtäviä)

(2019/C 263/07)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim

Pääasian asianosaiset

Muu osapuoli: Przemysława Bac, joka toimii notaarina

Tuomiolauselma

Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4.7.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 3 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että se, ettei jäsenvaltio ole tehnyt kyseisessä säännöksessä säädettyä ilmoitusta notaarien hoitamista lainkäyttötehtävistä, ei ole ratkaisevaa näiden notaarien luokittelemiseksi tuomioistuimiksi.

Asetuksen N:o 650/2012 3 artiklan 2 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että notaari, joka laatii pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen asiakirjan kaikkien notariaattimenettelyn osapuolten yksimielisestä hakemuksesta, ei ole tässä säännöksessä tarkoitettu tuomioistuin, ja näin ollen kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että tällainen asiakirja ei ole kyseisessä säännöksessä tarkoitettu päätös.

Asetuksen N:o 650/2012 3 artiklan 1 kohdan i alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen perillisaseman vahvistamista koskeva asiakirja, jonka notaari on laatinut kaikkien notariaattimenettelyn osapuolten yksimielisestä hakemuksesta, on tässä säännöksessä tarkoitettu virallinen asiakirja, johon voidaan liittää kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu lomake asetuksessa N:o 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta 9.12.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1329/2014 liitteessä 2 olevan lomakkeen mallin mukaisesti.

(1) EUVL C 134, 16.4.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolams jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Areios Pagos — Kreikka) — Ellinika Nafpigeia AE v. Panagiotis Anagnostopoulos ym.

(asia C-664/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 2001/23/EY - Soveltamisala - Yrityksen osan luovutus - Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen - Luovutuksen käsite - Taloudellisen yksikön käsite - Emoyhtiön liiketoiminnan osan luovuttaminen uudelle tytäryhtiölle - Identiteetti - Itsenäisyys - Taloudellisen toiminnan jatkaminen - Taloudellisen toiminnan jatkamisen pysyvyyttä koskeva kriteeri - Turvautuminen kolmansien osapuolten tuotannontekijöihin - Aikomus purkaa luovutettu yksikkö)

(2019/C 263/08)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Areios Pagos

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ellinika Nafpigeia AE

Vastapuolet: Panagiotis Anagnostopoulos ym.

Muut osapuolet: Syllogos Ergazomenon Nafpigeion Skaramagka, I TRIAINA, Panellinia Omospondia Ergatoÿpallilon Metallou (POEM) ja Geniki Synomospondia Ergaton Ellados (GSEE)

Tuomiolauselma

Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annettua neuvoston direktiiviä 2001/23/EY ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan tuotantoyksikön luovutukseen tilanteessa, jossa yhtäältä luovuttajan, luovutuksensaajan tai molempien yhteisenä tarkoituksena ei ole vain se, että luovutuksensaaja jatkaa luovuttajan harjoittamaa taloudellista toimintaa, vaan myös se, että luovutuksensaajan olemassaolo myöhemmin lakkaa purkamisen vuoksi, ja jossa toisaalta kyseinen yksikkö ei ole täysin itsenäinen, koska sillä ei ole kapasiteettia taloudellisen tarkoituksensa saavuttamiseen turvautumatta kolmansilta osapuolilta hankittaviin tuotannontekijöihin, sillä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tarkistettavaksi kuuluvalla edellytyksellä, että yhtäältä noudatetaan unionin oikeuden yleistä periaatetta, jonka mukaan luovuttaja ja luovutuksensaaja eivät saa pyrkiä vilpillisesti tai väärinkäytöksin hyötymään eduista, joita ne voisivat saada direktiivin 2001/23 perusteella, ja että toisaalta kyseisellä tuotantoyksiköllä on luovutuksen jälkeen riittävät takeet, joilla varmistetaan sen mahdollisuus saada tuotannontekijöitä kolmannelta taholta, jottei se ole riippuvainen tämän kolmannen tahon yksipuolisesti tekemistä taloudellisista valinnoista.

(1) EUVL C 32, 29.1.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Svea hovrätt, Patent- och marknadsöverdomstolen — Ruotsi) — Patent- och registreringsverket v. Mats Hansson

(asia C-705/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tavaramerkit - Direktiivi 2008/95/EY - 4 artiklan 1 kohdan b alakohta - Sekaannusvaara - Kokonaisvaikutelma - Aikaisempi tavaramerkki, jonka rekisteröinti sisältää erottamislausuman - Tällaisen erottamislausuman vaikutus aikaisemman tavaramerkin suojan laajuuteen)

(2019/C 263/09)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Svea hovrätt, Patent- och marknadsöverdomstolen

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Patent- och registreringsverket

Vastapuoli: Mats Hansson

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään erottamislausumasta ja jonka mukaan erottamislausumassa tarkoitettu moniosaisen tavaramerkin osatekijä jätetään arvioinnin ulkopuolelle arvioitaessa kokonaisuutena tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä säännöksessä tarkoitetun sekaannusvaaran olemassaolon kannalta, tai jonka mukaan tällaisella osatekijällä on alusta alkaen ja pysyvästi rajattu merkitys kyseisessä arvioinnissa.

(1) EUVL C 83, 5.3.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 23.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof — Itävalta) — Mohammed Bilali v. Bundesamt für Fremdenwesen und Asyl

(asia C-720/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Turvapaikkapolitiikka - Toissijainen suojelu - Direktiivi 2011/95/EU - 19 artikla - Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen - Hallinnon tekemä tosiseikkoja koskeva virhe)

(2019/C 263/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Mohammed Bilali

Vastapuoli: Bundesamt für Fremdenwesen und Asyl

Tuomiolauselma

Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 19 artiklan 1 kohtaa luettuna yhdessä tämän direktiivin 16 artiklan kanssa on tulkittava siten, että jäsenvaltion on peruutettava toissijainen suojeluasema, kun se on myöntänyt tämän aseman sen myöntämiselle asetettujen edellytysten täyttymättä sellaisten tosiseikkojen perusteella, jotka sittemmin osoittautuivat virheellisiksi, vaikka asianomaista henkilöä ei voida moittia siitä, että tämä olisi johtanut kyseistä jäsenvaltiota harhaan tältä osin.

(1) EUVL C 104, 19.3.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Amtsgericht Darmstadt — Saksa) — TopFit eV ja Daniele Biffi v. Deutscher Leichtathletikverband eV

(asia C-22/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin kansalaisuus - SEUT 18, SEUT 21 ja SEUT 165 artikla - Urheiluliiton säännöt - Amatööriurheilijan, jolla on jäsenvaltion kansalaisuus, osallistuminen toisen jäsenvaltion kansallisiin mestaruuskilpailuihin - Kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu - Vapaan liikkuvuuden rajoitus)

(2019/C 263/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Darmstadt

Pääasian asianosaiset

Kantajat: TopFit eV ja Daniele Biffi

Vastaaja: Deutscher Leichtathletikverband eV

Tuomiolauselma

SEUT 18, SEUT 21 ja SEUT 165 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisille kansallisen urheiluliiton säännöille, joiden mukaan Euroopan unionin kansalainen, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen, joka on asunut useiden vuosien ajan jäsenvaltiossa, johon kyseinen liitto on sijoittautunut ja jossa hän harrastaa juoksua amatöörinä seniorisarjoissa, ei voi osallistua lajinsa kansallisiin mestaruuskilpailuihin samalla tavalla kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset tai hän voi osallistua niihin ainoastaan ”kilpailun ulkopuolella” tai ”ilman sijoitusta” sekä ilman mahdollisuutta osallistua loppukilpailuun ja voittaa kansallinen mestaruus, ellei kyseisiä sääntöjä voida perustella objektiivisilla syillä, jotka ovat oikeassa suhteessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa.

(1) EUVL C 123, 9.4.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt cour du travail de Liège — Belgia) — V v. Institut national d’assurances sociales pour travailleurs indépendants (Inasti) ja Securex Integrity ASBL

(asia C-33/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen - Siirtotyöläiset - Asetus (EY) N:o 883/2004 - Siirtymäsäännökset - 87 artiklan 8 kohta - Asetus (ETY) N:o 1408/71 - 14 c artiklan b alakohta - Henkilö, joka toimii palkkatyössä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana eri jäsenvaltiossa - Poikkeukset yhden sovellettavan kansallisen lainsäädännön periaatteeseen - Kuuluminen kahden järjestelmän piiriin - Pyyntö soveltaa asetuksen N:o 883/2004 nojalla sovellettavaa lainsäädäntöä)

(2019/C 263/12)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour du travail de Liège

Pääasian asianosaiset

Kantaja: V

Vastaajat: Institut national d’assurances sociales pour travailleurs indépendants (Inasti) ja Securex Integrity ASBL

Tuomiolauselma

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna 16.9.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 988/2009, on tulkittava siten, että henkilön, joka asetuksen N:o 883/2004 soveltamisen alkamispäivänä teki palkkatyötä yhdessä jäsenvaltiossa ja toimi itsenäisenä ammatinharjoittajana toisessa jäsenvaltiossa ja joka kuului siten samanaikaisesti näiden kahden jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, ei täytynyt, jotta häneen sovellettaisiin asetuksen N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 988/2009, nojalla sovellettavaa lainsäädäntöä, esittää tätä koskevaa nimenomaista pyyntöä.

(1) EUVL C 112, 26.3.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État — Belgia) — Compagnie d’entreprises CFE SA v. Région de Bruxelles-Capitale

(asia C-43/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Direktiivi 2001/42/EY - Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi - Päätös - Erityisten suojelutoimien alueen osoittaminen direktiivin 92/43/ETY mukaisesti - Suojelutavoitteiden ja tiettyjen ehkäisevien toimenpiteiden vahvistaminen - Suunnitelmien ja ohjelmien käsite - Velvollisuus suorittaa ympäristöarviointi)

(2019/C 263/13)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Compagnie d’entreprises CFE SA

Vastaaja: Région de Bruxelles-Capitale

Tuomiolauselma

Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY 3 artiklan 2 ja 4 kohtaa on tulkittava siten, että ellei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäviin kuuluvien tarkistusten perusteella muuta ilmene, pääasiassa kyseessä olevan kaltainen päätös, jolla jäsenvaltio osoittaa erityisten suojelutoimien alueen ja vahvistaa suojelutavoitteet sekä tietyt ehkäisevät toimenpiteet, ei kuulu suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden osalta ympäristövaikutusten arviointi on pakollinen.

(1) EUVL C 112, 26.3.2019.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt justice de paix du canton de Visé — Belgia) — Michel Schyns v. Belfius Banque SA

(asia C-58/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 2008/48/EY - Sopimuksen tekoa edeltävät velvoitteet - 5 artiklan 6 kohta - Luotonantajan velvollisuus selvittää parhaiten soveltuva luotto - 8 artiklan 1 kohta - Luotonantajan velvollisuus pidättäytyä luottosopimuksen tekemisestä, mikäli sillä on kuluttajan luottokelpoisuutta koskevia epäilyksiä - Luotonantajan velvollisuus arvioida luoton tarkoituksenmukaisuus)

(2019/C 263/14)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Justice de paix du canton de Visé

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Michel Schyns

Vastaaja: Belfius Banque SA

Tuomiolauselma

Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY 5 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa luotonantajille ja -välittäjille asetetaan velvollisuus tavanomaisesti tarjoamiensa tai välittämiensä luottosopimusten yhteydessä selvittää sopivin luoton tyyppi ja määrä ottamalla huomioon kuluttajan taloudellinen tilanne sopimuksentekopäivänä ja luoton tarkoitus.

Direktiivin 2008/48 5 artiklan 6 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan luotonantajan on pidättäydyttävä luottosopimuksen tekemisestä, mikäli se ei voi kuluttajan luottokelpoisuutta koskevan tarkistuksen jälkeen kohtuudella katsoa, että tällä on edellytykset noudattaa aiotun sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan.

(1) EUVL C 166, 14.5.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 5.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt cour d’appel de Bruxelles — Belgia) — Skype Communications Sàrl v. Institut belge des services postaux et des télécommunications (IBPT)

(asia C-142/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sähköiset viestintäverkot ja palvelut - Direktiivi 2002/21/EY - 2 artiklan c alakohta - Käsite ”sähköinen viestintäpalvelu” - Signaalien siirtäminen - Puheensiirtopalvelu IP-yhteyskäytäntöön perustuvissa verkoissa (VoIP) kiinteän verkon tai matkapuhelinverkon numeroihin - SkypeOut-palvelu)

(2019/C 263/15)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d’appel de Bruxelles

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Skype Communications Sàrl

Vastapuoli: Institut belge des services postaux et des télécommunications (IBPT)

Tuomiolauselma

Sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140/EY, 2 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että se, että ohjelmiston kehittäjä tarjoaa ”Voice over Internet Protocol” (VoIP) (IP-yhteyskäytäntöön perustuva puheensiirto (VoIP)) palvelun mahdollistavan toiminnon, jonka ansiosta käyttäjä voi soittaa päätelaitteella kansallisen numerointisuunnitelman kiinteän verkon tai matkaviestinverkon numeroon jäsenvaltion yleisen kytkentäisen puhelinverkon kautta, on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu ”sähköinen viestintäpalvelu”, kun mainitun palvelun suorittamisesta yhtäältä maksetaan ohjelmiston kehittäjälle korvaus ja kun siihen toisaalta liittyy se, että viimeksi mainittu tekee sopimuksia puhelujen yleiseen puhelinverkkoon siirtämiseen ja terminointiin asianmukaisesti valtuutettujen televiestintäpalvelujen tarjoajien kanssa.

(1) EUVL C 161, 7.5.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Supremo — Espanja) — Oro Efectivo SL v. Diputación Foral de Bizkaia

(asia C-185/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 401 artikla - Verotuksen neutraalisuuden periaate - Yrityksen yksityisiltä edelleen myyntiä varten hankkimat kulta- tai muut jalometalliesineet - Varainsiirroista kannettava vero)

(2019/C 263/16)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Oro Efectivo SL

Vastapuoli: Diputación Foral de Bizkaia

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY ja verotuksen neutraalisuuden periaatetta on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla yrityksen on maksettava varainsiirroista kannettavaa, arvonlisäverosta erillistä välillistä veroa, kun se hankkii yksityisiltä esineitä, joiden kulta- tai muu jalometallipitoisuus on korkea, kun nämä esineet on tarkoitettu mainitun yrityksen taloudelliseen toimintaan ja kun yritys niiden työstämistä ja myöhemmin uudelleen vaihdantaan saattamista varten myy ne edelleen yrityksille, jotka ovat erikoistuneet harkkojen tai erilaisten esineiden valmistamiseen jalometalleista.

(1) EUVL C 182, 28.5.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen — Saksa) — Google LLC v. Saksan valtio

(asia C-193/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut - Direktiivi 2002/21/EY - 2 artiklan c alakohta - Käsite ”sähköinen viestintäpalvelu” - Signaalien siirtäminen - Internetpohjainen sähköpostipalvelu - Gmail-palvelu)

(2019/C 263/17)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Google LLC

Vastapuoli: Saksan valtio

Tuomiolauselma

Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140/EY, 2 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että Google LLC:n tarjoaman Gmail-palvelun kaltainen internetpohjainen sähköpostipalvelu, joka ei käsitä internetyhteyttä, ei muodostu kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa eikä näin ollen ole kyseisessä säännöksessä tarkoitettu ”sähköinen viestintäpalvelu”.

(1) EUVL C 211, 18.6.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 — Valittajana Deichmann SE sekä muina osapuolina Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Munich SL

(asia C-223/18 P) (1)

(Muutoksenhaku - EU-tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 207/2009 - Menettämismenettely - Ristiä urheilukengän sivussa esittävä kuviomerkki - Menettämisvaatimuksen hylkääminen)

(2019/C 263/18)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Deichmann SE (edustaja: C. Onken, Rechtsanwältin)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája) ja Munich SL (edustajat: J. Güell Serra ja M. del Mar Guix Vilanova, abogados)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Deichmann SE velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 249, 16.7.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Grondwettelijk Hof — Belgia) — P. M., N. G.d.M. ja P. V.d.S. v. Ministerraad

(asia C-264/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt - Direktiivi 2014/24/EU - 10 artiklan c alakohta ja d alakohdan i, ii ja v alakohta - Pätevyys - Soveltamisala - Välimies- ja sovittelupalveluiden ja tiettyjen oikeudellisten palvelujen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle - Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja toissijaisuusperiaate - SEUT 49 ja SEUT 56 artikla)

(2019/C 263/19)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Grondwettelijk Hof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: P. M., N. G.d.M. ja P. V.d.S.

Vastaaja: Ministerraad

Tuomiolauselma

Kysymyksen tutkimisessa ei ole ilmennyt mitään seikkaa, joka voisi vaikuttaa julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 10 artiklan c alakohdan ja d alakohdan i, ii ja v alakohdan säännösten pätevyyteen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja toissijaisuusperiaatteen sekä SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan kannalta.

(1) EUVL C 276, 6.8.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Judicial da Comarca de Faro — Portugali) — Cátia Correia Moreira v. Município de Portimão

(asia C-317/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2001/23/EY - Yritysten luovutukset - Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen - Työntekijän käsite - Olennainen työehtojen muutos työntekijän vahingoksi)

(2019/C 263/20)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Judicial da Comarca de Faro

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Cátia Correia Moreira

Vastaaja: Município de Portimão

Tuomiolauselma

Direktiiviä 2001/23, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että kun direktiivissä tarkoitetussa luovutuksessa luovutuksensaajana on kunta, asianomaisten työntekijöiden on yhtäältä osallistuttava julkiseen kilpailumenettelyyn ja toisaalta siirryttävä uuteen oikeussuhteeseen luovutuksensaajan kanssa.

(1) EUVL C 268, 30.7.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/17

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d'État — Belgia) — Terre wallonne ASBL v. Région wallonne

(asia C-321/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Direktiivi 2001/42/EY - Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi - Päätös - Natura 2000 -verkoston suojelutavoitteiden vahvistaminen direktiivin 92/43/ETY mukaisesti - Suunnitelmien ja ohjelmien käsite - Velvollisuus suorittaa ympäristöarviointi)

(2019/C 263/21)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Terre wallonne ASBL

Vastaaja: Région wallonne

Tuomiolauselma

Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY 3 artiklan 2 ja 4 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen päätös, jolla jäsenvaltion elin vahvistaa alueellisella tasolla Natura 2000 -verkostoaan varten suuntaa-antavat suojelutavoitteet, kun taas alueiden tason suojelutavoitteet ovat säädösluonteisia, ei ole kyseisessä direktiivissä tarkoitettu suunnitelma ja ohjelma, jonka osalta ympäristövaikutusten arviointi on pakollinen.

(1) EUVL C 259, 23.7.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/18

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Szekszárdi Járásbíróság — Unkari) — Ágnes Weil v. Géza Gulácsi

(asia C-361/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EU) N:o 1215/2012 - 66 artikla - Ajallinen soveltamisala - Asetus (EY) N:o 44/2001 - Asiallinen soveltamisala - Siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat - 1 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta - Soveltamisalan ulkopuolelle rajatut asiat - Aviovarallisuussuhteet - 54 artikla - Hakemus todistuksen saamiseksi tuomion antaneen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta - Tuomioistuinratkaisu, joka koskee avoliittoon perustuvan varallisuussuhteen purkamisesta johtuvaa saatavaa)

(2019/C 263/22)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Szekszárdi Járásbíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ágnes Weil

Vastaaja: Géza Gulácsi

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 54 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion tuomioistuimen, jolle on tehty hakemus todistuksen saamiseksi tuomion antaneen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta, on pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa täytäntöönpantavan tuomion antanut tuomioistuin ei ole tuomiota antaessaan lausunut tämän asetuksen sovellettavuudesta, selvitettävä, kuuluuko riita-asia tämän asetuksen soveltamisalaan.

Asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen riita-asia, jonka kohteena on avoliittoon perustuvan varallisuussuhteen purkamisvaatimus, on mainitussa 1 kohdassa tarkoitettu siviili- ja kauppaoikeudellinen asia ja kuuluu näin tämän asetuksen asialliseen soveltamisalaan.

(1) EUVL C 311, 3.9.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/19

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Gerechtshof ’s-Hertogenbosch — Alankomaat) — IO v. Inspecteur van de rijksbelastingdienst

(asia C-420/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 9 ja 10 artikla - Verovelvollinen - Itsenäisesti harjoitettava liiketoiminta - Käsite - Säätiön hallintoneuvoston jäsenen toiminta)

(2019/C 263/23)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Gerechtshof ’s-Hertogenbosch

Pääasian asianosaiset

Valittaja: IO

Vastapuoli: Inspecteur van de rijksbelastingdienst

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 9 ja 10 artiklaa on tulkittava siten, että itsenäistä liiketoimintaa ei harjoita sellainen pääasian kantajan kaltainen säätiön hallintoneuvoston jäsen, joka ei tosin ole hierarkkisessa alisteisuussuhteessa tämän säätiön johtoelimeen eikä säätiön hallintoneuvostoon, siltä osin kuin on kyse hänen hallintoneuvoston jäsenen tehtäviensä täyttämisestä, mutta joka ei kuitenkaan toimi omissa nimissään eikä omaan lukuunsa eikä omalla vastuullaan vaan toimii tämän hallintoneuvoston lukuun ja vastuulla eikä myöskään kanna toiminnastaan aiheutuvaa taloudellista riskiä, koska hän saa kiinteän palkkion, joka ei riipu hänen osallistumisestaan kokouksiin eikä hänen tosiasiallisesti suorittamiensa työtuntien määrästä.

(1) EUVL C 319, 10.9.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/20

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.6.2019 — Valittajana Inge Barnett ja muuna osapuolena Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

(asia C-503/18 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamies - Vanhuuseläke - Varhaiseläkkeelle siirtäminen ilman eläkeoikeuksien vähentämistä - Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt - Liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohta - Yleiset täytäntöönpanosäännöt - Yksikön etu - Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen tuomion täytäntöönpanemiseksi tehty päätös - SEUT 266 artikla - Oikeusvoima)

(2019/C 263/24)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Inge Barnett (edustajat: S. Orlandi ja T. Martin, avocats)

Muu osapuoli: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) (asiamiehet: M. Pascua Mateo, A. Carvajal ja L. Camarena Januzec, avustajinaan M. Troncoso Ferrer, abogado ja F.-M. Hislaire, avocat)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Inge Barnett vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 381, 22.10.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/20

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 13.6.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d’État — Ranska) — Copebi SCA v. Établissement national des produits de l’agriculture et de la mer (FranceAgriMer)

(asia C-505/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Valtiontuki - Päätös 2009/402/EY - Ranskan tasavallan toteuttamat hedelmä- ja vihannesalan kampanjasuunnitelmat - Tuen toteaminen yhteismarkkinoille soveltumattomaksi - Takaisinperimismääräys - Päätöksen soveltamisala - Maatalousalan talouskomiteat)

(2019/C 263/25)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Copebi SCA

Vastapuoli: Établissement national des produits de l’agriculture et de la mer (FranceAgriMer)

Muu osapuoli: Ministre de l’Agriculture et de l’Alimentation

Tuomiolauselma

Ranskan toteuttamista hedelmä- ja vihannesalan kampanjasuunnitelmista 28.1.2009 tehtyä komission päätöstä 2009/402/EY on tulkittava siten, että se kattaa Office national interprofessionnel des fruits, des légumes et de l’horticulturen (Oniflhor) comité économique bigarreaux industrielle (CEBI) maksamat ja kyseisen komitean jäseninä olevien tuottajaryhmien teolliseen käyttöön tarkoitettujen Bigarreau-kirsikoiden tuottajille jakamat tuet, vaikka yhtäältä kyseistä komiteaa ei mainita kyseisessä päätöksessä lueteltujen kahdeksan maatalousalan talouskomitean joukossa ja vaikka toisaalta kyseiset tuet, toisin kuin päätöksessä kuvatussa rahoitusmekanismissa, oli rahoitettu ainoastaan Oniflhorin tuilla eikä myös tuottajien maksamilla vapaaehtoisilla maksuilla.

(1) EUVL C 364, 8.10.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/21

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 27.5.2019 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Supreme Court ja High Court — Irlanti) — Eurooppalaisten pidätysmääräysten täytäntöönpano, joiden kohteena ovat OG (C-508/18) ja PI (C-82/19 PPU)

(yhdistetyt asiat C-508/18 ja C-82/19 PPU) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely - Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Eurooppalainen pidätysmääräys - Puitepäätös 2002/584/YOS - 6 artiklan 1 kohta - Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen käsite - Jäsenvaltion syyttäjäviranomaisen antama eurooppalainen pidätysmääräys - Asema - Alistussuhde täytäntöönpanovaltaa käyttävään elimeen - Oikeusministeriön ohjausvalta yksittäisissä tapauksissa - Riippumattomuuden takeita ei ole)

(2019/C 263/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet

Supreme Court ja High Court

Pääasian asianosaiset

OG (C-508/18) ja PI (C-82/19 PPU)

Tuomiolauselma

1)	Asiat C-508/18 ja C-82/19 PPU on yhdistetty tuomion antamista varten.

Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeusviranomaisen käsitettä on tulkittava siten, etteivät sen alaan kuulu jäsenvaltion syyttäjäviranomaiset, joiden osalta on vaara siitä, että oikeusministerin kaltainen täytäntöönpanovaltaa käyttävä elin kohdistaa niihin suoraan tai välillisesti määräyksiä tai käskyjä tietyssä yksittäistapauksessa, kun ne tekevät päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta.

(1) EUVL C 364, 8.10.2018. EUVL C 122, 1.4.2019.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/22

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 27.5.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supreme Court — Irlanti) — Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano, jonka kohteena on PF

(asia C-509/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Eurooppalainen pidätysmääräys - Puitepäätös 2002/584/YOS - 6 artiklan 1 kohta - Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen käsite - Jäsenvaltion yleisen syyttäjän antama eurooppalainen pidätysmääräys - Asema - Riippumattomuuden takeet)

(2019/C 263/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosainen

Tuomiolauselma

Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen käsitettä on tulkittava siten, että sen alaan kuuluu jäsenvaltion yleinen syyttäjä, joka kyllä on tuomiovallasta rakenteellisesti riippumaton mutta jolla on toimivalta syytetoimien suorittamiseen ja jonka asema takaa sille tässä jäsenvaltiossa riippumattomuuden suhteessa täytäntöönpanovaltaan eurooppalaista pidätysmääräystä annettaessa.

(1) EUVL C 364, 8.10.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul București (Romania) on esittänyt 3.1.2019 — Wilo Salmson France SAS v. Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București — Administrația Fiscală pentru Contribuabilii Nerezidenți

(asia C-10/19)

(2019/C 263/28)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul București

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Wilo Salmson France SAS

Vastapuolet: Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București — Administrația Fiscală pentru Contribuabilii Nerezidenți

Unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on 5.6.2019 antamallaan määräyksellä jättänyt ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/23

Valitus, jonka Dovgan GmbH on tehnyt 19.2.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-830/16, Monolith Frost v. EUIPO, 13.12.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-142/19 P)

(2019/C 263/29)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Dovgan GmbH (edustaja: C. Rohnke, Rechtsanwalt)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston 13.12.2018 antaman tuomion (T-830/16)

—	ja sen jälkeen hylkäämään kanteen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa oikeudellisina virheinä unionin oikeuden rikkomiseen ja todisteiden ottamiseen huomioon vääristyneellä tavalla.

Todisteiden ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla

Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin toteaa valituksenalaisen tuomion 55 kohdassa, Amtsgericht Köln (Kölnin alioikeus, Saksa) ei vahvistanut, että merkittävä osa saksalaisesta väestöstä puhuu venäjää.

Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin toteaa valituksenalaisen tuomion 64 kohdassa, valituslautakunta kyseenalaisti EUIPO:n mitättömyysosaston päätöksen, jonka mukaan nimitystä ”пломбир” [plombir] käytettiin entisen Neuvostoliiton aikana tarkoittamaan eräänlaista jäätelöä.

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 85 artiklan 3 kohdan rikkominen

Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi työjärjestyksensä 85 artiklan 3 kohtaa, koska se virheellisesti jätti huomiotta väliintulijan esittämän Bundesgerichtshofin (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa) 6.7.2017 antaman ratkaisun. Tämän asiakirjan esittäminen vasta suullisessa käsittelyssä oli perusteltua ratkaisun antamisen ajankohdan johdosta. Lisäksi kyse oli unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 7 kohdan mukaisesta vastanäytöstä.

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 85 artiklan 1 kohdan rikkominen

Unionin yleinen tuomioistuin tukeutui virheellisesti tuomion 69 kohdassa kantajan toimittamiin liitteisiin K 16 ja K 17. Kantaja esitti nämä asiakirjat myöhässä ja niitä ei siksi olisi saatu enää ottaa huomioon työjärjestyksen 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Perusteluvelvollisuuden loukkaaminen

Valituksenalaiseen tuomioon ei sisälly riittäviä perusteluja unionin yleisen tuomioistuimen toteamukselle siitä, että Baltian maissa huomattava osa kansalaisista tietää venäjänkielisen sanan ”пломбир” merkityksen. Etenkään ei voida todeta, että siltä osin kuin on kyse perussanastoon kuuluvasta sanasta, sen ymmärtävät myös henkilöt, joiden äidinkieli ei ole venäjä.

Tuomiossa (etenkin sen 64 ja 65 kohdassa) ei ole riittävästi perusteluja sille, miksi nimityksen ”пломбир” osalta kyse ei voinut olla mielikuvitusnimityksestä tai tuotemerkistä entisessä Neuvostoliitossa.

Viimein tuomiossa (66 kohta) ei perustella sitä, miten GOST-standardiin sisältyvän nimityksen pelkkä maininta johtaa siihen, että kyseessä on venäjänkielinen ”yleinen sana”, ja miksi Euroopan unionissa sijaitsevan kohdeyleisön oli tunnettava tämä standardi.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Trgovački sud u Zagrebu (Kroatia) on esittänyt 28.3.2019 — PARKING d.o.o. v. SAWAL d.o.o.

(asia C-267/19)

(2019/C 263/30)

Oikeudenkäyntikieli: kroaatti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Trgovački sud u Zagrebu

Pääasian asianosaiset

Kantaja: PARKING d.o.o.

Vastaaja: SAWAL d.o.o.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kansallisen lainsäädännön säännös, eli täytäntöönpanolain (Ovršni zakon, Narodne novine, nro 112/12, 25/13, 93/14, 55/16 ja 73/17) 1 §, jossa julkisille notaareille annetaan toimivalta suorittaa saatavien pakkoperintää todistusvoimaisen asiakirjan perusteella antamalla täytäntöönpanokelpoinen täytäntöönpanomääräys ilman vastapuolena olevan Kroatiaan sijoittautuneen oikeushenkilön nimenomaista suostumusta, yhteensopiva Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen ja SEUT 18 artiklan kanssa, kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen asioissa C-484/15 ja C-551/15 antamat tuomiot?

Voidaanko tulkintaa, joka on esitetty asioissa C-484/15 ja C-551/15 annetuissa unionin tuomioistuimen tuomioissa, soveltaa ennakkoratkaisua pyytävässä tuomioistuimessa vireillä olevaan, edellä esiteltyyn asiaan Povrv-1614/2018, ja täsmällisemmin, onko asetusta N:o 1215/2012 tulkittava siten, että Kroatiassa julkiset notaarit, jotka toimivat käyttäen toimivaltaa, joka heille on kansallisessa oikeudessa annettu ”todistusvoimaiseen asiakirjaan” perustuvien sellaisten pakkotäytäntöönpanomenettelyjen osalta, joissa menettelyn vastapuolina ovat Kroatiaan sijoittautuneet oikeushenkilöt, eivät kuulu mainitussa asetuksessa tarkoitetun tuomioistuimen käsitteen alaan?

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Visoki trgovački sud Republike Hrvatske (Kroatia) on esittänyt 11.4.2019 — Obala i lučice d.o.o. v. NLB Leasing d.o.o.

(asia C-307/19)

(2019/C 263/31)

Oikeudenkäyntikieli:

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Visoki trgovački sud Republike Hrvatske

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Obala i lučice d.o.o.

Vastaaja: NLB Leasing d.o.o.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko notaareilla lupa suorittaa asiakirjojen tiedoksianto oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) 13.11.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (1) nojalla, kun he antavat tiedoksi päätöksensä asioissa, joissa asetusta N:o 1215/2012 (2) ei voida soveltaa, kun otetaan huomioon, että Kroatiassa notaarit, jotka toimivat kansallisessa lainsäädännössä heille annetun toimivallan mukaisesti pakkotäytäntöönpanomenettelyissä ”todistusvoimaisen asiakirjan” perusteella, eivät kuulu asetuksen N:o 1215/2012 mukaisen ”tuomioistuimen” käsitteen piiriin? Koska notaarit eivät kuulu asetuksen N:o 1215/2012 mukaisen ”tuomioistuimen” käsitteen piiriin, voivatko he siis toimiessaan kansallisessa lainsäädännössä heille annetun toimivallan mukaisesti pakkotäytäntöönpanomenettelyssä ”todistusvoimaisen asiakirjan” perusteella soveltaa asetuksessa N:o 1393/2007 vahvistettuja asiakirjojen tiedoksiantoa koskevia säännöksiä?

Voidaanko pysäköimisen kadulle ja yleiselle tielle katsoa kuuluvan siviiilioikeuden alaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 1215/2012 (uudelleenlaadittu) tarkoitetulla tavalla, kun oikeudesta maksun perimiseen säädetään tieliikenteen turvallisuudesta annetussa laissa (Zakon o sigurnosti prometa na cestama) ja säännöissä, jotka koskevat kunnallisten toimintojen harjoittamista julkisen vallan omina toimintoina, ja kun otetaan erityisesti huomioon, että jos havaitaan ajoneuvo, jossa ei ole pysäköintilipuketta tai jossa oleva pysäköintilipuke ei ole voimassa, tähän ajoneuvoon kohdistuu välittömästi päivälipukkeen maksua koskeva velvoite, ikään kuin se olisi ollut pysäköitynä koko päiväksi, riippumatta pysäköintipaikan käytön täsmällisestä kestosta, jolloin tämän päivälipukkeen maksun periminen on luonteeltaan seuraamus, samalla kun on täsmennettävä, että joissain jäsenvaltioissa tällaista pysäköintiä pidetään liikennerikkomuksena?

Voivatko tuomioistuimet edellä mainituissa oikeusriidoissa, jotka koskevat pysäköintiä kadulle ja yleiselle tielle, silloin kun oikeudesta maksun perimiseen säädetään tieliikenteen turvallisuudesta annetussa laissa ja säännöissä, jotka koskevat kunnallisten toimintojen harjoittamista julkisen vallan omina toimintoina, antaa asiakirjan tiedoksi toisessa jäsenvaltioissa oleville vastaajille oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13.11.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1393/2007 mukaisesti?

Mikäli edellisten kysymysten perusteella todetaan, että tällainen pysäköinti on siviilioikeudellinen asia, esitetään seuraavat lisäkysymykset:

Nyt käsiteltävässä asiassa sovelletaan olettamaa, jonka mukaan sopimus on tehty pysäköimällä ajoneuvo kadulle paikkaan, joka on merkitty vaakasuoralla ja/tai pystysuoralla merkinnällä, eli katsotaan, että sopimus tehdään pysäköimällä ja että jos hintaa ei makseta pysäköinnin tuntihinnan mukaan, on maksettava päivälipuke. Näin ollen esitetään kysymys siitä, onko olettama sopimuksen tekemisestä pysäköimällä ja suostumuksen antamisesta päivälipukkeen hinnan maksamiseen, jos lipuketta ei osteta pysäköinnin tuntihinnan mukaan tai ostetun lipukkeen voimassaoloaika päättyy, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 56 artiklassa vahvistettujen palvelujen tarjoamista koskevien perustavanlaatuisten määräysten ja Euroopan unionin oikeusjärjestyksen muiden määräysten vastainen.

Nyt käsiteltävässä asiassa ajoneuvo pysäköitiin Zadariin, ja tästä syystä on olemassa yhteys tämän sopimuksen ja Kroatian tuomioistuimen välillä, mutta onko tämä pysäköinti asetuksen N:o 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettu ”palvelu”, kun otetaan huomioon, että palvelun käsite edellyttää sitä, että sopimuspuoli, joka suorittaa palvelun, toteuttaa tietyn toimenpiteen eli että se toteuttaa tämän tietyn toimenpiteen vastiketta vastaan, joten on esitettävä kysymys siitä, onko kantajan toteuttama toimenpide riittävä, jotta sitä voidaan pitää palveluna? Jos Kroatian tuomioistuimilla ei ole erityistä toimivaltaa asetuksen N:o 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdan nojalla, vastaajan kotipaikan tuomioistuin olisi toimivaltainen tutkimaan asian.

Voidaanko pysäköintiä kadulle ja yleiselle tielle pitää asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuna kiinteän omaisuuden vuokrauksena, kun oikeus maksun perimiseen vahvistetaan tieliikenteen turvallisuudesta annetussa laissa ja säännöissä, jotka koskevat kunnallisten toimintojen harjoittamista julkisen vallan omina toimintoina, ja maksu peritään vain tietyltä ajanjaksolta päivän aikana?

Jos nyt käsiteltävässä asiassa ei voida soveltaa edellä mainittua olettamaa siitä, että pysäköinti merkitsee sopimuksen tekemistä (neljäs ennakkoratkaisukysymys), voidaanko tällaista pysäköintiä, jonka osalta pysäköintimaksun perimistä koskeva toimivalta perustuu tieliikenteen turvallisuudesta annettuun lakiin, jossa säädetään päivämaksun maksamisesta, jos pysäköintilipuketta ei ole maksettu etukäteen pysäköintipaikan käyttöajan mukaan tai jos maksetun pysäköintilipukkeen voimassaoloaika on päättynyt, pitää asetuksen N:o 1215/2012 7 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuna sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevana asiana?

Nyt käsiteltävässä asiassa ajoneuvo pysäköitiin ennen Kroatian tasavallan liittymistä Euroopan unioniin eli konkreettisesti 30.6.2012 klo 13.02. Tästä syystä esitetään kysymys siitä, onko sen nyt käsiteltävässä asiassa sovellettava sovellettavaan lakiin liittyviä asetuksia N:o 593/2008 (3) tai N:o 864/2007, (4) kun otetaan huomioon niiden ajallinen soveltamisala.

Jos Euroopan unionin tuomioistuin on toimivaltainen antamaan vastauksen aineellisen lainsäädännön osalta, esitetään seuraava kysymys:

Ovatko olettama sopimuksen tekemisestä pysäköimällä ja olettama suostumuksen antamisesta päivälipukkeen hinnan maksamiseen, jos lipuketta ei hankita pysäköinnin tuntihinnan mukaan tai lipukkeen mukainen voimassaolo on päättynyt, SEUT 56 artiklassa vahvistettujen palvelujen tarjoamista koskevien perussääntöjen ja Euroopan unionin oikeusjärjestyksen muiden oikeussääntöjen vastaisia riippumatta siitä, onko ajoneuvon omistaja luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö? Toisin sanoen voidaanko aineellisen lainsäädännön määrittämiseksi nyt käsiteltävään asiaan soveltaa asetuksen N:o 593/2008 4 artiklan säännöksiä (kun asiakirja-aineistoon ei sisälly mitään näyttöä, joka osoittaisi, että osapuolet olisivat tehneet sopimuksen sovellettavasta laista)?

—	Jos katsottaisiin, että sopimus on tehty, olisiko nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä palvelujen suorittamista koskeva sopimus, eli voidaanko tätä pysäköintisopimusta pitää asetuksen N:o 593/2008 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna palveluna?

—	Voitaisiinko toissijaisesti tätä pysäköintiä pitää asetuksen N:o 593/2008 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna vuokrasopimuksena?

—

Toissijaisesti, jos tähän pysäköintiin on sovellettava asetuksen N:o 593/2008 4 artiklan 2 kohdan säännöksiä, esitetään kysymys siitä, mikä on nyt käsiteltävässä asiassa luonteenomainen suoritus, kun otetaan huomioon, että kantaja lähinnä vain merkitsee katuun pysäköintiä varten varatun alueen ja perii pysäköintimaksun, kun vastaaja puolestaan pysäköi ja maksaa pysäköintimaksun. Jos näet katsottaisiin, että luonteenomainen suoritus on kantajan suoritus, sovellettaisiin Kroatian lainsäädäntöä, mutta jos luonteenomainen suoritus olisi vastaajan suoritus, sovellettaisiin Slovenian lainsäädäntöä. Koska oikeudesta pysäköintimaksun perimiseen säädetään tässä tapauksessa kuitenkin Kroatian lainsäädännössä, johon sopimuksella on näin ollen läheisempi yhteys, voidaanko kuitenkin nyt käsiteltävässä asiassa soveltaa myös asetuksen N:o 593/2008 4 artiklan 3 kohdan säännöksiä?

—	Jos katsotaan, että kyseessä on asetuksessa N:o 864/2007 tarkoitettu sopimukseen perustumaton velvoite, voitaisiinko tätä sopimukseen perustumatonta velvoitetta pitää vahinkotapahtumana, jolloin sovellettava lainsäädäntö määräytyisi asetuksen N:o 864/2007 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti?

—	Voitaisiinko tällaista pysäköintiä toissijaisesti pitää perusteettomana etuna, jolloin sovellettava laki määräytyisi asetuksen N:o 864/2007 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti?

—	Voitaisiinko tällaista pysäköintiä toissijaisesti pitää asiainhuoltona, jolloin sovellettava laki määräytyisi asetuksen N:o 864/2007 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti?

—	Voitaisiinko tällaista pysäköintiä toissijaisesti pitää vastaajan sopimuksentekotuottamuksena (culpa in contrahendo), jolloin sovellettava laki määräytyisi asetuksen N:o 864/2007 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti?

(1) Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta 13.11.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007 (EUVL 2007, L 324, s. 79).

(2) Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012 (uudelleenlaadittu) (EUVL 2012, L 351, s. 1).

(3) Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 17.6.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) (EUVL 2008, L 177, s. 6).

(4) Sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista 11.7.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 864/2007 (Rooma II) (EUVL 2007, L 199, s. 40).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/28

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casație și Justiție (Romania) on esittänyt 15.4.2019 — Consiliul Concurenței v. Whiteland Import Export SRL

(asia C-308/19)

(2019/C 263/32)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Înalta Curte de Casație și Justiție

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Consiliul Concurenței

Vastapuoli: Whiteland Import Export SRL

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja SEUT 101 artiklaa tulkittava siten, että niissä jäsenvaltioiden tuomioistuimet velvoitetaan tulkitsemaan hallinnollisten seuraamusten määräämistä koskevan kilpailuviranomaisen oikeuden vanhentumista koskevia kansallisia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja että ne ovat esteenä kansallisen oikeuden säännöksen tulkinnalle siten, että vanhentumisen katkaisevalla toimenpiteellä tarkoitetaan ainoastaan kilpailunvastaista menettelytapaa koskevan tutkinnan käynnistävää virallista toimenpidettä ilman, että myöhemmät kyseistä tutkintaa varten tehdyt toimet kuuluvat samojen vanhentumisen katkaisevien tointen piiriin?

(1) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/28

Valitus, jonka Asociación de fabricantes de morcilla de Burgos on tehnyt 15.4.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-309/19 P, Asociación de fabricantes de morcilla de Burgos v. komissio, 14.2.2019 antamasta määräyksestä

(asia C-309/19 P)

(2019/C 263/33)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Asociación de fabricantes de morcilla de Burgos (edustajat: asianajajat J. J. Azcárate Olano ja E. Almarza Nantes)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että valituksenalainen määräys on kumottava kokonaisuudessaan ja siten SEUT 263 artiklaan perustuva nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (”Morcilla de Burgos” (SMM)) 29.8.2018 annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/1214 (1) koskeva valittajan kumoamiskanne on otettava tutkittavaksi, jotta asian aineelliset kysymykset tutkitaan ja jotta annetaan tuomio, jolla kumotaan asetus 2018/1214 ja vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämän valituksen valitusperuste koskee unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn menettelyn sääntöjenvastaisuutta, joka loukkaa valittajan intressejä ja joka johtuu unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 73 artiklan 1 kohdan ja sitä seuraavien artiklojen rikkomiseen ja tätä säännöstä koskevan oikeuskäytännön sivuuttamiseen perustuvasta oikeudellisesta virheestä. Tämä valitusperuste perustuu seuraaviin oikeudellisiin perusteisiin:

—

Unionin yleinen tuomioistuin on katsonut lähinnä ja virheellisesti, että kanne koski valittajan edustajien ”yksinomaan skannattuja allekirjoituksia”, vaikka se tosiasiassa koski ACA-varmenteella varustettuja hyväksyttyjä sähköisiä allekirjoituksia, joilla on sama oikeusvaikutus kuin käsin kirjoitetulla allekirjoituksella.

—	Nämä hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset tunnustetaan ja niitä suojellaan 23.7.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 910/2014 (2).

—

ACA-varmenteella varustetut hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset vastaavat täysin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 73 artiklan 1 kohdan henkeä ja rakennetta ”oikeusvarmuuden periaatteen mukaisesti — – takaamalla mainitun oikeudenkäyntiasiakirjan aitouden ja sulkemalla pois siihen liittyvän riskin, että kyseessä on tosiasiassa tätä varten valtuutettu henkilö”, kuten valituksenalaisessa määräyksessä todetaan.

—

Työjärjestyksen 73 artiklan 1 kohta on kumottu unionin yleisen tuomioistuimen 11.7.2018 antamalla päätöksellä, ja tämä muutos on tullut voimaan 1.12.2018 (kaksi päivää kannekirjelmän jättämisen jälkeen). Edullisemman säännön soveltaminen on kuitenkin yleinen perusperiaate länsimaisten oikeusjärjestysten seuraamuksia koskevissa säännöstöissä.

—

Oikeuskäytäntö, johon valituksenalaisessa määräyksessä vedotaan valittajan nostaman kanteen hylkäämisen perustelemiseksi, koskee pääasiallisesti skannattuja allekirjoituksia. Nyt käsiteltävän asian kohde (kannekirjelmä, joka sisältää ACA-varmenteella varustetun hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen) ei kuitenkaan ole ollut unionin tuomioistuinten tarkastelun kohteena.

—	Sääntöjä on tulkittava niiden soveltamisajan sosiaalisen realiteetin näkökulmasta ottamalla erityisesti huomioon niiden henki ja tarkoitus.

(1) EUVL 2018, L 224, s. 3.

(2) Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta 23.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014 (EUVL 2014, L 257, s. 73).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/29

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Trgovački sud u Zagrebu (Kroatia) on esittänyt 18.4.2019 — Interplastics s.r.o. v. Letifico d.o.o.

(asia C-323/19)

(2019/C 263/34)

Oikeudenkäyntikieli: kroaatti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Trgovački sud u Zagrebu

Pääasian asianosaiset

Hakija: Interplastics s.r.o.

Vastapuoli: Letifico d.o.o.

Ennakkoratkaisukysymykset

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/30

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vrhovno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 2.5.2019 — D. J. v. Radiotelevizija Slovenija

(asia C-344/19)

(2019/C 263/35)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vrhovno sodišče Republike Slovenije

Pääasian asianosaiset

Kantaja: D. J.

Vastaaja: Radiotelevizija Slovenija

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko direktiivin 2003/88 (1) 2 artiklaa tulkittava siten, että nyt käsiteltävään asiaan liittyvien kaltaisissa olosuhteissa työaikana on pidettävä jatkuvaa tavoitettavissaoloa, jonka aikana työntekijän, joka suorittaa työnsä radiolähetysasemalla, on oltava ajanjaksolla, jonka hän on vapaana palveluksesta (ja jolloin hänen fyysinen läsnäolonsa työpaikalla ei ole tarpeen), saavutettavissa puhelimitse ja tarvittaessa saavuttava työpaikalle yhden tunnin kuluessa.

Vaikuttaako jatkuvan tavoitettavissaolon luonteen määritelmään nyt käsiteltävään asiaan liittyvien kaltaisissa olosuhteissa se, että työntekijä oleskelee asunnossa, joka sijaitsee kohteessa, jossa hän suorittaa työnsä (radiolähetysasema), koska hänen päivittäinen paluunsa kotiin (”alas laaksoon”) on kohteen maantieteellisten ominaisuuksien vuoksi mahdotonta (tai vaikeampaa).

Onko edellä mainittuihin kahteen ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen oltava erilainen, jos kyseessä on kohde, jossa mahdollisuudet omistautua harrastuksille vapaa-aikana ovat rajalliset paikan maantieteellisten ominaisuuksien vuoksi tai jossa työntekijän oman vapaa-ajan käyttöön ja omien asioiden hoitamiseen kohdistuu suurempia rajoituksia (joita ei olisi silloin, jos hän asuisi kotona).

(1) Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (EUVL 2003, L 299, s. 9).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/31

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 2.5.2019 — Bundeszentralamt für Steuern v. Y-GmbH

(asia C-346/19)

(2019/C 263/36)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Revision-menettelyn valittaja: Bundeszentralamt für Steuern

Revision-menettelyn vastapuoli: Y-GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY (1) säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille 12.2.2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/9/EY (2) (jäljempänä direktiivi 2008/9/EY) 8 artiklan 2 kohdan d alakohtaa, jonka mukaan palautushakemuksessa on annettava kunkin palautusjäsenvaltion ja kunkin laskun osalta muun muassa laskun numero, tulkittava siten, että myös laskun viitenumeron antaminen riittää, kun se on ilmoitettu laskutositteessa laskun numeroa täydentävänä yksilöintikriteerinä?

2)	Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Täyttääkö palautushakemus, jossa on ilmoitettu laskun numeron sijasta laskun viitenumero, muodolliset vaatimukset ja onko se tehty määräajassa direktiivin 2008/9/EY 15 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetulla tavalla?

Onko toiseen kysymykseen annettavassa vastauksessa otettava huomioon, että palautusjäsenvaltioon sijoittautumaton verovelvollinen voi järkevästi toimivan hakijan näkökulmasta katsottuna ja sijoittautumisjäsenvaltion perustaman sähköisen portaalin ja palautusjäsenvaltion laatiman lomakkeen sisällön perusteella odottaa, että hakemuksen voidaan katsoa olevan asianmukainen ja ainakin muodolliset vaatimukset täyttävä ja määräajassa tehty, jos laskun numeron sijasta on annettu muu tunniste, jolla hakemuksen kohteena oleva lasku voidaan yksilöidä?

(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

(2) EUVL 2008, L 44, s. 23.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/32

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Državna revizijska komisija za revizijo postopkov oddaje javnih naročil (Slovenia) on esittänyt 8.5.2019 — Ministrstvo za notranje zadeve v. Tax-Fin-Lex d.o.o.

(asia C-367/19)

(2019/C 263/37)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Državna revizijska komisija za revizijo postopkov oddaje javnih naročil

Pääasian asianosaiset

Hankintaviranomainen: Ministrstvo za notranje zadeve

Uudelleentutkimista vaativa tarjoaja: Tax-Fin-Lex d.o.o.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko direktiivin 2014/24 (1) 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa tarkoitettu ”sopimussuhteen vastikkeellisuus” olemassa hankintasopimuksen osatekijänä siinä tapauksessa, että hankintaviranomainen ei ole velvollinen tekemään mitään vastasuoritusta, mutta talouden toimija saa sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä pääsyn uusille markkinoille ja referenssikohteita?

2)	Onko mahdollista tai tarpeen tulkita direktiivin 2014/24 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohtaa siten, että tämä on perustana hylätä tarjous, jossa tarjoushinta on 0 euroa?

(1) Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/32

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Riigikohus (Viro) on esittänyt 29.5.2019 — Maksu- ja Tolliamet v. Heavyinstall OÜ

(asia C-420/19)

(2019/C 263/38)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Riigikohus

Pääasian asianosaiset

Hakija: Maksu- ja Tolliamet

Henkilö, jota asia koskee: Heavyinstall OÜ

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 16.3.2010 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2010/24 (1) 16 artiklaa tulkittava siten, että turvaamistoimia käsittelevän pyynnön saaneen jäsenvaltion tuomioistuin on ratkaistessaan pyynnön kansallisen lainsäädännön perusteella (minkä pyynnön saaneelle tuomioistuimelle mahdollistaa 16 artiklan ensimmäinen virke) sidottu hakijan asuinvaltion tuomioistuimen kantaan turvaamistoimien tarpeellisuudesta ja mahdollisuudesta, jos tuomioistuimelle on esitetty sellaisen kannan sisältävä asiakirja (16 artiklan toisen kohdan viimeinen virke, jonka mukaan pyynnön saanut jäsenvaltio ei saa tunnustaa, täydentää tai korvata kyseistä asiakirjaa)?

(1) EUVL 2010, L 84, s. 1.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/33

Valitus, jonka Deutsche Lufthansa AG on tehnyt 13.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-492/15, Deutsche Lufthansa v. komissio, 12.4.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-453/19 P)

(2019/C 263/39)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Deutsche Lufthansa AG (edustaja: A. Martin-Ehlers, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Land Rheinland-Pfalz ja Ryanair DAC

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	toteaa, että kanne oli otettava tutkittavaksi ja että se oli perusteltu siltä osin kuin valittaja oli siinä riitauttanut toimenpiteen nro 12 (maksu FFHG:n pääomarahastoon (1)) sillä perusteella, että tällä toimenpiteellä rahoitettiin toimintatukea FFHG:n eduksi;

—	muutoin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 12.4.2019 asiassa T-492/15 antaman tuomion

—	hyväksyy ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen ja kumoaa sen taustalla olevan 1.10.2014 annetun komission päätöksen SA.21121 (2) (lukuun ottamatta toimenpidettä nro 12, siltä osin kuin sitä käytettiin FFHG:n toimintatuen maksamiseen);

—	toissijaisesti palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, ja

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksessaan ennen kaikkea seuraavat valitusperusteet:

Yksittäistuet, joista aloitettiin tutkintamenettely

—

Jo tuomion COFAZ (3) antamisen jälkeen asia koski valittajaa erikseen ja sillä on näin ollen asiavaltuus. Tämä johtuu siitä, että komissio on jättänyt huomiotta olennaisia tosiseikkoja ja lisäetuja, vaikka nämä valittajan toimenpiteet oli saatettu sen tietoon. Komissio on siten loukannut valittajan puolustautumisoikeuksia.

—

Jos olisi sovellettava ns. Mory-oikeuskäytäntöä, (4) olisi toissijaisesti ollut sovellettava ensimmäistä vaihtoehtoa. Koska valittajan puolustautumisoikeuksia on loukattu, ei voida katsoa, että komissio olisi suorittanut sääntöjenmukaisen tutkintamenettelyn. Myös tässä tapauksessa asia koski valittajaa erikseen ja sillä oli asiavaltuus.

—

Toissijaisesti kanne olisi ollut otettava tutkittavaksi myös, jos ns. Mory-oikeuskäytännön toista vaihtoehtoa olisi sovellettu; sen mukaan valittajan olisi ollut näytettävä, että tuet heikentävät selvästi sen markkina-asemaa. Tässä tapauksessa todistustaakka kääntyisi tai ainakin lieventyisi valittajan eduksi, koska komissio on mielivaltaisesti jättänyt huomiotta tiedossaan olevat, päätöksen teon kannalta merkitykselliset tosiseikat. Pelkästään toissijaisesti on katsottava, että valittaja on tosiasiallisesti myös näyttänyt toteen tällaisen selvän heikentämisen. Unionin yleisen tuomioistuimen suorittama toissijainen oikeudellinen arviointi poikkeaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ja perustuu merkityksellisten markkinoiden oikeudellisesti virheelliseen tulkintaan. Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin ottaa vääristyneellä ja suppealla tavalla huomioon sekä valittajan että komission esittämät tosiseikat, muuttaa riidanalaisen päätöksen sisältöä ja rikkoo todistustaakkaa koskevia sääntöjä.

Tukisäännöstöt

—	Valittaja katsoo, että kanne olisi ollut otettava tutkittavaksi myös tukisäännöstön osalta Montessori-tuomion (5) perusteella.

Yksittäiset tuet ilman tutkintamenettelyä

—	Siltä osin kuin kyse on yksittäisistä tuista ilman tutkintamenettelyä, kanne olisi ollut otettava tutkittavaksi Mory-oikeuskäytännön ensimmäisen vaihtoehdon mukaan, koska komissio ei ollut aloittanut tältä osin perusteellista tutkintamenettelyä.

(1) Flughafen Frankfurt-Hahn GmbH.

(2) Valtiontuesta SA.21121 (C29/08) (ex NN 54/07), jonka Saksa on toteuttanut Frankfurt-Hahnin lentoaseman rahoituksen sekä lentoaseman ja Ryanairin välisten rahoitussuhteiden osalta 1.10.02014 annettu päätös (EU) 2016/789 (EUVL 2016, L 134, s. 46).

(3) Tuomio 12.7.1990, COFAZ v. komissio (C-169/84, EU:C:1990:301).

(4) Tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio (C-33/14 P, EU:C:2015:609).

(5) Tuomio 6.11.2018, Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio (C-622/16 P–C-624/16 P, EU:C:2018:873).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/35

Valitus, jonka ClientEarth on tehnyt 14.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-108/17, ClientEarth v. komissio, 4.4.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-458/19 P)

(2019/C 263/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: ClientEarth (edustaja: A. Jones, barrister)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-108/17 antaman tuomion

—	palauttamaan asian unionin yleiselle tuomioistuimelle uudelleen tutkimista varten, tai vaihtoehtoisesti

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-108/17 antaman tuomion ja

—	ottamaan kumoamisvaatimuksen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi sekä kumoamaan tämän seurauksena riidanalaisen päätöksen, ja joka tapauksessa

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien väliintulijoiden kulut, ensimmäisessä oikeusasteessa ja muutoksenhakuasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste: Oikeudellinen virhe, joka liittyy toteamukseen siitä, että unionin yleisessä tuomioistuimessa nostettu kanne ”voi koskea ainoastaan sisäistä uudelleentarkastelua koskevan vaatimuksen seurauksena annetun päätöksen lainmukaisuutta eikä lupahakemuksen perusteltavuutta” ja että ”unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen, jolla vaaditaan kumoamaan sisäistä uudelleentarkastelua koskevan vaatimuksen hylkäämisestä tehty päätös, yhteydessä esitetyt kanneperusteet ja väitteet voidaan ottaa tutkittavaksi vain, jos kantaja on esittänyt kyseiset kanneperusteet ja väitteet jo sisäistä uudelleentarkastelua koskevassa vaatimuksessa” sekä siihen, että valittajan kumoamisvaatimus jätettiin osittain tutkimatta näillä perusteilla.

Toinen valitusperuste: Oikeudellinen virhe, joka liittyy liian korkean näyttötaakan asettamiseen Århusin yleissopimuksen (1) 10 ja 12 artiklan perusteella vaatimuksia esittäville kansalaisjärjestöille.

Kolmas valitusperuste: Oikeudellinen virhe, joka liittyy toteamukseen siitä, että käyttämättömän SVHC-aineen (2) tuotetun tai käytetyn määrän vähentäminen käyttämällä sen sijaan kierrätettyä SVHC-ainetta voi olla REACH-asetuksen (3) mukainen käyttötarkoitus ja toimia perustana vaihtoehdon arvioimisessa.

Neljäs valitusperuste: Oikeudellinen virhe, joka liittyy REACH-asetuksen 60 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulkitsemiseen siten, että se on pelkästään muodollinen eikä edellytä sen tutkimista, täyttävätkö hakemuksessa annetut tiedot todella 62 artiklassa ja liitteessä I asetetut edellytykset.

Viides valitusperuste: Oikeudellinen virhe, joka liittyy 60 artiklan 4 kohdan tulkitsemiseen siten, että se mahdollistaisi toteamusten tekemisen riskien ja hyötyjen punninnan perusteella ilman tietoa liitteessä I asetetut edellytykset täyttävästä riskistä.

Kuudes valitusperuste: Virhe, joka liittyy toteamukseen siitä, että ”asetuksen N:o 1907/2006 60 artiklan 2 kohdan ja 62 artiklan 4 kohdan d alakohdan perusteella olisi katsottava, että ainoastaan asetuksen N:o 1907/2006 liitteeseen XIV sisällytetyn aineen sisäisiin ominaisuuksiin liittyvillä tiedoilla on merkitystä 60 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun riskinarvioinnin kannalta”.

Seitsemäs valitusperuste: Oikeudellinen virhe, joka liittyy unionin yleisen tuomioistuimen varovaisuusperiaatetta koskevaan tulkintaan.

(1) Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL 2006, L 264, s. 13).

(2) Erityistä huolta aiheuttava aine.

(3) Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL 2006, L 396, s. 1).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/36

Valitus, jonka Qualcomm, Inc. ja Qualcomm Europe, Inc. ovat tehneet 18.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-371/17, Qualcomm ja Qualcomm Europe v. komissio, 9.4.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-466/19 P)

(2019/C 263/41)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Qualcomm Inc. Ja Qualcomm Europe, Inc. (edustajat: M. Pinto de Lemos Fermiano Rato, advogado, M. Davilla, dikigoros)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan valituksenalaisen tuomion

—	kumoamaan 31.3.2017 annetun komission päätöksen C(2017) 2258 final, joka koskee neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 18 artiklan 3 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista menettelyä (asia AT.39711 — Qualcomm (saalistushinnoittelu) (jäljempänä päätös))

—	vaihtoehtoisesti palauttamaan asian unionin yleiseen tuomioistuimeen sen ratkaisemiseksi unionin tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan valittajille unionin tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin ei ole käsitellyt valittajien esittämiä argumentteja.

Toinen valitusperuste: toteamus siitä, että päätös oli asianmukaisesti perusteltu, perustuu ilmeisiin tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskeviin virheisiin ja perustelujen puutteellisuuteen.

Kolmas valitusperuste: toteamus siitä, että päätöksessä pyydetyt tiedot olivat välttämättömiä, perustuu ilmeisiin tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskeviin virheisiin ja todistusaineiston huomioon ottamiseen vääristyneellä tavalla sekä riittämättömiin perusteluihin ja siihen, että kaikkia merkityksellisiä todisteita ei ole otettu huomioon.

Neljäs valitusperuste: toteamus siitä, että tietojen pyytäminen päätöksessä on ollut kohtuullista, perustuu ilmeisiin tosiseikkoja koskeviin virheisiin, todistusaineiston huomioon ottamiseen vääristyneellä tavalla ja riittämättömiin perusteluihin.

Viides valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin on soveltanut virheellisesti todistustaakkaa koskevia sääntöjä SEUT 102 artiklan väitetyn rikkomisen osalta.

Kuudes valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt toteamuksia, joilla loukataan oikeutta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyyden toteamiseen.

(1) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EUVL 2003, L 1, s. 1).

Unionin yleinen tuomioistuin

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.6.2019 — Frank v. komissio

(asia T-478/16) (1)

(Tutkimus ja teknologian kehittäminen - Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014 - 2020) - Ehdotuspyynnöt ja niihin liittyvät toimet ERC:n vuoden 2016 työohjelmassa - ERCEA:n päätös, jolla avustushakemus hylätään tukikelvottomana - Hallinnollisen muutoksen hakeminen komissiolta - Implisiittinen hylkäämispäätös - Osittainen tutkimatta jättäminen - Nimenomainen hylkäämispäätös - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan)

(2019/C 263/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Regine Frank (Bonn, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Conrad)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal, L. Mantl ja B. Conte)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimus kumota, yhtäältä 17.6.2016 annettu komission päätös ja toisaalta 16.9.2016 annettu komission päätös, joilla hylättiin implisiittisesti ja nimenomaisesti hallinnollinen muutos, jota kantaja haki tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19.12.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (EYVL 2003, L 11, s. 1) 22 artiklan 1 kohdan nojalla

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 475, 19.12.2016.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/39

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — RV v. komissio

(asia T-167/17) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Henkilöstösääntöjen 42 c artikla - Asettaminen virkavapaalle yksikön edun vuoksi - Siirtäminen eläkkeelle ilman eri toimenpiteitä - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Osittainen tutkimatta jättäminen - Lain soveltamisala - Viran puolesta toimiminen - Sanamuodon mukainen, kontekstuaalinen ja teleologinen tulkinta)

(2019/C 263/43)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: RV (edustajat: aluksi asianajajat J.-N. Louis ja N. de Montigny, sitten J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Berscheid ja D. Martin)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan parlamentti (asiamiehet: aluksi J. Steele ja D. Nessaf, sitten J. Steele ja M. Rantala ja lopuksi J. Steele ja C. González Argüelles) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja R. Meyer)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan komission 21.12.2016 tekemä päätös, jolla kantaja asetettiin virkavapaalle yksikön edun vuoksi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 42 c artiklan mukaisesti ja samanaikaisesti eläkkeelle viran puolesta tämän säännöksen viidennen alakohdan mukaisesti.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan komission 21.12.2016 tekemä päätös, jolla RV asetettiin virkavapaalle yksikön edun vuoksi ja samanaikaisesti eläkkeelle viran puolesta, kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan RV:n oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

4)	Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 144, 8.5.2017.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — CC v. parlamentti

(asia T-248/17 RENV) (1)

(Vastuu - Henkilöstö - Palvelukseen ottaminen - Avoin kilpailu EUR/A/151/98 - Euroopan parlamentin varallaololuettelon hallinnoinnissa tekemät virheet - Aineellinen vahinko)

(2019/C 263/44)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CC (edustajat: asianajajat G. Maximini ja C. Hölzer)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Ecker ja E. Despotopoulou)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan korvausta vahingosta, joka kantajalle väitetään aiheutuneen parlamentin tekemistä virheistä avoimen kilpailun EUR/A/151/98 varallaololuettelon hallinnoinnissa.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan CC:lle 6 000 euroa.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Parlamentti velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 133, 5.5.2012 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-9/12, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.6.2019 — TO v. EEA

(asia T-462/17) (1)

(Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Määräaikainen työsopimus - Irtisanominen sairausloman aikana - Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 16 artikla - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 48 artiklan b alakohta - Henkilöstösääntöjen 26 artikla - Henkilötietojen käsittely - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artikla - Työpaikkakiusaaminen)

(2019/C 263/45)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: TO (edustaja: asianajaja N. Lhoëst)

Vastaaja: Euroopan ympäristökeskus (EEA) (asiamies: O. Cornu, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan parlamentti (asiamiehet: aluksi D. Nessaf ja J. Van Pottelberge, sitten J. Van Pottelberge ja J. Steele) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja R. Meyer)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan yhtäältä kumoamaan 22.9.2016 tehty päätös, jolla EEA:n toiminnanjohtaja irtisanoi kantajan palvelussuhteen sopimussuhteisena toimihenkilönä, ja 20.4.2017 tehty päätös, jolla EEA:n toiminnanjohtaja hylkäsi kantajan valituksen 22.9.2016 tehdystä päätöksestä, ja toisaalta korvausta kantajalle aiheutuneiksi väitetyistä vahingoista.

Tuomiolauselma

1)	Kumotaan 22.9.2016 tehty päätös, jolla Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) toiminnanjohtaja irtisanoi TO:n palvelussuhteen sopimussuhteisena toimihenkilönä.

2)	EEA velvoitetaan maksamaan TO:lle rahamäärä, joka vastaa kolmen kuukauden palkkaa irtisanomisajalta ja yhtä kolmasosaa hänen peruspalkastaan kultakin hänen suorittamansa koeajan kuukaudelta vähennettynä hänelle jo maksetun irtisanomiskorvauksen määrällä.

3)	EEA velvoitetaan maksamaan TO:lle 6 000 euroa.

4)	Kanne hylätään muilta osin.

5)	EEA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan TO:n oikeudenkäyntikulut.

6)	Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 347, 16.10.2017.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/41

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — EOS Deutscher Inkasso-Dienst v. EUIPO — IOS Finance EFC (IOS FINANCE)

(asia T-583/17) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin IOS FINANCE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen kuviomerkki EOS - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2019/C 263/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: EOS Deutscher Inkasso-Dienst GmbH (Hampuri, Saksa) (edustaja: asianajaja B. Sorg)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A.Söder)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: IOS Finance EFC, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja J.L. Rivas Zurdo)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 6.6.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2262/2016-2), joka koskee osapuolten EOS Deutscher Inkasso-Dienst ja IOS Finance EFC välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	EOS Deutscher Inkasso-Dienst GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 338, 9.10.2017.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/42

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Visi/one v. EUIPO (Ajoneuvoissa käytettävä ilmoituskotelo)

(asia T-74/18) (1)

(Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Yhteisömalli, joka esittää ajoneuvoissa käytettävää ilmoituskoteloa - Aiempi yhteisömalli - Näyttö tunnetuksi tulemisesta - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 7 artikla - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Asiantunteva käyttäjä - Mallin luoneen vapaus - Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen - Asetuksen N:o 6/2002 6 artikla ja 25 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2019/C 263/47)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Visi/one GmbH (Remscheid, Saksa) (edustajat: asianajajat H. Bourree ja M. Bartz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: S. Hanne ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: EasyFix GmbH (Wien, Itävalta)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 4.12.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1424/2016-3), joka koskee EasyFixin ja Visi/onen välistä menettämismenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Visi/one GmbH ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 112, 26.3.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/43

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — MPM-Quality v. EUIPO — Elton Hodinářská (MANUFACTURE PRIM 1949)

(asia T-75/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-kuviomerkki MANUFACTURE PRIM 1949 - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Perusteluvelvollisuus)

(2019/C 263/48)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: MPM-QUALITY v.o.s. (Frýdek-Místek, Tšekki) (edustaja: asianajaja M. Kyjovský)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: ELTON Hodinářská a.s. (Nové Město nad Metují, Tšekki) (edustaja: asianajaja T. Matoušek)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 5.12.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 556/2017-4), joka koskee osapuolten MPM-QUALITY ja Elton hodinářská välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	MPM-QUALITY v.o.s. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

3)	ELTON Hodinářská a.s. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 122, 26.3.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.6.2019 — De Esteban Alonso v. komissio

(asia T-138/18) (1)

(Henkilöstö - Entiset virkamiehet - OLAFin tutkimus - Asia ”Eurostat” - Tosiseikkoihin, jotka voivat johtaa rikossyytteisiin, liittyvien tietojen toimittaminen kansallisille viranomaisille - Virkamiehille, joita asia mahdollisesti koskee, ei ole annettu tietoa etukäteen - Vahingot, joiden väitetään aiheutuneen OLAFin ja komission toiminnasta käsittelyn aikana - Aineeton, fyysinen ja aineellinen vahinko - Syy-yhteys)

(2019/C 263/49)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Fernando De Esteban Alonso (Saint-Martin-de-Seignanx, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Huglo)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Striani ja J. Baquero Cruz)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus aineettoman, fyysisen ja aineellisen vahingon, joka kantajalle on väitetysti aiheutunut, korvaamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan komissio velvoitetaan maksamaan Fernando De Esteban Alonsolle 62 000 euroa korvauksena hänelle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Fernando De Esteban Alonson oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 190, 4.6.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — Biedermann Technologies v. EUIPO (Compliant Constructs)

(asia T-291/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Compliant Constructs rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

(2019/C 263/50)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Biedermann Technologies GmbH & Co. KG (Donaueschingen, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Jacob)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: W. Schramek ja M. Fischer)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 5.3.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 1626/2017-4), joka koskee hakemusta sanamerkin Compliant Constructs rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Biedermann Technologies GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 231, 2.7.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/45

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.6.2019 — Advance Magazine Publishers v. EUIPO — Enovation Brands (VOGUE)

(asia T-346/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin VOGUE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki VOGA - Hallinnollisen menettelyn lykkääminen - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 20 säännön 7 kohdan c alakohta (josta on tullut delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 71 artiklan 1 kohta) - Asetuksen N:o 2868/95 50 säännön 1 kohta)

(2019/C 263/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Advance Magazine Publishers, Inc. (New York, New York, Yhdysvallat) (edustajat: barrister T. Alkin ja solicitor N. Hine)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Gája ja H. O’Neill)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Enovation Brands, Inc. (Aventura, Florida, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja R. Almaraz Palmero)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 27.3.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 259/2017-4), joka koskee osapuolten Enovation Brands ja Advance Magazine Publishers välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 27.3.2018 tekemä päätös (asia R 259/2017-4) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Advance Magazine Publishers, Inc:n oikeudenkäyntikulut.

3)	Enovation Brands, Inc. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 268, 30.7.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/46

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Luz Saúde v. EUIPO — Clínica La Luz (HOSPITAL DA LUZ)

(asia T-357/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin HOSPITAL DA LUZ rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen kuviomerkki clínica LALUZ - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2019/C 263/52)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Luz Saúde, SA (Lisabon, Poerugali) (edustajat: asianajajat G. Gentil Anastácio, P. Guerra e Andrade, M. Barros Silva ja G. Moreira Rato)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Crespo Carrillo, I. Ribeiro da Cunha ja H. O’Neill)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Clínica La Luz, SL (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja I. Temiño Ceniceros)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 4.4.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 2084/2017-4), joka koskee osapuolten Clínica La Luz ja Luz Saúde välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Luz Saúde, SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 268, 30.7.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/47

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Innocenti v. EUIPO — Gemelli (Innocenti)

(asia T-293/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Innocenti rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen kuviomerkki i INNOCENTI - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2019/C 263/53)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Innocenti SA (Lugano, Sveitsi) (edustaja: asianajaja N. Ferretti)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: L. Rampini)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Filippo Gemelli (Torino, Italia) (edustajat: aluksi asianajaja C. Renna, sitten asianajaja F. Canu)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 19.4.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 2336/2010-5), joka koskee osapuolten Filippo Gemelli ja Innocenti välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Innocenti SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan tässä menettelyssä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO) ja Filippo Gemellille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 285, 13.8.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/47

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.6.2019 — Pielczyk v. EUIPO — Thalgo TCH (DERMÆPIL SUGAR EPIL SYSTEM)

(asia T-398/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-kuviomerkki DERMÆPIL sugar epil system - Aiempi kansallinen kuviomerkki dermépil - Suhteellinen hylkäysperuste - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 57 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 ja 3 kohta) - Sekaannusvaara - Asetuksen 207/2009 53 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan a alakohta) luettuna yhdessä mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Tavaroiden vertailu)

(2019/C 263/54)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Radoslaw Pielczyk (Klĳndĳk, Alankomaat) (edustaja: asianajaja K. Kielar)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: H. O’Neill ja K. Kompari)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Thalgo TCH (Roquebrune-sur-Argens, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Bercial Arias)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 13.4.2018 tekemästä päätöksestä (yhdistetyt asiat R 979/2017-4 ja R 1070/2017-4), joka koskee osapuolten Thalgo TCH ja Radoslaw Pielczyk välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Radoslaw Pielczyk velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 285, 13.8.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/48

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.6.2019 — Ortlieb Sportartikel v. EUIPO (Kahdeksankulmainen monikulmio)

(asia T-449/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus kahdeksankulmaista monikulmiota esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2019/C 263/55)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Ortlieb Sportartikel GmbH (Heilsbronn, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Wulff ja K. Schmidt-Hern)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 27.4.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 1634/2017-1), joka koskee hakemusta kahdeksankulmaista monikulmiota esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ortlieb Sportartikel GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 311, 3.9.2018.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/49

Kanne 24.6.2019 — VK v. neuvosto

(asia T-151/18)

(2019/C 263/56)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: VK (edustaja: asianajaja K. Lara)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Tunisian tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/72/YUTP muuttamisesta 29.1.2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/141 (EUVL 2018, L 25, s. 38) ja Tunisian tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/72/YUTP muuttamisesta 28.1.2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/135 (EUVL 2019, L 25, s. 23) siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

—	velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Yhdistyneiden kansakuntien korruption vastaisen yleissopimuksen 31, 46 ja 55 artiklan rikkomiseen. Kantaja väittää tältä osin, että näiden määräysten mukaan varojen jäädyttämis- ja takavarikoimistoimenpiteen on perustuttava joko kantajana olevan valtion päätökseen tai tämän saman kantajana olevan valtion merkityksellisten tosiseikkojen kuvaukseen sekä pyydettyjen toimenpiteiden kuvaukseen. Kantajan mukaan rajoittavista toimenpiteistä on päätetty ja niitä on jatkettu ilman edes lyhyttä moitittujen tosiseikkojen kuvausta. Tunisia ei myöskään hae riidanalaisten rajoittavien toimenpiteiden pysyttämistä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu neuvoston ilmeiseen arviointivirheeseen, kun tämä katsoi, ettei sen tarvinnut ottaa huomioon kantajan toimittamia todisteita ja esittämiä perusteluja, eikä toteuttaa lisätarkistuksia tunisialaisissa viranomaisissa, vaikka kyseiset todisteet ja perustelut olivat omiaan herättämään perusteltuja epäilyjä toimitettujen tietojen luotettavuudesta.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu neuvoston harkintavallan väärinkäyttöön siltä osin kuin se auttaa tunisialaisia viranomaisia, joiden ainoa tavoite on perustella kantajan varojen epäoikeudenmukaista ja laitonta haltuunottoa ilman, että tämä on voinut puolustautua ja nostaa kannetta.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/50

Kanne 23.5.2019 — AMVAC Netherlands v. komissio

(asia T-317/19)

(2019/C 263/57)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: AMVAC Netherlands BV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat C. Mereu, M. Grunchard ja S. Englebert)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa 28.2.2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/344 (1)

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan riidanalaisen asetuksen antamiseen liittyi ilmeinen arviointivirhe.

2)	Toisen kanneperusteen mukaan riidanalainen asetus on annettu menettelyssä, jossa kantajan puolustautumisoikeuksia ei kunnioitettu.

3)	Kolmannen kanneperusteen mukaan riidanalaisella asetuksella loukataan oikeusvarmuuden periaatetta.

4)	Neljännen kanneperusteen mukaan riidanalaisella asetuksella loukataan suhteellisuusperiaatetta.

5)	Viidennen kanneperusteen mukaan riidanalaisella asetuksella loukataatn ennalta varautumisen periaatetta.

(1) Tehoaineen etoprofossi hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 28.2.2019 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/344 (EUVL 2019, L 62, s. 7).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/50

Kanne 6.6.2019 — UE v. komissio

(asia T-338/19)

(2019/C 263/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: UE (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Champetier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 1.8.2018 tehdyn komission päätöksen, jolla hylättiin kantajan ammattitaudin toteamista koskeva pyyntö

—	tarvittaessa kumoamaan 5.3.2019 tehdyn komission päätöksen, jolla hylättiin kantajan 5.11.2018 päivätty valitus

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen tulkintaa koskevaan virheeseen siltä osin kuin ammattitaudin toteamista koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen kuluneen ajan katsottiin olleen kohtuullinen.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien ja perusteluvelvollisuuden rikkomiseen.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/51

Kanne 10.6.2019 — Santini v. parlamentti

(asia T-345/19)

(2019/C 263/59)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Giacomo Santini (Trento, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

lausumaan, että kantajalla on oikeus säilyttää kyseinen eläke sellaisten määrien suuruisena, jotka on ansaittu ja jotka erääntyvät sen säännöstön mukaisesti, joka oli voimassa ennen Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätyn mietinnön nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietinnön nro 6/2018 voimaantuloa, ja velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan hänelle kaikki perusteettomasti pidätetyt määrät inflaatiokorotuksineen ja laillisine korkoineen tehdystä pidätyksestä alkaen

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin puhemiehistön toimiston toimivallan ylittämiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on vahvistettu yksipuolisesti, taannehtivasti ja pysyvästi todeten, että Italian edustajainhuoneen mietintöä nro 14/2018 on sovellettava automaattisesti (kantajan mukaan näin ei ole) ilman, että tältä osin olisi olemassa Euroopan parlamentin puhemiehistön toimiston — jolla on tässä asiassa yksinomainen ja täysi toimivalta (ks. Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artikla) — ennakkoon tekemä päätös.

Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin sisäisten sääntöjen rikkomiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on ristiriidassa ennen vuotta 2009 sovelletun Euroopan parlamentin jäsenille korvattavia kuluja ja suoritettavia korvauksia koskevan säännöstön liitteessä III olevan 1 artiklan kanssa. Kun Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi päättyy, hänen asemansa sosiaaliturvan näkökulmasta on lopullisesti vahvistettu ehdoin, jotka tuolloin vallitsevat Italian kansallisten edustajien osalta. Näiden ehtojen mahdollisilla muutoksilla, jotka päätetään useita vuosia myöhemmin, ei voi olla taannehtivaa vaikutusta sellaiseen tilanteeseen, jonka Euroopan parlamentti on jo vahvistanut ja ottanut laskelmissaan huomioon ehdoin, jotka olivat voimassa kyseisen oikeuden saamisen aikaan, koska Italian edustajainhuoneella ei mainitun ajankohdan jälkeen ole tämän kysymyksen osalta minkäänlaista toimivaltaa.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan rikkomiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on ristiriidassa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan ja kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa koskevista toimista tehdyn päätöksen 75 ja 76 artiklan kanssa. Niiden mukaan oikeudet, jotka on saatu ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa, säilyvät, ja niitä kunnioitetaan tuolloin voimassa ollein ehdoin. Kantajan mukaan näistä suojalausekkeista ei voida poiketa, varsinkaan pelkällä Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston mietinnöllä, joka on luonteeltaan takautuva ja pysyvä, rikkomatta näitä lausekkeita ja loukkaamatta sitä luottamuksensuojaa, joka asianomaisilla on siihen, ettei heidän eläkkeensä ja sen määrä heikkene, varsinkin jos heikkeneminen on taannehtivaa ja johtuu sellaisen erilaisen laskentatavan soveltamisesta, joka on otettu käyttöön mielivaltaisesti ja taannehtivin vaikutuksin.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu vähennystoimenpiteen luonteeseen seuraamuksena sekä laillisuusperiaatteen, taannehtivuuskiellon periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on luonteeltaan seuraamus ja koska se on syrjivä yhteen ainoaan henkilöryhmään nähden (parlamentin entiset italialaiset jäsenet), minkä lisäksi se on puhtaasti symbolinen toimenpide, jonka poliittinen arvo ei ole liitettävissä säästöjen toteuttamiseen liittyvään tavoitteeseen. Se on lainvastainen myös sen takia, että eläkkeen uudesta taannehtivasti sovellettavasta laskutavasta, joka perustuu aiemmasta poikkeaviin menetelmiin ja jolla on pysyviä vaikutuksia, aiheutuu perusteeton erilainen kohtelu suhteessa muiden jäsenvaltioiden entisiin Euroopan parlamentin jäseniin, suhteessa vuoden 2009 jälkeen valittuihin Euroopan parlamentin jäseniin ja yleensäkin suhteessa kaikkiin muihin kansalaisiin, joihin ei kohdisteta tällaisia vähennystoimenpiteitä.

Viides kanneperuste, joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan rikkomiseen

Kantajan mukaan eläke on rahallinen suoritus, joka on tullut osaksi sitä saavien ja myös tulevaisuudessa sen saamisen ehdot täyttävien parlamentin jäsenten henkilökohtaista omaisuutta ja joka kuuluu erottamattomasti mainittuun omaisuuteen. Sen äkillinen pienentäminen — erityisesti jos tämä seuraa eläkkeen uudesta taannehtivin vaikutuksin sovellettavasta laskentatavasta, joka perustuu erilaisiin, Italian edustajainhuoneen yksipuolisesti ja mielivaltaisesti vahvistamiin perusteisiin — vastaa tosiasiallisesti kyseisiin parlamentin jäseniin kohdistuvaa varallisuusveroa, jollaisesta voidaan säätää ainoastaan lailla ja joka joka tapauksessa olisi kuitenkin oikeutettava nimenomaisella yleisellä edulla, johon tässä tapauksessa ei ole vedottu ja joka kuitenkin olisi merkityksetön, koska eläkkeiden kyseisestä uudesta määritystavasta ei koidu minkäänlaista konkreettista säästöä.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen, oikeusvarmuuden periaatteen ja saatujen oikeuksien suojan periaatteen loukkaamiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseinen toimenpide on lainvastainen sen takia, että sääntöjen ja oikeussuhteiden luotettavuutta koskevaa periaatetta, luottamuksensuojan periaatetta ja saatujen oikeuksien suojaa koskevaa periaatetta on selvästi loukattu. Kantajan mukaan eläkkeen uusi taannehtivin vaikutuksin sovellettava laskentatapa, joka perustuu erilaiseen laskentamenetelmään, johtaa eläkkeen tuntuvaan leikkaamiseen (tässä tapauksessa vähintään 50 prosenttia), joka on lopullinen ja pysyvä, vaikka sen saaja on saanut kyseisen oikeuden kauan ennen mainitun mietinnön hyväksymistä. Kyse on näin ollen sen luottamuksen karkeasta pettämisestä, joka eläkkeensaajilla on luonnostaan ollut siihen, että kyseistä etuutta sovelletaan ajallisesti vakaasti, kun mitään syytä tällaiselle kauan sitten sovittujen ja vakiinnutettujen tilanteiden pysyvälle muuttamiselle ei ole olemassa.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu kohtuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, syrjintäkiellon periaatteen ja solidaarisuusperiaatteen loukkaamiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseinen toimenpide on lainvastainen, koska se on hyväksytty ilmoittamatta sen perusteluja ja tavoitteita ja koska sen osalta mennään poikkeuksellisuuden ja yhteensopivuuden rajojen ulkopuolelle, mikä johtaa selvään ristiriitaan yhdenvertaisuusperiaatteen ja kohtuusperiaatteen kanssa.

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu muihin kohtuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, syrjintäkiellon periaatteen ja solidaarisuusperiaatteen loukkaamiseen liittyviin perusteisiin

Kantaja vetoaa siihen, että kyseinen toimenpide on lainvastainen, koska se on kohtuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen, solidaarisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen seuraavista syistä: 1) toimenpiteellä otetaan taannehtivasti käyttöön maksuperusteinen järjestelmä sellaisten oikeussubjektien osalta, joille eläke on myönnetty on Italian edustajainhuoneen mietintöä nro 14/2018, ellei peräti ennen maksuperusteisen järjestelmän voimaantuloa nk. Dini-uudistuksen (1996) yhteydessä 2) toimenpiteellä muutetaan entiseltä parlamentin jäseneltä perittävien maksujen oikeudellista asemaa ottamatta kuitenkaan mitenkään kantaa välittömiin veroihin, joita edustajanhuone pidättää substituutioverona 3) toimenpiteellä otetaan taannehtivasti käyttöön maksuperusteinen järjestelmä, joka ei kuitenkaan menettelysääntöjensä tai päämääriensä puolesta merkitse maksujen keräämistä 4) toimenpiteen osalta sovelletaan muuntokertoimia ja todennäköisyyslaskentaperusteita irrationaalisesti ja virheellisesti kytkemällä ne jo tunnettuun menneisyyteen eikä tulevaisuuteen 5) toimenpide ilmaisee selvää tahtoa saattaa eläkkeiden kohtelu samalle viivalle julkisen sektorin työntekijöiden sosiaaliturvan kohtelun kanssa, vaikka todellisuudessa kyse on eriluonteisista korvauksista.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/53

Kanne 10.6.2019 — Ceravolo v. parlamentti

(asia T-346/19)

(2019/C 263/60)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Domenico Ceravolo (Noventa Padovana, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-345/19, Santini vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/54

Kanne 10.6.2019 — Falqui v. parlamentti

(asia T-347/19)

(2019/C 263/61)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Enrico Falqui (Firenze, Italia) (edustajat: asianajajat F. Sorrentino ja A. Sandulli)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että yleisen tuomioistuimen on kumottava kanteen kohteena oleva ilmoitus ja velvoitettava Euroopan parlamentti korvaamaan hänelle määrät, jotka on perusteettomasti pidätetty menettelyn kuluessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteessa vaaditaan kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston 11.4.2019 antama ilmoitus nro D (2019) 14406, joka koskee sellaisen eläkkeen uutta määritystapaa, jota kantaja nauttii entisenä Euroopan parlamentin jäsenenä.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19.5. ja 9.7.2008 tehdyn Euroopan parlamentin puhemiehistön päätöstä (EUVL C 159, 13.7.2009, s. 1) on rikottu

—

Kantajat väittävät tältä osin, että koska Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19.5. ja 9.7.2008 tehdyn Euroopan parlamentin puhemiehistön päätöksen 75 artiklan 2 kohdan mukaan ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivää saadut vanhuuseläkeoikeudet ”säilyvät”, aikaisemmin voimassa olleen sellaisen viittauksen kansalliseen lainsäädäntöön, josta säädettiin Euroopan parlamentin jäsenille korvattavista kuluista ja heille suoritettavista korvauksista annetussa säännöstössä, on katsottava merkitsevän ristiinviittauksiin perustuvaa järjestelmää (suhteessa kyseisenä ajankohtana voimassa olleeseen säännöstöön), koska eläkeoikeuksia, joita Euroopan parlamentin entiset jäsenet ovat saaneet ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa, ei voida muuttaa myöhemmillä säännöstöillä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei Euroopan parlamentti ole jättänyt soveltamatta pätemätöntä kansallista lainsäädäntöä

—	Kantajat väittävät tältä osin, että säännöstö, joka on otettu käyttöön Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston päätöksellä nro 14/2018 on — jopa Italian omaan oikeusjärjestykseen nähden — pätemätön.

—

Edustajainhuone on nimittäin päättänyt laskea entisille jäsenille maksettavat eläkkeet soveltamalla maksuperusteista järjestelmää myös vuotta 2012 edeltävien ajanjaksojen osalta saadun etuuden osalta, joka sekä julkisen sektorin että yksityissektorin työntekijöiden osalta maksetaan pro rata -järjestelmän mukaisesti, ja jopa vuotta 1996 edeltävien jaksojen ja kaikkien julkisen sektorin ja yksityissektorin työntekijöiden osalta etuusperusteisen järjestelmän mukaisesti. Voidakseen soveltaa maksuperusteista järjestelmää myös sellaisten ajanjaksojen osalta, jolloin tällaista järjestelmää ei Italiassa ollut olemassa, edustajainhuone on ottanut käyttöön laskentamenetelmän, joka on vääristynyt, kohtuuton ja vailla aktuaarista perustetta.

—	Kyseinen uudistus on myös lainvastainen, koska parlamentin jäsenten eläkkeeseen liittyvistä seikoista — ainakin perustavanlaatuisista tekijöistä — on säädettävä lailla eikä sisäisellä säännöstöllä (perustuslain 69 §).

—	Mainitulla uudistuksella loukataan lisäksi entisten parlamentin jäsenten perusteltua luottamusta heidän eläkkeidensä vakauteen, mikä on ristiriidassa luottamuksensuojan periaatteen — joka on yleinen oikeusperiaate myös Italian oikeusjärjestyksessä — kanssa.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan parlamentti on lainvastaisesti soveltanut kansallista lainsäädäntöä, joka on unionin oikeusjärjestykseen kuuluvien perusperiaatteiden vastaista ja erityisesti luottamuksensuojan periaatteen vastaista. Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen loukkaaminen.

—

Kantajat väittävät tältä osin, että parlamentin entisten italialaisjäsenten eläkeuudistuksella on uudelleen määritetty kyseisten eläkkeiden määrä jälkikäteen tavalla, joka on ollut täysin ennakoimaton, sekä äkillisesti ja ilman suojalausekkeita, joten kyseisellä uudistuksella loukataan hyvin vakavasti luottamuksensuojan periaatetta, joka kuuluu unionin oikeusjärjestyksen perusperiaatteisiin.

—

Tästä syystä Euroopan parlamentti ei voinut panna mainittua uudistusta täytäntöön: oikeussuhteiden osalta sovellettavien yleisten periaatteiden mukaan tietyn oikeusjärjestyksen normien paneminen täytäntöön toisessa oikeusjärjestyksessä viittauksen perusteella (olipa kyse dynaamisesta viittauksesta tai ristiinviittauksiin perustuvasta järjestelmästä) törmää täsmälliseen rajaan: viittausta ei voida tehdä silloin, kun lähtöoikeusjärjestyksen normi on ristiriidassa määränpääoikeusjärjestyksen perusperiaatteiden kanssa. Kantajat toteavat lisäksi, että unionin oikeuden ensisijaisuus — joka on yksi unionin perusperiaatteista — merkitsee sitä, että jos kansallinen säännöstö on ristiriidassa unionin säännöksen kanssa, sitä ei voida soveltaa, jotta voidaan varmistaa se, että kansalaiset nauttivat unionin oikeuden tarjoamaa suojaa yhdenmukaisesti koko Euroopan unionin alueella.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/56

Kanne 10.6.2019 — Poggiolini v. parlamentti

(asia T-348/19)

(2019/C 263/62)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Danilo Poggiolini (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat F. Sorrentino ja A. Sandulli)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-347/19, Falqui vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/56

Kanne 6.6.2019 — Kypros v. EUIPO — Filotas Bellas & Yios (Halloumi χαλλούμι Vermion grill cheese/grill est/grill kase m BELAS PREMIUM GREEK DAIRY SINCE 1927)

(asia T-351/19)

(2019/C 263/63)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Kyproksen tasavalta (edustajat: S. Malynicz, QC, barrister S. Baran ja solicitor V. Marsland)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Filotas Bellas & Yios AE (Alexandreia Imathias, Kreikka)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin Halloumi χαλλούμι Vermion grill cheese/grill est/grill kase m BELAS PREMIUM GREEK DAIRY SINCE 1927 rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Rekisteröintihakemus nro 12 172 276

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 9.4.2019 asiassa R 2297/2017-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja

—	velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/57

Kanne 14.6.2019 — Italia v. komissio

(asia T-357/19)

(2019/C 263/64)

Oikeudenkäyntikieli:italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: P. Gentili, avvocato dello Stato ja G. Palmieri)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan 3.4.2019 tehdyn ja 4.4.2019 tiedoksiannetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2019) 2652 final, jossa se hyväksyi ”Grande Progetto Nazionale Banda Ultra Larga — Aree Bianche (Ultralaajakaistan kansallinen suurhanke — Valkoiset alueet; GP BUL)- nimisen hankkeen 941 022 670 euron tukikelpoisten kustannusten osalta, siltä osin kuin siinä ei myönnetä EAKR:n rahoitusosuutta tuensaajalle arvonlisäveron johdosta syntyvistä kuluista ja toteamaan, että nämä kulut on sisällytettävä rahoitusosuuteen, ja velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste: Asetuksen N:o 1303/2013 (1) 69 artiklan 3 kohdan c alakohdan rikkominen, koska yksikään kolmesta arvonlisäverokulujen poissuljentaperusteesta ei koske tapausta, jossa arvonlisävero voidaan saada palautetuksi kansallisen alv-lainsäädännön nojalla.

Toinen kanneperuste: Arvonlisäverovelvollista koskevien säännösten (direktiivin 2006/112/EY (2) 9 ja 13 artikla) ja arvonlisäveron kantamisesta vastaavaa viranomaista koskevien säännösten (direktiivin 2006/112/EY 206 ja 250 artikla) rikkominen, jäsenvaltioiden kansallisten valtiosääntöjen ja niiden rakenteiden kunnioittamatta jättäminen (SEU 4 artiklan 2 kohta) ja asetuksen N:o 1303/2013 69 artiklan 3 kohdan c alakohdan rikkominen. Kantajan mukaan on lainvastaista katsoa, että Ministero dello Sviluppo Economicon (MiSE, talouskehitysministeriö) ostojen yhteydessä EAKR:n rahoitusosuuden tuensaajana suorittama arvonlisävero voidaan palauttaa sillä perusteella, että toinen ministeriö (valtionvarainministeriö) on saanut nämä määrät verotuloina.

Kolmas kanneperuste: Direktiivin 2006/112/EY 9, 11, 13 ja 28 artiklan rikkominen. Kantajan mukaan se seikka, että Infratel on MiSE:n (talouskehitysministeriö) in house- yhtiö, ei sulje pois sitä, että yhtiön ministeriölle suorittamien tavaroiden ja palvelujen siirtojen laskuttamisen yhteydessä veloitetaan arvonlisävero.

4)	Neljäs kanneperuste: Asetuksen N:o 1303/2013 61 artiklan 8 kohdan ja 69 artiklan 3 kohdan c alakohdan rikkominen. Kantaja katsoo, että EAKR on osarahoittanut kyseessä olevan hankkeen valtiontukena. Sitä ei voida siten katsoa tuloja tuottavaksi hankkeeksi.

(1) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 320).

(2) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/ETY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/58

Kanne 14.6.2019 — Daimler v. komissio

(asia T-359/19)

(2019/C 263/65)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Daimler AG (Stuttgart, Saksa) (edustajat: asianajajat N. Wimmer, C. Arhold ja G. Ollinger)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 3.4.2019 annetun komission päätöksen C(2019) 2359, joka tehtiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (riidanalainen päätös), siltä osin kuin päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä päätöksen liitteessä I olevan 1 ja 2 taulukon D ja I sarakkeiden kanssa, täsmennetään erityiset keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ja hiilidioksidipäästöjen alennukset, jotka saavutetaan ekoinnovaatioilla

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin..

Ensimmäinen kanneperuste perustuu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 (2) 12 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan, luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/158 (3) 1 artiklan 3 kohdan kanssa, rikkomiseen.

Ensimmäisellä kanneperusteellaan kantaja moittii vastaajaa siitä, että se on rikkonut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 12 artiklan 1 kohdan 2 alakohtaa, luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/158 1 artiklan 3 kohdan kanssa, sikäli kuin se on hiilidioksidipäästöjen vähentämisen arvioinnissa poikennut sallitusta testausmenetelmästä soveltamalla virheellistä Willans-kerrointa

Toinen kanneperuste perustuu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 12 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan, luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/158 1 artiklan 3 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 6 artiklan 1 kohdan kanssa, rikkomiseen.

Toisella kanneperusteellaan kantaja moittii vastaajaa siitä, että se on rikkonut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 12 artiklan 1 kohdan 2 alakohtaa, luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/158 1 artiklan 3 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 6 artiklan 1 kohdan kanssa, sikäli kuin se ei ole ad hoc -tarkastuksissa soveltamansa testausmenetelmän yhteydessä suorittanut vaadittuja esivakautuksia.

Kolmas kanneperuste perustuu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 12 artiklan 2 kohdan rikkomiseen.

Kolmannella kanneperusteellaan kantaja moittii vastaajaa siitä, että se on rikkonut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 12 artiklan 2 kohtaa sikäli kuin se on määrännyt, että ekoinnovaatioita ei oteta huomioon kuluneelta vuodelta 2017, vaikka mainitussa säännöksessä sallitaan nimenomaisesti ainoastaan päätös huomioon ottamatta jättämisestä seuraavana vuonna

Neljäs kanneperuste perustuu kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen.

Neljännellä kanneperusteellaan kantaja moittii vastaajaa siitä, että se on loukannut kantajan oikeutta tulla kuulluksi niiden edellytysten mukaisesti, jotka johtuvat puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevasta yleisperiaatteesta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdan määräyksistä

Viides kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen.

Viidennellä kanneperusteellaan kantaja väittää, että riidanalainen päätös ei täytä oikeudellisesti riittävällä tavoin SEUT 296 artiklan toisessa alakohdassa ja perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määrättyjä perusteluvelvollisuutta koskevia vaatimuksia. Kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä vastaaja viittaa yksinomaan epätäsmällisesti eroihin testausmenetelmissä, muttei esitä mitään toteamuksia siitä ratkaisevasta kysymyksestä, edellyttääkö — ja jos edellyttää, niin missä määrin — testausmenetelmä erityistä esivakautusta ja onko vastaajan hyväksynyt tämän testausmenetelmän täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/158.

(1) Päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23.4.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009 (EUVL 2009, L 140, s. 1).

(2) Henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä vähentävien innovatiivisten teknologioiden hyväksymis- ja sertifiointimenettelystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaisesti 25.7.2011 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 725/2011 (EUVL 2011, L 194, s. 19).

(3) Kahden Robert Bosch GmbH:n tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hyväksymisestä innovatiivisiksi teknologioiksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla 30.1.2018 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/158 (EUVL 2015, L 26, s. 31).

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/60

Kanne 14.6.2019 — Jalkh v. parlamentti

(asia T-360/19)

(2019/C 263/66)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Jean-François Jalkh (Gretz-Armainvilliers, Ranska) (edustaja: asianajaja F. Wagner)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin lausuman sen 16.4.2019 lainsäädäntöpäätöslauselmaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta (COM(2018)0338 — C8-0214/2018 — 2018J0170(COD))

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin riidanalaisella toimella sallitaan, että Euroopan petostentorjuntavirastolla on mahdollisuus tutustua henkilötietoihin, mikä on ristiriidassa yksityisyyttä koskevan oikeuden ja henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden kanssa.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 8 ja 9 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin riidanalaisella lausumalla sallitaan OLAFille parlamentin jäsenten parlamentaarisen koskemattomuuden kiertäminen.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin työjärjestyksen 5 artiklan rikkomiseen ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 4 artiklan rikkomiseen. Kantaja väittää, että riidanalaisella lausumalla sallitaan OLAFille yhtäältä parlamentin jäsenten parlamentaarisen koskemattomuuden kiertäminen ja toisaalta mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, jotka eivät ole Euroopan parlamentin asiakirjoja.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin riidanalaisella lauselmalla rikotaan parlamentin jäsenten puolustautumisoikeuksia.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/61

Kanne 16.6.2019 — CF v. parlamentti

(asia T-361/19)

(2019/C 263/67)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CF (edustaja: asianajaja A. Daoût)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaiset päätökset

—	määräämään korvauksen riidanalaisista päätöksistä seuranneista taloudellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä eli myöntämään kantajalle alustavasti 50 000 euroa

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Sen kanteensa tueksi, jolla vaaditaan kumoamaan Euroopan parlamentin puhemiehen 16.4.2019 tekemät kaksi päätöstä, joissa todetaan kantajan syyllistyneen työpaikkakiusaamiseen tämän entistä parlamentin jäsenen valtuutettua avustajaa kohtaan ja joilla kantajalle annettiin varoitus, kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste koskee ahdistelun lainmukaisen määritelmän, sellaisena kuin se sisältyy Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 12 a artiklaan, rikkomista, koska parlamentin puhemies ei ottanut huomioon lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä vahvistettuja työpaikkakiusaamisen käsitteen muodostavia tekijöitä.

Toinen kanneperuste koskee riidanalaisen toimen perustelujen puutteellisuutta. Kantaja väittää, että parlamentin puhemies perusteli ensimmäisen päätöksensä tukeutuen neuvoa-antavan komitean puutteelliseen kertomukseen ja ettei puhemiehen toinen päätös vastaa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 166 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

Kolmas kanneperuste koskee hyvää hallintoa koskevan oikeuden sekä puolustautumisoikeuksien loukkausta. Kantajan mukaan hallinto ei noudattanut huolenpitovelvollisuuttaan, kohtuullisen ajan periaatetta, tutkinnan luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä, puolustautumisoikeuksia, syyttömyysolettamaa ja oikeutta saada tutustua kurinpitomenettelyn asiakirja-aineistoon.

Neljäs kanneperuste koskee oikeusvarmuuden periaatteen ja täytäntöönpanosääntöjen taannehtivuuden kiellon loukkaamista siltä osin kuin parlamentin puhemies ja neuvoa-antava komitea sovelsivat täytäntöönpanosäännöstöä ennen kyseisen säännöstön antamista tapahtuneisiin tosiseikkoihin.

Kantaja vaatii lisäksi korvausta hänelle aiheutuneista henkisestä kärsimyksestä ja taloudellisesta vahingosta. Hän väittää, että sen johdosta, miten tutkinta suoritettiin, hänen maineensa tahrautui ja hän menetti mahdollisuuden olla mukana Euroopan parlamentin vaaleissa.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/62

Kanne 12.6.2019 — Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio

(asia T-363/19)

(2019/C 263/68)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: S. Brandon, P. Baker QC ja barrister T. Johnston)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan komission valtiontuesta SA.44896, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on täytäntöönpannut ulkomaisten väliyhtiöiden konsernirahoitukseen sovellettavan vapautuksen (jäljempänä CFC-vapautus) osalta, 2.4.2019 antaman päätöksen C(2019) 2526

—	velvoittamaan komissio korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen: väärän viitejärjestelmän yksilöinti.

—	Kantaja väittää, että komissio erehtyi, kun se katsoi, että ulkomaisia väliyhtiöitä (Controlled Foreign Company) koskevat säännöt (jäljempänä CFC-säännöt) ovat asianmukainen kehys rinnastettavuuden tutkimiseksi (riidanalaisen päätöksen 107 perustelukappale).

—

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käytössä pääosin alueellinen yhteisöverojärjestelmä: lähtökohtaisesti yksinomaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta saadut tulot ovat veronalaisia. Asian kannalta merkityksellinen lähtökohta on näin ollen se, että veroa ei makseta ulkomaisten tytäryhtiöiden saamista tuloista. CFC-lainsäädäntö poikkeaa tästä ja siinä vahvistetaan useita poikkeustilanteita, joissa CFC-vero voidaan joutua maksamaan. Asianmukainen viitejärjestelmä on näin ollen koko yhteisöverokehys. Kantaja väittää, että komissio teki virheen, kun se valitsi keinotekoisesti suppean viitekehyksen.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vuoden 2010 verolain (kansainväliset ja muut säännökset) (Taxation (International and Other Provisions Act 2010) 9 lukuun sisältyvät vapautukset eivät ole poikkeuksia.

—

CFC-sääntöjen tavoitteena on CFC-veron määrääminen ainoastaan niiden järjestelyjen osalta, joihin liittyy suuri väärinkäytön/keinotekoisen ohjaamisen riski. Yhdistynyt kuningaskunta valitsi lainsäädäntötekniikan, jolla se (i) otti käyttöön laajan ja inklusiivisen ulkomaisia väliyhtiöitä koskevan määritelmän ja (ii) sulki pois suurimman osan näistä saduista tuloista ja yksilöi vain suppean tulojen ryhmän, johon liittyy suuri väärinkäytön/keinotekoisen ohjaamisen riski. Vuoden 2010 verolain 5 ja 9 luku toimivat yhdessä niiden järjestelyjen yksilöimiseksi, joihin liittyy suuri väärinkäytön/keinotekoisen ohjaamisen riski.

—	Kantaja väittää edelleen, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi, että mainitut 9 luvun vapautukset ovat poikkeus, koska se keskittyi käytettyyn lainsäädäntötekniikkaan eikö toimenpiteen taustalla oleviin tavoitteisiin.

—

Kantajan mukaan komissio katsoi niin ikään virheellisesti, että ehdollisten lainasuhteiden (Qualifying Loan Relationships, jäljempänä QLR) ja muiden kuin ehdollisten lainsuhteiden (non-QLRs) välillä ei ole asian kannalta merkityksellistä eroa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksella on ainutlaatuinen mahdollisuus määrittää, minkälaisiin järjestelyihin liittyy suuri väärinkäytön/keinotekoisen ohjaamisen riski. Se väittää, että komissio

a.	teki oikeudellisen virheen, kun se jätti myöntämättä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle asianmukaisen harkintavallan kyseisen asian arvioinnissa, ja

b.	teki ilmeisen arviointivirheen asianomaisten järjestelyjen arvioinnissaan.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen valikoivuuden osalta.

—

Komissio katsoi virheellisesti, että Yhdistyneen kuningaskunnan olisi pitänyt vedota yksinomaan avainhenkilötoimintatestiin (significant people functions test eli SPF-testi) eikä mainittuihin 5 ja 9 lukuun yhdessä. Komissio hylkäsi niin ikään virheellisesti arvioinnin, jonka mukaan SPF-perusteinen näkökulma oli yksinään yhtä monitahoinen hallita kuin Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin oleviin pääomainvestointeihin perustuva näkökulma.

—

Kantaja väittää edelleen, että komissio teki niin ikään virheen, kun se hylkäsi Yhdistyneen kuningaskunnan kannan siitä, että mainitut 9 luvun vapautukset olivat asianmukainen, oikeasuhteinen ja hallinnollisesti toimiva vastaus suuren jaoston tuomioon asiassa Cadbury Schweppes plc ja Cadbury Schweppes Overseas Ltd. v. Commissioners of Inland Revenue (asia C-196/04, EU:C:2006:544).

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan unionin sisäiseen kauppaan ei vaikuteta.

—

Kantajat väittävät lopuksi, että komissio teki virheen, kun se katsoi, että mainituilla 9 luvun vapautuksilla annetaan mille tahansa yhtiölle ”etu”, jolla vaikutetaan unionin sisäiseen kauppaan. Kantajan mukaan ne ovat pikemminkin järjestely, jolla CFC-vero asetetaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuville yhtiöille joissakin tapauksissa. Asian kannalta merkityksellisenä aikana (2013) ei ollut olemassa unionin laajuista velvollisuutta kantaa veroa ulkomaisten väliyhtiöiden tuloista, eikä komissio ole osoittanut, että mainituilla 9 luvun vapautuksilla olisi saatu minkäänlaista hyötyä, jolla vaikutettaisiin unionin sisäiseen kauppaan, kun niitä verrataan muissa jäsenvaltioissa asetettuihin velvoitteisiin.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/64

Kanne 17.6.2019 — Moretti v. parlamentti

(asia T-364/19)

(2019/C 263/69)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Nembro Moretti (Nembro, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-345/19, Santini vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/65

Kanne 17.6.2019 — Capraro v. parlamentti

(asia T-365/19)

(2019/C 263/70)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Patrizia Capraro (Rooma, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-345/19, Santini vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/66

Kanne 18.6.2019 — Sboarina v. parlamentti

(asia T-366/19)

(2019/C 263/71)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Gabriele Sboarina (Verona, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-345/19, Santini vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/67

Kanne 19.6.2019 — Espanja v. komissio

(asia T-370/19)

(2019/C 263/72)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: asianajaja M. García-Valdecasas Dorrego)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 18.3.2019 annetun Euroopan komission päätöksen

—	velvoittamaan vastaajana olevan toimielimen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt esillä oleva kanne koskee Kosovon kansallisen sääntelyviranomaisen osallistumisesta Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen toimintaan 18.3.2019 annettua komission päätöstä. (1)

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) perustamisesta, asetuksen (EU) 2015/2120 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1211/2009 kumoamisesta 11.12.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/1971 (2) 35 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin kyseisen artiklan mukaan kolmansien maiden sääntelyviranomaiset voivat osallistua ainoastaan sääntelyneuvoston, työryhmien ja hallintoneuvoston toimintaan.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 2018/1971 35 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin Kosovon sääntelyviranomaisen osallistumisesta BERECiin ei ole tehty sopimusta.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 2018/1971 35 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin Euroopan komissio ei ole noudattanut menettelyä, joka koskee kolmansien maiden sääntelyviranomaisten osallistumista BERECiin. Se on lisäksi päättänyt sellaisen säädöksen antamisesta ilman mitään oikeusperustaa, jolla luodaan oikeudellisia velvoitteita kolmansiin nähden, ilman, että sille olisi tähän annettu erityistä toimivaltaa.

(1) EUVL 2019, C 115, s. 26.

(2) EUVL 2018, L 321, s. 1.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/68

Kanne 18.6.2019 — Itinerant Show Room v. EUIPO — Forest (FAKE DUCK)

(asia T-371/19)

(2019/C 263/73)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Itinerant Show Room Srl (San Giorgio in Bosco, Italia) (edustajat: asianajajat A. Visentin, M. Cartella ja B. Cartella)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Forest Srl (Milano, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin FAKE DUCK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Rekisteröintihakemus nro 15 912 496

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 5.4.2019 asiassa R 1117/2018-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	hyväksyy kanteen kannekirjelmässä esitetyillä perusteilla, jos se pitää niitä perusteluina ja vaikuttavina

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n myöntämään EU-tavaramerkin 015912496 myös luokkia 18 ja 25 varten

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

—	Tavaroiden hankkimiseen liittyvien yksityiskohtien arvioiminen puutteellisesti.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/69

Kanne T-372/19 — Cellai v. parlamentti

(asia T-372/19)

(2019/C 263/74)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Marco Cellai (Firenze, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-345/19, Santini vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/70

Kanne 20.6.2019 — Gatti v. parlamentti

(asia T-373/19)

(2019/C 263/75)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Natalino Gatti (Nonantola, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-345/19, Santini vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/71

Kanne 20.6.2019 — Wuhrer v. parlamentti

(asia T-374/19)

(2019/C 263/76)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Lina Wuhrer (Brescia, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—	kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

—	määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin asiassa T-345/19, Santini vastaan parlamentti, esitetyt.

5.8.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 263/72

Kanne 24.6.2019 — El Corte Inglés v. EUIPO — Big Bang (LTC latiendaencasa.es BIG BANG DAY)

(asia T-376/19)

(2019/C 263/77)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: El Corte Inglés, SA (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja J.L. Rivas Zurdo)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Big Bang, trgovina in storitve, d.o.o. (Ljubljana, Slovenia)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus EU-kuviomerkin LTC latiendaencasa.es BIG BANG DAY rekisteröimiseksi — Rekisteröintihakemus nro 158 793 223

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 5.4.2019 asiassa R 1684/2018-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

hyväksyy käsiteltävänä olevan kumoamiskanteen ja sen mukaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen, jolla hylättiin kantajan valitus ja vahvistettiin väiteosaston päätös (väite B 2 840 414), jolla EU tavaramerkki 15 879 323 evättiin vain niiden tavaroiden ja palveluiden osalta, joita väite koski (7, 9, 11, 16, 35 ja 42), lukuun ottamatta seuraavia luokaan 7 kuuluvia tavaroita, jotka niin ikään hyväksyttiin ”kytkimet ja voimansiirtolaitteet (paitsi maa-ajoneuvoihin); maanviljelysvälineet, muut kuin käsikäyttöiset; munanhautomakoneet; automaattiset myyntilaitteet”

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.