Euroopan unionin L 227/2014

31.7.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 807/2014,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan, 14 artiklan 5 kohdan, 16 artiklan 5 kohdan, 19 artiklan 8 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 28 artiklan 10 kohdan, 28 artiklan 11 kohdan, 29 artiklan 6 kohdan, 30 artiklan 8 kohdan, 33 artiklan 4 kohdan, 34 artiklan 5 kohdan, 35 artiklan 10 kohdan, 36 artiklan 5 kohdan, 45 artiklan 6 kohdan, 47 artiklan 6 kohdan ja 89 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ja sovellettava erityisedellytyksiä tuensaamiseen silloin kun nuori viljelijä ei ryhdy pitämään tilaa ainoana tilanpidosta vastaavana yrittäjänä. Sen varmistamiseksi, että tuensaajia kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, missä oikeudellisessa muodossa he päättävät ryhtyä maatalousyrittäjiksi, olisi säädettävä, että edellytysten, joiden mukaisesti oikeushenkilöä tai muuta kumppanuusmuotoa voidaan pitää nuorena viljelijänä, olisi oltava vastaavat kuin luonnolliseen henkilöön sovellettavat edellytykset. Olisi säädettävä riittävän pitkästä lisäajasta, jossa nuoret viljelijät voivat hankkia tarvittavan ammattitaidon.

(3)

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tilan- ja metsänhoitoa koskevien vaihto-ohjelmien ja tila- ja metsävierailujen kesto ja sisältö maaseudun kehittämisohjelmissaan sen varmistamiseksi, että tällaiset maaseuturahastosta tuettavat ohjelmat ja vierailut määritellään ja rajataan selkeästi suhteessa muissa unionin järjestelmissä toteutettaviin vastaaviin toimiin ottaen samaan aikaan huomioon kansallisten tilanteiden monimuotoisuus. Kyseisessä sisällössä olisi keskityttävä tietyille kohdealoille, jotka liittyvät läheisesti maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien toteuttamiseen.

(4)

Olisi vahvistettava säännöt, joissa täsmennetään tuottajaryhmien erityispiirteet ja toimityypit, jotka voivat saada tukea laatujärjestelmiä koskevaan toimenpiteeseen kuuluvassa menekinedistämistoimessa, ja vahvistetaan edellytykset kilpailun vääristymien ja tuotteiden syrjinnän ehkäisemiseksi sekä kaupallisten tuotemerkkien tuen ulkopuolelle jättämiseksi.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa olisi oltava riittävästi elementtejä, jotta valitun toimen tavoitteiden saavuttaminen voidaan arvioida. Tuensaajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koko unionissa sekä seurannan helpottamiseksi kyseisen asetuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kynnysten vahvistamisessa käytettäväksi perusteeksi olisi otettava tilan tuotantomahdollisuudet.

(6)

Maatalousmaan metsittämiseen sovellettavat ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset olisi vahvistettava siten, ettei herkissä elinympäristöissä, mukaan lukien luonnonarvoltaan merkittävä maatalous, tehdä epäasianmukaisia metsityksiä ja että kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia otetaan huomioon. Natura 2000 -alueiksi nimetyillä alueilla metsityksen olisi oltava asianomaisten alueiden hoitotavoitteiden mukaista. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tiettyjen alueiden erityisiin ympäristötarpeisiin, kuten maaperän eroosion ehkäisemiseen. Olisi säädettävä tiukemmista säännöistä sellaisten metsitystoimien osalta, jotka johtavat laajempien metsien luomiseen, jotta otettaisiin huomioon kyseisten toimien vaikutus ekosysteemeihin ja varmistettaisiin, että ne ovat vihreän infrastruktuurin strategian (3) ja EU:n uuden metsästrategian (4) tavoitteiden mukaiset.

(7)

Edellytyksillä, joita sovelletaan kotieläintuotannon laajaperäistämiseen liittyviin sitoumuksiin, kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kasvattamiseen tai geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvien geenivarojen säilyttämiseen, olisi varmistettava, että sitoumukset määritellään ottaen huomioon maaseudun kehittämistä koskevat unionin prioriteetit ja erityisesti tarve varmistaa maiseman, maisemapiirteiden ja luonnonvarojen, mukaan lukien veden, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden, suojelu.

(8)	Olisi määriteltävä toimet, joille voidaan myöntää tukea maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kestävää käyttöä ja kehittämistä varten sekä metsätalouden geenivarojen säilyttämistä ja edistämistä varten.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (5) 43 artiklassa tarkoitettujen ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisien maatalouskäytäntöjen ja vastaavien käytäntöjen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi, viljelijöiden välisen kilpailun vääristymisen estämiseksi ja maaseuturahaston määrärahojen moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi säädettävä, että kyseisistä käytännöistä johtuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset vähennetään asianomaisista tuista.

(10)

Olisi määriteltävä ne alat, joilla tuotantomenetelmiä koskevia vaatimuksia tehdään eläinten hyvinvointiin liittyvien sitoumusten tiukentamiseksi. Olisi vältettävä kyseisten eläinten hyvinvointiin liittyvien sitoumusten päällekkäisyyttä tavanomaisten maatalouskäytäntöjen ja erityisesti tautien ehkäisemiseksi annettavien rokotusten kanssa.

(11)

Olisi täsmennettävä lyhyet toimitusketjut ja paikalliset markkinat, joiden yhteydessä voidaan myöntää tukea. Selkeän eron tekemiseksi näiden kahden välille lyhyet toimitusketjut olisi määriteltävä välittäjien lukumäärän perusteella, kun taas paikallisten markkinoiden määrittelemiseksi perusteena olisi käytettävä kilometreinä ilmaistua etäisyyttä tilalta ottaen huomioon asianomaisen alan erityiset maantieteelliset piirteet, jollei muuta vakuuttavaa vaihtoehtoista perustetta esitetä. Pientoimijoiden välisessä yhteistyössä olisi keskityttävä tarmokkaasti voittamaan maaseutualueiden pirstaleisuudesta johtuvia yleisiä haittoja. Sen vuoksi se olisi rajoitettava mikroyrityksiin ja luonnollisiin henkilöihin, jotka aikovat tuenhakuhetkellä perustaa mikroyrityksen. Johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi yhteistyötoimenpiteen täytäntöönpanossa kyseisessä toimenpiteessä olisi tuettava ainoastaan lyhyisiin toimitusketjuihin ja paikallisiin markkinoihin liittyviä menekinedistämistoimia.

(12)

Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) N:o 1305/2013 38 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 39 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet, jotka liittyvät keskinäisen rahaston ottamien kaupallisten lainojen korkoon, säilyvät asianmukaisella tasolla, kyseisten kaupallisten lainojen vähimmäis- ja enimmäiskestojen olisi oltava yhdestä viiteen vuotta.

(13)

Maaseuturahaston määrärahojen tehokkaan käytön varmistamiseksi eräät menotyypit, jotka liittyvät leasingsopimuksiin, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut, olisi jätettävä tuen ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden maatalousalan erilaisten taloudellisten ja kehittymisedellytysten huomioon ottamiseksi sekä maaseuturahaston määrärahojen moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi jäsenvaltioita olisi vaadittava määrittelemään maaseudun kehittämisohjelmissaan edellytykset, joiden mukaisesti käytetyt välineet ja laitteet voivat olla tukikelpoisia. Maaseudun kehittämiseen liittyvien unionin prioriteettien mukaisesti maaseuturahaston tukea olisi myönnettävä vain sellaisiin uusiutuvaan energiaan tehtäviin investointeihin, jotka ovat erittäin energiatehokkaita ja joiden ympäristönsuojelullinen taso on korkea. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten vahvistettava energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sovellettavia bioenergian kestävyysvaatimuksia noudatetaan. Niiden olisi myös tuettava siirtymistä ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista toisen sukupolven biopolttaineisiin ja edistettävä sellaisten kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon lisäämistä, jotka tuottavat suuria kasvihuonekaasusäästöjä, joihin liittyy alhainen epäsuorien maankäytön muutosten riski ja jotka eivät myöskään kilpaile suoraan elintarvike- ja rehumarkkinoiden käyttämästä maatalousmaasta.

(14)

Olisi vahvistettava edellytykset, joita sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29, 33 ja 34 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden mukaisten sitoumusten muuntamiseen tai mukauttamiseen, ja olisi määriteltävä sellaiset tilanteet, joissa tukea ei tarvitse maksaa takaisin. Olisi varmistettava, että sitoumuksia voidaan muuntaa tai mukauttaa vain, jos sitoumuksen ympäristötavoitteet turvataan tai niitä vahvistetaan.

(15)

Olisi annettava säännökset, jotka koskevat siirtymistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (6) tai Kroatian osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 (7) mukaisesta maaseudun kehittämistuesta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaiseen tukeen. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1310/2013 (8) on jo otettu käyttöön eräitä maaseudun kehittämiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä, tässä asetuksessa olisi vahvistettava edellytykset, joiden mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 ja 63 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvistä menoista tulee tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla. Tässä asetuksessa olisi myös mukautettava ohjelmien jälkiarviointien ja yhteenvetojen toimittamisen määräpäiviä sellaisten asetuksen (EU) N:o 1310/2013 1 artiklan nojalla säädettyjen siirtymäsäännösten huomioon ottamiseksi, jotka koskevat vuosien 2007–2013 ohjelmakauden ohjelmien täytäntöönpanoa vuonna 2014.

(16)	Koska asetus (EY) N:o 1698/2005 korvataan asetuksella (EU) N:o 1305/2013, on asianmukaista kumota asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamissäännöt, joista säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 1974/2006 (9). Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1974/2006 olisi kumottava.

(17)

Koska ohjelmakausi 2014–2020 on jo alkanut silloin kun tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian. Sen vuoksi sen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, ja sitä olisi sovellettava ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäisestä päivästä eli 1 päivästä tammikuuta 2014,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

SOVELTAMISALA

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään

asetusta (EU) N:o 1305/2013 täydentävistä säännöksistä, jotka koskevat

a)	nuoria viljelijöitä;

b)	tilan- ja metsänhoitoa koskevia vaihto-ohjelmia ja vierailuja;

c)	laatujärjestelmiä ja menekinedistämistä;

d)	tila- ja yritystoiminnan kehittämistä;

e)	metsitystä ja metsämaan muodostamista;

f)	maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä;

g)	maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttämistä;

h)	kaksinkertaisen rahoituksen estämistä;

i)	eläinten hyvinvointia;

j)	yhteistyötä;

k)	keskinäisille rahastoille myönnettäviä kaupallisia lainoja;

l)	investointeja;

m)	sitoumusten muuntamista tai mukauttamista;

n)	sitoumusten laajentamista tai uusia sitoumuksia;

erityisistä siirtymäsäännöistä, jotka koskevat edellytyksiä, joilla komission asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti hyväksymä tuki tai Kroatian osalta asetuksen (EY) N:o 1085/2006 mukaisesti hyväksymä tuki voidaan sisällyttää asetuksessa (EU) N:o (EU) N:o 1305/2013 säädettyyn tukeen, mukaan lukien tekninen tuki Kroatian osalta.

II LUKU

MAASEUDUN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ KOSKEVIA SÄÄNTÖJÄ TÄYDENTÄVÄT SÄÄNNÖKSET

2 artikla

Nuori viljelijä

1. Jos asetuksen (EU) N:o 1305/2013 2 artiklan 1 kohdan n alakohdassa määritelty nuori viljelijä ei ryhdy pitämään tilaa ainoana tilanpidosta vastaavana yrittäjänä, jäsenvaltion on vahvistettava tuensaamisen erityisedellytykset ja sovellettava niitä. Kyseisten edellytysten on oltava vastaavia kuin ne, joita sovelletaan nuoreen viljelijään, joka ryhtyy pitämään tilaa ainoana tilanpidosta vastaavana yrittäjänä. Kaikissa tällaisissa tapauksissa vastuun tilanpidosta on oltava nuorilla viljelijöillä.

2. Jos tukihakemus koskee oikeushenkilön omistamaa tilaa, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 2 artiklan 1 kohdan n alakohdassa määritellyllä nuorella viljelijällä on oltava tosiasiallinen ja jatkuva päätäntävalta oikeushenkilössä toiminnan johtamiseen, etuihin ja taloudellisiin riskeihin liittyvien päätösten osalta. Jos oikeushenkilön pääomaan tai hallinnointiin osallistuu useita luonnollisia henkilöitä, joihin kuuluu myös yksi tai useampi sellainen henkilö, joka ei ole nuori viljelijä, nuoren viljelijän on pystyttävä harjoittamaan tällaista tosiasiallista ja jatkuvaa päätäntävaltaa joko yksin tai yhdessä muiden viljelijöiden kanssa.

Jos oikeushenkilö on yksin tai yhdessä toisen oikeushenkilön päätäntävallassa, ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä vaatimuksia sovelletaan jokaiseen luonnolliseen henkilöön, jolla on päätäntävaltaa kyseisessä toisessa oikeushenkilössä.

3. Sillä hetkellä, kun kyseisen asetuksen mukaista tukea koskeva hakemus jätetään, kaikkien asetuksen (EU) N:o 1305/2013 2 artiklan 1 kohdan n alakohdassa vahvistettujen nuoren viljelijän määritelmän osatekijöiden on täytyttävä. Tuensaajalle voidaan kuitenkin myöntää yksittäisen tukipäätöksen päivämäärästä alkaen enintään 36 kuukauden lisäaika niiden edellytysten täyttämiseksi, jotka liittyvät maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyn ammattitaidon hankkimiseen.

3 artikla

Tilan- ja metsänhoitoa koskevat vaihdot ja vierailut

Jäsenvaltion on määriteltävä maaseudun kehittämisohjelmissaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lyhytaikaisten tilan- ja metsänhoitoa koskevien vaihtojen ja tila- ja metsävierailujen kesto ja sisältö. Tällaisissa vaihtojärjestelmissä ja vierailuissa on keskityttävä erityisesti kestäviin maa- ja metsätalousmenetelmiin ja/tai -tekniikoihin, tilojen toiminnan monipuolistamiseen, lyhyisiin toimitusketjuihin osallistuviin tiloihin, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja uusien tekniikoiden kehittämiseen sekä metsien kestävyyden parantamiseen.

4 artikla

Laatujärjestelmät – menekinedistäminen

1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaista tukea saavien tuottajaryhmien on oltava sellaisia yhteisöjä – niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta – jotka tuovat yhteen kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmiin osallistuvia toimijoita jonkin johonkin kyseisistä järjestelmistä kuuluvan tuotteen osalta.

2. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaiseen tukeen kelpoisen toimityypin on oltava seuraavien erityispiirteiden mukainen:

a)	sillä on tarkoitus kannustaa kuluttajia ostamaan tuotteita, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmiin, joihin kuulumisesta myönnetään maaseudun kehittämisohjelmassa tukea; ja

b)	sillä pyritään korostamaan asianomaisten tuotteiden erityispiirteitä tai etuja, erityisesti asianomaiseen laatuohjelmaan liittyvien laadun, erityisten tuotantotapojen, eläinten hyvinvointiin liittyvien korkeiden vaatimusten ja ympäristönsuojelun kannalta.

3. Tukikelpoisilla toimilla ei saa kannustaa kuluttajia ostamaan jotakin tuotetta sen erityisen alkuperän vuoksi, lukuun ottamatta tuotteita, jotka kuuluvat laatuohjelmiin, jotka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (10) II osastossa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (11) III luvussa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 251/2014 (12) III luvussa sekä viinin osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (13) II osan II osaston I luvun 2 jaksossa. Tuotteen alkuperä voidaan ilmoittaa, jos viittaukset alkuperään ovat toissijaisia pääviestiin verrattuna.

4. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaista tukea ei saa myöntää kaupallisiin tuotemerkkeihin liittyviin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin.

5 artikla

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia:

Kun kyseessä on nuorten viljelijöiden aloitustuki:

i)	tilan lähtötilanne;

ii)	tilan toimintojen kehittämisen välietapit ja tavoitteet;

iii)	yksityiskohtaiset tiedot tilan toimintojen kehittämiseksi tarvittavista toimista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai neuvonnasta, mukaan lukien ympäristön kestävyyteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät toimet.

Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla:

i)	tukea hakevan henkilön tai mikro- tai pienyrityksen taloudellinen lähtötilanne;

ii)	henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen uusien toimintojen kehittämisen välietapit ja tavoitteet;

iii)	yksityiskohtaiset tiedot henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen toimintojen kehittämiseksi tarvittavista toimista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai neuvonnasta.

Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki pientilojen kehittämiseksi:

i)	tilan lähtötilanne; ja

ii)	yksityiskohtaiset tiedot toimista, joilla voidaan edistää taloudellisen elinkelpoisuuden saavuttamista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai yhteistyöstä, mukaan lukien ympäristön kestävyyteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät toimet.

2. Jäsenvaltion on määritettävä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut kynnykset komission asetuksen (EY) N:o 1242/2008 (14) 5 artiklassa määriteltynä standardituotoksena tai vastaavana mitattavien tilan tuotantomahdollisuuksien osalta.

6 artikla

Metsitys ja metsämaan muodostaminen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artiklassa tarkoitetun metsityksen ja metsämaan muodostamisen yhteydessä sovelletaan seuraavia ympäristöön liittyviä vähimmäisvaatimuksia:

Istutettavien lajien, alojen ja menetelmien valinnassa on vältettävä epäasianmukaiset metsitykset herkissä elinympäristöissä, kuten soilla ja kosteikoissa, sekä negatiiviset vaikutukset ekologisesti arvokkailla alueilla, mukaan lukien alueet, joilla harjoitetaan luonnonarvoltaan merkittävää maataloutta. Neuvoston direktiivin 92/43/ETY (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (16) mukaisesti Natura 2000 -alueiksi nimetyillä alueilla sallitaan vain asianomaisten alueiden hoitotavoitteiden mukainen, Natura 2000:n täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa sovittu metsitys.

Puiden lajeja, lajikkeita, ekotyyppejä ja lähtöisyyttä valittaessa on otettava huomioon kyky sietää ilmastonmuutosta ja luonnonkatastrofeja sekä asianomaisen alueen bioottiset, pedologiset ja hydrologiset olosuhteet, kuten myös jäsenvaltioiden määrittelemä lajien mahdollinen haitallisuus paikallisissa olosuhteissa. Tuensaajan on suojeltava metsää ja huolehdittava siitä vähintään niin kauan kuin palkkiota maatalouden tulonmenetysten ja hoitokustannusten korvaamiseksi maksetaan. Tähän kuuluvat tapauksen mukaan puuston hoito, harvennus tai laiduntaminen metsän tulevaa kehitystä silmällä pitäen, ruohokasvillisuuden hillitseminen ja tulenaran aluskasvillisuuden kasvun estäminen. Jäsenvaltioiden on nopeakasvuisten lajien osalta määriteltävä hakkuuta edeltävä vähimmäis- ja enimmäisaika. Vähimmäisajan on oltava vähintään 8 vuotta ja enimmäisajan enintään 20 vuotta.

Jos monivuotisten puumaisten lajien istutuksen ei voida ankarien ympäristö- tai ilmasto-olosuhteiden vuoksi, mukaan lukien ympäristön pilaantuminen, odottaa johtavan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä määritellyn metsäpeitteen syntymiseen, jäsenvaltio voi sallia, että tuensaaja perustaa muun puumaisen kasvuston ja pitää sitä yllä. Tuensaajan on sovellettava samaa huolenpidon ja suojelun tasoa kuin metsiin.

Jos metsitystoimet johtavat sen suuruisen metsän luomiseen, joka ylittää jäsenvaltion vahvistaman kynnyksen, toimessa on joko

istutettava ainoastaan ekologisesti sopeutuneita lajeja ja/tai ilmastomuutosta asianomaisella biomaantieteellisellä alueella sietäviä lajeja, joiden ei ole vaikutustenarvioinnissa havaittu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluja tai vaikuttavan negatiivisesti ihmisten terveyteen; tai

ii)

käytettävä puulajien sekoitusta, jossa on joko

—	vähintään 10 prosenttia lehtipuita alaa kohden, tai

—	vähintään kolme puulajia tai -lajiketta, joista vähiten esiintyvä kattaa vähintään 10 prosenttia alasta.

7 artikla

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet

1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklassa tarkoitetun maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen mukaisten kotieläintuotannon laajaperäistämiseen liittyvien sitoumusten on oltava vähintään seuraavien edellytysten mukaisia:

a)	tilan koko laidunalaa hoidetaan ja pidetään yllä yli- tai alilaiduntamisen estämiseksi;

b)	eläintiheys määritellään ottamalla huomioon tilan koko laiduntava karja tai ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävän sitoumuksen osalta kyseisen sitoumuksen kannalta tarkoituksenmukainen karjan määrä tilalla.

2. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklassa tarkoitetun maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen mukaisissa sitoumuksissa, jotka liittyvät kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kasvattamiseen tai geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvien geenivarojen säilyttämiseen, on vaadittava, että

a)	kasvatetaan paikallista rotua olevia eläimiä, jotka ovat geneettisesti sopeutuneet jäsenvaltion yhteen tai useampaan perinteiseen tuotantojärjestelmään ja jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi; tai

b)	säilytetään sellaisten kasvien geenivaroja, jotka ovat luonnostaan sopeutuneet paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen.

Tukea voidaan myöntää seuraaville kotieläinlajeille:

a)	nautaeläimet;

lampaat;

vuohet;

d)	hevoseläimet;

siat;

linnut.

3. Paikalliset rotujen katsotaan olevan uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	asianomaisten siitosnaaraiden lukumäärä kansallisella tasolla on mainittu;

b)	asianmukaisesti tunnustettu asiaankuuluva tieteellinen elin on varmistanut lueteltujen rotujen lukumäärän ja uhanalaisuuden;

c)	asianmukaisesti tunnustettu asiaankuuluva tekninen elin on rekisteröinyt rodun kantakirjan ja pitää sen ajan tasalla;

d)	asianomaisilla elimillä on uhanalaisten rotujen eläinten tunnistamiseen tarvittava pätevyys ja tietotaito.

Tiedot kyseisten edellytysten täyttymisestä on sisällytettävä maaseudun kehittämisohjelmaan.

4. Kasvien geenivaroja katsotaan uhkaavan geneettinen köyhtyminen, jos maaseudun kehittämisohjelmaan sisällytetään maatiaiskantojen tai alkuperäisten paikallisten lajien esiintymisen harvinaisuutta, kantojen monimuotoisuutta ja paikallisella tasolla käytettäviä viljelymenetelmiä koskevien tieteellisten tulosten ja indikaattorien tukemat todisteet geneettisestä köyhtymisestä.

5. Tämän artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin kuuluviin toimintoihin ei voida myöntää asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 9 kohdan mukaista tukea.

8 artikla

Maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttäminen

1. Tässä artiklassa tarkoitetaan

’in situ -säilyttämisellä’ maataloudessa geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien tai luonnonvaraisten rotujen elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä sekä kotieläinlajien ja viljelykasvilajien osalta siinä maatilaympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet erityisominaisuutensa;

b)	’in situ -säilyttämisellä’ metsätaloudessa geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä;

c)	’säilyttämisellä maa- tai metsätilalla’in situ -säilyttämistä ja -kehittämistä maa- tai metsätilan tasolla;

d)	’ex situ -säilyttämisellä’ maa- tai metsätalouden geenivarojen säilyttämistä muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä;

e)	’ex situ -kokoelmalla’ maa- tai metsätalouden geenivarojen kokoelmaa, jota säilytetään muualla kuin geenivarojen luonnollisessa ympäristössä.

2. Maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttämiseksi toteutettavien toimien, joihin voidaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 9 kohdan ja 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti myöntää tukea, on sisällettävä seuraavat toimet:

kohdennetut toimet: toimet, joilla edistetään maa- ja metsätalouden geenivarojen ex situ- ja in situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, mukaan lukien tällä hetkellä in situ -säilytettyjen geenivarojen verkkopohjaiset tietokannat, joihin sisältyy säilyttäminen maa- tai metsätilalla, sekä ex situ -kokoelmien ja tietokantojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä;

b)	yhteensovitetut toimet: toimet, joilla edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kesken unionin maa- tai metsätalouden geenivarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, keräämisestä ja käytöstä;

c)	liitännäistoimet: tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimet valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskurssit ja teknisten kertomusten laatiminen.

9 artikla

Kaksinkertaisen rahoituksen estäminen, kun kyseessä ovat ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ja vastaavat käytännöt

1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 6 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan ja 30 artiklan 1 kohdan mukaisen tuen soveltamiseksi tällaiset tuet lasketaan ottaen huomioon ainoastaan lisäkustannukset ja/tai tulonmenetykset, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan mukaisia asiaankuuluvia pakollisia käytäntöjä pidemmälle meneviin sitoumuksiin.

2. Kun asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan mukaisen maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksen, joka liittyy asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä IX olevan I jakson 3 ja 4 kohdassa ja III jakson 7 kohdassa tarkoitettuihin käytäntöihin, ja mihin tahansa kyseiseen liitteeseen lisättävään käytäntöön, ilmoitetaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 8 kohdan sääntöjen mukaisesti vastaavan yhtä tai useampaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettua käytäntöä, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 6 kohdan mukaiseen maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen liittyvästä tuesta on vähennettävä kiinteä määrä, joka vastaa osaa jäsenvaltion tai alueen keskimääräisestä viherryttämistuesta jokaisen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 12 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistetun viherryttämiskäytännön osalta.

10 artikla

Eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointiin liittyvissä sitoumuksissa, joille voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1305/2013 33 artiklan mukaista tukea, on tiukennettava tuotantomenetelmiä koskevia vaatimuksia jollakin seuraavista aloista:

a)	vesi, rehu ja eläinten hoito kotieläinten luonnollisten tarpeiden mukaisesti;

b)	olot eläinsuojissa, kuten eläinten käytössä oleva tila, lattiapinnat, virikemateriaalit, luonnovalo;

c)	ulkotiloihin pääsy;

d)	käytännöt, joissa vältetään ruumiinjäsenten typistämistä ja/tai eläinten kastrointia, tai puudutusaineiden ja tulehduskipulääkkeiden käyttö tai immunokastraatio, jos typistäminen tai kastrointi katsotaan tietyissä tapauksissa tarpeelliseksi.

11 artikla

Yhteistyö

1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua tukea lyhyiden toimitusketjujen perustamiseen ja kehittämiseen voidaan myöntää vain toimitusketjuille, joissa viljelijän ja kuluttajan välillä on enintään yksi väliporras.

2. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua tukea paikallisten markkinoiden perustamiseen ja kehittämiseen voidaan myöntää markkinoille, joiden osalta

a)	maaseudun kehittämisohjelmassa vahvistetaan tuotteen alkuperätilaa ympäröivä kilometreissä ilmaistu säde, jonka sisäpuolella jalostustoimintojen ja myynnin loppukuluttajalle on tapahduttava; tai

b)	maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään vakuuttava vaihtoehtoinen määritelmä.

3. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti tuettujen toimien soveltamiseksi ’pienellä toimijalla’ tarkoitetaan komission suosituksessa 2003/361/EY (17) määriteltyä mikroyritystä tai luonnollista henkilöä, joka ei harjoita taloudellista toimintaa tuenhakuhetkellä.

4. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetuille menekinedistämistoimille voidaan myöntää tukea ainoastaan sellaisten lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden osalta, jotka ovat tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia.

12 artikla

Keskinäisille rahastoille myönnettävät kaupalliset lainat

Silloin kun asetuksen (EU) N:o 1305/2013 38 ja 39 artiklassa tarkoitettuun keskinäisistä rahastoista maksettavaan taloudelliseen korvaukseen liittyvien varojen lähde on kaupallinen laina, lainan keston on oltava 1–5 vuotta.

13 artikla

Investoinnit

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 45 artiklan säännösten soveltamiseksi

a)	kun kyse on leasingvuokrauksesta, muut leasingsopimukseen liittyvät menot, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut, eivät ole tukikelpoisia;

b)	jäsenvaltioiden on esitettävä maaseudun kehittämisohjelmissaan edellytykset, joiden mukaisesti käytettyjen välineiden ja laitteiden hankintaa voidaan pitää tukikelpoisina menoina;

c)	jäsenvaltioiden on edellytettävä, että tuetuissa, energiaa kuluttavissa tai tuottavissa investoinneissa, jotka tehdään uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin, noudatetaan energiatehokkuutta koskevia vähimmäisstandardeja, jos tällaisia standardeja on kansallisella tasolla;

d)	investoinnit järjestelmiin, joiden päätarkoitus on sähköntuotanto biomassasta, eivät ole tukikelpoisia, jollei lämpöenergiaa käytetä tiettyä vähimmäismäärää, jonka jäsenvaltio määrittelee;

jäsenvaltion on vahvistettava eri järjestelmätyyppien osalta bioenergian, biopolttoaineet mukaan lukien, tuotannossa käytettävien viljakasvien ja muiden paljon tärkkelystä sisältävien viljelykasvien, sokerikasvien ja öljykasvien enimmäisosuuksille kynnykset. Tuki bioenergiahankkeisiin rajoitetaan sellaiseen bioenergiaan, joka on unionin lainsäädännössä, muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (18) 17 artiklan 2–6 kohdassa säädettyjen sovellettavien kestävyyskriteerien mukaista. Tässä yhteydessä maaseudun kehittämisohjelman strategiseen ympäristöarviointiin on sisällytettävä yleinen arviointi.

14 artikla

Sitoumusten muuntaminen tai mukauttaminen

1. Jäsenvaltio voi sallia, että yksi asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29, 33 tai 34 artiklan mukainen sitoumus muunnetaan sen voimassaoloaikana toiseksi sitoumukseksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	muunnoksesta on huomattavaa etua ympäristölle tai eläinten hyvinvoinnille;

b)	voimassa olevaa sitoumusta vahvistetaan merkittävästi;

c)	asianomaiset sitoumukset sisältyvät hyväksyttyyn maaseudun kehittämisohjelmaan.

Uusi sitoumus on pantava täytäntöön koko asianomaisessa toimenpiteessä täsmennetyn ajanjakson ajan riippumatta siitä, kuinka kauan alkuperäistä sitoumusta on jo pantu täytäntöön.

2. Jäsenvaltio voi sallia, että asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29, 33 ja 34 artiklan mukaisia sitoumuksia mukautetaan niiden voimassaoloaikana, jos hyväksytyssä maaseudun kehittämisohjelmassa mainitaan mahdollisuudesta tällaiseen mukauttamiseen ja mukauttaminen on asianmukaisesti perusteltavissa alkuperäisen sitoumuksen tavoitteiden saavuttamisella.

Tuensaajan on pantava mukautettu sitoumus täytäntöön alkuperäisen sitoumuksen voimassaolon loppuun saakka.

Tällaiset mukautukset voidaan tehdä myös pidentämällä sitoumuksen voimassaoloaikaa.

15 artikla

Tilanteet, joissa ei edellytetä takaisinmaksua

1. Jos tuensaaja lisää tilansa pinta-alaa tuen myöntämisen edellytyksenä olevan sitoumuksensa aikana, jäsenvaltio voi säätää sitoumuksen laajentamisesta koskemaan lisäalaa sitoumuksen jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi tai alkuperäisen sitoumuksen korvaamisesta uudella sitoumuksella. Samaa sovelletaan tilanteisiin, joissa tilan sitoumuksenalaista pinta-alaa lisätään.

2. Sitoumus laajennetaan koskemaan lisäpinta-alaa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan seuraavin edellytyksin:

a)	tämä edistää ympäristötavoitetta, johon sitoumuksella pyritään;

b)	tämä voidaan perustella sitoumuksen luonteella, jäljellä olevalla ajanjaksolla ja lisäpinta-alan koolla;

c)	tämä ei haittaa tuen myöntämisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi tehtävien tarkastusten tehokkuutta.

Sitoumuksen alkuperäistä kestoa on noudatettava.

3. Olemassa olevan sitoumuksen korvaamiseksi voidaan tehdä uusi sitoumus 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se kattaa koko asianomaisen alan eivätkä sen ehdot ole alkuperäisen sitoumuksen ehtoja löysemmät.

Kun alkuperäinen sitoumus korvataan uudella sitoumuksella, uusi sitoumus on pantava täytäntöön koko asianomaisessa toimenpiteessä täsmennetyn ajanjakson ajan riippumatta siitä, kuinka kauan alkuperäistä sitoumusta on jo pantu täytäntöön.

III LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Menojen tukikelpoisuus

1. Menot, jotka liittyvät ohjelmakaudella 2007–2013 tuensaajien suhteen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 ja 63 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti tehtyihin oikeudellisiin sitoumuksiin, voivat saada maaseuturahastosta rahoitusta ohjelmakaudella 2014–2020 sellaisten maksujen osalta, jotka suoritetaan

a)	1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, jos asianomaiselle asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti hyväksytyn ohjelman toimenpiteelle tarkoitetut määrärahat on käytetty loppuun;

b)	31 päivän joulukuuta 2015 jälkeen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut menot voivat saada maaseuturahastosta rahoitusta ohjelmakaudella 2014–2020 seuraavin edellytyksin:

a)	kyseiset menot on sisällytetty vastaavaan ohjelmakauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmaan;

b)	sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I esitettyä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaista vastaavan toimenpiteen maaseuturahaston rahoitusosuutta;

c)	jäsenvaltiot varmistavat, että asiaankuuluvat siirtymätoimet on erotettu selvästi muista toimista niiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä.

17 artikla

Kroatia

1. Menot, jotka liittyvät Kroatian tuensaajien suhteen maaseudun kehittämisen alalla sovellettavan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPARD) mukaisesti komission asetuksen (EY) N:o 718/2007 (19) 171 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti tekemiin oikeudellisiin sitoumuksiin, voivat saada maaseuturahastosta rahoitusta ohjelmakaudella 2014–2020 sellaisten maksujen osalta, jotka suoritetaan

a)	1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana, jos asianomaiselle asetuksen (EY) N:o 718/2007 mukaisesti hyväksytyn ohjelman toimenpiteelle tarkoitetut määrärahat on käytetty loppuun;

b)	31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut menot voivat saada maaseuturahastosta rahoitusta ohjelmakaudella 2014–2020 seuraavin edellytyksin:

a)	kyseiset menot on sisällytetty vastaavaan ohjelmakauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmaan;

b)	sovelletaan tämän asetuksen liitteessä II esitettyä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaista vastaavan toimenpiteen maaseuturahaston rahoitusosuutta;

c)	Kroatia varmistaa, että asiaankuuluvat siirtymätoimet on erotettu selvästi muista toimista sen hallinto- ja valvontajärjestelmissä.

3. Menoihin, jotka ovat aiheutuneet 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen ja jotka liittyvät IPARD-ohjelman päättämiseen tarvittaviin toimiin ja asetuksen (EY) N:o 718/2007 191 artiklassa tarkoitettuun jälkiarviointiin, voidaan myöntää maaseuturahastosta rahoitusta ohjelman teknistä apua koskevan osion mukaisesti ohjelmakaudella 2014–2020, jos ohjelmassa on tällaista menoa koskeva määräys.

18 artikla

Jälkiarviointi

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu jälkiarvointikertomus on jätettävä komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 87 artiklassa tarkoitettu jälkiarvointien yhteenveto on jätettävä komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1974/2006.

Sitä sovelletaan edelleen toimiin, joita toteutetaan komission asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla ennen 1 päivää tammikuuta 2014 hyväksymissä ohjelmissa.

20 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen” (COM(2013) 249 final).

(4) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta” (COM(2013) 659 final).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1310/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 865).

(9) Komission asetus (EY) N:o 1974/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 368, 23.12.2006, s. 15).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä sekä maantieteellisten merkintöjen suojasta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(14) Komission asetus (EY) N:o 1242/2008, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, yhteisön maatilatypologiasta (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 3).

(15) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(17) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(19) Komission asetus (EY) N:o 718/2007, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2007, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 täytäntöönpanosta (EUVL L 170, 29.6.2007, s. 1).

LIITE I

Asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 ja asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 tai asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädettyjen toimenpiteiden vastaavuustaulukko

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset toimenpiteet	Ohjelmakauden 2007–2013 koodit	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 tai asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaiset toimenpiteet	Ohjelmakauden 2014–2020 koodit
20 artiklan a alakohdan i alakohta ja 21 artikla: Koulutus ja tiedotus	111	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artikla	1
20 artiklan a alakohdan ii alakohta ja 22 artikla: Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen	112	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta	6
20 artiklan a alakohdan iii alakohta ja 23 artikla: Varhaiseläke	113	/	/
20 artiklan a alakohdan iv alakohta ja 24 artikla: Neuvontapalvelujen käyttö	114	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artiklan 1 kohdan a alakohta	2
20 artiklan a alakohdan v alakohta ja 25 artikla: Tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustaminen	115	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artiklan 1 kohdan b alakohta	2
20 artiklan b alakohdan i alakohta ja 26 artikla: Maatilojen nykyaikaistaminen	121	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 1 kohdan a alakohta	4
20 artiklan b alakohdan ii alakohta ja 27 artikla: Metsien taloudellisen arvon parantaminen	122	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan d ja e alakohta	8
20 artiklan b alakohdan iii alakohta ja 28 artikla: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen	123	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 21 artiklan 1 kohdan e alakohta	4 8
20 artiklan b alakohdan iv alakohta ja 29 artikla: Yhteistyö uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi	124	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artikla	16
20 artiklan b alakohdan v alakohta ja 30 artikla: Maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvä infrastruktuuri	125	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 1 kohdan c alakohta	4
20 artiklan b alakohdan vi alakohta: Palauttavat ja ennalta ehkäisevät toimet	126	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artikla	5
20 artiklan c alakohdan i alakohta ja 31 artikla: Vaatimusten noudattaminen	131	/	/
20 artiklan c alakohdan ii alakohta ja 32 artikla: Elintarvikkeiden laatujärjestelmät	132	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 1 kohta	3
20 artiklan c alakohdan iii alakohta ja 33 artikla: Elintarvikkeiden laatujärjestelmiin kuuluvia tuotteita koskeva tiedotus ja menekinedistäminen	133	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 2 kohta	3
20 artiklan d alakohdan i alakohta ja 34 artikla: Osittainen omavaraisviljely	141	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohta	6
20 artiklan d alakohdan ii alakohta ja 35 artikla: Tuottajaryhmät	142	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 27 artikla	9
36 artiklan a alakohdan i alakohta: Luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla	211	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artikla	13
36 artiklan a alakohdan ii alakohta: Luonnonhaittakorvaukset muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla	212	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artikla	13
36 artiklan a alakohdan iii alakohta ja 38 artikla: Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvät tuet	213	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artikla	12
36 artiklan a alakohdan iv alakohta ja 39 artikla: Maatalouden ympäristötuet	214	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artikla	10 11
36 artiklan a alakohdan v alakohta ja 40 artikla: Eläinten hyvinvointia edistävät tuet	215	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 33 artikla	14
36 artiklan a alakohdan vi alakohta ja 41 artikla: Ei-tuotannolliset investoinnit	216	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 1 kohdan d alakohta	4
36 artiklan b alakohdan i alakohta ja 43 artikla: Maatalousmaan ensimmäinen metsitys	221	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan a alakohta	8
36 artiklan b alakohdan ii alakohta ja 44 artikla: Peltometsäviljelyjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla	222	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan b alakohta	8
36 artiklan b alakohdan iii alakohta ja 45 artikla: Maatalousmaan ensimmäinen metsitys	223	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan a alakohta	8
36 artiklan b alakohdan iv alakohta ja 46 artikla: Natura 2000 -tuet	224	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artikla	12
36 artiklan b alakohdan v alakohta ja 47 artikla: Metsätalouden ympäristötuet	225	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 34 artikla	15
36 artiklan b alakohdan vi alakohta ja 48 artikla: Metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto	226	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan c alakohta	8
36 artiklan b alakohdan vii alakohta ja 49 artikla: Ei-tuotannolliset investoinnit	227	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan d alakohta	8
52 artiklan a alakohdan i alakohta ja 53 artikla: Elinkeinoelämän monipuolistaminen maatalouden ulkopuolelle	311	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta ja 19 artiklan 1 kohdan b alakohta	6
52 artiklan a alakohdan ii alakohta ja 54 artikla: Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen	312	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta ja 19 artiklan 1 kohdan b alakohta	6
52 artiklan a alakohdan iii alakohta ja 55 artikla: Matkailuelinkeinojen edistäminen	313	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta, 19 artiklan 1 kohdan b alakohta sekä 20 ja 35 artikla	6 6 7 16
52 artiklan b alakohdan i alakohta ja 56 artikla: Maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut	321	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artikla	7
52 artiklan b alakohdan ii alakohta: Kylien kunnostus ja kehittäminen	322	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artikla	7
53 artiklan b alakohdan iii alakohta ja 57 artikla: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen	323	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artikla	7
52 artiklan c alakohta ja 58 artikla: Koulutus ja tiedotus	331	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artikla	1
52 artiklan d alakohta ja 59 artikla: Pätevyyden hankkiminen, toiminnan edistäminen ja täytäntöönpano	341	/	/
63 artiklan a alakohta: Paikalliset kehittämisstrategiat	41 (411, 412, 413)	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artikla	19
63 artiklan b alakohta: Yhteistyöhankkeiden täytäntöönpano	421	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artikla	19
63 artiklan c alakohta: Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen alueella	431	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artikla	19
IV osaston II luku: Tekninen apu	511	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51–54 artikla: Tekninen apu ja verkostoituminen	20
		Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan c alakohta: Vuotuinen tuki pienviljelijäjärjestelmään osallistuville viljelijöille	6
		Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artiklan 1 kohdan a alakohta: Sato-, eläin- ja kasvivakuutus	17
		Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artiklan 1 kohdan b alakohta: Epäsuotuisia sääoloja, eläin- ja kasvitauteja, tuholaisvahinkoja ja ympäristövahinkoja varten perustetut keskinäiset rahastot	17
		Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artiklan 1 kohdan c alakohta: Tulojen vakauttamisväline	17

LIITE II

Asetuksessa (EY) N:o 718/2007 ja asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 tai asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädettyjen toimenpiteiden vastaavuustaulukko

Asetuksen (EY) N:o 718/2007 mukaiset toimenpiteet	Ohjelmakauden 2007–2013 koodit	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 tai asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaiset toimenpiteet	Ohjelmakauden 2014–2020 koodit
171 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 174 artikla: Maatilainvestoinnit yhteisön vaatimusten mukaista rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista varten	101	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 1 kohdan a alakohta	4
171 artiklan 2 kohdan c alakohta ja 176 artikla: Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä koskevat investoinnit yhteisön vaatimusten mukaista rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista varten	103	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 1 kohdan b alakohta	4
171 artiklan 3 kohdan b alakohta ja 178 artikla: Paikallisten maaseudun kehittämisstrategioiden valmistelu ja täytäntöönpano	202	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artikla	19
171 artiklan 4 kohdan a alakohta ja 179 artikla: Maaseudun infrastruktuurin kehittäminen ja parantaminen	301	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artiklan 1 kohdan b ja d alakohta	7
171 artiklan 4 kohdan b alakohta ja 180 artikla: Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen	302	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta ja 19 artiklan 1 kohdan b alakohta	6
182 artikla: Tekninen apu	501	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51–54 artikla: Tekninen apu ja verkostoituminen	20

31.7.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/18

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 808/2014,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 soveltamissäännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan, 14 artiklan 6 kohdan, 41 artiklan, 54 artiklan 4 kohdan, 66 artiklan 5 kohdan, 67 artiklan, 75 artiklan 5 kohdan ja 76 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 vahvistetaan yleiset säännöt, jotka koskevat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää unionin tukea, ja täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (2) 2 osassa säädettyjä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevia yhteisiä säännöksiä. Sen varmistamiseksi, että mainituilla asetuksilla vahvistettu uusi oikeuskehys toimii jouhevasti ja sitä sovelletaan yhdenmukaisesti, komissiolle on siirretty valta hyväksyä tiettyjä sääntöjä oikeuskehyksen panemiseksi täytäntöön.

(2)

Olisi vahvistettava maaseudun kehittämisohjelmien sisällön esittämistä koskevat säännöt, jotka perustuvat erityisesti asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklan vaatimuksiin. Olisi myös vahvistettava, mitä kyseisistä esittämistä koskevista säännöistä sovelletaan myös asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmiin, jotka koskevat EIP:n toteuttamiin, pääomavaatimusta lieventäviin rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvia yhteisiä rahoitusvälineitä. Olisi vahvistettava myös kansallisten kehysten sisältöä koskevat säännöt.

(3)	Olisi vahvistettava menettelyt ja aikataulut kansallisten kehysten hyväksymiseksi.

(4)

Maaseudun kehittämisohjelmiin ja kansallisiin maaseutuverkosto-ohjelmiin tehtävien muutosten esittämisestä ja tekotiheydestä olisi järjestelmällisyyden varmistamiseksi vahvistettava säännöt. Tämä olisi tehtävä niin, että hallinnollinen taakka vähenee mahdollisimman paljon ja joustavuus säilyy selkeästi määritellyissä kiireellisissä tilanteissa ja erityistilanteissa.

(5)	Olisi vahvistettava säännöt kansallisten kehysten muuttamisesta, mukaan lukien ajoitus, jotta erityisesti helpotettaisiin jäsenvaltioiden kansallisten kehysten muuttamista, jos jäsenvaltioilla on alueellisia ohjelmia.

(6)

Maaseuturahaston varojen moitteettoman käytön varmistamiseksi olisi säädettävä palvelusetelijärjestelmistä tai vastaavista järjestelmistä osallistujien kustannusten maksamiseksi tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevissa toimissa, jotta korvattavat menot olisivat selvästi yhteydessä osallistujalle tarjottuun erityiseen tukikelpoiseen tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevaan toimeen.

(7)	Jotta valituksi tulisi parhaan vastineen rahoille tarjoava palveluntarjoaja, neuvontapalveluja tarjoavien viranomaisten tai yksiköiden valinnassa olisi noudatettava sovellettavia kansallisia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

(8)

Koska loppumaksut tulisi maksaa ainoastaan, jos liiketoimintasuunnitelma on toteutettu asianmukaisesti, olisi vahvistettava yhteiset parametrit tällaisten arviointien tekemiseksi. Jotta helpotettaisiin tilanpidon aloittavien nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia hyödyntää asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklassa tarkoitetun tila- ja yritystoiminnan kehittämistä koskevan toimenpiteen mukaisia muita toimenpiteitä, olisi lisäksi vahvistettava säännöt, jotka koskevat useiden toimenpiteiden sisällyttämistä liiketoimintasuunnitelmaan ja asiaan liittyvien hakemusten hyväksyntämenettelyä.

(9)

Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus määrittää maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden mukaisten sitoumusten, luonnonmukaisen maatalouden sitoumusten ja eläinten hyvinvointia edistävien sitoumusten mukainen tuki muiden yksiköiden kuin asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteessä II vahvistettujen yksiköiden perusteella ottaen huomioon kyseisten sitoumusten erityinen luonne. Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat sallittujen enimmäismäärien noudattamista, poikkeusta eläinyksikköä kohti suoritettaviin maksuihin ja muuntokertoimia eri eläinryhmien muuntamiseksi eläinyksiköiksi.

(10)

Sen varmistamiseksi, että lisäkustannukset ja tulonmenetykset asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28–31, 33 ja 34 artiklassa tarkoitetuissa toimenpiteissä määritetään avoimella ja todennettavalla tavalla, olisi säädettävä tietyistä yhteisistä osatekijöistä, joita laskelmia tehtäessä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

(11)	Jottei maksettaisi liiallisia korvauksia eikä lisättäisi hallinnollista taakkaa, olisi vahvistettava säännöt tiettyjen toimenpiteiden yhdistämisestä.

(12)	Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat kansallisten maaseutuverkostojen toiminnan aloittamista ja kyseisten verkostojen rakennetta sen varmistamiseksi, että verkostot toimivat tehokkaasti ja oikea-aikaisesti ohjelmien täytäntöönpanon tukena.

(13)

Jotta varmistettaisiin, että maaseuturahaston tukea saavien maaseudun kehittämistoimien osalta toteutetaan tiedotus- ja julkistamistoimia, hallintoviranomaisen velvollisuuksia olisi täsmennettävä tällä asetuksella. Hallintoviranomaisen olisi koottava yleiset tiedotus- ja julkistamistoimensa järjestelmälliseksi strategiaksi ja luotava keskitetty verkkosivusto tai verkkoportaali, jonka avulla parannetaan tietoisuutta maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteista ja rahoitusmahdollisuuksia koskevien tietojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä. Olisi säädettävä, että tuensaajien on tiedotettava hankkeillensa myönnetystä maaseuturahaston tuesta.

(14)	Jotta helpotettaisiin yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän perustamista, olisi määriteltävä kyseisen järjestelmän yhteiset osatekijät, myös indikaattorit ja arviointisuunnitelma.

(15)	Olisi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1305/2013 75 artiklassa tarkoitetun vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen keskeiset osatekijät ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 56 artiklassa tarkoitettuun arviointisuunnitelmaan liittyvät vähimmäisvaatimukset.

(16)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maaseudun kehittämiskomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella säädetään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täytäntöönpanosäännöistä, jotka koskevat maaseudun kehittämisohjelmien esittämistä, menettelyjä ja aikatauluja maaseudun kehittämisohjelmien ja kansallisten kehysten hyväksymiseksi ja muuttamiseksi, kansallisten kehysten sisältöä, maaseudun kehittämisohjelmia koskevia tiedotus- ja julkistamistoimia, tiettyjen maaseudun kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia sekä kertomusten antamista.

2 artikla

Maaseudun kehittämisohjelmien ja kansallisten kehysten sisältö

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklassa tarkoitettu maaseudun kehittämisohjelmien sisältö, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettu sellaisten ohjelmien sisältö, jotka koskevat EIP:n toteuttamiin, pääomavaatimusta lieventäviin rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvia yhteisiä rahoitusvälineitä, ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallisten kehysten sisältö on esitettävä tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

3 artikla

Kansallisten kehysten hyväksyminen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kansalliset kehykset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 29 artiklaa noudattaen.

4 artikla

Maaseudun kehittämisohjelmien muuttaminen

1. Ehdotusten, jotka koskevat maaseudun kehittämisohjelmien tai kansallisten maaseutuverkostojen perustamista ja toimintaa varten laadittujen erityisohjelmien muuttamista, on sisällettävä erityisesti seuraavat tiedot:

a)	ehdotetun muutoksen luonne;

b)	muutoksen perusteena olevat syyt ja/tai täytäntöönpano-ongelmat;

c)	muutoksen odotettavissa olevat vaikutukset;

d)	muutoksen vaikutus indikaattoreihin;

e)	muutoksen ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 II osaston II luvussa tarkoitetun kumppanuussopimuksen välinen suhde.

2. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 11 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitetun kaltaisia ohjelmamuutoksia voidaan ehdottaa enintään kolmesti ohjelmakauden aikana.

Kerran kalenterivuodessa voidaan kutakin ohjelmaa kohden toimittaa yksi kaikki muuntyyppiset muutokset kattava ehdotus, lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin voidaan toimittaa useampi kuin yksi muutosehdotus muutoksista, jotka koskevat yksinomaan rahoitussuunnitelman mukauttamista ja siitä mahdollisesti johtuvia muutoksia indikaattorisuunnitelmaan.

Ensimmäistä ja toista alakohtaa ei sovelleta, jos

a)	on toteutettava kiireellisiä toimenpiteitä, joiden syynä ovat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen virallisesti tunnustamat luonnonkatastrofit tai muut katastrofit; tai

b)	on tehtävä muutos unionin oikeuskehyksen muuttumisen vuoksi; tai

c)	on tehty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 21 artiklassa tarkoitettu tulosten tarkastelu; tai

d)	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan h alakohdan i alakohdassa tarkoitettua kullekin vuodelle suunniteltua maaseuturahaston rahoitusosuutta on muutettu mainitun asetuksen 58 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltiokohtaiseen vuotuiseen jakoon liittyvän kehityksen vuoksi.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) N:o 1305/2013 11 artiklan a kohdan iii alakohdassa tarkoitetun kaltainen viimeinen ohjelmamuutoksensa komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2020.

Muunlaiset ohjelmamuutokset on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023.

4. Jos ohjelmamuutoksella muutetaan mitä tahansa tietoja, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun taulukkoon, ohjelmamuutoksen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös kyseisen taulukon tarkistus.

5 artikla

Kansallisten kehysten muuttaminen

1. Kansallisten kehysten muuttamiseen sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 30 artiklaa, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 11 artiklaa sekä tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa.

2. Jos jäsenvaltio on valinnut vaihtoehdon, jossa se toimittaa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun taulukon, se voi toimittaa kyseiseen taulukkoon liittyvät kansallisen kehyksensä muutokset komissiolle ottaen huomioon eri ohjelmiensa täytäntöönpanoasteen.

3. Hyväksyttyään 2 kohdassa tarkoitetut muutokset komissio mukauttaa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisen ohjelman rahoitussuunnitelmia tarkistetun taulukon mukaisesti edellyttäen, että

a)	maaseuturahaston ohjelmakohtainen rahoitusosuus koko ohjelmakaudelle ei muutu;

b)	maaseuturahaston kokonaismäärärahat kyseiselle jäsenvaltiolle eivät muutu;

c)	ohjelman määrärahojen jakautuminen eri vuosille ennen tarkistusvuotta ei muutu;

d)	maaseuturahaston vuotuiset määrärahat kyseiselle jäsenvaltiolle eivät muutu;

e)	maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuutta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin ympäristöön ja ilmastoon liittyviin toimenpiteisiin noudatetaan.

4. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tunnustamien luonnonkatastrofien tai muiden katastrofien vuoksi on toteutettava kiireellisiä toimenpiteitä, oikeuskehys on muuttunut tai on tehty muutoksia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 21 artiklassa tarkoitetun tulosten tarkastelun vuoksi, 2 kohdassa tarkoitettuja kansallisen kehyksen muutospyyntöjä voidaan toimittaa ainoastaan kerran kalenterivuodessa ennen 1 päivää huhtikuuta. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, ohjelmia voidaan muuttaa tällaisten tarkistusten vuoksi, vaikka kyseisen vuoden osalta olisi jo esitetty yksi muutosehdotus.

5. Muutoksen hyväksyvä täytäntöönpanosäädös hyväksytään hyvissä ajoin, jotta asiaan liittyviä talousarviositoumuksia voidaan muuttaa ennen sen vuoden loppua, jona tarkistus esitettiin.

6 artikla

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

1. Jäsenvaltiot voivat säätää mahdollisuudesta kattaa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artiklassa tarkoitettuihin tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin osallistuvien matka- ja majoituskuluihin ja päivärahoihin liittyvät menot sekä asiaan liittyvät viljelijöiden lomituskuluihin liittyvät menot palvelusetelijärjestelmällä tai muulla vastaavalla järjestelmällä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien osalta jäsenvaltioiden on säädettävä seuraavista:

a)	palveluseteli tai vastaava väline on voimassa enintään yhden vuoden;

b)	säännöt, jotka koskevat palveluseteleiden tai vastaavien välineiden saamista käyttöönsä ja erityisesti sitä, että niiden on oltava sidoksissa tiettyyn toimeen;

c)	erityiset edellytykset, joilla palvelusetelit voidaan korvata koulutustoimen tai muun tietämyksensiirto- ja tiedotustoimen tarjoajalle.

7 artikla

Neuvontapalveluja tarjoavien viranomaisten tai elinten valinta

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tarjouspyynnöissä on noudatettava julkisia hankintoja koskevia sovellettavia unionin ja kansallisia sääntöjä. Niissä on otettava asianmukaisesti huomioon se, missä määrin hakijat täyttävät kyseisessä artiklassa tarkoitetut pätevyysvaatimukset.

8 artikla

Liiketoimintasuunnitelmat

1. Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan mukainen tuki, jäsenvaltioiden on mainitun asetuksen 19 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi arvioitava, miten mainitun asetuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman toteuttamisessa on edistytty, kun kyseessä on komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 (3) 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien asianmukainen täytäntöönpano.

2. Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukainen tuki ja liiketoimintasuunnitelmassa viitataan useamman mainitun asetuksen mukaisen maaseudun kehittämistoimenpiteen käyttöön, jäsenvaltio voi säätää, että tukihakemuksen hyväksyminen antaa myös oikeuden kyseisten toimenpiteiden mukaisen tuen saamiseen. Jos jäsenvaltio käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen, sen on säädettävä, että tukihakemuksessa on esitettävä tarvittavat tiedot kyseisten toimenpiteiden tukikelpoisuuden arvioimiseksi.

9 artikla

Yksiköiden muuntaminen

1. Jos asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29 ja 34 artiklan mukaiset sitoumukset ilmaistaan muina yksiköinä kuin mainitun asetuksen liitteessä II vahvistettuina yksikköinä, jäsenvaltiot voivat määrittää maksut kyseisten muiden yksiköiden perusteella. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisessä liitteessä vahvistettuja maaseuturahaston tuen vuotuisia enimmäismääriä noudatetaan.

2. Lukuun ottamatta korvauksia asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 10 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin sitoumuksiin, jotka koskevat sellaisten paikallisten rotujen kasvattamista, jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi, mainitun asetuksen 28, 29 ja 34 artiklan mukaisia maksuja ei voida myöntää eläinyksikköä kohti.

Muuntokertoimet eri eläinryhmien muuntamiseksi eläinyksiköiksi vahvistetaan liitteessä II.

10 artikla

Lisäkustannusten ja tulonmenetysten vakio-oletukset

1. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa korvausten määrän asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28–31 artiklassa sekä 33 ja 34 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja toimintatyyppien osalta lisäkustannusten ja tulonmenetysten vakio-oletusten perusteella.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdassa tarkoitettujen laskelmien ja vastaavien korvausten osalta seuraavat seikat:

a)	laskelmien kaikki osatekijät ovat todennettavissa;

b)	laskelmat perustuvat asianmukaisella asiantuntemuksella vahvistettuihin lukuihin;

c)	lähde, josta luvut ovat peräisin, ilmoitetaan selkeästi;

d)	erittelyt on tapauksen mukaan tehty paikallisten tai alueellisten olosuhteiden ja tosiasiallisen maankäytön ottamiseksi huomioon;

e)	laskelmat eivät sisällä investointikustannuksiin liittyviä osatekijöitä.

11 artikla

Sitoumusten yhdistäminen ja toimenpiteiden yhdistäminen

1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan mukaisia erilaisia maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksia, mainitun asetuksen 29 artiklan mukaisia luonnonmukaisen maatalouden sitoumuksia, mainitun asetuksen 33 artiklan mukaisia eläinten hyvinvointia edistäviä sitoumuksia ja mainitun asetuksen 34 artiklan mukaisia metsätalouden ympäristösitoumuksia ja ilmastositoumuksia voidaan yhdistää edellyttäen, että ne täydentävät toisiaan ja ovat yhteensopivia. Jäsenvaltioiden on liitettävä maaseudun kehittämisohjelmiinsa luettelo sallituista yhdistelmistä.

2. Jos yhdistetään 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tai samaan toimenpiteeseen tai eri toimenpiteisiin kuuluvia erilaisia sitoumuksia, jäsenvaltioiden on tuen tasoa määrittäessään otettava huomioon yhdistämisestä aiheutuvat erityiset tulonmenetykset ja lisäkustannukset.

3. Jos jokin toimi sisältyy kahteen tai useampaan toimenpiteeseen tai kahteen tai useampaan toimintatyyppiin, jäsenvaltiot voivat osoittaa menot hallitsevaan toimenpiteeseen tai toimintatyyppiin. Tällöin sovelletaan kyseisen hallitsevan toimenpiteen tai toimintatyypin mukaista erityistä rahoitusosuutta.

12 artikla

Kansallinen maaseutuverkosto

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklassa tarkoitetun kansallisen maaseutuverkoston perustamisesta ja toiminnasta sekä verkoston toimintasuunnitelman käynnistämisestä viimeistään 12 kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tapauksen mukaan maaseudun kehittämisohjelman tai kansallisen maaseutuverkoston perustamista ja toimintaa varten laaditun erityisohjelman.

2. Kansallisen maaseutuverkoston toiminnan edellyttämä rakenne on perustettava joko kansallisten tai alueellisten toimivaltaisten viranomaisten yhteyteen tai niiden ulkopuolelle tarjouskilpailumenettelyllä taikka näiden kahden yhdistelmänä. Rakenteen on pystyttävä suoriutumaan vähintään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista.

3. Jos jäsenvaltio on valinnut kansallisten maaseutuverkostojen perustamista ja toimintaa varten erityisohjelman, kyseisen ohjelman on sisällettävä tämän asetuksen liitteessä I olevassa 3 osassa tarkoitetut osatekijät.

13 artikla

Tiedotus ja julkistaminen

1. Hallintoviranomaisen on toimitettava tiedotus- ja julkistamisstrategia sekä sen mahdolliset muutokset seurantakomitealle tiedoksi. Strategia on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä. Hallintoviranomaisen on tiedotettava seurantakomitealle vähintään kerran vuodessa tiedotus- ja julkistamisstrategian edistymisestä, tuloksille tekemästään arvioinnista sekä tiedotus- ja julkisuustoimista, joita se aikoo toteuttaa seuraavana vuonna.

2. Liitteessä III vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tiedotus- ja julkistamistoimiin liittyviä hallintoviranomaisen ja tuensaajien vastuita.

14 artikla

Seuranta- ja arviointijärjestelmä

1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 67 artiklassa tarkoitettu seuranta- ja arviointijärjestelmä sisältää seuraavat osatekijät:

a)	toimenpidelogiikka, josta käy esiin prioriteettien, kohdealojen ja toimenpiteiden välinen vuorovaikutus;

b)	joukko yhteisiä tausta-, tulos- ja tuotosindikaattoreita, mukaan lukien indikaattorit, joita käytetään maaseudun kehittämistoimenpiteiden kohdealoihin liittyvien määrällisten tavoitteiden määrittämiseen, ja joukko ennalta määriteltyjä indikaattoreita tulosten tarkastelua varten;

c)	liitteessä V esitetyt yhteiset arviointikysymykset;

d)	tiedon keruu, taltiointi ja siirtäminen;

e)	säännöllinen raportointi seuranta- ja arviointitoimista;

f)	arviointisuunnitelma;

maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät ennakko- ja jälkiarvioinnit ja kaikki muut arviointitoimet, mukaan lukien ne, joita edellytetään, jotta voidaan täyttää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 4 ja 5 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 75 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut vuosien 2017 ja 2019 vuotuisten täytäntöönpanokertomusten tiukemmat vaatimukset;

h)	tuki, jolla kaikkia seurannasta ja arvioinnista vastaavia toimijoita autetaan täyttämään velvollisuutensa.

2. Maaseudun kehittämisen yhteiset tausta-, tulos- ja tuotosindikaattorit vahvistetaan liitteessä IV. Kyseisessä liitteessä yksilöidään myös ne indikaattorit, joita on tarkoitus käyttää maaseudun kehittämistoimenpiteiden kohdealoihin liittyvien määrällisten tavoitteiden määrittelemisessä. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen tuloskehyksen välitavoitteiden ja tavoitteiden asettamiseksi jäsenvaltioiden on joko käytettävä tämän asetuksen liitteessä IV olevassa 5 kohdassa esitettyjä ennalta määriteltyjä tuloskehysindikaattoreita tai korvattava kyseiset indikaattorit ja/tai täydennettävä niitä muilla maaseudun kehittämisohjelmassa määritellyillä merkityksellisillä tuotosindikaattoreilla.

3. Liitteessä VI esitetyt teknistä apua koskevat asiakirjat muodostavat osan seuranta- ja arviointijärjestelmää.

4. Kun kyseessä ovat toimet, joissa mahdollinen rahoitusosuus asetuksen (EU) N:o 1305/2013 5 artiklan ensimmäisen kohdan 2 alakohdan a alakohdassa, 5 artiklan ensimmäisen kohdan 5 alakohdan a–d alakohdassa ja 5 artiklan ensimmäisen kohdan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille kohdealoille yksilöidään tämän asetuksen liitteessä I olevan 11 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa taulukossa, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 70 artiklassa tarkoitettuun toimintojen sähköiseen rekisteriin on merkittävä lipu(i)lla ne tapaukset, joissa toimi sisältää yhtä tai useampaa asianomaista kohdealaa edistävän tekijän.

15 artikla

Vuotuinen täytäntöönpanokertomus

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 75 artiklassa tarkoitetun vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen esittämistapa vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII.

16 artikla

Arviointisuunnitelma

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 56 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua arviointisuunnitelmaa koskevat vähimmäisvaatimukset vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I olevan 1 osan 9 kohdassa.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(3) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä (katso tämän virallisen lehden s. 1).

LIITE I

1 OSA

Maaseudun kehittämisohjelmien sisällön esittely

1. Maaseudun kehittämisohjelman nimi

2. Jäsenvaltio tai hallinnollinen alue

a)	Ohjelman kattama maantieteellinen alue.

b)	Alueen luokittelu.

3. Ennakkoarviointi

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

a)	Kuvaus prosessista, mukaan lukien tärkeimpien tapahtumien ja välikertomusten aikataulu, suhteessa maaseudun kehittämisohjelman etenemisen keskeisiin vaiheisiin.

b)	Jäsennelty taulukko, jossa esitetään ennakkoarvioinnin suositukset ja niiden käsittely.

c)	Maaseudun kehittämisohjelman liitteenä on esitettävä täydellinen ennakkoarviointikertomus (myös strategisen ympäristöarvioinnin vaatimukset).

4. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat (SWOT-analyysi) ja tarpeiden määrittely

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

SWOT-analyysi, joka sisältää seuraavat jaksot:

i)	yhteisiin ja ohjelmakohtaisiin konteksti-indikaattoreihin ja muihin laadullisiin ajantasaisiin tietoihin perustuva kattava yleiskuvaus ohjelma-alueen nykytilanteesta;

ii)	ohjelma-alueella havaitut vahvuudet;

iii)	ohjelma-alueella havaitut heikkoudet;

iv)	ohjelma-alueella havaitut mahdollisuudet;

v)	ohjelma-alueella havaitut uhat;

vi)	jäsennelty taulukko, jossa on tiedot yhteisistä ja ohjelmakohtaisista konteksti-indikaattoreista.

SWOT-analyysistä saatuun näyttöön perustuva tarpeiden arviointi kullekin maaseudun kehittämistä koskevalle unionin prioriteetille, jäljempänä ’prioriteetti’, ja kohdealalle sekä kolmelle monialaiselle tavoitteelle (ympäristö, myös painopisteet määrittelevän toimintasuunnitelman mukaiset Natura 2000 -alueiden erityistarpeet (1), ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, innovointi).

5. Strategian kuvaus

Maaseudun kehittämisohjelman kohteiksi valittujen tarpeiden perustelut sekä tavoitteiden, prioriteettien ja kohdealojen valinta SWOT-analyysistä ja tarvearvioinnista saatujen todisteiden perusteella. Tarvittaessa perustelut ohjelmaan sisällytetyille temaattisille alaohjelmille. Perusteluissa on erityisesti osoitettava, että asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan i ja iv alakohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät.

Maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhdistäminen ja perustelut kunkin kohdealan osalta, myös toimenpiteisiin osoitettujen määrärahojen perustelut ja rahoitusvarojen riittävyys asetettuihin tavoitteisiin nähden, kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitetaan. Toimenpidelogiikkaan sisällytetyn toimenpideyhdistelmän on perustuttava SWOT-analyysin sekä a alakohdassa tarkoitettuihin perusteluihin ja tarpeiden priorisointiin.

c)	Kuvaus siitä, miten monialaisia tavoitteita käsitellään, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan v alakohdassa tarkoitetut erityistarpeet.

Toimenpidelogiikan yhteenvetotaulukko, jossa on esitetty maaseudun kehittämisohjelmalle valitut prioriteetit ja kohdealat, määrälliset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden yhdistelmä, myös menosuunnitelmat. Taulukko luodaan automaattisesti 5 kohdan b alakohdassa ja 11 kohdassa esitettyjen tietojen perusteella käyttäen komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 184/2014 (2) 4 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (”SFC2014”) ominaisuuksia.

e)	Kuvaus neuvontavalmiuksista, joilla varmistetaan riittävä neuvonta ja tuki lainsäädännön vaatimusten osalta ja innovointiin liittyvien toimien osalta, jotta osoitetaan, että on toteutettu asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan vi alakohdassa edellytetyt toimenpiteet.

6. Ennakkoehtojen arviointi, joka sisältää seuraavat jäsennellyt taulukot:

a)	Tiedot ennakkoehtojen sovellettavuuden arvioinnista.

Kunkin sovellettavan yleisen tai prioriteettisidonnaisen ennakkoehdon osalta yhdessä taulukossa:

i)	arvio sen noudattamisesta; ja

ii)	luettelo prioriteeteista/kohdealoista ja toimenpiteistä, joihin ehtoa sovelletaan. Ohjeellinen luettelo prioriteeteista/kohdealoista ja toimenpiteistä, joilla on erityistä merkitystä kunkin ennakkoehdon kannalta, esitetään 4 osassa;

iii)	luettelo asiaan liittyvistä kriteereistä ja arvio niiden täyttymisestä;

iv)	viitteet strategioihin, säädöksiin tai muihin asiaankuuluviin asiakirjoihin, kuten viitteet asiaankuuluviin jaksoihin tai pykäliin, joissa osoitetaan kunkin kriteerin täyttyminen.

Kaksi erillistä taulukkoa, joista toinen koskee sovellettavia yleisiä ennakkoehtoja ja toinen sovellettavia prioriteettisidonnaisia ennakkoehtoja, jotka eivät täyty lainkaan tai jotka täyttyvät osittain; kummassakin taulukossa on oltava seuraavat tiedot:

i)	mitkä kriteerit eivät täyty;

ii)	toimet, jotka on tarkoitus toteuttaa, jotta kukin näistä kriteereistä täyttyisi;

iii)	toimien määräajat; ja

iv)	mitkä tahot vastaavat kriteereiden täyttymisestä.

7. Tuloskehyksen kuvaus

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

a)	Tapauksen mukaan tiedot 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden valinnasta, välitavoitteiden sekä täytäntöönpanon avainkohtien valinnasta ja suoritusvarauksen kohdentamisesta. Tavoitteenasettelu on perusteltava strategiassa 5 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Taulukko, jossa esitetään suoritusvarauksen kohdentaminen kunkin prioriteetin osalta, ja kunkin indikaattorin osalta:

i)	Vuoteen 2023 tähtäävät tavoitteet. Tavoitteissa ei saa ottaa huomioon 12 kohdassa tarkoitettua kansallista lisärahoitusta eikä 13 kohdassa tarkoitettua kansallisen lisärahoituksen muodossa olevaa valtiontukea.

ii)	Tavoitteisiin perustuvat vuoden 2018 välitavoitteet.

Jos maaseuturahastosta myönnettävän, suoritusvaraukseen kohdennetun tuen kokonaismäärä eroaa kumppanuussopimuksessa kaikkiin kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin osoitetun, maaseuturahastoon liittyvän ja suoritusvaraukseen kohdennetun kansallisen tuen määräsuhteisesta jaosta (3), lukuun ottamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja kansallisia ohjelmia, jotka koskevat EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä, ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja kansallisen maaseutuverkoston perustamista ja toimintaa varten laadittuja erityisohjelmia, perustelut suoritusvarauksen kohdentamismäärälle.

8. Valittujen toimenpiteiden kuvaus

(1)

Kuvaus yleisistä ehdoista, joita sovelletaan useampaan kuin yhteen toimenpiteeseen, mukaan lukien tarvittaessa maaseutualueen, lähtötilanteiden, täydentävien ehtojen, rahoitusvälineiden suunnitellun käytön, ennakkojen suunnitellun käytön ja investointeja koskevien yhteisten sääntöjen määrittely, myös asetuksen (EU) N:o 1305/2013 45 ja 46 artiklan säännökset.

Maaseudun kehittämisohjelmaan on tarvittaessa sisällytettävä luettelo 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista sallituista sitoumusten yhdistelmistä.

(2)

Toimenpidekohtainen kuvaus, mukaan lukien:

a)	Oikeusperusta.

b)	Yleinen kuvaus toimenpiteestä, mukaan lukien sen toimenpidelogiikka ja miten sillä edistetään kohdealoja ja monialaisia tavoitteita.

Laajuus, tuen taso, tuensaajat sekä tarvittaessa määrän tai tukiprosentin laskentamenetelmä eriteltynä tarvittaessa alatoimenpiteittäin ja/tai toimintatyypeittäin. Kunkin toimintatyypin osalta tukikelpoiset kustannukset, tukikelpoisuusedellytykset, sovellettavat määrät ja tukiprosentit sekä valintaperusteiden vahvistamisen periaatteet.

Kuvaus toimenpiteiden ja/tai toimintatyyppien todennettavuudesta ja valvottavuudesta:

i)	toimenpiteiden ja/tai toimintatyyppien toteuttamisessa aiheutuva(t) riski(t);

ii)	hillitsemistoimenpiteet;

iii)	yleisarvio toimenpiteestä ja/tai toimintatyypistä.

Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan mukainen toimenpide, kuvaukseen on sisällytettävä taulukko, josta käy ilmi maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumusten ja niiden todentamis- ja valvontamenetelmien välinen suhde.

Seuraavanlainen kuvaus kustakin toimenpiteestä tai toimintatyypistä:

1. Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artikla)

—	Tietämyksensiirtopalveluja tarjoavilla yksiköillä tehtäviensä hoitamiseksi olevien asianmukaisten valmiuksien määrittely henkilöstön pätevyyden ja säännöllisen koulutuksen muodossa.

—	Delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 3 artiklassa tarkoitettujen tilan- ja metsänhoitoa koskevien vaihtojen ja vierailujen keston ja sisällön määrittely.

2. Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artikla)

—	Yleiset periaatteet, joilla varmistetaan asianmukaiset resurssit säännöllisesti koulutetun ja pätevän henkilöstön sekä neuvontakokemuksen muodossa. Neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa aloilla, joilla neuvontaa annetaan. Neuvonnan kattamat osatekijät.

3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artikla)

—

Tieto maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden tukikelpoisista laatujärjestelmistä, jotka on hyväksytty kansallisella tasolla, mukaan lukien maatilojen sertifiointiohjelmat, ja varmistus siitä, että nämä laatujärjestelmät täyttävät asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetut perusteet.

—	Tieto maataloustuotteiden tukikelpoisista vapaaehtoisista sertifiointijärjestelmistä, joiden jäsenvaltiot ovat tunnustaneet olevan parhaista käytännöistä annettujen unionin suuntaviivojen mukaisia.

4. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artikla)

—	Ei-tuotannollisten investointien määrittely.

—	Yhteisten investointien määrittely.

—	Yhdennettyjen hankkeiden määrittely.

—	Tukikelpoisten Natura 2000 -alueiden ja muiden tukikelpoisten luonnonarvoltaan merkittävien alueiden määrittely ja yksilöiminen.

—	Kuvaus tuen kohdentamisesta maatiloille asetuksen (EU) N:o 1305/2013 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun prioriteetin osalta tehdyn SWOT-analyysin mukaisesti.

—	Luettelo unionin lainsäädännöllä asetetuista uusista vaatimuksista, joiden täyttämiseksi voidaan myöntää tukea asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 6 kohdan nojalla.

—	Tapauksen mukaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 13 artiklan c alakohdassa tarkoitetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit.

—	Tapauksen mukaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 13 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen kynnysten määrittely.

5. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artikla).

—	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen pientilojen määrittely.

—	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen ala- ja ylärajojen määrittely.

—	Nuorille viljelijöille myönnettävän tuen erityisedellytykset, jos delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti nuori viljelijä ei perusta tilaa ainoana siitä vastaavana viljelijänä.

—	Tiedot delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lisäajan soveltamisesta.

—	Tiivistelmä liiketoimintasuunnitelman vaatimuksista.

—	Sen mahdollisuuden käyttäminen, että eri toimenpiteitä voidaan yhdistää liiketoimintasuunnitelman avulla ja siten tarjota nuorille viljelijöille mahdollisuus hyödyntää näitä toimenpiteitä.

—	Alat, joita toiminnan laajentaminen koskee.

6. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artikla)

—	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun pieninfrastruktuurin, myös pienimuotoisen matkailuinfrastruktuurin, määrittely.

—	Tarvittaessa erityinen poikkeus, jolla sallitaan investoinnit laajakaistaan ja uusiutuvaan energiaan, niin että myös suurempia infrastruktuureja voidaan tukea.

—	Delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 13 artiklan c alakohdassa tarkoitetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit.

—	Asetuksen (EU) N:o 807/2014 13 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen kynnysten määrittely.

7. Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artikla)

—	Tilakoon, jonka ylittyessä tuen saamisen edellytyksenä on metsäsuunnitelman tai vastaavan välineen esittäminen, määrittely ja perustelut linjassa metsien kestävän hoidon ja käytön kanssa.

—	”Vastaavan välineen” määrittely.

Metsitys ja puustoisen maan muodostaminen

—

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen, epäasianmukaisten metsitysten välttämiseksi valittujen lajien, alojen ja menetelmien yksilöiminen, mukaan lukien mainitun asetuksen 6 artiklan b alakohdassa tarkoitettu metsitettävien alojen ympäristö- ja ilmasto-olosuhteiden kuvaus.

—	Delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 6 artiklassa tarkoitettu ympäristöön liittyvien vähimmäisvaatimusten määrittely.

Peltometsätalousjärjestelmien perustaminen

—	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu istutettavien puiden tai täysikasvuisten säilytettävien puiden hehtaarikohtaisen vähimmäis- ja enimmäismäärän määrittäminen ja puulajit.

—	Tieto tuettujen järjestelmien odotetuista ympäristöhyödyistä.

Metsäpaloista, luonnonkatastrofeista ja muista katastrofeista aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen

—	Tarvittaessa lajiluettelo kasveille haitallisista organismeista, jotka voivat aiheuttaa katastrofin.

—	Metsäalueiden, jotka on luokiteltu keskisuuren tai suuren metsäpaloriskin alaisiksi asiaankuuluvan metsänsuojelusuunnitelman mukaisesti, yksilöinti.

—	Kun kyseessä ovat tuholaisia ja tauteja ennalta ehkäisevät toimet, kuvaus asianomaisesta katastrofista tieteellisen näytön tukemana, mukaan lukien tapauksen mukaan tieteellisten järjestöjen suositukset tuholaisten ja tautien käsittelystä.

Investoinnit, joilla parannetaan metsäekosysteemien kestävyyttä ja ympäristöarvoa

—	Tukikelpoisten investointien tyyppien määrittely ja arvioidut ympäristövaikutukset ja/tai arvioitu yleishyödyllinen arvo.

8. Tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustaminen (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 27 artikla)

—	Kuvaus virallisesta menettelystä ryhmien ja organisaatioiden hyväksymiseksi.

9. Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artikla)

—

Asiaan liittyvien perusosatekijöiden yksilöinti ja määrittely; tähän on sisällyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (4) VI osaston I luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (5) 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat vaatimukset ja vähimmäistoimet sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset.

—

Lannoitteita koskeviin vähimmäisvaatimuksiin on kuuluttava muun muassa nitraattien aiheuttamalle pilaantumiselle alttiiden vyöhykkeiden ulkopuolisia maatiloja koskevat neuvoston direktiivin 91/676/ETY (6) mukaisesti käyttöönotetut hyvän käytännön ohjeet sekä fosforin aiheuttamaa pilaantumista koskevat vaatimukset; kasvinsuojeluaineiden vähimmäisvaatimuksiin on muun muassa kuuluttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/128/EY (7) käyttöönotetut integroidun torjunnan yleiset periaatteet, vaatimukset aineiden käyttöluvista ja koulutusvelvollisuuden täyttämisestä, turvallista varastointia koskevat vaatimukset, levityskoneiden tarkistaminen sekä säännöt torjunta-aineiden käytöstä vesistöjen ja muiden herkkien alueiden läheisyydessä kansallisessa lainsäädännössä vahvistetulla tavalla.

—

Taulukko, josta käy ilmi maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumusten ja asiaan liittyvien tavanomaisten viljelykäytäntöjen välinen suhde sekä viitetasoon liittyvät asianomaiset osatekijät (perusosatekijät), eli hyvä maatalous- ja ympäristökunto ja lakisääteiset hoitovaatimukset, lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset, muut asiaan liittyvät kansalliset/alueelliset vaatimukset sekä vähimmäistoimet.

—	Luettelo paikallisista kasvatuksen ulkopuolelle jäämässä olevista roduista ja geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvien geenivaroista.

—

Kuvaus menetelmistä ja maataloudellisista oletuksista ja muuttujista, sisältäen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut perustason vaatimukset, joilla on merkitystä kunkin sitoumustyypin yhteydessä ja joihin viitataan, kun lasketaan perusteluita tehdystä sitoumuksesta aiheutuville tulonmenetyksille ja lisäkustannuksille sekä transaktiokustannusten tasoa; tapauksen mukaan kyseisissä menetelmissä on otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1307/2013 nojalla myönnetty tuki, myös korvaukset ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, jotta vältetään kaksinkertainen rahoitus; tapauksen mukaan menetelmä, jota on käytetty tämän asetuksen 9 artiklan mukaisten muiden yksiköiden muuntamiseksi.

10. Luonnonmukainen maatalous (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 29 artikla)

—

Asiaan liittyvien perusosatekijöiden yksilöinti ja määrittely; tähän on sisällyttävä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VI osaston I luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset, asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat vaatimukset ja vähimmäistoimet sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset.

—

Kuvaus menetelmistä ja maataloudellisista oletuksista ja muuttujista, sisältäen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut perustason vaatimukset, joilla on merkitystä kunkin sitoumustyypin yhteydessä ja joihin viitataan, kun lasketaan perusteluita tehdystä sitoumuksesta aiheutuville tulonmenetyksille ja lisäkustannuksille sekä transaktiokustannusten tasoa; tapauksen mukaan kyseisissä menetelmissä on otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1307/2013 nojalla myönnetty tuki, myös korvaukset ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, jotta vältetään kaksinkertainen rahoitus; tapauksen mukaan menetelmä, jota on käytetty tämän asetuksen 9 artiklan mukaisten muiden yksiköiden muuntamiseksi.

11. Natura 2000 -korvaukset ja vesipuitedirektiivin mukaiset korvaukset (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artikla)

—	Natura 2000: neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (8) täytäntöönpanemiseksi nimetyt alueet ja vastaavien kansallisten ja/tai alueellisten hoitosäännösten mukaiset viljelijöiden velvollisuudet.

—	Jos tästä toimenpiteestä tuetaan muita rajattuja luonnonsuojelualueita, joilla on ympäristörajoitteita, alueiden erittely ja vaikutus direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon.

—	Vesipuitedirektiivin mukaiset korvaukset: maankäytön tyypissä tapahtuvien suurten muutosten määrittely ja kuvaus yhteyksistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (9) (’vesipuitedirektiivi’) tarkoitettuihin vesipiirin hoitosuunnitelmiin sisältyviin toimenpideohjelmiin.

—

Perusosatekijöiden yksilöinti ja määrittely; Natura 2000 -korvausten osalta tähän on sisällyttävä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 94 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettu hyvä maatalous- ja ympäristökunto sekä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitetut asiaa koskevat vaatimukset ja vähimmäistoimet; vesipuitedirektiivin mukaisten korvausten osalta tähän on sisällyttävä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VI osaston I luvun mukaisesti vahvistetut pakolliset toimenpidevaatimukset sekä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat vaatimukset ja vähimmäistoimet.

—	Tieto toimenpiteen toteuttamisen ja painopisteet määrittelevän toimintasuunnitelman (direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan 4 kohta) välisestä yhteydestä.

—	Suoritettavien korvausten perusteena olevien rajoitusten/haittojen määrittely ja tieto pakollisista käytännöistä.

—

Kuvaus menetelmistä ja maataloudellisista oletuksista, sisältäen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artiklan 3 kohdassa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY osalta tarkoitetut perustason vaatimukset ja mainitun asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa vesipuitedirektiivin osalta tarkoitetut perustason vaatimukset, joihin viitataan, kun lasketaan perusteluita niille tulonmenetyksille ja lisäkustannuksille, joita aiheutuu asianomaisilla alueilla direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY ja vesipuitedirektiivien täytäntöönpanoon liittyvistä haitoista; tapauksen mukaan kyseisissä menetelmissä on otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1307/2013 nojalla ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin myönnettävät korvaukset, jotta vältetään kaksinkertainen rahoitus.

12. Korvaukset alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia tai muita erityisrajoitteita (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artikla)

—	Tilakohtaisen enimmäispinta-alan määrittely, jonka perusteella jäsenvaltio laskee korvausten asteittaisen alenemisen.

Sellaisten alueiden nimeäminen, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita

—	Kuvaus alueiden nimeämisessä käytetystä paikallisesta yksikkötasosta.

—

Kuvaus siitä, miten sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklassa tarkoitettua menetelmää mainitussa artiklassa tarkoitettujen kolmen alueluokan määrittelemiseksi, mukaan lukien kuvaus siitä hienosäätömenettelystä ja sen tuloksista, jota sovelletaan alueisiin, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia tai muita erityisrajoitteita, vuoristoalueita lukuun ottamatta.

13. Eläinten hyvinvointi (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 33 artikla)

—	Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VI osaston I luvussa vahvistettuja pakollisia toimenpidevaatimuksia vastaavien kansallisten ja unionin vaatimusten määrittely ja yksilöinti.

—

Kuvaus menetelmistä ja maataloudellisista/eläinjalostuksellisista oletuksista ja muuttujista, sisältäen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut perustason vaatimukset, joilla on merkitystä kunkin sitoumustyypin yhteydessä ja joihin viitataan, kun lasketaan perusteluita tehdystä sitoumuksesta aiheutuville tulonmenetyksille ja lisäkustannuksille.

14. Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 34 artikla)

—	Tilakoon, jonka ylittyessä tuen saamisen edellytyksenä on metsäsuunnitelman tai vastaavan välineen esittäminen, määrittely ja perustelut.

—	”Vastaavan välineen” määrittely.

—	Kansallisessa metsätaloutta koskevassa säädöksessä tai muussa asiaankuuluvassa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen asiaankuuluvien pakollisten vaatimusten yksilöinti.

—

Kuvaus menetelmistä sekä oletuksista ja muuttujista, sisältäen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut perustason vaatimukset, joilla on merkitystä kunkin sitoumustyypin yhteydessä ja joihin viitataan, kun lasketaan perusteluita tehdystä sitoumuksesta aiheutuville tulonmenetyksille ja lisäkustannuksille.

15. Yhteistyö (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artikla)

—	Pilottihankkeiden, klusterien, verkostojen, lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden erityispiirteiden tarkentaminen.

16. Riskienhallinta (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36,37 ja 38 artikla)

—	Kuvaus mekanismeista, joilla varmistetaan, ettei korvauksia makseta liikaa.

Sato-, eläin- ja kasvivakuutus

—

Kuvaus tukikelpoisten vakuutussopimusten edellytyksistä, mukaan lukien vähintään seuraavat:

a)	vakuutuksen piiriin kuuluvat riskit;

b)	vakuutuksen kattamat taloudelliset tappiot.

—	Säännöt, joiden perusteella vahvistetaan osuus, joka viljelijän keskimääräisestä vuosituotannosta on tuhoutunut.

Epäsuotuisia sääoloja, eläin- ja kasvitauteja, tuholaisvahinkoja ja ympäristövahinkoja varten perustetut keskinäiset rahastot

—

Keskinäisten rahastojen rahoitusjärjestelyjä, perustamista ja hallintoa koskevat säännöt, joihin sisältyvät erityisesti:

a)	luettelo epäsuotuista sääoloista, eläin- ja kasvitaudeista, tuholaisvahingoista tai ympäristövahingoista, jotka voivat olla perusteena korvausten maksamiselle viljelijöille, tapauksen mukaan myös maantieteellinen soveltamisala;

b)	kriteerit sen arvioimiseksi, onko viljelijöille aiheellista maksaa korvauksia tietyn tapahtuman vuoksi;

c)	menetelmät taloudellisista tappioista aiheutuvien lisäkustannusten laskemiseksi;

d)	hallinnollisten kustannusten laskenta;

e)	menetelmä, jolla vahvistetaan osuus, joka viljelijän keskimääräisestä vuosituotannosta on tuhoutunut;

f)	taloudelliseen tukeen oikeutettujen kustannusten enimmäismäärät.

—	Jos keskinäisen rahaston maksaman taloudellisen korvauksen lähde on kaupallinen laina, kaupallisen lainan vähimmäis- ja enimmäiskesto.

Tulojen vakauttamisväline

—

Keskinäisten rahastojen rahoitusjärjestelyjä, perustamista ja hallintoa koskevat, korvausten myöntämiseen viljelijöille liittyvät periaatteet, joihin sisältyvät erityisesti:

a)	hallinnollisten kustannusten laskenta;

b)	tulojen alenemisen laskennassa käytettävät säännöt;

c)	taloudelliseen tukeen oikeutettujen kustannusten enimmäismäärät.

—	Jos keskinäisen rahaston maksaman taloudellisen korvauksen lähde on kaupallinen laina, kaupallisen lainan vähimmäis- ja enimmäiskesto.

17. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (Leader) (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artikla, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 43 ja 44 artikla)

—

Kuvaus pakollisen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen osatekijöistä, joista Leader-toimenpide koostuu: asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valmistelutuki, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian mukaisten toimien täytäntöönpano, paikallisen toimintaryhmän yhteistyötoimien valmistelu ja täytäntöönpano, toimintakustannukset ja toiminnan edistäminen.

—	Tapauksen mukaan kuvaus asetuksen (EU) N:o 1305/2013 43 artiklassa tarkoitetun Leader-aloituspaketin käytöstä erityisentyyppisenä valmistelutukena.

—	Kuvaus asetuksen (EU) N:o 1305/2013 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta Leader-yhteistyöhankkeiden jatkuvasta hakujärjestelmästä.

—	Menettely ja aikataulu paikallisten kehittämisstrategioiden valitsemiseksi.

—	Perustelut sellaisten maantieteellisten alueiden valitsemiseksi paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseen, joiden väestö jää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 33 artiklan 6 kohdassa vahvistettujen rajojen ulkopuolelle.

—

Yhteistyö muiden eurooppalaisten rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, kanssa yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä, mukaan lukien se, miten ratkaistaan päärahaston mahdollinen käyttö, ja ERI-rahastojen välinen mahdollinen yleinen täydentävyys valmistelutuen rahoituksessa.

—	Mahdollisuus ennakkomaksujen käyttöön.

—	Hallintoviranomaisen, maksajaviraston ja paikallisten toimintaryhmien tehtävien määrittely Leader-ohjelmassa erityisesti asetuksen (EU) N:o 1303/2013 34 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen syrjimättömän ja avoimen valintamenettelyn ja toimien objektiivisten valintaperusteiden osalta.

—

Kuvaus suunnitelluista koordinointimekanismeista ja täydentävyydestä, joka varmistetaan suhteessa muista maaseudun kehittämistoimenpiteistä tuettuihin toimiin, erityisesti seuraavilta osin:

—	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan mukaiset investoinnit muuhun kuin maataloustoimintaan ja yrityksen perustamiseen,

—	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artiklan mukaiset investoinnit, ja

—	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artiklan mukainen yhteistyö, erityisesti paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttaminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toimesta.

9. Arviointisuunnitelma, joka sisältää seuraavat jaksot

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

1) Tavoitteet ja päämäärä

Ilmoitus arviointisuunnitelman tavoitteista ja päämäärästä, jotta riittävät ja asianmukaiset arviointitoimet varmasti toteutetaan, erityisesti ohjelman ohjaukseen, vuosien 2017 ja 2019 vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin ja ennakkoarviointiin tarvittavien tietojen toimittamiseksi ja sen varmistamiseksi, että maaseudun kehittämisohjelman arviointiin tarvittavat tiedot ovat käytettävissä.

2) Hallinnointi ja koordinointi

Lyhyt kuvaus maaseudun kehittämisohjelman seuranta- ja arviointijärjestelyistä, niihin osallistuvista keskeisistä tahoista ja näiden tahojen vastuista. Selitys siitä, miten arviointitoimet ovat yhteydessä maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen sisällön ja ajoituksen suhteen.

3) Arviointiaiheet ja -toimet

Alustava kuvaus ennakoiduista arviointiaiheista ja -toimista, mukaan lukien, muttei yksinomaan, asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 säädettyjen arviointivaatimusten täyttäminen. Kuvauksen on katettava

toimet, joiden avulla arvioidaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 5 artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien vaikutus mainitun asetuksen 4 artiklassa vahvistettujen maaseudun kehittämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen, tulos- ja vaikutusindikaattoriarvojen arviointi, nettovaikutusten analyysi, temaattiset asiat, mukaan lukien alaohjelmat, monialaiset asiat, kansallinen maaseutuverkosto sekä yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden vaikutus;

b)	suunniteltu tuki arvioinnille paikallisten toimintaryhmien tasolla;

c)	ohjelmakohtaiset osatekijät, kuten työ menetelmien kehittämiseksi tai tiettyjen politiikanalojen käsittelemiseksi.

4) Tiedot

Lyhyt kuvaus järjestelmästä maaseudun kehittämisohjelman toteutusta koskevien tilastotietojen kirjaamiseksi, säilyttämiseksi, hallinnoimiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä seurantatietojen toimittamisesta arviointia varten. Ilmoitus käytettävistä tietolähteistä, tietoaukoista, mahdollisista institutionaalisista ongelmista, jotka liittyvät tietojen toimittamiseen, ja ehdotetuista ratkaisuista. Tässä jaksossa on osoitettava, että asianmukaiset tiedonhallintajärjestelmät ovat käytettävissä hyvissä ajoin.

5) Aikataulu

Ohjelmakauden tärkeimmät välitavoitteet ja alustava suunnitelma ajoituksesta, jonka avulla varmistetaan, että tulokset ovat saatavilla asianmukaisena aikana.

6) Viestintä

Kuvaus siitä, miten arvioinnin tulokset levitetään kohdevastaanottajille, sekä kuvaus mekanismeista, jotka on luotu arvioinnin tulosten hyödyntämisen seuraamista varten.

7) Resurssit

Kuvaus arviointisuunnitelman toteuttamiseen tarvittavista ja ennakoiduista resursseista, mukaan lukien tieto hallinnollisia valmiuksia, dataa, rahoitusvaroja ja tietotekniikkaa koskevista tarpeista. Kuvaus valmiuksia kehittävistä toimista, joilla on tarkoitus varmistaa, että arviointisuunnitelma voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan.

10. Rahoitussuunnitelma, joka sisältää erilliset jäsennellyt, seuraavat tiedot sisältävät taulukot:

a) Maaseuturahaston vuotuinen rahoitusosuus, joka myönnetään

i)	kaikentyyppisille asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille alueille;

ii)	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin määriin, sekä mainitun asetuksen artiklan 6 kohdassa tarkoitetut maaseuturahastolle siirretyt varat;

iii)	varoihin, jotka on kohdennettu suoritusvaraukseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 20 artiklan mukaisesti.

b) Yhtenäinen maaseuturahaston rahoitusosuus kaikille toimenpiteille eriteltynä aluetyypeittäin, kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 3 kohdassa tarkoitetaan.

c) Toimenpide- tai toimintatyyppikohtainen jaottelu, kun toimenpiteeseen tai toimintatyyppiin sovelletaan maaseuturahaston erityistä rahoitusosuutta:

i)	unionin kokonaisrahoitusosuus, maaseuturahaston rahoitusosuus ja unionin kokonaisrahoitusosuuden kohdealakohtainen ohjeellinen jakautuminen (10);

ii)	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 ja 30 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta unionin kokonaisrahoitus, joka on varattu mainitun asetuksen 59 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin toimiin;

iii)	teknisen avun osalta unionin kokonaisrahoitusosuus ja maaseuturahaston rahoitusosuus, joka käytetään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

iv)	kun kyseessä ovat menot, jotka liittyvät tuensaajille annettuihin oikeudellisiin sitoumuksiin, jotka perustuvat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisiin toimenpiteisiin, joilla ei ole yhteyttä ohjelmakauteen 2014–2020, unionin kokonaisrahoitusosuus ja maaseuturahaston rahoitusosuus.

Jos jokin toimenpide tai toimintatyyppi, johon sovelletaan maaseuturahaston erityistä rahoitusosuutta, edistää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä, taulukossa on esitettävä erikseen rahoitusosuudet sen mukaan, miten ne on kohdistettu rahoitusvälineisiin ja muihin toimiin, sekä maaseuturahastosta myönnettävä ohjeellinen määrä, joka vastaa suunniteltua rahoitusvälineeseen käytettävää rahoitusosuutta.

Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklassa tarkoitettu toimenpide, mainitun asetuksen 59 artiklan 6 kohdan soveltamisalaan kuuluviin toimiin varattu maaseuturahaston rahoitusosuus vastaa rahoitusosuutta, joka kyseisestä toimenpiteestä osoitetaan mainitun asetuksen 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistettuihin prioriteetteihin.

d) Kunkin alaohjelman osalta unionin toimenpidekohtaisen kokonaisrahoitusosuuden ohjeellinen jakautuminen kutakin toimenpidettä kohden.

11. Indikaattorisuunnitelma, joka sisältää erilliset jäsennellyt, seuraavat tiedot sisältävät taulukot:

a)	kohdealoittain: niiden toimenpiteiden määrälliset tavoitteet, suunnitellut tuotokset ja suunnitellut julkiset kokonaismenot, jotka on tarkoitus toteuttaa kohdealalla;

b)	maa- ja metsätalous: asetuksen (EU) N:o 1305/2013 5 artiklan 4 kohdassa ja 5 artiklan 5 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettujen prioriteettitavoitteiden yksityiskohtainen laskenta;

c)	toimenpiteiden lisävaikutus muihin kohdealoihin laadullisesti ilmaistuna.

12. Kansallinen lisärahoitus

Perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimenpiteistä ja toimista taulukko, jossa esitetään kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin asetuksen (EU) N:o 1305/2013 82 artiklan mukaisesti, mukaan lukien toimenpidekohtaiset määrät, sekä ilmoitus maaseudun kehittämisasetuksen mukaisten kriteerien täyttymisestä.

13. Valtiontuen arviointiin tarvittavat osatekijät

Perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuulumattomista toimenpiteistä ja toimista taulukko, jossa esitetään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 81 artiklan 1 kohdan mukaiset ohjelmien täytäntöönpanoon käytettävät tukijärjestelmät, mukaan lukien tukijärjestelmän nimi sekä maaseuturahaston rahoitusosuus, kansallinen yhteisrahoitus ja kansallinen lisärahoitus. Yhteensopivuus valtiontukea koskevien unionin sääntöjen kanssa on varmistettava ohjelman koko elinkaaren ajan.

Taulukkoon on liitettävä jäsenvaltion sitoumus, jonka mukaan tällaisista toimenpiteistä ilmoitetaan yksittäin perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos näin edellytetään valtiontukisääntöjen perusteella tai kyseisen valtiontuen hyväksymispäätöksessä vahvistetuissa erityisissä edellytyksissä.

14. Täydentävyyttä koskevat tiedot, joihin sisältyy seuraavat jaksot:

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

Kuvaus keinoista, joilla varmistetaan täydentävyys ja yhtenäisyys seuraavien kanssa:

—	muut unionin välineet, erityisesti ERI-rahastot ja pilari 1, mukaan lukien viherryttäminen, ja muut yhteisen maatalouspolitiikan välineet,

—	jos jäsenvaltio esittää kansallisen ohjelman ja joukon alueellisia ohjelmia, kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetaan, tiedot niiden välisestä täydentävyydestä.

Tarvittaessa selvitys keskinäisestä täydentävyydestä unionin muiden rahoitusvälineiden, mukaan lukien Life (11), kanssa.

15. Ohjelman täytäntöönpanojärjestelyt, joihin sisältyy seuraavat jaksot:

Kun kyseessä ovat kansalliset ohjelmat, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä, sovelletaan ainoastaan tämän kohdan a, b ja c alakohtaa.

Jäsenvaltioiden suorittama kaikkien asetuksen (EU) N:o 1305/2013 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten nimeäminen, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan m alakohdan i alakohdassa tarkoitettu ohjelman hallinnointi- ja valvontarakenteen yhteenvetokuvaus ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 74 artiklan 3 kohdan mukaiset järjestelyt.

b)	Seurantakomitean suunniteltu kokoonpano.

c)	Säännökset, joilla varmistetaan ohjelman julkistaminen, myös kansallisen maaseutuverkoston välityksellä, viitaten 13 artiklassa tarkoitettuun tiedotus- ja julkistamisstrategiaan.

Kuvaus mekanismeista, joilla varmistetaan johdonmukaisuus suhteessa Leader-ohjelmassa toteutettuihin paikallisiin kehittämisstrategioihin, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artiklassa tarkoitetussa yhteistyötoimenpiteessä suunniteltuihin toimiin, mainitun asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuun peruspalveluja ja kylien kunnostusta maaseutualueilla koskevaan toimenpiteeseen sekä muihin ERI-rahastoihin.

e)	Kuvaus toimista, joilla on tarkoitus keventää tuensaajien hallinnollista taakkaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kuvaus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta teknisen avun käytöstä, mukaan lukien toimet, jotka liittyvät ohjelman ja sen täytäntöönpanon valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin ja valvontaan sekä ohjelmasta tiedotukseen, ja toimet, jotka koskevat edellisiä ja seuraavia ohjelmakausia.

16. Toimet, joilla varmistetaan kumppanien mukaantulo

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

Luettelo toimista, joita on toteutettu kumppaneiden saamiseksi mukaan, ja käytyjen neuvottelujen aiheet ja lopputulokset.

17. Kansallinen maaseutuverkosto

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

Seuraavien kuvaus:

a)	kansallisen maaseutuverkoston perustamismenettely ja -aikataulu;

b)	kansallisen maaseutuverkoston suunniteltu organisaatio eli tapa, jolla asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset, myös kumppanit, saadaan mukaan toimintaan, ja se, miten verkostoitumistoimia helpotetaan;

c)	yhteenvetokuvaus kansallisen maaseutuverkoston ohjelman tavoitteiden mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden pääluokista;

d)	kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan käytettävissä olevat varat.

18. Ennakkoarviointi todennettavuudesta, valvottavuudesta ja virheriskistä

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

—	Hallintoviranomaisen ja maksajaviraston lausunto maaseudun kehittämisohjelmasta tuettujen toimenpiteiden todennettavuudesta ja valvottavuudesta.

—	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnallisesti riippumattoman elimen lausunto, jossa vahvistetaan vakiokustannusten, lisäkustannusten ja tulonmenetysten laskennan asianmukaisuus ja paikkansapitävyys.

19. Siirtymävaiheen järjestelyt

Ei koske kansallisia ohjelmia, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 28 artiklassa tarkoitettuja EIP:n toteuttamia yhteisiä rahoitusvälineitä.

—	Siirtymäehtojen kuvaus toimenpiteittäin.

—	Ohjeellinen siirtotaulukko.

20. Temaattiset alaohjelmat

20.1 SWOT ja tarpeiden määrittely

SWOT-menetelmään perustuva analyysi, joka sisältää seuraavat jaksot:

i)	yhteisiin ja ohjelmakohtaisiin konteksti-indikaattoreihin ja laadullisiin tietoihin perustuva kattava yleiskuvaus alaohjelman aihealueesta;

ii)	alaohjelman aihealueen osalta havaitut vahvuudet;

iii)	alaohjelman aihealueen osalta havaitut heikkoudet;

iv)	alaohjelman aihealueen osalta havaitut mahdollisuudet;

v)	alaohjelman aihealueen osalta havaitut uhat.

b)	Tarpeiden arviointi SWOT-analyysistä saadun näytön perusteella, kullekin prioriteetille ja kohdealalle sekä kolmelle monialaiselle tavoitteelle (ympäristö, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, innovointi), joita temaattinen alaohjelma edistää.

20.2 Strategian kuvaus

a)	Jos temaattisella ohjelmalla ei voida puuttua kaikkiin 20 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa yksilöityihin tarpeisiin, perustelut sille, mitkä tarpeet on päätetty valita, sekä tavoitteet, prioriteetit ja kohdealat, jotka on valittu SWOT-analyysin ja tarvearvioinnin perusteella.

Maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhdistäminen ja perustelut kunkin kohdealan osalta, jota teemakohtainen alaohjelma edistää, myös toimenpiteisiin osoitettujen määrärahojen perustelut ja rahoitusvarojen riittävyys asetettuihin tavoitteisiin nähden, kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitetaan. Toimenpidelogiikkaan sisällytetyn toimenpideyhdistelmän on perustuttava SWOT-analyysin sekä tarvittaessa a alakohdassa tarkoitettuihin perusteluihin ja tarpeiden priorisointiin.

c)	Kuvaus siitä, miten monialaisia aihealueita käsitellään, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan v alakohdassa tarkoitetut erityistarpeet.

Toimenpidelogiikan yhteenvetotaulukko, jossa on esitetty alaohjelmalle valitut prioriteetit ja kohdealat, määrälliset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden yhdistelmä, myös menosuunnitelmat. Taulukko luodaan automaattisesti 5 kohdan b alakohdassa ja 11 kohdassa esitettyjen tietojen perusteella käyttäen SFC2014-järjestelmän ominaisuuksia.

20.3 Indikaattorisuunnitelma, joka sisältää erilliset jäsennellyt, seuraavat tiedot sisältävät taulukot:

a)	kohdealoittain: niiden toimenpiteiden määrälliset tavoitteet, suunnitellut tuotokset ja suunnitellut julkiset kokonaismenot, jotka on tarkoitus toteuttaa kohdealalla;

b)	maa- ja metsätalous: asetuksen (EU) N:o 1305/2013 5 artiklan 4 kohdassa ja 5 artiklan 5 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettujen prioriteettitavoitteiden yksityiskohtainen laskenta.

2 OSA

Kansallisten kehysten sisällön esittely

1. Kansallisen kehyksen kuvaus

2. Jäsenvaltio

Kehyksen kattama maantieteellinen alue.

Alueiden luokittelu.

3. Kansallisen kehyksen, kumppanuussopimuksen ja maaseudun kehittämisohjelmien välisten suhteiden yleinen esittely

4. Taulukko, jossa on yhteenveto maaseuturahaston kokonaistuesta jäsenvaltiolle koko ohjelmakaudella aluetyypeittäin ja vuosittain

5. Toimenpiteiden kuvaus

Toimenpidekohtainen kuvaus, mukaan lukien:

a)	Oikeusperusta.

b)	Yleinen kuvaus toimenpiteestä, mukaan lukien sen toimenpidelogiikan yleiset periaatteet ja se, miten toimenpiteellä edistetään kohdealoja ja monialaisia tavoitteita.

Laajuus, tuen taso, tuensaajat sekä tarvittaessa tukiprosentin laskentamenetelmä eriteltynä tarvittaessa alatoimenpiteittäin ja/tai toimintatyypeittäin. Kunkin toimintatyypin osalta tukikelpoiset kustannukset, tukikelpoisuusedellytykset, sovellettavat määrät ja tukiprosentit sekä valintaperusteiden vahvistamisen periaatteet.

d)	Toimenpiteiden todennettavuuden ja valvottavuuden yleiset periaatteet ja tapauksen mukaan tuen määrän laskentamenetelmä.

e)	Tapauksen mukaan kuvaus kustakin 1 osan 8 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä.

6. Tapauksen mukaan kansallinen lisärahoitus

Perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimenpiteistä ja toimista taulukko, jossa esitetään kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin asetuksen (EU) N:o 1305/2013 82 artiklan mukaisesti, mukaan lukien ilmoitus maaseudun kehittämisasetuksen mukaisten kriteerien täyttymisestä.

7. Tapauksen mukaan valtiontuen arviointiin tarvittavat osatekijät

Perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuulumattomista toimenpiteistä ja toimista taulukko, jossa esitetään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 81 artiklan 1 kohdan mukaiset ohjelmien täytäntöönpanoon käytettävät tukijärjestelmät, mukaan lukien tukijärjestelmän nimi ja viitetiedot sekä maaseuturahaston rahoitusosuus, kansallinen yhteisrahoitus ja kansallinen lisärahoitus. Yhteensopivuus valtiontukea koskevien unionin sääntöjen kanssa on varmistettava asianomaisten ohjelmien koko elinkaaren ajan.

Ilmoitus siitä, saako toimenpide/toimi valtiontukea kansallisesta kehyksestä vai asianomaisista maaseudun kehittämisohjelmista.

3 OSA

Kansallisen maaseutuverkoston ohjelman sisällön esittely

1. Erityisen kansallisen maaseutuverkoston ohjelman nimi

2. Jäsenvaltio tai hallinnollinen alue

a)	Ohjelman kattama maantieteellinen alue.

b)	Alueen luokittelu.

3. Ennakkoarviointi

Kuvaus prosessista, mukaan lukien tärkeimpien tapahtumien ja välikertomusten aikataulu, suhteessa kansallisen maaseutuverkoston ohjelman etenemisen keskeisiin vaiheisiin.

Jäsennelty taulukko, jossa esitetään ennakkoarvioinnin suositukset ja niiden käsittely.

Kansallisen maaseutuverkoston ohjelman liitteenä on esitettävä täydellinen ennakkoarviointikertomus.

4. Arviointisuunnitelma, joka sisältää seuraavat jaksot:

1) Tavoitteet ja päämäärä

Ilmoitus arviointisuunnitelman tavoitteista ja päämäärästä, jotta riittäviä ja asianmukaisia arviointitoimia varmasti toteutetaan, erityisesti ohjelman ohjaukseen, vuosien 2017 ja 2019 vuosittaisiin täytäntöönpanokertomuksiin ja ennakkoarviointiin tarvittavien tietojen toimittamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansallisen maaseutuverkoston ohjelman arviointiin tarvittavat tiedot ovat käytettävissä.

2) Hallinnointi ja koordinointi

Lyhyt kuvaus kansallisen maaseutuverkoston ohjelman seuranta- ja arviointijärjestelyistä, niihin osallistuvista keskeisistä tahoista ja näiden tahojen vastuista. Selitys siitä, miten arviointitoimet ovat yhteydessä kansallisen maaseutuverkoston ohjelman toteutukseen sisällön ja ajoituksen suhteen.

3) Arviointiaiheet ja -toimet

Alustava kuvaus kansallisen maaseutuverkoston ohjelmaan liittyvistä ennakoiduista arviointiaiheista ja -toimista, mukaan lukien, muttei yksinomaan, asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 säädettyjen arviointivaatimusten täyttäminen. Kuvauksen on katettava toimet, joiden avulla arvioidaan ohjelman vaikutus kansallisen maaseutuverkoston ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen, tulosindikaattoriarvojen arviointi ja nettovaikutusten analyysi. Ohjelmakohtaiset osatekijät, kuten työ menetelmien kehittämiseksi tai tiettyjen politiikanalojen käsittelemiseksi.

4) Tiedot

Lyhyt kuvaus järjestelmästä kansallisen maaseutuverkoston ohjelman toteutusta koskevien tilastotietojen kirjaamiseksi, säilyttämiseksi, hallinnoimiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä seurantatietojen toimittamisesta arviointia varten. Ilmoitus käytettävistä tietolähteistä, tietoaukoista, mahdollisista institutionaalisista ongelmista, jotka liittyvät tietojen toimittamiseen, ja ehdotetuista ratkaisuista. Tässä jaksossa on osoitettava, että asianmukaiset tiedonhallintajärjestelmät ovat käytettävissä hyvissä ajoin.

5) Aikataulu

Ohjelmakauden tärkeimmät välitavoitteet ja alustava suunnitelma ajoituksesta, jonka avulla varmistetaan, että tulokset ovat saatavilla asianmukaisena aikana.

6) Viestintä

Kuvaus siitä, miten arvioinnin tulokset levitetään kohdevastaanottajille, sekä kuvaus mekanismeista, jotka on luotu arvioinnin tulosten hyödyntämisen seuraamista varten.

7) Resurssit

5. Rahoitussuunnitelma, jossa esitetään seuraavat:

a)	maaseuturahaston vuotuinen rahoitusosuus;

b)	unionin kokonaisrahoitusosuus ja maaseuturahaston rahoitusosuus.

6. Ohjelman täytäntöönpanojärjestelyt sisältäen seuraavat jaksot:

b)	Seurantakomitean suunniteltu kokoonpano.

c)	Kuvaus seuranta- ja arviointijärjestelmästä.

7. Kansallinen maaseutuverkosto

Seuraavien kuvaus:

a)	kansallisen maaseutuverkoston perustamismenettely ja -aikataulu;

kansallisen maaseutuverkoston suunniteltu perustaminen ja toiminta eli tapa, jolla maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset, myös asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kumppanuus, saadaan mukaan toimintaan, ja se, miten verkostoitumistoimia helpotetaan;

jos jäsenvaltio tukee kansallista maaseutuverkostoa erityisellä kansallisen maaseutuverkoston ohjelmalla ja alueellisilla ohjelmilla, tiedot näiden keskinäisestä täydentävyydestä;

c)	yhteenvetokuvaus kansallisen maaseutuverkoston ohjelman tavoitteiden mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden pääluokista;

d)	kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan käytettävissä olevat varat.

4 OSA

1 osan 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu ohjeellinen luettelo prioriteeteista/kohdealoista ja toimenpiteistä, joilla on erityistä merkitystä (maaseudun kehittämisen prioriteettisidonnaisten ja yleisten) ennakkoehtojen kannalta

1. MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT ERITYISET ENNAKKOEHDOT

Maaseudun kehittämiseen / yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen liittyvä unionin prioriteetti: temaattinen tavoite (TO)

Ennakkoehdot

Täyttymiskriteerit

Sovellettavuus kohdealoihin, toimenpiteisiin

Kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteessä V vahvistetaan

Maaseudun kehittämisen prioriteetti 3: elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja markkinointi, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta

TO 5: ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen

3.1	Riskien ehkäiseminen ja riskien hallinta: On laadittu katastrofien hallintaan tarkoitetut kansalliset tai alueelliset riskiarvioinnit, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

—

Käytössä on oltava kansallinen tai alueellinen riskinarviointi, johon kuuluvat seuraavat tekijät:

—	Kuvaus riskinarvioinnissa käytettävistä menettelystä, metodologiasta, menetelmistä ja muista kuin arkaluonteisista tiedoista sekä riskiin perustuvista kriteereistä investoinnin priorisoimiseksi.

—	Kuvaus yhden riskin ja usean riskin skenaarioista.

—	Tarvittaessa otetaan huomioon kansalliset strategiat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Kohdeala: 3B

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18, 24 ja 36 artiklan sekä 36–39 artiklan mukaiset toimenpiteet

Maaseudun kehittämisen prioriteetti 4: maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen

TO 5: ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen

TO 6: ympäristön säilyttäminen ja suojeleminen ja resurssien tehokkaan käytön edistäminen

4.1	Hyvä maatalous- ja ympäristökunto (GAEC): Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VI osaston I luvussa tarkoitetut hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset vahvistetaan kansallisella tasolla.

—	Hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset määritellään kansallisessa lainsäädännössä ja täsmennetään ohjelmissa.

Kohdeala(t): 4A, 4B, 4C

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29 ja 30 artiklan mukaiset toimenpiteet

4.2	Lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset: Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 III osaston I luvun 28 artiklassa tarkoitetut lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset määritellään kansallisella tasolla.

—	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 III osaston I luvussa tarkoitetut lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset täsmennetään ohjelmissa.

Kohdeala(t): 4A, 4B, 4C

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklan mukaiset toimenpiteet

4.3	Muut asiaa koskevat kansalliset toimenpidevaatimukset: Asiaa koskevat pakolliset kansalliset toimenpidevaatimukset määritellään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 III osaston I luvun 28 artiklan soveltamiseksi.

—	Asiaa koskevat pakolliset kansalliset toimenpidevaatimukset täsmennetään ohjelmissa.

Kohdeala(t): 4A, 4B, 4C

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklan mukaiset toimenpiteet

Maaseudun kehittämisen prioriteetti 5: resurssitehokkuuden edistäminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maatalous-, elintarvike- ja metsätaloussektoreilla

TO 4: vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla sektoreilla

TO 6: ympäristön säilyttäminen ja suojeleminen ja resurssien tehokkaan käytön edistäminen

5.1	Energiatehokkuus: On toteutettu toimia, joilla edistetään kustannustehokkaasti energian loppukäytön tehokkuutta ja investointeja energiatehokkuuteen rakennettaessa tai uusittaessa rakennuksia.

Näitä toimia ovat seuraavat:

—	Toimenpiteet sen varmistamiseksi, että noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (12) 3, 4 ja 5 artiklassa säädettyjä rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia.

—	Tarvittavat toimenpiteet rakennusten energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmän perustamiseksi direktiivin 2010/31/EU 11 artiklan mukaisesti.

—	Toimenpiteet energiatehokkuutta koskevan strategisen suunnittelun varmistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (13) 3 artiklan mukaisesti.

—

Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY (14) 13 artiklan mukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että loppukäyttäjille tarjotaan käyttäjäkohtaiset mittarit, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista, taloudellisesti järkevää ja oikeassa suhteessa mahdollisiin energiansäästöihin.

Kohdeala(t): 5B

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17, 19, 20 ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet

5.2

Vesihuolto: Seuraavien olemassaolo: a) veden hinnoittelupolitiikka, joka tarjoaa käyttäjille riittävät kannustimet vesivarojen tehokkaaseen käyttämiseen ja b) veden käytön eri sektorit osallistuvat riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen osuudella, joka on määritetty hyväksytyssä, ohjelmien tukemia investointeja koskevassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa.

Maaseuturahaston tukemilla sektoreilla jäsenvaltio on varmistanut, että veden käytön eri sektorit osallistuvat riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen vesipuitedirektiivin 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti ottaen tarvittaessa huomioon kustannusten kattamisen sosiaaliset, ympäristöön kohdistuvat ja taloudelliset vaikutukset samoin kuin kyseisen alueen tai alueiden maantieteelliset olot ja ilmasto-olot.

Kohdeala: 5A

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet

5.3	Uusiutuvat energialähteet: On toteutettu toimia uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistämiseksi (15).

—

On otettu käyttöön läpinäkyviä tukijärjestelmiä, verkkoon pääsyä tai taattua pääsyä ja toimituksia koskevat prioriteetit sekä julkaistut, vakioidut säännöt teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamiselle ja jakamiselle direktiivin 2009/28/EY 14 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

—	Jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen uusiutuvaa energiaa koskevan toimintasuunnitelman direktiivin 2009/28/EY 4 artiklan mukaisesti.

Kohdeala: 5C

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17, 19, 20 ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet

Maaseudun kehittämisen prioriteetti 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla

TO 2: tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen (laajakaistaa koskeva tavoite)

6.1

Seuraavan sukupolven verkon (NGN) infrastruktuuri: On laadittu sellaiset kansalliset tai alueelliset seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskevat suunnitelmat, joissa otetaan huomioon alueelliset toimet nopeita internet-liittymiä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi, kohdennetaan toimet alueille, joilla markkinat eivät kykene tarjoamaan avointa infrastruktuuria kohtuullisin kustannuksin ja laadukkaasti kilpailua ja valtiontukia koskevien unionin sääntöjen mukaisesti ja huolehditaan siitä, että palvelut ovat muita heikommassa asemassa olevien ryhmien saatavilla.

—

Käytössä on seuraavan sukupolven verkkoja koskeva kansallinen tai alueellinen suunnitelma, johon sisältyy:

—	taloudelliseen analyysiin perustuva infrastruktuuri-investointisuunnitelma, jossa otetaan huomioon olemassa olevat yksityiset ja julkiset infrastruktuurit ja suunnitellut investoinnit,

—	kestäviä investointimalleja, joilla lisätään kilpailua ja varmistetaan avointen, kohtuuhintaisten, laadukkaiden ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien infrastruktuurien ja palvelujen saatavilla olo,

—	toimenpiteitä yksityisten investointien lisäämiseksi.

Kohdeala: 6C

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet

2. YLEISET ENNAKKOEHDOT

Ennakkoehdot

Täyttymiskriteerit

Sovellettavuus kohdealoihin, toimenpiteisiin

Kuten asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteessä XI olevassa II osassa vahvistetaan

1. Syrjinnän torjunta

On olemassa hallinnolliset valmiudet syrjinnän vastaisen unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan täytäntöönpanoa ja soveltamista varten ERI-rahastojen alalla.

Jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaiset järjestelyt kaikkien henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta vastaavien elinten osallistumisen mahdollistamiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin, mukaan luettuna tasa-arvoa koskevan neuvonnan antaminen ERI-rahastoihin liittyvässä toiminnassa.

—	Järjestelyt ERI-rahastojen hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien viranomaisten henkilöstön kouluttamiseksi syrjinnän vastaisen unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan alalla.

Kohdeala: 6B

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14, 15 ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet, Leader

2. Sukupuolten tasa-arvo

On olemassa hallinnolliset valmiudet sukupuolten tasa-arvoa koskevan unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan täytäntöönpanoa ja soveltamista varten ERI-rahastojen alalla.

Jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaiset järjestelyt sukupuolten tasa-arvosta vastaavien elinten osallistumisen mahdollistamiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin, mukaan luettuna sukupuolten tasa-arvoa koskevan neuvonnan antaminen ERI-rahastoihin liittyvässä toiminnassa.

—	Järjestelyt ERI-rahastojen hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien viranomaisten henkilöstön kouluttamiseksi sukupuolten tasa-arvoa koskevan unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen alalla.

Kohdeala(t): 6A, 6B

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15, 19, 20 ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet, Leader

3. Vammaiset henkilöt

On olemassa hallinnolliset valmiudet YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista varten ERI-rahastojen alalla neuvoston päätöksen 2010/48/EY (16) mukaisesti

Jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaiset järjestelyt vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelusta vastaavien elinten tai vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja muiden asiaan kuuluvien sidosryhmien kuulemisen ja niiden osallistumisen mahdollistamiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

Järjestelyt ERI-rahastojen hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien viranomaisten henkilöstön kouluttamiseksi vammaisia henkilöitä koskevan unionin ja jäsenvaltioiden sovellettavan lainsäädännön ja toimintapolitiikan alalla, mukaan lukien tarvittaessa saavutettavuuden ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen käytännön soveltaminen unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.

—	Järjestelyt, joilla varmistetaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan täytäntöönpanon seuranta ERI-rahastojen yhteydessä ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

Kohdeala(t): 6A, 6B

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19, 20 ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet, Leader

4. Julkiset hankinnat

On olemassa järjestelyt, joilla varmistetaan julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen ERI-rahastojen alalla.

Järjestelyt julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön tehokasta soveltamista varten asianmukaisten mekanismien avulla.

Järjestelyt, joilla varmistetaan läpinäkyvät sopimusten myöntämismenettelyt.

Järjestelyt ERI-rahastojen täytäntöönpanossa toimivan henkilöstön koulutusta ja tiedotusta varten.

—	Järjestelyt hallinnon valmiuksien varmistamiseksi julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen täytäntöönpanon ja soveltamisen osalta.

Kohdeala(t): 2A, 5A, 5B, 5C, 6B

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14, 15, 17, 19 ja 20 artiklan, 21 artiklan e alakohdan ja 35 artiklan mukaiset toimenpiteet, Leader

5. Valtiontuki

On olemassa järjestelyt, joilla varmistetaan unionin valtiontukilainsäädännön tehokas soveltaminen ERI-rahastojen alalla.

Järjestelyt unionin valtiontukisääntöjen tehokasta soveltamista varten.

Järjestelyt ERI-rahastojen täytäntöönpanossa toimivan henkilöstön koulutusta ja tiedotusta varten.

—	Järjestelyt hallinnon valmiuksien varmistamiseksi unionin valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon ja soveltamisen osalta.

Kaikki kohdealat ja toimenpiteet edellyttäen, että niiden osalta toteutettavat toimet kuuluvat perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan.

6. Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja strategista ympäristöarviointia (SYA) koskeva ympäristölainsäädäntö

On olemassa järjestelyt YVA:ta ja SYA:ta koskevan unionin ympäristölainsäädännön tehokasta soveltamista varten.

Järjestelyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (17) (YVA) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (18) (SYA) tehokasta soveltamista varten.

Järjestelyt YVA- ja SYA-direktiivien täytäntöönpanossa toimivan henkilöstön koulutusta ja tiedotusta varten.

—	Järjestelyt, joilla varmistetaan hallinnollisten valmiuksien riittävyys.

Kohdeala(t): 2A, 3A, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 5D, 5E, 6A, 6C

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17, 19, 20 ja 21 artiklan ja 28–35 artiklan mukaiset toimenpiteet

7. Tilastojärjestelmät ja tulosindikaattorit

On olemassa tilastopohja, joka on tarpeen ohjelmien tehokkuuden ja vaikutusten arvioinnissa.

On olemassa tulosindikaattorijärjestelmä, jonka avulla valitaan toimet, joilla edistetään tehokkaimmin haluttuja tuloksia, seurataan tulosten toteutumista ja suoritetaan vaikutustenarviointeja.

Tilastotietojen oikea-aikaista keräämistä ja yhdistämistä koskevat järjestelyt, joissa esitetään

lähteet ja menetelmät tilastollisen validoinnin varmistamiseksi;

yhdistettyjen tietojen julkistamista ja julkista saatavuutta koskevat järjestelyt;

tehokas tulosindikaattorijärjestelmä, mukaan lukien

kunkin ohjelman tulosindikaattorien valinta siten, että ne tuottavat tietoa ohjelmasta rahoitettavien toimenpiteiden valinnan perusteena olevista asioista;

tavoitteiden vahvistaminen kyseisille indikaattoreille;

seuraavien ehtojen noudattaminen kaikkien indikaattorien osalta: tietojen uskottavuus (robustisuus) ja tilastollinen validointi, normatiivisen tulkinnan selkeys, reagointiherkkyys toimintapolitiikan suhteen, oikea-aikainen keruu.

—	Menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikkia ohjelmasta rahoitettavia toimia varten on hyväksytty tehokas indikaattorijärjestelmä.

Sovellettavissa, mutta jo täytetty, yhteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä

5 OSA

Toimenpiteiden ja alatoimenpiteiden koodit

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 tai asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukainen toimenpide		Tämän asetuksen mukainen toimenpiteen koodi	Alatoimenpide ohjelmointitarkoituksia varten	Tämän asetuksen mukainen alatoimenpide
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artikla	tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet	1	tuki ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista koskeviin toimiin	1.1
			tuki esittelytoimintaan ja tiedotustoimiin	1.2
			tuki lyhytaikaisiin tilan- ja metsänhoitoa koskeviin vaihtoihin ja vierailuihin tiloille ja metsiin	1.3
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artikla	neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut	2	tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen	2.1
			tuki tilanhoito- ja lomituspalvelujen sekä maatalouden neuvontapalvelujen ja metsätalouden neuvontapalvelujen perustamiseen	2.2
			tuki neuvojien kouluttamiseen	2.3
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artikla	maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät	3	tuki laatujärjestelmiin liittymiseen	3.1
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artikla	maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät	3	tuki tuottajaryhmien sisämarkkinoilla toteuttamiin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin	3.2
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artikla	investoinnit fyysiseen omaisuuteen	4	maatilojen investointituki	4.1
			tuki maataloustuotteiden jalostukseen / kaupan pitämiseen ja/tai kehittämiseen kohdistuviin investointeihin	4.2
			tuki maa- ja metsätalouden kehittämiseen, nykyaikaistamiseen tai sopeuttamiseen liittyviin infrastruktuuri-investointeihin	4.3
			tuki ei-tuotannollisiin investointeihin, jotka liittyvät maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen	4.4
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artikla	luonnonkatastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja aiheellisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto	5	tuki investointeihin ennalta ehkäiseviin toimiin, joiden tavoitteena on lieventää mahdollisten luonnonkatastrofien, epäsuotuisten sääolojen ja muiden katastrofien seurauksia	5.1
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artikla		5	tuki investointeihin luonnonkatastrofien, epäsuotuisten sääolojen ja muiden katastrofien vahingoittaman maatalousmaan ennallistamiseksi ja vahingoittamien tuotantomahdollisuuksien palauttamiseksi	5.2
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artikla	tila- ja yritystoiminnan kehittäminen	6	yrityksen perustamistuet nuorille viljelijöille	6.1
			yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla	6.2
			yrityksen perustamistuki pientilojen kehittämiseksi	6.3
			tuki investointeihin muun kuin maataloustoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen	6.4
			korvaukset viljelijöille, jotka ovat tukikelpoisia pienviljelijäjärjestelmässä ja siirtävät tilansa pysyvästi toiselle viljelijälle	6.5
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artikla	peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla	7	tuki maaseutualueiden kuntien ja kylien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien sekä Natura 2000 -alueita ja muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevien suojelu- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen	7.1
			tuki investointeihin kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevat investoinnit mukaan luettuina	7.2
			tuki laajakaistainfrastruktuuriin, myös sen luomiseen, parantamiseen ja laajentamiseen, passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin sekä laajakaistan ja julkisten sähköisen hallinnon ratkaisujen saatavuuteen	7.3
			tuki investointeihin maaseutuväestölle suunnattujen paikallisten peruspalvelujen, vapaa-aika ja kulttuuri mukaan luettuina, ja niihin liittyvän infrastruktuurin perustamiseen, parantamiseen tai laajentamiseen	7.4
			tuki investointeihin vapaa-ajan infrastruktuurin julkiseen käyttöön, matkailuneuvontaan ja pienimuotoiseen matkailuinfrastruktuuriin	7.5
			tuki kylien, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, ennallistamiseen ja kohentamiseen liittyviin tutkimuksiin ja investointeihin, niihin liittyvät sosioekonomiset näkökohdat mukaan luettuina, sekä ympäristöalan tiedotustoimenpiteisiin	7.6
			tuki toimintojen siirtämiseen sekä maaseudun taajamissa tai niiden lähellä sijaitsevien rakennusten ja muiden tilojen muutostöihin tarkoitettuihin investointeihin, joilla pyritään parantamaan taajaman elämänlaatua tai lisäämään sen ympäristönsuojelun tasoa	7.7
			muut	7.8
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artikla	investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen	8	tuki metsitykseen / puustoisen maan muodostamiseen	8.1
			tuki peltometsätalousjärjestelmien perustamiseen ja ylläpitoon	8.2
			tuki metsäpaloista, luonnonkatastrofeista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäisemiseen	8.3
			tuki metsäpaloista, luonnonkatastrofeista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen korjaamiseen	8.4
			tuki investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa	8.5
			tuki investointeihin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen	8.6
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 27 artikla	tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustaminen	9	maa- ja metsätalousalojen tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustaminen	9
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artikla	maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet	10	korvaukset maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin	10.1
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artikla	maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet	10	tuki maatalouden geenivarojen säilyttämiseen, kehittämiseen ja kestävään käyttöön	10.2
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 29 artikla	luonnonmukainen maatalous	11	korvaukset luonnonmukaisen maatalouden käytäntöihin ja menetelmiin siirtymiseen	11.1
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 29 artikla	luonnonmukainen maatalous	11	korvaukset luonnonmukaisen maatalouden käytäntöjen ja menetelmien ylläpitämiseen	11.2
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artikla	Natura 2000 -korvaukset ja vesipuitedirektiivin mukaiset korvaukset	12	korvaukset Natura 2000 -maatalousalueista	12.1
			korvaukset Natura 2000 -metsäalueista	12.2
			korvaukset vesipiirien hoitosuunnitelmiin kuuluvista maatalousalueista	12.3
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artikla	korvaukset alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia tai muita erityisrajoitteita	13	korvaukset vuoristoalueille	13.1
			korvaukset muille alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita	13.2
			korvaukset muille alueille, joilla on erityisrajoitteita	13.3
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 33 artikla	eläinten hyvinvointi	14	korvaukset eläinten hyvinvoinnin edistämiseen	14
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 34 artikla	metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu	15	korvaukset metsätalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin	15.1
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 34 artikla		15	tuki metsien geenivarojen säilyttämiseen ja edistämiseen	15.2
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artikla	yhteistyö	16	tuki maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisten toimijaryhmien perustamiseen ja toimintaan	16.1
			tuki pilottihankkeisiin ja tuki uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseen	16.2
			tuki yhteistyöhön pienten toimijoiden välillä yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa ja maaseutumatkailuun liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen ja saattamiseen markkinoille	16.3
			tuki horisontaaliseen ja vertikaaliseen yhteistyöhön toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä tuki paikallisiin menekinedistämistoimiin lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi	16.4
			tuki yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä tuki ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskeviin yhteisiin lähestymistapoihin	16.5
			tuki yhteistyöhön toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvike- ja energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tarjoamiseksi kestävällä tavalla	16.6
			tuki muihin kuin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämisstrategioihin	16.7
			tuki metsäsuunnitelmien tai vastaavien välineiden laatimiseen	16.8
			tuki maataloustoiminnan monipuolistamiseen terveydenhuollon, sosiaalisen integroitumisen, yhteisön tukeman maatalouden sekä ympäristöä ja elintarvikkeita koskevan koulutuksen aloilla toteutettaviin toimintoihin	16.9
			muut	16.10
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artikla	riskienhallinta	17	sato-, eläin- ja kasvivakuutusmaksut	17.1
			epäsuotuisia sääoloja, eläin- ja kasvitauteja, tuholaisvahinkoja ja ympäristövahinkoja varten perustetut keskinäiset rahastot	17.2
			tulojen vakauttamisväline	17.3
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 40 artikla	Kroatian täydentävien kansallisten suorien tukien rahoitus	18	Kroatian täydentävien kansallisten suorien tukien rahoitus	18
Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artikla	tuki yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen (Leader)	19	valmistelutuki	19.1
			tuki yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian mukaisten toimien täytäntöönpanoon	19.2
			paikallisen toimintaryhmän yhteistyön valmistelu ja täytäntöönpano	19.3
			tuki toimintakustannuksiin ja toiminnan edistämiseen	19.4
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51–54 artikla	tekninen apu	20	tuki tekniseen apuun (muu kuin kansallinen maaseutuverkosto)	20.1
Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51–54 artikla	tekninen apu	20	tuki kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan	20.2

6 OSA

Maaseudun kehittämistä koskevat unionin prioriteetit ja kohdealojen koodit

Prioriteetti	Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 artikla / kohdealan koodi	Kohdeala
Prioriteetti 1: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutualueilla	5 artiklan 1 kohdan a alakohta = kohdeala 1A	Innovaatioiden, yhteistyön ja tietämyspohjan kehittämisen edistäminen maaseutualueilla
	5 artiklan 1 kohdan b alakohta = kohdeala 1B	Yhteyksien vahvistaminen maatalouden, ruoan tuotannon, metsätalouden sekä tutkimuksen ja innovaatioiden välillä myös ympäristöasioiden hallinnan ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi
	5 artiklan 1 kohdan c alakohta = kohdeala 1C	Elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistäminen maa- ja metsätaloudessa
Prioriteetti 2: Maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon ja käytön edistäminen	5 artiklan 2 kohdan a alakohta = kohdeala 2A	Kaikkien maatilojen taloudellisen suorituskyvyn parantaminen sekä maatilojen rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen helpottaminen, erityisesti markkinoille osallistumisen ja markkinoille suuntautumisen sekä maatalouden monipuolistamisen lisäämiseksi
	5 artiklan 2 kohdan b alakohta = kohdeala 2B	Riittävän ammattitaitoisten viljelijöiden maatalousalalle pääsyn ja erityisesti sukupolvenvaihdosten helpottaminen
Prioriteetti 3: Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta	5 artiklan 3 kohdan a alakohta = kohdeala 3A	Alkutuottajien kilpailukyvyn parantaminen kytkemällä heidät paremmin maatalouselintarvikeketjuun maataloustuotteiden arvoa lisäävien laatujärjestelmien, paikallisten markkinoiden edistämistä ja menekinedistämistä koskevien toimien, lyhyiden jakeluketjujen, tuottajaryhmien ja -organisaatioiden sekä toimialakohtaisten organisaatioiden avulla
	5 artiklan 3 kohdan b alakohta = kohdeala 3B	Maatilojen riskien ehkäisemisen ja hallinnan tukeminen
Prioriteetti 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen	5 artiklan 4 kohdan a alakohta = kohdeala 4A	Luonnon monimuotoisuuden, mukaan luettuina Natura 2000 -alueet ja alueet, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita, ja luonnonarvoltaan arvokkaan maataloustuotannon sekä Euroopan maisemien tilan ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen
	5 artiklan 4 kohdan b alakohta = kohdeala 4B	Vesien käytön hallinnan edistäminen, mukaan lukien lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön hallinta
	5 artiklan 4 kohdan c alakohta = kohdeala 4C	Maaperän eroosion torjuminen ja maaperän hoidon parantaminen
Prioriteetti 5: Resurssitehokkuuden edistäminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maatalous-, elintarvike- ja metsätaloussektoreilla	5 artiklan 5 kohdan a alakohta = kohdeala 5A	Maatalouden vedenkäytön tehostaminen
	5 artiklan 5 kohdan b alakohta = kohdeala 5B	Maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen
	5 artiklan 5 kohdan c alakohta = kohdeala 5C	Uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden tarjonnan ja käytön helpottaminen
	5 artiklan 5 kohdan d alakohta = kohdeala 5D	Maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen
	5 artiklan 5 kohdan e alakohta = kohdeala 5E	Hiilen sitomisen ja talteenoton edistäminen maa- ja metsätaloudessa
Prioriteetti 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla	5 artiklan 6 kohdan a alakohta = kohdeala 6A	Pienyritysten monipuolistamisen, perustamisen ja kehittämisen sekä työpaikkojen luomisen helpottaminen
	5 artiklan 6 kohdan b alakohta = kohdeala 6B	Maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen
	5 artiklan 6 kohdan c alakohta = kohdeala 6C	Tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen maaseutualueilla

(1) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7), 8 artiklan 4 kohta.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 184/2014, annettu 25 päivänä helmikuuta 2014, jäsenvaltioiden ja komission väliseen sähköiseen tiedonvaihtojärjestelmään sovellettavien ehtojen ja edellytysten vahvistamisesta Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 nojalla sekä Euroopan aluekehitysrahastosta tuettavien Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten tukitoimien luokkia koskevan nimikkeistön hyväksymisestä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 nojalla (EUVL L 57, 27.2.2014, s. 7).

(3) Maaseuturahaston koko rahoitusosuuden käyttö kuhunkin asianomaiseen ohjelmaan.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(6) Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(10) Unionin kokonaisrahoitusosuuden kohdealakohtaista ohjeellista jakautumista on tarkoitus käyttää, kun kyseessä on maaseudun kehittämisohjelman vaikutus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettuihin temaattisiin tavoitteisiin ja ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin, mainitun asetuksen 19 artiklan 5 kohdassa ja 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut keskeytykset ja tapauksen mukaan niiden määrien laskenta, jotka on tarkoitus varata asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 6 kohdan nojalla.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185), 8 artiklan 3 kohta.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(16) Neuvoston päätös, tehty 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

LIITE II

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut muuntokertoimet eläinten muuntamiseksi eläinyksiköiksi (ey)

Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet sekä yli 6 kuukauden ikäiset hevoseläimet	1,0 ey
Vähintään 6 kuukauden ja enintään 2 vuoden ikäiset nautaeläimet	0,6 ey
Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet	0,4 ey
Lampaat ja vuohet	0,15 ey
Siitosemakot > 50 kg	0,5 ey
Muut siat	0,3 ey
Munivat kanat	0,014 ey
Muu siipikarja (*1)	0,03 ey
Muuntokertoimia voidaan korottaa ottaen huomioon tieteelliset todisteet, jotka on selitettävä ja perusteltava asianmukaisesti maaseudun kehittämisohjelmissa. Muita eläinryhmiä voidaan lisätä vain poikkeuksellisesti. Tällaisten ryhmien muuntokertoimet on vahvistettava ottaen huomioon erityiset olosuhteet ja tieteelliset todisteet, jotka on selitettävä ja perusteltava asianmukaisesti maaseudun kehittämisohjelmissa.

(*1) Tässä luokassa muuntokertoimia voidaan pienentää ottaen huomioon tieteelliset todisteet, jotka on selitettävä ja perusteltava asianmukaisesti maaseudun kehittämisohjelmissa.

LIITE III

Asetuksen 13 artiklassa tarkoitettu tiedotus ja julkistaminen

1 OSA

Tiedotus- ja julkistamistoimet

1. Hallintoviranomaisten velvollisuudet

1.1 Tiedotus- ja julkistamisstrategia

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että tiedotus- ja viestintätoimet pannaan täytäntöön noudattaen tiedotus- ja viestintästrategiaa, jonka on katettava vähintään seuraavat:

a)	strategian tavoitteet ja kohderyhmät;

b)	kuvaus tiedotus- ja julkistamistoimien sisällöstä;

c)	strategian alustava budjetti;

d)	kuvaus tiedotus- ja viestintätoimien täytäntöönpanosta vastaavista hallintoelimistä, myös niiden henkilöstöresursseista;

e)	kuvaus kansallisen maaseutuverkoston roolista ja siitä, miten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklan 3 kohdan vi alakohdassa tarkoitetulla kyseisen verkoston viestintäsuunnitelmalla edistetään strategian toteuttamista;

f)	kuvaus siitä, kuinka tiedotus- ja viestintätoimia on tarkoitus arvioida politiikkakehyksen, ohjelmien ja toimien sekä maaseuturahastolla ja unionilla olevan roolin näkyvyyden ja niitä koskevan tietoisuuden kannalta;

g)	vuotuinen päivitys, jossa vahvistetaan tiedotus- ja viestintätoimet, jotka on määrä toteuttaa seuraavana vuonna.

1.2 Potentiaalisille tuensaajille suunnattu tiedotus

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että potentiaaliset tuensaajat voivat saada ainakin seuraavista asioista tietoja, joiden on tarvittaessa oltava päivitettyjä, huolehtien tiettyjen potentiaalisten tuensaajaryhmien mahdollisuuksista käyttää sähköisiä tai muita viestintäpalveluja:

a)	rahoitusmahdollisuudet ja ehdotuspyyntöjen käynnistäminen maaseudun kehittämisohjelmissa;

b)	hallinnolliset menettelyt, joita on noudatettava, jotta voi saada tukea maaseudun kehittämisohjelmasta;

c)	rahoitushakemusten tarkastelumenettelyt;

d)	tukikelpoisuusehdot ja/tai rahoitettavien hankkeiden valinta- ja arviointiperusteet;

e)	kansallisen, alueellisen tai paikallisen tahon yhteyshenkilöt tai -tahot, jotka voivat selittää maaseudun kehittämisohjelmien toimintatapaa ja toimien arviointi- ja valintakriteereitä;

f)	tuensaajien velvollisuus tiedottaa yleisölle toimen tavoitteesta ja sen maaseuturahastosta saamasta tuesta 1 osan 2 jakson mukaisesti. Hallintoviranomainen voi pyytää potentiaalisia tuensaajia ehdottamaan hakemuksissa alustavia, toimen kokoon suhteutettuja viestintätoimia.

g)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 74 artiklan 3 kohdan mukainen menettely valitusten tutkimiseksi.

1.3 Yleisölle suunnattu tiedotus

Hallintoviranomaisen on tiedotettava yleisölle maaseudun kehittämisohjelman sisällöstä, siitä, että komissio on hyväksynyt ohjelman ja ohjelman päivityksistä, suurimmista saavutuksista ohjelman täytäntöönpanossa ja ohjelman päättymisestä sekä siitä, miten ohjelmalla on edistetty unionin prioriteetteja kumppanuussopimuksella esitetyllä tavalla.

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että perustetaan keskitetty verkkosivusto tai keskitetty verkkoportaali, jolla annetaan 1.1 ja 1.2 kohdassa ja tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot. Keskitetyn verkkosivuston perustaminen ei saa häiritä maaseuturahaston jouhevaa toimintaa eikä rajoittaa potentiaalisten tuensaajien ja sidosryhmien tiedonsaantia. Yleisölle suunnattujen tiedotustoimien on sisällettävä 2 osan 1 kohdassa esitetyt osatekijät.

1.4 Välittäjinä toimivien tahojen osallistuminen

Hallintoviranomaisen on varmistettava muun muassa kansallisen maaseutuverkoston välityksellä, että tahot, jotka voivat toimia välittäjinä, osallistuvat potentiaalisille tuensaajille suunnattuihin tiedotustoimiin; näitä tahoja ovat erityisesti seuraavat:

a)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitetut kumppanit;

b)	EU-tiedotuskeskukset ja komission edustustot sekä Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa;

c)	oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.

1.5 Ilmoitus tuen myöntämisestä

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että tuen myöntämisilmoituksessa tiedotetaan tuensaajille, että toimi rahoitetaan maaseuturahaston osarahoittamasta ohjelmasta; samalla on tiedotettava asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman asianomaisesta toimenpiteestä ja prioriteetista.

2. Tuensaajien velvollisuudet

2.1 Kaikissa tuensaajan tiedotus- ja viestintätoimissa on tuotava esiin maaseuturahastosta saatu tuki toimelle lisäämällä

a)	unionin tunnus;

b)	viittaus maaseuturahaston tukeen.

Jos tiedotus- tai julkistamistoimi liittyy yhteen tai useampaan toimeen, jotka osarahoitetaan useammasta kuin yhdestä rahastosta, b alakohdassa tarkoitettu viittaus voidaan korvata viittauksella ERI-rahastoihin.

2.2 Toimen toteuttamisen aikana tuensaajan on tiedotettava yleisölle maaseuturahastosta saadusta tuesta seuraavin tavoin:

jos tuensaajalla on ammattikäyttöön tarkoitettu verkkosivusto, esittämällä kyseisellä verkkosivustolla toimesta lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus, josta ilmenee verkkosivuston päämäärän ja toimelle myönnetyn tuen välinen yhteys, myös kuvaus toimen tavoitteista ja tuloksista, ja tuomalla esiin unionilta saatava rahoitustuki;

kun kyseessä ovat c alakohdan soveltamisalaan kuulumattomaton toimi, jonka saama julkisen tuen kokonaismäärä ylittää 10 000 euroa, ja sen mukaan, mikä rahoitusta saava toimi on kyseessä (esimerkiksi jos kyseessä ovat 20 artiklan mukaiset kylien kunnostamista koskevat toimet tai Leader-toimet) sijoittamalla vähintään yksi toimea ja sille unionilta saatavaa tukea esittelevä vähintään A3-kokoinen juliste näkyvälle paikalle, esimerkiksi rakennuksen sisääntuloalueelle. Jos maaseudun kehittämisohjelman mukainen toimi johtaa investointiin (esimerkiksi maatilalla tai elintarvikeyrityksessä), jonka saaman julkisen tuen kokonaismäärä ylittää 50 000 euroa, tuensaajan on pystytettävä hankkeesta kertova, unionin tuen esille tuova tiedotuskyltti. Tiedotuskyltti on pystytettävä myös Leader-ohjelmasta rahoitettavien paikallisten toimintaryhmien toimitiloihin;

c)	asettamalla yleisön nähtävillä olevalle paikalle merkittävän kokoinen väliaikainen tiedotuskyltti kustakin toimesta, joka käsittää infrastruktuurin tai rakennushankkeen rahoittamisen ja jolle annettava julkisen tuen kokonaismäärä on enemmän kuin 500 000 euroa.

Tuensaajan on asetettava yleisön nähtävillä olevalle paikalle pysyvä, merkittävän kokoinen tiedotuskyltti viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunkin seuraavat ehdot täyttävän toimen päättymisestä:

i)	toimen saaman julkisen tuen kokonaismäärä ylittää 500 000 euroa;

ii)	toimi käsittää fyysisen kohteen hankinnan taikka infrastruktuurin tai rakennushankkeen rahoittamisen.

Tiedotuskyltissä on mainittava toimen nimi ja päätavoite sekä tuotava esille unionin myöntämä rahoitustuki.

Tiedotuskyltteihin, julisteisiin, kyltteihin ja verkkosivustoille on sisällytettävä kuvaus hankkeesta/toimesta sekä 2 osan 1 kohdassa tarkoitetut osatekijät. Näille tiedoille on varattava vähintään 25 prosenttia tiedotuskyltin tai verkkosivun kokonaisalasta.

2 OSA

Tiedotus- ja julkistamistoimien tekniset ominaisuudet

1. Logo ja iskulause

Kunkin tiedotus- ja julkistamistoimen yhteydessä on annettava seuraavat tiedot:

a)	unionin tunnus, jonka osalta noudatetaan graafisia vaatimuksia (http://europa.eu/abc/symbols/emblem/download_en.htm), ja selitys unionin asemasta lisäämällä seuraava lausuma: ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”;

b)	jos kyseessä ovat Leader-ohjelmasta rahoitetut toimet ja toimenpiteet, Leader-logo: ++ Leader-logo++

2. Tiedotus- ja viestintämateriaali

Maaseuturahaston osarahoittamia toimenpiteitä ja toimia koskevien julkaisujen (kuten mainoslehtisten, esitteiden ja tiedotteiden) ja julisteiden nimilehdellä/otsikossa on oltava näkyvä merkintä unionin rahoitusosuudesta sekä unionin tunnus aina, kun käytetään myös kansallista tai alueellista tunnusta. Julkaisuissa on oltava sisällöstä vastaavan tahon sekä kyseisen maaseuturahaston tuen ja/tai kansallisen tuen täytäntöönpanosta vastaavan hallintoviranomaisen yhteystiedot.

Sähköisesti toimitettavaan aineistoon (verkkosivustot, mahdollisille tuensaajille tarkoitetut tietokannat) ja audiovisuaaliseen aineistoon sovelletaan vastaavasti ensimmäisen kohdan säännöksiä.

Maaseuturahastosta kertovilla verkkosivustoilla on

a)	mainittava maaseuturahaston tuki ainakin etusivulla;

b)	oltava yhteyslinkki komission ylläpitämälle maaseuturahastosivustolle.

LIITE IV

Asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset tausta-, tulos- ja tuotosindikaattorit

1. Taustaindikaattorit (C)

C1.	Väestö
C2.	Ikärakenne
C3.	Alue
C4.	Asukastiheys
C5.	Työllisyysaste (*1)
C6.	Itsenäisen ammatinharjoittamisen aste
C7.	Työttömyysaste
C8.	BKT asukasta kohden (*1)
C9.	Köyhyysaste (*1)
C10.	Talouden rakenne
C11.	Työllisyyden rakenne
C12.	Työn tuottavuus toimialoittain
C13.	Työllisyys toimialoittain
C14.	Työn tuottavuus maataloudessa
C15.	Työn tuottavuus metsätaloudessa
C16.	Työn tuottavuus elintarviketeollisuudessa
C17.	Maatilat
C18.	Maatalousmaa
C19.	Maatalousmaa, luonnonmukaisesti viljelty
C20.	Keinokasteltu maa
C21.	Eläinyksiköt
C22.	Maatalouden työvoima
C23.	Tilanhoitajien ikärakenne
C24.	Tilanhoitajien maatalousalan koulutus
C25.	Maatalouden tuotannontekijätulo (*1)
C26.	Maatalouden yrittäjätulo (*1)
C27.	Kokonaistuottavuus maataloudessa (*1)
C28.	Maatalousalan kiinteän pääoman bruttomuodostus
C29.	Metsä ja muu puustoinen maa (FOWL)
C30.	Matkailun infrastruktuuri
C31.	Maanpeite
C32.	Epäsuotuisat alueet
C33.	Viljelyn voimaperäisyys
C34.	Natura 2000 -alueet
C35.	Viljelymaiden lintuindeksi (FBI) (*1)
C36.	Maatalouden elinympäristöjen suojelun tila (nurmi)
C37.	Luonnonarvoltaan arvokas maatalous (*1)
C38.	Suojellut metsät
C39.	Maatalouden vedenotto luonnonvesistöistä (*1)
C40.	Veden laatu (*1)
C41.	Maaperän eloperäinen aines viljelymaassa (*1)
C42.	Veden aiheuttama maaperän eroosio (*1)
C43.	Uusiutuvan energian tuotanto maataloudessa ja metsätaloudessa
C44.	Energian käyttö maataloudessa, metsätaloudessa ja elintarviketeollisuudessa
C45.	Maatalouden päästöt (*1)

2. Tulosindikaattorit (R)

R1	:	niiden maatilojen prosenttiosuus, jotka saavat maaseudun kehittämisohjelmasta tukea rakenneuudistukseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin (kohdeala 2A)
R2	:	tuettujen maatilojen maatalouden tuotoksen/vuosityöyksikkö muutos (kohdeala 2A (*2)
R3	:	niiden maatilojen prosenttisosuus, joilla on maaseudun kehittämisohjelmasta tuettu liiketoiminnan kehittämissuunnitelma / tuettuja investointeja nuorille viljelijöille (kohdeala 2B)
R4	:	niiden maatilojen prosenttiosuus, joita tuetaan laatujärjestelmien, paikallismarkkinoiden ja lyhyiden jakeluketjujen sekä tuottajaryhmien ja -organisaatioiden avulla (kohdeala 3A)
R5	:	niiden maatilojen prosenttiosuus, jotka osallistuvat riskinhallintajärjestelmiin (kohdeala 3B)
R6	:	niiden metsien tai muiden puustoisten alojen prosenttiosuus, joista on tehty luonnon monimuotoisuutta tukeva hoitosopimus (kohdeala 4A)
R7	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty luonnon monimuotoisuutta tukeva hoitosopimus (kohdeala 4A)
R8	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus vesienhoidon parantamiseksi (kohdeala 4B)
R9	:	sen metsätalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus vesienhoidon parantamiseksi (kohdeala 4B)
R10	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus maaperän hoidon parantamiseksi ja/tai maaperän eroosion torjumiseksi (kohdeala 4C)
R11	:	sen metsätalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus maaperän hoidon parantamiseksi ja/tai maaperän eroosion torjumiseksi (kohdeala 4C)
R12	:	sen keinokastellun maan prosenttiosuus, jolla siirrytään tehokkaampaan kastelujärjestelmään (kohdeala 5A)
R13	:	maatalouden vedenkäytön tehostaminen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetuissa hankkeissa (kohdeala 5A) (*2)
R14	:	maatalouden ja elintarvikkeiden jalostuksen energiankäytön tehostaminen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetuissa hankkeissa (kohdeala 5B) (*2)
R15	:	tuetuissa hankkeissa tuotettu uusiutuva energia (kohdeala 5C) (*2)
R16	:	niiden eläinyksiköiden (ey) prosenttiosuus, joita koskevat investoinnit kasvihuonekaasujenpäästöjen ja/tai ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi karjanhoidossa (kohdeala 5D)
R17	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus kasvihuonekaasujenpäästöjen ja/tai ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi (kohdeala 5D)
R18	:	vähentyneet metaani- ja typpioksidipäästöt (kohdeala 5D) (*2)
R19	:	vähentyneet ammoniakkipäästöt (kohdeala 5D) (*2)
R20	:	sen maa- ja metsätalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hiilen sitomista taikka suojelua edistävä hoitosopimus (kohdeala 5E)
R21	:	tuetuissa hankkeissa syntyneet työpaikat (kohdeala 6A)
R22	:	sen maaseutuväestön prosenttiosuus, joka kuuluu paikallisten kehittämisstrategioiden piiriin (kohdeala 6B)
R23	:	sen maaseutuväestön prosenttiosuus, joka hyötyy parannetuista palveluista/infrastruktuureista (kohdeala 6B)
R24	:	tuetuissa hankkeissa syntyneet työpaikat (Leader) (kohdeala 6B)
R25	:	sen maaseutuväestön prosenttiosuus, joka hyötyy uusista tai parannetuista palveluista/infrastruktuureista (tieto- ja viestintäteknologia – TVT) (kohdeala 6C)

Kursiivilla esitetyt indikaattorit ovat myös 4 kohdassa lueteltuja tavoiteindikaattoreita.

3. Maaseudun kehittämisen tuotosindikaattorit

Numero	Tuotosindikaattorit (O)	Toimenpidekoodit (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 tai asetuksen (EU) N:o 1303/2013 artiklat)
O.1	Julkiset menot yhteensä (*3)	Kaikki toimenpiteet
O.2	Investoinnit yhteensä	4 (17 artikla), 5 (18 artikla), 6.4 (19 artikla), 7.2–7.8 (20 artikla), 8.5 ja 8.6 (21 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.3	Tuettujen toimintojen/toimien lukumäärä	1 (14 artikla), 2 (15 artikla), 4 (17 artikla), 7 (20 artikla), 8.5 ja 8.6 (21 artikla), 9 (27 artikla), 17.2 ja 17.3 (36 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.4	Tuettujen tilojen/tuensaajien lukumäärä	3 (16 artikla), 4.1 (17 artikla), 5 (18 artikla), 6 (19 artikla), 8.1–8.4 (21 artikla), 11 (29 artikla), 12 (30 artikla), 13 (31 artikla), 14 (33 artikla), 17.1 (36 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.5	Kokonaispinta-ala (ha)	4 (17 artikla), 8.1–8.5 (21 artikla), 10 (28 artikla), 11 (29 artikla), 12 (30 artikla), 13 (31 artikla), 15 (34 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.6	Tuettu fyysinen ala (ha)	10 (28 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.7	Tuettujen sopimusten lukumäärä	10 (28 artikla), 15 (34 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.8	Tuettujen eläinyksiköiden (ey) lukumäärä	14 (33 artikla), 4 (17 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.9	Tuettuihin järjestelmiin osallistuvien maatilojen lukumäärä	9 (27 artikla), 16.4 (35 artikla), 17.2 ja 17.3 (36 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.10	Korvauksia saavien viljelijöiden lukumäärä	17.2 ja 17.3 (36 artikla) (asetus (EU) N:o 1305/2013)
O.11	Koulutuspäivien lukumäärä	1 (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artikla)
O.12	Koulutukseen osallistujien määrä	1 (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artikla)
O.13	Neuvontaa saaneiden edunsaajien lukumäärä	2 (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artikla)
O.14	Koulutettujen neuvojien lukumäärä	2 (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artikla)
O.15	Parannetuista palveluista/infrastruktuureista (IT tai muut) hyötyvä väestö	7 (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 20 artikla)
O.16	Tuettujen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisten ryhmien lukumäärä, tuettujen eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien lukumäärä ja eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisten ryhmien kumppanityyppi	16 (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artikla)
O.17	Tuettujen yhteistyötoimenpiteiden lukumäärä (muut kuin eurooppalainen innovaatiokumppanuus)	16 (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artikla)
O.18	Paikallisten toimintaryhmien kattama väestö	19 (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32 artikla)
O.19	Valittujen paikallisten toimintaryhmien lukumäärä	19 (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32 artikla)
O.20	Tuettujen Leader-hankkeiden lukumäärä	19 (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdan b alakohta)
O.21	Tuettujen yhteistyöhankkeiden lukumäärä	19 (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdan c alakohta)
O.22	Hankkeen vetäjien lukumäärä ja tyyppi	19 (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdan b alakohta)
O.23	Yhteistyöhankkeeseen osallistuvien paikallisten toimintaryhmien yksilöllinen tunnistusnumero	19 (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdan c alakohta)
O.24	Temaattiset ja analyyseihin liittyvät vaihdot, jotka on toteutettu maaseutuverkoston tuella	Verkostoituminen (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artikla)
O.25	Kansallisen maaseutuverkoston viestintävälineiden lukumäärä	Verkostoituminen (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artikla)
O.26	Niiden eurooppalaisen maaseudun kehittämisjärjestön toimien lukumäärä, joihin kansallinen maaseutuverkosto on osallistunut	Verkostoituminen (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artikla)

4. Tavoiteindikaattorit (T)

T1	:	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14, 15 ja 35 artiklan mukaisten menojen prosenttiosuus suhteessa maaseudun kehittämisohjelman kokonaismenoihin (kohdeala 1A)
T2	:	yhteistyötoimenpiteestä tuettujen yhteistyötoimien kokonaismäärä (asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artikla) (ryhmät, verkostot/klusterit, pilottihankkeet...) (kohdeala 1B)
T3	:	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artiklan mukaisesti koulutettujen osallistujien kokonaismäärä (kohdeala 1C)
T4	:	niiden maatilojen prosenttiosuus, jotka saavat maaseudun kehittämisohjelmasta tukea rakenneuudistukseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin (kohdeala 2A)
T5	:	niiden maatilojen prosenttisosuus, joilla on maaseudun kehittämisohjelmasta tuettu liiketoiminnan kehittämissuunnitelma / tuettuja investointeja nuorille viljelijöille (kohdeala 2B)
T6	:	niiden maatilojen prosenttiosuus, joita tuetaan laatujärjestelmien, paikallismarkkinoiden ja lyhyiden jakeluketjujen sekä tuottajaryhmien ja -organisaatioiden avulla (kohdeala 3A)
T7	:	niiden maatilojen prosenttiosuus, jotka osallistuvat riskinhallintajärjestelmiin (kohdeala 3B)
T8	:	niiden metsien tai muiden puustoisten alojen prosenttiosuus, joista on tehty luonnon monimuotoisuutta tukeva hoitosopimus (kohdeala 4A)
T9	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty luonnon monimuotoisuutta tai maiseman hoitoa tukeva hoitosopimus (kohdeala 4A)
T10	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus vesienhoidon parantamiseksi (kohdeala 4B)
T11	:	sen metsätalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus vesienhoidon parantamiseksi (kohdeala 4B)
T12	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus maaperän hoidon parantamiseksi ja/tai maaperän eroosion torjumiseksi (kohdeala 4C)
T13	:	sen metsätalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus maaperän hoidon parantamiseksi ja/tai maaperän eroosion torjumiseksi (kohdeala 4C)
T14	:	sen keinokastellun maan prosenttiosuus, jolla siirrytään tehokkaampaan kastelujärjestelmään (kohdeala 5A)
T15	:	kokonaisinvestoinnit energiatehokkuuteen (kohdeala 5B)
T16	:	T16: kokonaisinvestoinnit uusiutuvan energian tuotantoon (kohdeala 5C)
T17	:	niiden eläinyksiköiden (ey) prosenttiosuus, joita koskevat investoinnit kasvihuonekaasujenpäästöjen ja/tai ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi karjanhoidossa (kohdeala 5D)
T18	:	sen maatalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hoitosopimus kasvihuonekaasujenpäästöjen ja/tai ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi (kohdeala 5D)
T19	:	sen maa- ja metsätalousmaan prosenttiosuus, josta on tehty hiilen sitomista taikka suojelua edistävä hoitosopimus (kohdeala 5E)
T20	:	tuetuissa hankkeissa syntyneet työpaikat (kohdeala 6A)
T21	:	sen maaseutuväestön prosenttiosuus, joka kuuluu paikallisten kehittämisstrategioiden piiriin (kohdeala 6B)
T22	:	sen maaseutuväestön prosenttiosuus, joka hyötyy parannetuista palveluista/infrastruktuureista (kohdeala 6B)
T23	:	tuetuissa hankkeissa syntyneet työpaikat (Leader) (kohdeala 6B)
T24	:	sen maaseutuväestön prosenttiosuus, joka hyötyy uusista tai parannetuista palveluista/infrastruktuureista (TVT) (kohdeala 6C)

5. Ehdotetut tuloskehysindikaattorit

	Indikaattorit	Asiaan liittyvä tuotosindikaattori
Prioriteetti 2 (P2):	Julkiset menot yhteensä P2 (euroa)	O.1
Prioriteetti 2 (P2):	Niiden maatilojen lukumäärä, jotka saavat maaseudun kehittämisohjelmasta tukea rakenneuudistukseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin (kohdeala 2A) + niiden maatilojen lukumäärä, joilla on maaseudun kehittämisohjelmasta tuettu liiketoiminnan kehittämissuunnitelma / tuettuja investointeja nuorille viljelijöille (kohdeala 2B)	O.4
Prioriteetti 3 (P3)	Julkiset menot yhteensä P3 (euroa)	O.1
	Niiden maatilojen lukumäärä, joita tuetaan laatujärjestelmien, paikallismarkkinoiden ja lyhyiden jakeluketjujen sekä tuottajaryhmien avulla (kohdeala 3A)	O.4, O.9
	Niiden maatilojen lukumäärä, jotka osallistuvat riskinhallintajärjestelmiin (kohdeala 3B)	O.4, O.9
Prioriteetti 4 (P4)	Julkiset menot yhteensä P4 (euroa)	O.1
Prioriteetti 4 (P4)	Maatalousmaa, jota koskevat luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi tehdyt hoitosopimukset (kohdeala 4A) + vesienhoidon parantaminen (kohdeala 4B) + maaperän hoidon parantaminen ja/tai maaperän eroosion torjuminen (kohdeala 4C)	O.5
Prioriteetti 5 (P5)	Julkiset menot yhteensä P5 (euroa)	O.1
	Niiden investointitoimien lukumäärä, jotka kohdennetaan energiansäästöön ja energiatehokkuuteen (kohdeala 5B) + uusiutuvan energian tuotantoon (kohdeala 5C)	O.3
	Maa- ja metsätalousmaa, jota hoidetaan hiilen sitomisen / suojelun edistämiseksi (kohdeala 5E) + maatalousmaa, josta on tehty hoitosopimus kasvihuonekaasujenpäästöjen ja/tai ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi (kohdeala 5D) + keinokasteltu maa, jolla siirrytään tehokkaampaan kastelujärjestelmään (kohdeala 5A)	O.5
Prioriteetti 6 (P6)	Julkiset menot yhteensä P6 (euroa)	O.1
	Niiden toimien lukumäärä, joita tuetaan peruspalvelujen ja infrastruktuurien parantamiseksi maaseutualueilla (kohdealat 6B ja 6C)	O.3
	Paikallisten toimintaryhmien kattama väestö (kohdeala 6B)	O.18

(*1) Taustaindikaattorit, joihin sisältyvät yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) vaikutusindikaattorit

(*2) Täydentävät tulosindikaattorit

(*3) Tämä indikaattori vastaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 215/2014, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täytäntöönpanosäännöistä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukimenetelmien, tuloskehyksen välitavoitteiden ja tavoitteiden määrittelyn sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukitoimiluokkia koskevan nimikkeistön osalta (EUVL L 69, 8.3.2014, s. 65), 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettua tuloskehysindikaattoria.

LIITE V

Maaseudun kehittämistä koskevat yhteiset arviointikysymykset

Kohdealoihin liittyvät arviointikysymykset

Kunkin maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvän kohdealan osalta asianomaiseen kysymykseen on vastattava syvennetyissä vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa, jotka esitetään vuosina 2017 ja 2019, ja jälkiarvioinnista laaditussa kertomuksessa.

1.	Kohdeala 1A: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu innovointia, yhteistyötä ja tietämyspohjan kehittämistä maaseutualueilla?

2.	Kohdeala 1B: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu yhteyksien vahvistamista maatalouden, ruoan tuotannon, metsätalouden sekä tutkimuksen ja innovoinnin välillä, mukaan lukien ympäristöasioiden hallinnan ja ympäristönsuojelun tason parantaminen?

3.	Kohdeala 1C: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu elinikäistä oppimista ja ammatillista koulutusta maa- ja metsätalousaloilla?

Kohdeala 2A: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan parannettu tuettujen maatilojen taloudellista suorituskykyä ja helpotettu maatilojen rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista erityisesti markkinoille osallistumisen ja markkinoille suuntautumisen sekä maatalouden monipuolistamisen avulla?

5.	Kohdeala 2B: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu riittävän ammattitaitoisten viljelijöiden maatalousalalle pääsyä ja erityisesti helpotettu sukupolvenvaihdoksia?

Kohdeala 3A: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan parannettu alkutuottajien kilpailukykyä kytkemällä heidät paremmin maatalouselintarvikeketjuun maataloustuotteiden arvoa lisäävien laatujärjestelmien, paikallisten markkinoiden edistämistä ja menekinedistämistä koskevien toimien, lyhyiden jakeluketjujen, tuottajaryhmien ja -organisaatioiden sekä toimialakohtaisten organisaatioiden avulla?

7.	Kohdeala 3B: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu maatilojen riskien ehkäisemistä ja hallintaa?

8.	Kohdeala 4A: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu luonnon monimuotoisuutta, mukaan luettuina Natura 2000 -alueet ja alueet, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita, luonnonarvoltaan arvokasta maataloustuotantoa sekä Euroopan maisemien tilaa?

9.	Kohdeala 4B: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on edistetty vesien käytön hallintaa, mukaan lukien lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön hallintaa?

10.	Kohdeala 4C: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on parannettu maaperän eroosion torjumista ja maaperän hoitoa?

11.	Kohdeala 5A: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan edistetty maatalouden vedenkäytön tehostamista?

12.	Kohdeala 5B: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan edistetty maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisäämistä?

13.	Kohdeala 5C: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan helpotettu uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden tarjontaa ja käyttöä?

14.	Kohdeala 5D: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on osaltaan edistetty maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen vähentämistä?

15.	Kohdeala 5E: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on edistetty hiilen sitomista ja talteenottoa maa- ja metsätaloudessa?

16.	Kohdeala 6A: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu pienyritysten monipuolistamista, perustamista ja kehittämistä sekä helpotettu työpaikkojen luomista?

17.	Kohdeala 6B: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on tuettu paikallista kehittämistä maaseutualueilla?

18.	Kohdeala 6C: Missä määrin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteillä on parannettu tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuutta, käyttöä ja laatua maaseutualueilla?

Muihin maaseudun kehittämisohjelman näkökohtiin liittyvät arviointikysymykset

Seuraaviin kysymyksiin on vastattava syvennetyissä vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa, jotka esitetään vuosina 2017 ja 2019, ja jälkiarvioinnista laaditussa kertomuksessa.

19.	Missä määrin prioriteettien ja kohdealojen välinen synergia on tehostanut maaseudun kehittämisohjelmaa?

20.	Missä määrin tekninen apu on edistänyt asetuksen (EU) N:o 1303/2013 59 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista?

21.	Missä määrin kansallisella maaseutuverkostolla on edistetty asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista?

Unionin tason tavoitteisiin liittyvät arviointikysymykset

Seuraaviin kysymyksiin on vastattava syvennetyssä vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa, joka esitetään vuonna 2019, ja jälkiarvioinnista laaditussa kertomuksessa.

22.	Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty EU 2020 -strategialla olevaa yleistavoitetta nostaa 20–64-vuoden ikäisen väestön työllisyysasteen vähintään 75 prosenttiin?

23.	Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty EU 2020 -strategialla olevaa yleistavoitetta sijoittaa 3 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin?

24.

Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja EU 2020 -strategialla olevaa yleistavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna tai 30 prosenttia suotuisissa olosuhteissa, nostaa uusituvan energian osuus energian loppukulutuksesta 20 prosenttiin ja saavuttaa 20 prosentin parannus energiatehokkuudessa?

25.	Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty EU 2020 -strategialla olevaa yleistavoitetta vähentää niiden eurooppalaisten määrää, joiden tulotaso on kansallisen köyhyysrajan alapuolella?

26.

Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty ympäristön tilan parantamista sekä luonnon monimuotoisuudesta laaditulla EU:n strategialla olevaa tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen sekä palauttaa luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut?

27.	Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty YMP:lla olevaa tavoitetta edistää maatalouden kilpailukykyä?

28.	Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty YMP:lla olevaa tavoitetta varmistaa luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet?

29.	Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty YMP:lla olevaa tavoitetta saavuttaa maaseudun elinkeinoelämässä ja maaseutuyhteisöissä tasapainoinen aluekehitys muun muassa toimilla, joilla luodaan ja säilytetään työpaikkoja?

30.	Missä määrin maaseudun kehittämisohjelmalla on edistetty innovointia?

LIITE VI

Seuranta- ja arviointijärjestelmässä hyödynnettävien teknistä apua koskevien asiakirjojen keskeiset osatekijät

Yksi maaseudun kehittämisen seuranta- ja valvontajärjestelmän keskeisistä osatekijöistä on tekninen apu, jota annetaan jäsenvaltioille, arvioijille ja muille arvioinnissa mukana oleville sidosryhmille parantamaan arviointivalmiuksia ja arviointitoimien laatua ja johdonmukaisuutta. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa teknistä apua koskevia asiakirjoja, jossa käsitellään seuraavia aiheita:

Seloste kustakin yhteisestä indikaattorista, myös kunkin indikaattorin määritelmä; yhteys toimenpidelogiikkaan; mittayksikkö; menetelmät, joita käytetään arvojen määrittämiseksi; tiedot, jotka tarvitaan, ja tietolähteet; tiedot tietojenkeruusta, myös tietojenkeruusta vastaava taho ja tietojenkeruun tiheys; raportointia koskevat vaatimukset.

Metodologinen ohjaus jäsenvaltioiden ja arvioijien tukemiseksi, jotta pystytään täyttämään seuranta- ja arviointijärjestelmän vaatimukset, kattaen eri osatekijät, mukaan lukien arviointimenetelmät ja arvioinnissa sovellettavat lähestymistavat, sekä tuen antaminen erityisissä kysymyksissä, kuten yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen arvioiminen.

Ohjaus, jota annetaan maaseudun kehittämisohjelmien ennakkoarvioinnista ja joka kattaa ennakkoarvioinnin tavoitteet, itse prosessin, mukana olevien toimijoiden roolit ja ennakkoarvioinnin laajuuden ja tarjoaa metodologista tukea soveltuvista lähestymistavoista ja menetelmistä sekä ohjeellisia malleja sisältävän työkalupakin.

Ohjaus, jota annetaan arviointisuunnitelmien valmistelusta ja joka kattaa suunnitelman tavoitteet ja tarjoaman hyödyn, osatekijät, jotka suunnitelman on sisällettävä, ja suositukset sovellettavista tarkoituksenmukaisista menettelyistä. Samalla käsitellään hallinnointiin ja toteutukseen liittyviä näkökohtia ja esitellään ohjeellisia malleja, joita valmistelussa voidaan hyödyntää.

Ohjaus, jota annetaan korvaavien indikaattoreiden laatimisesta ja käytöstä; korvaavat indikaattorit on tarkoitettu erityisesti alueellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin; kuvataan korvaavien indikaattoreiden käyttötarkoitusta ja ominaisuuksia sekä yksilöidään tietoja ja menetelmiä, joita voitaisiin käyttää, jos tällaisia indikaattoreita tarvitaan.

6)	Ohjaus, jota annetaan indikaattorisuunnitelmasta ja joka kattaa suunnitelmaan sisällytettävät osatekijät, sovellettavat säännöt ja mallitaulukot.

7)	Ohjaus, jota annetaan seurannasta ja joka kattaa vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin sisällytettävät osatekijät sekä sovellettavat säännöt ja mallitaulukot.

8)	Ohjaus, jota annetaan täydentävien tulosindikaattoreiden arvojen arvioimisesta ja joka kattaa asianmukaisen hankepopulaation yksilöimisen, otantastrategiat, tarkoituksenmukaiset menetelmät, tietolähteet ja arviointitekniikat.

Ohjaus, jota annetaan maaseudun kehittämisohjelmien vaikutusten arvioinnista, kattaen vaikutusindikaattoreiden käyttötarkoituksen ja käytön, maaseudun kehittämispolitiikan ja muun politiikan väliset yhteydet, seikat, joilla on vaikutusta vaikutusindikaattoreiden arvoihin, ja ehdotetut menetelmät maaseudun kehittämisen toimenpiteiden nettovaikutuksen arvioimiseksi.

10)	Ohjaus, jota annetaan maaseudun kehittämisen yleisistä arviointikysymyksistä, mukaan lukien yhteydet toimenpidelogiikkaan ja yhteisiin indikaattoreihin; ehdotetaan millaisia lisätietoja, arviointikriteereitä ja mahdollisia eri lähestymistapoja voitaisiin hyödyntää kysymyksiin vastaamiseksi.

11)

Ohjaus, jota annetaan vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmien jälkiarvioinnista ja joka kattaa tavoitteet, sovellettavan menettelyn sekä jälkiarvioinnin laajuuden; tarjotaan metodologista tukea, yksilöidään hyvä toimintatapoja ja esitellään ohjeellisia malleja, joita arvioinnissa voidaan hyödyntää.

LIITE VII

Vuotuisten täytäntöönpanokertomusten rakenne ja sisältö (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artikla ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 75 artikla)

1. Keskeiset tiedot ohjelman toteutuksesta ja prioriteeteista

a) Rahoitustiedot

Tiedot rahoituksen toteutumisesta: jokaisen toimenpiteen ja kohdealan osalta on esitettävä selvitys aiheutuneista menoista, jotka on sisällytetty menoilmoituksiin. Siinä on esitettävä aiheutuneet julkiset kokonaismenot sekä takaisinperinnät ja oikaisut, jotka jäsenvaltiot ovat tehneet edellisen kalenterivuoden kuluessa.

b) Yhteiset ja ohjelmakohtaiset indikaattorit sekä määrälliset tavoitteet

Tiedot maaseudun kehittämisohjelman toteuttamisesta mitattuna yhteisillä ja erityisillä indikaattoreilla, mukaan lukien edistyminen kullekin kohdealalle asetuissa tavoitteissa, ja tiedot toteutuneesta tuotoksesta verrattuna indikaattorisuunnitelmassa esitettyyn suunniteltuun tuotokseen. Vuonna 2017 jätettävästä vuotuisesta täytäntöönpanokertomuksesta alkaen se, miten on edistytty tuloskehyksessä asetettujen välitavoitteiden saavuttamisessa (taulukko F). Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanovaiheesta esittämällä tiedot rahoitussitoumuksista toimenpiteittäin ja kohdealoittain; se, miten tavoitteiden saavuttamisessa ennakoidaan edistyttävän.

Taulukot:

—	Taulukko A: Sidotut menot toimenpiteittäin ja kohdealoittain

—	Taulukko B: Toteutunutta tuotosta koskevat indikaattorit toimenpiteittäin ja kohdealoittain

—	Taulukko C: Asiaan liittyvien tuotosten ja toimenpiteiden erittely aluetyypin, sukupuolen ja/tai iän mukaan

—	Taulukko D: Edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa

—	Taulukko E: Siirtymäkauden toimenpiteiden seuranta

—	Taulukko F: Tuloskehysindikaattoreiden saavuttaminen

2. Arviointisuunnitelman toteuttamisessa saavutettu edistyminen on esitettävä seuraavalla tavalla:

a)	Kuvaus mahdollisista muutoksista, joita on tehty maaseudun kehittämisohjelman arviointisuunnitelmaan vuoden aikana, ja perustelut.

b)	Kuvaus vuoden aikana toteutetuista arviointitoimista (pitäen mielessä arviointisuunnitelman 3 jakson).*

c)	Kuvaus toimista, joita on toteutettu tietojen toimittamisen ja tiedonhallinnan osalta (pitäen mielessä arviointisuunnitelman 4 jakson).*

d)	Luettelo toteutetuista arvioinneista, myös tieto siitä, millä verkkosivustolla ne on julkaistu.

e)	Luettelo toteutetuista arvioinneista keskittyen arviointihavaintoihin.

f)	Kuvaus viestintätoimista, jotka on toteutettu arviointihavaintojen julkaisemiseksi (pitäen mielessä arviointisuunnitelman 6 jakson).*

g)	Kuvaus arviointitulosten vuoksi toteutetuista jatkotoimista (pitäen mielessä arviointisuunnitelman 6 jakson).*

*	On viitattava arviointisuunnitelmaan, kuvattava kaikki toteutuksessa havaittuja vaikeuksia ja ilmoitettava, mihin ratkaisuihin on päädytty tai mitä ratkaisuja on ehdotettu.

3. Seikat, jotka vaikuttavat ohjelman ja toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuteen

Kuvaus toimista, joita hallintoviranomainen ja seurantakomitea ovat toteuttaneet varmistaakseen ohjelman laadukkaan ja tehokkaan toteuttamisen erityisesti kun kyseessä ovat ohjelman hallinonnissa havaitut ongelmat ja mahdollisesti toteutetut korjaavat toimenpiteet varsinkin komission esitettyä huomautuksia.

4. Toimet, joita on toteutettu teknisen avun ja ohjelman julkistamiseen liittyvien vaatimusten suhteen

Jos teknisessä avussa katetaan kansallisen maaseutuverkoston perustaminen ja toiminta, kertomuksessa on kuvattava, mitä toimia on toteutettu ja mikä on nykytilanne kansallisen maaseutuverkoston perustamisen ja verkoston toimintasuunnitelman toteuttamisen suhteen.

Minkälaisin toimin on varmistettu ohjelman julkistaminen (tämän asetuksen 13 artikla).

5. Toimet, jotka on toteutettu ennakkoehtojen täyttämiseksi (tapauksen mukaan vuonna 2017 ja vuonna 2016)

Kuvaus toimista, joita on toteutettu prioriteetti/kohdeala/toimenpidekohtaisesti, jotta täytettäisiin sovellettavat prioriteettisidonnaiset ja yleiset ennakkoehdot, jotka eivät täyttyneet tai täyttyivät osittain silloin kun maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin. On mainittava kriteerit, jotka eivät täyttyneet tai täyttyivät vain osittain, mahdollinen strategia, säädös tai muu asiaan liittyvä asiakirja, myös asianomaiset jaksot ja pykälät, ja kriteereiden täyttymisestä vastaavat tahot. Tarvittaessa jäsenvaltiot voivat tämän kuvauksen täydentämiseksi toimittaa selvennyksiä tai lisätietoja.

6. Kuvaus alaohjelmien toteuttamisesta

Vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten on sisällettävä myös tiedot täytäntöönpanosta mitattuna yleisillä ja erityisillä indikaattoreilla, mukaan lukien edistyminen alaohjelman indikaattorisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, ja tiedot toteutuneesta tuotoksesta ja toteutuneista menoista verrattuna alaohjelmassa esitettyyn suunniteltuun tuotokseen ja esitettyihin suunniteltuihin menoihin.

7. Arviointi tiedoista ja edistymisestä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa

Vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten on sisällettävä myös seuraavat arviointitoimien ansiosta saadut tiedot:

Raportointi ohjelman saavutuksista ja näiden saavutusten määrällinen esittäminen erityisesti arvioimalla täydentäviä tulosindikaattoreita ja tarkastelemalla asiaan liittyviä arviointikysymyksiä.

Vuonna 2019 toimitettavan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen on sisällettävä myös seuraavat arviointitoimien ansiosta saadut tiedot:

Raportointi edistymisestä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa sekä ohjelman vaikutuksesta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian saavuttamiseen muun muassa arvioimalla ohjelman nettovaikutusta YMP:n vaikutusindikaattoreiden arvoissa tapahtuneisiin muutoksiin ja tarkastelemalla asiaan liittyviä arviointikysymyksiä.

8. Toimien toteuttaminen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 6, 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen periaatteiden huomioon ottamiseksi

Vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten on sisällettävä myös seuraavat tiedot:

a) Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjimättömyys (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 artikla)

Arviointi toimista, joita on toteutettu sen varmistamiseksi, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja sukupuolinäkökohtien integrointi otetaan huomioon ja niitä edistetään ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa, myös ohjelmien seurannan, raportoinnin ja arvioinnin osalta.

b) Kestävä kehitys (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 8 artikla)

Arviointi toimista, joita on toteutettu sen varmistamiseksi, että maaseuturahaston tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys sekä saastuttaja maksaa -periaate huomioiden se, että unioni edistää ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista perussopimuksen 11 artiklan ja 91 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Lisäksi on toimitettava tiedot ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnetystä tuesta (ilmastonmuutoksen seuranta).

c) Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden rooli ohjelman täytäntöönpanossa

Arviointi toimista, joita on toteutettu sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kumppanit ovat mukana edistymiskertomusten valmistelussa ja kaikissa ohjelman täytäntöönpanovaiheissa, mukaan lukien osallistumalla ohjelmien seurantakomiteoihin mainitun asetuksen 48 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja kansallisen maaseutuverkoston toimintaan.

9. Edistyminen yhdennetyn lähestymistavan varmistamisessa

Vuonna 2019 toimitettavan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen on sisällettävä myös seuraavat tiedot:

Kuvaus siitä, miten yhdennetyn lähestymistavan soveltamisessa maaseuturahaston ja muiden unionin rahoitusvälineiden käyttöön maaseutualueiden alueellisessa kehittämisen tukemiseksi on edistytty, mukaan lukien paikallisten kehittämisstrategioiden avulla.

10. Rahoitusvälineiden käyttöönottoa koskeva kertomus (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artikla)

Vuotuisten täytäntöönpanokertomusten liitteenä on oltava seuraavat:

erityinen kertomus toimista, joihin sisältyy rahoitusvälineitä. Kyseisen kertomuksen sisällöstä säädetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan 2 kohdassa, ja kertomus on toimitettava ERI-rahastojen mallin mukaisesti.

31.7.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/69

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 809/2014,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 58 artiklan 4 kohdan, 62 artiklan 2 kohdan a–f ja h alakohdan, 63 artiklan 5 kohdan, 77 artiklan 8 kohdan, 78 artiklan, 96 artiklan 4 kohdan ja 101 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetään perussäännöistä, jotka koskevat muun muassa jäsenvaltioiden velvoitteita unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Kyseisellä asetuksella perustetun uuden oikeudellisen kehyksen moitteettoman toiminnan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissiolle on siirretty toimivalta antaa tiettyjä sääntöjä, jotka koskevat hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia, pinta-alojen mittausta, tapauksia, joissa tukihakemuksia ja maksupyyntöjä voidaan korjata, osittaisten tai täysimääräisten peruutusten soveltamista ja laskentaa, aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperintää ja seuraamuksia, hallinnollisten seuraamusten soveltamista ja laskentaa, sähköiselle tietokannalle asetettuja vaatimuksia, tukihakemuksia ja maksupyyntöjä sekä tukioikeushakemuksia hakemusten viimeinen jättöpäivä mukaan luettuna, tarkastusten tekemistä, tilojen siirtoja, ennakkomaksuja, täydentäviin ehtoihin liittyviä velvollisuuksia koskevien tarkastusten tekemistä, täydentäviin ehtoihin liittyvien hallinnollisten seuraamusten laskentaa ja soveltamista sekä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, jäljempänä ’yhdennetty järjestelmä’, perussääntöjen yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellyttämiä teknisiä eritelmiä täydentävien ehtojen osalta.

(2)	Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta hallinto- ja valvontajärjestelmä toimisi asianmukaisesti tilanteissa, joissa saman tuensaajan osalta vastuussa on useampi kuin yksi maksajavirasto.

(3)

Tuensaajilla olisi oltava oikeus milloin tahansa peruuttaa tukihakemuksensa tai maksupyyntönsä kokonaan tai osittain, jos toimivaltainen viranomainen ei ole vielä ilmoittanut tuensaajalle tukihakemukseen tai maksupyyntöön sisältyvistä virheistä tai ilmoittanut paikalla tehtävästä tarkastuksesta. Tuensaajien olisi myös saatava korjata tai oikaista tukihakemukseen tai maksupyyntöihin ja mihin tahansa niitä tukeviin asiakirjoihin sisältyvät ilmeiset virheet, mihin tietyissä tapauksissa tarvitaan kansallisten viranomaisten hyväksyntä.

(4)

Olisi vahvistettava erityiset yksityiskohtaiset säännökset sen varmistamiseksi, että saman tuensaajan yhteen tai useampaan tukihakemukseen tai maksupyyntöön sovellettavia eri vähennyksiä sovelletaan kohtuudenmukaisesti. Sen vuoksi olisi määriteltävä, missä järjestyksessä kuhunkin suorien tukien järjestelmään tai maaseudun kehittämistoimenpiteeseen liittyvät mahdolliset eri vähennykset lasketaan yhdennetyn järjestelmän puitteissa.

(5)

Jotta voitaisiin varmistaa vilpittömässä mielessä toimimisen periaatteen yhdenmukainen soveltaminen koko unionissa, olisi säädettävä edellytyksistä, joilla kyseiseen periaatteeseen voidaan vedota perittäessä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten menojen käsittelyä, kun tarkastetaan ja hyväksytään tilejä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 nojalla.

(6)	Olisi vahvistettava säännöt seurauksille siitä, että siirretään kokonaisuudessaan tiloja, joihin yhdennetyn järjestelmän puitteissa kohdistuu tiettyjä suorien tukien järjestelmiin tai maaseudun kehittämistoimenpiteisiin liittyviä velvoitteita.

(7)

Jotta komissio pystyisi valvomaan yhdennettyä järjestelmää tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi toimitettava sille vuotuiset valvontatiedot ja -tilastot. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava vuosittain myös tilastotietoja yhdennetyn järjestelmän soveltamisalaan kuulumattomista maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevista tarkastuksista, mukaan luettuina kyseisten tarkastusten tulokset. Komissiolle olisi lisäksi ilmoitettava kaikista jäsenvaltioiden toteuttamista täydentäviin ehtoihin liittyvistä toimenpiteistä.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 75 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat maksaa suoria tukia ennakkomaksuina tietyin edellytyksin, joihin kuuluu muun muassa se, että hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset on saatu kyseisen hakuvuoden osalta päätökseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (2) 8 artiklassa säädetään, että asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan mukaisesti vahvistettua mukautusastetta sovelletaan vahvistetun kynnysarvon ylittäviin suoriin tukiin. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio voi kuitenkin mukauttaa suoriin tukiin sovellettavaa mukautusastetta käytettävissään olevien uusien tietojen perusteella 1 päivään joulukuuta asti. Näin ollen on mahdollista, että 16 päivänä lokakuuta ei ole vielä tiedossa rahoituskurin mukautusaste, jota voidaan soveltaa. Loppumaksussa olisi otettava 1 päivästä joulukuuta alkaen huomioon tuolloin sovellettava rahoituskurin mukautusaste.

(9)

Olisi luotava yleinen kehys yksinkertaistettujen menettelyjen käyttöönottamiseksi tuensaajan ja kansallisten viranomaisten välisiä tiedonantoja varten. Kehyksessä olisi etenkin säädettävä sähköisten välineiden käyttömahdollisuudesta. On kuitenkin erityisesti varmistettava, että näin välitettävät tiedot ovat täysin luotettavia ja että asiaankuuluvia menettelyjä sovelletaan ilman tuensaajien välistä syrjintää. Hallinnon yksinkertaistamiseksi tuensaajien ja kansallisten viranomaisten kannalta toimivaltaisten viranomaisten olisi myös voitava käyttää tukikelpoisuuden tarkistamiseksi tiettyjen tukien osalta suoraan sellaisia tietoja, jotka ovat kansallisten viranomaisten käytettävissä, sen sijaan, että tuensaajaa vaadittaisiin toimittamaan kyseiset tiedot.

(10)

Tehokkaiden tarkastusten mahdollistamiseksi niissä jäsenvaltioissa, jotka päättävät, että yhdennetyn järjestelmän puitteissa kaikki suoria tukia koskevat hakemukset ja kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteisiin liittyvät maksupyynnöt katetaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 4 kohdan mukaisesti yhdellä hakemuksella, olisi säädettävä, että kaikki jollain tavalla pinta-alaan liittyvää tukea koskevat tukihakemukset tai maksupyynnöt jätetään yhdellä hakemuksella ainoastaan kerran vuodessa.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava yhtenäishakemuksen ja/tai yhtenäisten maksupyyntöjen viimeiset jättöpäivät, jotka eivät saisi olla 15 päivän toukokuuta jälkeen, jotta tukihakemus ja maksupyynnöt voitaisiin käsitellä ja tarkastukset tehdä hyvissä ajoin. Viron, Latvian, Liettuan, Suomen ja Ruotsin olisi erityisten ilmasto-olojensa vuoksi kuitenkin saatava mahdollisuus vahvistaa myöhäisempi määräpäivä, joka ei saisi olla 15 päivän kesäkuuta jälkeen. Lisäksi olisi oltava mahdollista myöntää tapauskohtaisia poikkeuksia, jos se on jonakin tulevana vuonna tarpeen ilmasto-olojen vuoksi.

(12)

Tuensaajien olisi ilmoitettava yhtenäishakemuksessa maataloustarkoituksiin käytetyn pinta-alan lisäksi myös tukioikeutensa sekä suoraa tukea ja/tai maaseudun kehittämistukea koskevan tukikelpoisuuden vahvistamiseksi vaaditut tiedot. On kuitenkin paikallaan sallia, että jäsenvaltiot voivat poiketa tietyistä velvollisuuksista, jos kyseisenä vuonna myönnettäviä tukioikeuksia ei ole vielä vahvistettu lopullisesti.

(13)

Jotta tuensaajilla olisi mahdollisimman paljon joustonvaraa pinta-alan käyttöä koskevien suunnitelmien osalta, heidän olisi saatava mahdollisuus muuttaa yhtenäishakemustaan tai yhtenäistä maksupyyntöään tavanomaiseen kylvöpäivään asti sillä edellytyksellä, että kaikkia eri tukijärjestelmien tai tukitoimenpiteiden erityisvaatimuksia noudatetaan ja että toimivaltainen viranomainen ei ole vielä ilmoittanut tuensaajalle yhtenäishakemuksessa tai yhtenäisessä maksupyynnössä olevista virheistä tai paikalla tehdystä tarkastuksesta, jossa olisi havaittu virheitä muutettavassa osassa. Muutoksen tekemisen jälkeen olisi annettava mahdollisuus muuttaa vastaavia hakemusta tukevia asiakirjoja tai sopimuksia, jotka tuensaajan on toimitettava.

(14)	Koska tuensaajien vastuulla on toimittaa asianmukainen tukihakemus tai maksupyyntö, heidän olisi tehtävä esitäytettyyn lomakkeeseen tarvittavat korjaukset ja muutokset.

(15)

Pinta-alaan liittyviä tukijärjestelmiä koskevien tukihakemusten ja/tai pinta-alaan liittyviä tukitoimenpiteitä koskevien maksupyyntöjen yhteydessä tuensaajalle olisi toimitettava esitäytetty lomake sähköisessä muodossa ja vastaava graafinen aineisto paikkatietojärjestelmään perustuvan ohjelmistosovelluksen avulla, jäljempänä ’paikkatietoanalyysiin perustuva tukihakemuslomake’. Lomakkeen ansiosta tuensaajat tekevät vähemmän virheitä maatalousmaan pinta-aloja ilmoittaessaan ja hallinnolliset ristiintarkastukset tehostuvat. Koska paikkatietoanalyysiin perustuvalla tukihakemuslomakkeella ilmoitettava paikkatieto on aiempaa tarkempaa, seurantaan ja arviointiin on käytettävissä luotettavampaa tietoa. Sen vuoksi on syytä edellyttää, että tietystä päivästä alkaen kaikki kyseiset tukihakemukset ja/tai maksupyynnöt toimitetaan sähköisesti paikkatietoanalyysiin perustuvaa tukihakemuslomaketta käyttäen. Jos tuensaajat eivät kuitenkaan kykene käyttämään kyseistä lomaketta, toimivaltaisen viranomaisen olisi osoitettava tuensaajille vaihtoehtoinen tapa, jolla nämä voivat toimittaa tukihakemuksen ja/tai maksupyynnön. Toimivaltaisen viranomaisen olisi joka tapauksessa varmistettava, että ilmoitetut pinta-alat digitoidaan.

(16)

Hampun tuotantoon, vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen tai puuvillan lajikohtaiseen tukeen liittyvät erityistiedot olisi toimitettava yhdessä yhtenäishakemuksen kanssa tai myöhempänä ajankohtana, jos sen on tietojen luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista. Olisi myös säädettävä, että yhtenäishakemuslomakkeessa ilmoitetaan pinta-alat, joille ei haeta tukea. Koska on tärkeää, että tietyistä pinta-alan käytön tyypeistä on käytettävissä yksityiskohtaiset tiedot, kyseisiä käyttötyyppejä koskevat tiedot olisi ilmoitettava erikseen, kun taas muiden tyyppien osalta tiedot voidaan ilmoittaa yhden otsikon alla.

(17)

Jos tuensaajalla on asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklassa tarkoitettua, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin myönnettävää tukea (viherryttämistuki) saadakseen oltava maatalousmaalla ekologinen ala, tuensaajan olisi ilmoitettava ekologinen ala pinta-alaan liittyviä tukijärjestelmiä koskevien tukihakemustensa yhteydessä. Jos osa ekologista alaa koskevista velvoitteista täytetään alueellisella tasolla tai kollektiivisesti, ekologista alaa koskevaa ilmoitusta olisi täydennettävä erillisellä ilmoituksella ekologisista aloista, jotka pannaan täytäntöön alueellisesti tai kollektiivisesti.

(18)

Tehokkaan seurannan ja valvonnan mahdollistamiseksi pienviljelijäjärjestelmään osallistumista koskevassa hakemuksessa olisi oltava viittaus kyseisen tuensaajan jättämään yhtenäishakemukseen. Jotta pienviljelijäjärjestelmään liittyviä erityisedellytyksiä koskevat tarkastukset olisivat tehokkaita, kaikki tarvittavat tiedot olisi toimitettava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdassa säädettyä yksinkertaistettua hakumenettelyä noudattaen. Olisi lisäksi selvennettävä, että tuensaajat, jotka päättävät poistua pienviljelijäjärjestelmästä, olisi velvoitettava ilmoittamaan asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle hyvissä ajoin, jotta siirtyminen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III ja IV osaston mukaisiin tukiin olisi joustavaa.

(19)

Täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita koskevien tarkastusten mahdollistamiseksi myös niiden tuensaajien, joilla on käytössään maatalousmaata mutta jotka eivät hae mitään yhtenäishakemuksella haettavaa suoraa tukea ja/tai maaseudun kehittämistukea, olisi toimitettava tukihakemuslomake. On kuitenkin paikallaan sallia, että jäsenvaltiot voivat vapauttaa tuensaajat tästä velvollisuudesta, jos tiedot ovat jo viranomaisten käytettävissä.

(20)

Hakumenettelyjen yksinkertaistamiseksi jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan toimitettava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuensaajalle esitäytetyt lomakkeet, joissa esitetään tarvittavat tiedot, jotta tuensaaja pystyisi toimittamaan asianmukaisen tukihakemuksen tai maksupyynnön. Esitäytetty lomake olisi voitava suunnitella siten, että tuensaajan tarvitsee ainoastaan vahvistaa, ettei edellisenä vuonna toimitetun tukihakemuksen ja/tai hakupyynnön suhteen ole tapahtunut muutoksia.

(21)	Olisi annettava yhteiset säännökset tiedoista, jotka on sisällytettävä eläintukia koskeviin hakemuksiin tai maksupyyntöihin, jos jäsenvaltio hakee eläimiin liittyvää vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea tai jättää maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevan hakemuksen.

(22)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 (3) 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti tukia voidaan maksaa eläimiin liittyvän vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen tai maaseudun kehittämistoimenpiteiden puitteissa vain sellaisista eläimistä, jotka on tunnistettu ja rekisteröity asianmukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (4) tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 (5) mukaisesti. Sen vuoksi kyseisten tukijärjestelmien tai tukitoimenpiteiden puitteissa tukihakemuksia tai maksupyyntöjä toimittaville tuensaajille olisi annettava pääsy asiaankuuluviin tietoihin hyvissä ajoin.

(23)	On ehdottoman tärkeää, että tuensaajat toimittavat tukioikeuksia koskevat hakemukset ajoissa, jotta jäsenvaltiot voivat vahvistaa tukioikeudet. Sen vuoksi olisi asetettava hakemusten viimeinen jättöpäivä.

(24)

On tarpeen vahvistaa säännöt niitä tilanteita varten, joissa tukioikeuksia on myönnetty aiheettomasti erityisesti liian suureksi ilmoitettujen määrien perusteella tai joissa tukioikeudet on vahvistettu väärälle tasolle esimerkiksi siitä syystä, että ne on laskettu virheellisen viitemäärän perusteella. Olisi tehtävä selväksi, etteivät tukioikeuksien määrän ja/tai arvon mukautukset saisi johtaa siihen, että jäljelle jäävät tukioikeudet lasketaan järjestelmällisesti uudelleen. Tietyissä tapauksissa aiheettomasti myönnettyjä tukioikeuksia vastaavat määrät ovat hyvin pieniä mutta niiden perimisestä takaisin aiheutuu huomattavia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Yksinkertaisuuden vuoksi ja yhtäältä kustannusten ja hallinnollisen taakan ja toisaalta takaisin perittävän määrän tasapainottamiseksi olisi vahvistettava vähimmäismäärä, jota pienempiä määriä ei tarvitse periä takaisin.

(25)

Yhdennetyn järjestelmän kattamia tukijärjestelmiä ja tukitoimenpiteitä koskevien säännösten noudattamista olisi seurattava tehokkaasti. Tätä varten ja jotta seurannan taso olisi yhdenmukainen kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeen esittää yksityiskohtaisesti perusteet ja tekniset menettelyt suorien tukien järjestelmille, maaseudun kehittämistoimenpiteille ja täydentäville ehdoille vahvistettuja tukikelpoisuusperusteita, sitoumuksia ja muita velvoitteita koskevien hallinnollisten ja paikalla tehtävien tarkastusten suorittamista varten.

(26)	Olisi selvennettävä, että jos esimerkiksi paikalla tehtävissä tarkastuksissa tai viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää päivitettäessä käytetään kuvatulkintaa eikä kuvatulkinta johda vakuuttaviin tuloksiin, olisi tehtävä kenttätarkastuksia.

(27)

Ennakkoilmoitus tukikelpoisuutta tai täydentävien ehtojen noudattamista koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista olisi sallittava vain, jos ilmoitus ei uhkaa mitätöidä tarkastuksia, ja joka tapauksessa olisi sovellettava asianmukaisia määräaikoja. Jos täydentävien ehtojen kannalta olennaisia säädöksiä tai standardeja koskevien alakohtaisten erityissääntöjen mukaan paikalla tehtävistä tarkastuksista ei ilmoiteta etukäteen, olisi noudatettava kyseisiä sääntöjä.

(28)

Olisi säädettävä siitä, että jäsenvaltioiden on tarvittaessa yhdisteltävä eri tarkastuksia. Kuitenkin tiettyjen tukitoimenpiteiden yhteydessä paikalla tehtävät tarkastukset olisi jaettava koko vuodelle, jotta sitoumusten noudattaminen pystytään tarkistamaan. Yksi paikalla tehtävä tarkastus saisi kestää vain niin kauan kuin on tarpeen. Kuitenkin silloin, kun tukikelpoisuusperusteet, sitoumukset tai velvoitteet koskevat jotakin tiettyä ajanjaksoa, paikalla tehtävä tarkastus saattaa edellyttää tuensaajan osalta myöhempiä lisäkäyntejä. Tällaisia tapauksia varten olisi tarkennettava, että paikalla tehtävään tarkastukseen käytettävissä oleva aika olisi rajattava mahdollisimman lyhyeksi ja käyntien määrä mahdollisimman pieneksi.

(29)

Olisi varmistettava, että kaikkien todettujen noudattamatta jättämisten johdosta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet ja että ne otetaan huomioon tukia myönnettäessä. Tässä yhteydessä olisi tukikelpoisuusedellytysten täyttymistä tarkistettaessa otettava huomioon myös kaikki muiden kuin tarkastuksista suoraan vastuussa olevien elinten, yksiköiden ja organisaatioiden raportoimat noudattamatta jättämiset. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että tukien myöntämisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen kaikista tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattamista koskevien tarkastusten yhteydessä tehdyistä merkityksellisistä havainnoista. Tämä periaate olisi ulotettava koskemaan kaikkia julkisten tai yksityisten sertifiointielinten tekemiä havaintoja, kun on kyse tuensaajista, jotka ovat päättäneet täyttää viherryttämisvelvoitteensa sertifiointijärjestelmään kuuluvilla vastaavilla käytännöillä, mistä olisi ilmoitettava viherryttämistuen myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle. Lisäksi silloin, kun maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevissa tarkastuksissa tarkastetaan vastaavia käytäntöjä, kyseisten tarkastusten tulokset olisi ilmoitettava myös muille viranomaisille, joita asia koskee, jotta ne otettaisiin huomioon arvioitaessa myöhemmin tukikelpoisuutta viherryttämistuen saamisen osalta.

(30)	Jotta noudattamatta jättämiset voitaisiin havaita tehokkaasti hallinnollisissa tarkastuksissa, olisi vahvistettava erityisesti ristiintarkastusten sisältöä koskevat säännöt. Kaikkien noudattamatta jättämisten osalta olisi toteutettava jatkotoimet asianmukaista menettelyä noudattaen.

(31)

Jos kaksi tai useampia tuensaajia jättää samasta viitelohkosta samaa tukijärjestelmää tai tukitoimenpidettä koskevan tukihakemuksen ja/tai maksupyynnön ja liian suureksi tai päällekkäisesti ilmoitettu kokonaispinta-ala on viljelylohkoille määritellyn sallitun mittapoikkeaman rajoissa, jäsenvaltioiden olisi yksinkertaisuuden vuoksi voitava säätää kyseisten alojen pienentämisestä oikeassa suhteessa. Asianomaisilla tuensaajilla olisi kuitenkin oltava oikeus valittaa tällaisista päätöksistä.

(32)	Olisi määriteltävä tuensaajien vähimmäismäärä, joka eri tukijärjestelmissä on tarkastettava paikalla.

(33)

Tarkastusotos olisi pinta-alaan liittyviä tukijärjestelmiä koskevissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa määritettävä ositetun otannan menetelmällä, jotta hallinnollinen taakka pysyisi oikeasuhtaisena ja paikalla tarkastettavien tuensaajien määrä kohtuullisena. Ositetun otannan menetelmään olisi kuuluttava satunnaisotantaa koskeva osa, jotta virhetaso saataisiin edustavaksi. Viherryttämistukea, eläintukijärjestelmiä tai maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa otos olisi kuitenkin valittava osittain riskianalyysin perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen olisi vahvistettava riskitekijät alueilla, joilla on suurin virheriski. Riskianalyysin soveltuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi riskien arviointiperusteet olisi arvioitava ja saatettava ajan tasalle vuosittain ottaen huomioon kunkin arviointiperusteen merkitys vertaamalla satunnaisesti valittujen ja riskin perusteella valittujen otosten tuloksia keskenään, jäsenvaltion tilanne ja noudattamatta jättämisen luonne.

(34)	Tietyissä tapauksissa on aiheellista tehdä tarkastuksia paikalla ennen kuin kaikki hakemukset on otettu vastaan. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava valita osa tarkastusotoksesta ennen hakuajan päättymistä.

(35)	Paikalla tehtävien tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää, että tarkastukset tekevä henkilöstö on selvillä paikalla tehtävään tarkastukseen valitsemisen syystä. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tällaiset tiedot.

(36)	Jos paikalla tehtävissä tarkastuksissa todetaan huomattavaa noudattamatta jättämistä, paikalla tehtävien tarkastusten määrää olisi lisättävä seuraavana vuonna, jotta saavutettaisiin riittävä varmuustaso kyseessä olevien tukihakemusten ja maksupyyntöjen oikeellisuudesta.

(37)	On tarpeen vahvistaa edellytykset, joilla tiettyjä tukijärjestelmiä ja tukitoimenpiteitä koskevien paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärän vähentämistä voidaan pitää perusteltuna hyvin toimivan hallinnointi- ja valvontajärjestelmän ja hyväksyttävissä rajoissa pysyvien virhetasojen ansiosta.

(38)

Asianmukaisen seurannan ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi pinta-alaan liittyviä tukijärjestelmiä ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien paikalla tehtävien tarkastusten olisi katettava kaikki ilmoitetut viljelylohkot. Tiettyjen maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhteydessä paikalla tehtävän tarkastuksen olisi katettava myös muu kuin maatalousmaa. Yhdennetyn järjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi olisi sallittava viljelylohkojen tosiasiallisen mittauksen rajoittaminen satunnaisotokseen, joka kattaa 50 prosenttia ilmoitetuista viljelylohkoista. Otokseen perustuvien mittausten tulokset olisi ekstrapoloitava muuhun perusjoukkoon tai mittaukset olisi ulotettava kaikkiin ilmoitettuihin viljelylohkoihin.

(39)

Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat paikalla tehtävien tarkastusten osatekijöitä, tukikelpoisuusedellytysten tarkistamista sekä pinta-alan mittausmenetelmiä ja -välineitä, joita jäsenvaltioiden on käytettävä paikalla tehtävissä tarkastuksissa, jotta voidaan varmistaa, että mittausten laatu vastaa unionin tasolla laadittujen teknisten standardien edellyttämää laatua.

(40)

Olisi vahvistettava edellytykset kaukokartoituksen käytölle paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja säädettävä, että kenttätarkastuksia on tehtävä aina silloin, kun kuvatulkinnalla ei saada selviä tuloksia. Esimerkiksi sääolosuhteiden vuoksi saattaa käydä niin, ettei kaikista lohkoista ole tarpeeksi hyvää kuva-aineistoa kaikkien tukikelpoisuusedellytysten tarkastamista tai pinta-alamittauksen suorittamista varten. Tällaisissa tapauksissa paikalla tehtävä tarkastus olisi toteutettava tai sitä olisi täydennettävä perinteisin keinoin. Lisäksi on aiheellista edellyttää, että kaikkien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattamista tarkastettaessa käytetään samaa tarkkuustasoa kuin paikalla perinteisin keinoin tehtävässä tarkastuksessa.

(41)

Jotta kansalliset viranomaiset ja unionin toimivaltaiset viranomaiset voisivat toteuttaa jatkotoimet paikalla tehtyjen tarkastusten osalta, kyseisiä tarkastuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot olisi merkittävä tarkastuskertomukseen. Tuensaajalle tai tämän edustajalle olisi annettava mahdollisuus allekirjoittaa kertomus. Kaukokartoituksena paikalla tehtävien tarkastusten osalta jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää, että tätä mahdollisuutta saa käyttää ainoastaan silloin, kun tarkastuksessa paljastuu noudattamatta jättämisiä. Jos noudattamatta jättämisiä havaitaan, tuensaajan olisi saatava jäljennös kertomuksesta paikalla tehdyn tarkastuksen luonteesta riippumatta.

(42)	Komission asetuksen (EY) N:o 1082/2003 (6) pohjalta on laadittu erityiset tarkastussäännökset. Silloin kun kyseisen asetuksen nojalla tehdään tarkastuksia, tulokset olisi sisällytettävä tarkastuskertomukseen yhdennettyä järjestelmää varten.

(43)

Eläintukijärjestelmän tai eläimiin liittyvän tukitoimenpiteen soveltamisen valitsevien jäsenvaltioiden osalta olisi tarkennettava kyseisten tukijärjestelmien tai toimenpiteiden nojalla haettua suoraa tukea tai maaseudun kehittämistukea koskevien paikalla tehtävien tarkastusten ajoitus ja vähimmäissisältö. Tällaisten paikalla tehtävien tarkastusten suorittaminen on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin tarkastaa tehokkaasti tukihakemuksissa tai maksupyynnöissä taikka eläimiä koskevaan sähköiseen tietokantaan tehdyissä ilmoituksissa annettujen tietojen paikkansapitävyys. Paikalla tehtävissä eläintukijärjestelmiä tai eläimiin liittyviä tukitoimenpiteitä koskevissa tarkastuksissa olisi tarkastettava erityisesti tukikelpoisuusedellytysten täyttyminen, rekisterimerkintöjen paikkansapitävyys ja mahdolliset eläinpassit.

(44)

Jotta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja unionin toimivaltaiset viranomaiset voisivat toteuttaa jatkotoimet paikalla tehtyjen tarkastusten osalta, kyseisiä tarkastuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot olisi merkittävä tarkastuskertomukseen. Tuensaajalle tai tämän edustajalle olisi annettava mahdollisuus allekirjoittaa kertomus tarkastuksen aikana. Jos noudattamatta jättämisiä havaitaan, tuensaajan olisi saatava jäljennös kertomuksesta paikalla tehdyn tarkastuksen luonteesta riippumatta.

(45)	Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi olisi vahvistettava säännöt sellaisen järjestelmän toteuttamista varten, jota jäsenvaltioiden olisi käytettävä hampun tetrahydrokannabinolipitoisuuden toteamiseksi.

(46)	Jotta kuidun tuotantoon tarkoitettua hamppua koskevien velvoitteiden noudattamista voitaisiin valvoa tehokkaasti, on tarpeen säätää kukinnan jälkeisestä ajanjaksosta, jonka aikana tällaista hamppua ei saa korjata.

(47)	Yhdennetyn järjestelmän soveltamisalaan kuulumattomien maaseudun kehittämistoimenpiteiden osalta tarvitaan yksityiskohtaisempia sääntöjä hallinnollisten ja paikalla tehtävien tarkastusten organisoimista ja hallinnollisten seuraamusten laskemista varten.

(48)

Kyseisten toimenpiteiden erityispiirteiden vuoksi hallinnollisilla tarkastuksilla olisi tarkastettava unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön sekä sovellettavan maaseudun kehittämisohjelman vaatimusten noudattaminen, ja ne olisi kohdistettava kaikkiin sellaisiin tukikelpoisuusperusteisiin, sitoumuksiin ja muihin velvoitteisiin, jotka kyseisillä tarkastuksilla on mahdollista tarkastaa. Investointitoimien toteutumisen tarkastamiseksi hallinnollisiin tarkastuksiin olisi tavallisesti sisällyttävä tuettuun toimeen tai investointikohteeseen kohdistuva tarkastuskäynti.

(49)	Paikalla tehtävät tarkastukset olisi organisoitava satunnaisotoksen ja riskiin perustuvan otoksen pohjalta. Satunnaisotoksen osuuden olisi oltava tarpeeksi suuri edustavan virhetason aikaansaamiseksi.

(50)

Tarkastusten riittävyyden varmistamiseksi olisi paikalla tehtäviä tarkastuksia varten määriteltävä tarkastusten vähimmäismäärä. Tätä määrää olisi lisättävä, jos tarkastuksissa paljastuu huomattavaa noudattamatta jättämistä. Samoin jäsenvaltioiden olisi voitava vähentää kyseistä määrää, jos virhetasot ovat alle olennaisuusrajan ja hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat asianmukaisesti.

(51)	Paikalla tehtävien tarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen määritellä kyseisten tarkastusten sisältö.

(52)	Investointitoimille olisi tehtävä jälkitarkastukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (7) 71 artiklassa määritellyn pysyvyysvaatimuksen noudattamisen tarkastamiseksi. Näiden tarkastusten perusta ja sisältö olisi täsmennettävä.

(53)	Kokemus on osoittanut, että tiettyjä erityisiä maaseudun kehittämistoimenpiteitä ja jäsenvaltioiden aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen liittyviä menoja varten tarvitaan erityisiä valvontasäännöksiä.

(54)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaan hallinnollisia seuraamuksia ei määrätä, jos noudattamatta jättäminen on luonteeltaan vähäistä, myös kynnysarvolla ilmaistuna. Tiettyjen maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhteydessä olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten noudattamatta jättäminen määritellään vähäiseksi, myös siitä, miten asetetaan määrällinen kynnysarvo, joka ilmaistaan tukikelpoisen määrän prosenttiosuutena. Kyseinen kynnysarvo olisi määriteltävä, ja sen ylittyessä olisi sovellettava oikeasuhtaista hallinnollista seuraamusta.

(55)

Erilaisten täydentäviin ehtoihin liittyvien velvoitteiden noudattamisen seuraaminen edellyttää valvontajärjestelmän perustamista ja asianmukaisten hallinnollisten seuraamusten ottamista käyttöön. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden eri viranomaisten on ilmoitettava tiedot muun muassa tukihakemuksista, tarkastusotoksista ja paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksista. Olisi säädettävä kyseisen järjestelmän peruspiirteistä.

(56)

Asetuksella (EU) N:o 1306/2013 otetaan käyttöön täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita tuensaajille, jotka saavat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisia suoria tukia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (8) 46 ja 47 artiklan mukaisia viinialan tukia tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (9) 21 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan tai 28–31, 33 ja 34 artiklan mukaisia vuosipalkkioita, ja säädetään vähennysten ja poissulkemisten järjestelmästä, jota sovelletaan, jos velvoitteita ei täytetä. Kyseisen järjestelmän yksityiskohdat olisi vahvistettava.

(57)

Täydentäviä ehtoja koskevat tarkastukset voidaan saattaa päätökseen ennen kuin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitetut tuet ja vuosipalkkiot on otettu vastaan tai sen jälkeen. Erityisesti, jos kyseisiä tarkastuksia ei voida saattaa päätökseen ennen kuin mainitut tuet ja vuosipalkkiot on otettu vastaan, tuensaajan maksettavaksi hallinnollisen seuraamuksen johdosta tuleva määrä olisi perittävä takaisin tämän asetuksen mukaisesti tai tasauksella.

(58)	Olisi vahvistettava säännöt viranomaisista, jotka vastaavat täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita koskevasta valvontajärjestelmästä jäsenvaltioissa.

(59)

Olisi vahvistettava tarkastusten vähimmäismäärä täydentäviin ehtoihin liittyvien velvoitteiden noudattamisen tarkastamista varten. Kyseiseksi tarkastusten määräksi olisi vahvistettava vähintään 1 prosentti kunkin valvontaviranomaisen toimivalta-alueeseen kuuluvien, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitettujen tuensaajien kokonaismäärästä, ja tämä määrä olisi valittava tarkoituksenmukaisen riskianalyysin perusteella.

(60)	Tarkastusotoksen laskemiseksi asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitetun henkilöryhmän erityistapauksessa jäsenvaltioille olisi annettava joustonvaraa päättää, tarkastellaanko ryhmää kokonaisuutena vai jokaista sen jäsentä erikseen.

(61)	Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus noudattaa tarkastusten vähimmäismäärää kunkin toimivaltaisen valvontaviranomaisen tasolla, maksajaviraston tasolla taikka säädöksen tai standardin tai säädös- tai standardiryhmän tasolla.

(62)

Jos säädökseen tai standardeihin sovellettavassa erityislainsäädännössä säädetään tarkastusten vähimmäismääristä, jäsenvaltioiden olisi noudatettava kyseisiä määriä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin saatava soveltaa täydentäviä ehtoja koskeviin paikalla tehtäviin tarkastuksiin yhtenäistä tarkastusten määrää. Jos jäsenvaltio käyttää tätä mahdollisuutta, kaikista alakohtaisen lainsäädännön mukaisissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa havaituista noudattamatta jättämisistä olisi ilmoitettava ja niiden osalta olisi toteutettava jatkotoimet täydentävien ehtojen puitteissa.

(63)	Kun kyseessä ovat täydentäviin ehtoihin liittyvät velvoitteet neuvoston direktiivin 96/22/EY (10) yhteydessä, olisi yksinkertaisuuden vuoksi katsottava, että tässä asetuksessa asetettu vähimmäismäärää koskeva vaatimus täyttyy, kun sovelletaan seurantasuunnitelmien otoskokoa.

(64)	Jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi joustonvaraa tarkastusten vähimmäismäärän saavuttamiseksi, ja tätä varten niiden olisi voitava käyttää muiden paikalla tehtävien tarkastusten tuloksia tai vaihtaa tuensaajia.

(65)

Valvontajärjestelmän heikentymisen estämiseksi etenkin silloin, kun valitaan otosta täydentäviä ehtoja koskeviin paikalla tehtäviin tarkastuksiin, tarkastuksen vähimmäisotosta laskettaessa ei saisi ottaa huomioon vähimmäissäännön osalta tehtäviä seurantatarkastuksia, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdassa.

(66)

Jos täydentävien ehtojen osalta todetaan merkitsevää noudattamatta jättämistä, paikalla tehtävien tarkastusten määrää olisi lisättävä seuraavana vuonna, jotta kyseessä olevien tukihakemusten oikeellisuudesta saavutettaisiin hyväksyttävä varmuustaso. Lisätarkastukset olisi kohdistettava kyseessä oleviin säädöksiin tai standardeihin.

(67)	Kun vähimmäissääntöä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on tärkeää vahvistaa tuensaajien prosenttiosuus, joka olisi tarkastettava sen toteamiseksi, että havaitut noudattamatta jättämiset on korjattu.

(68)

Tarkastusotos täydentävien ehtojen noudattamisen tarkastamista varten olisi valittava osittain riskianalyysin ja osittain satunnaisotannan perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen olisi vahvistettava riskitekijät, koska sillä on paremmat edellytykset valita merkitykselliset riskitekijät. Soveltuvan ja tehokkaan riskianalyysin varmistamiseksi analyysin tehokkuutta olisi arvioitava ja analyysi olisi päivitettävä vuosittain siten, että otetaan huomioon kunkin riskitekijän merkitys, verrataan satunnaisotannan ja riskiin perustuvan otannan tuloksia keskenään ja otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne.

(69)

Täydentävien ehtojen noudattamista koskevien paikalla tehtävien tarkastusten otoksen valintaa voidaan parantaa sallimalla jäsenvaltioiden ottaa huomioon riskianalyysi, joka koskee tuensaajan osallistumista asetuksen (EU) N:o 1306/2013 12 artiklassa säädettyyn maatilojen neuvontajärjestelmään sekä tuensaajien osallistumista asiaankuuluviin sertifiointijärjestelmiin. Samalla kun osallistuminen otetaan huomioon, olisi kuitenkin osoitettava, että kyseisiin järjestelmiin osallistuvat tuensaajat edustavat pienempää riskiä kuin järjestelmiin osallistumattomat tuensaajat.

(70)	Tietyissä tapauksissa on aiheellista tehdä paikalla täydentäviin ehtoihin liittyviä tarkastuksia jo ennen kuin kaikki hakemukset on otettu vastaan. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava valita tarkastusotos osittain ennen hakuajan päättymistä.

(71)

Yleinen sääntö on, että tarkastusotos täydentävien ehtojen noudattamisen tarkastamista varten olisi valittava kaikkien niiden asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitettujen tuensaajien joukosta, joiden osalta kyseessä oleva toimivaltainen valvontaviranomainen on vastuussa. Tästä säännöstä poiketen otokset voidaan valita erikseen kustakin kolmesta tuensaajaluokasta. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita tarkastusotos käyttäen perustana tukikelpoisuusperusteita koskeviin paikalla tehtäviin tarkastuksiin valittuja tuensaajia koskevia otoksia. Lisäksi menettelyjen yhdistelmä olisi sallittava vain siinä tapauksessa, että se parantaa valvontajärjestelmän tehokkuutta.

(72)	Jos paikalla tehtäviin tarkastuksiin valitaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitettu henkilöryhmä, olisi varmistettava, että asianomaisten vaatimusten ja standardien noudattaminen tarkastetaan sen jokaisen jäsenen osalta.

(73)

Täydentäviä ehtoja koskevat paikalla tehtävät tarkastukset edellyttävät yleensä useita käyntejä samalle tilalle. Tarkastuksista tuensaajille ja viranomaisille aiheutuvan taakan vähentämiseksi olisi oltava mahdollista rajoittaa tarkastukset yhteen käyntiin. Tarkastuskäynnin ajankohta olisi täsmennettävä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin varmistettava, että vaatimusten ja standardien noudattamista koskeva edustava ja tehokas tarkastus tehdään saman kalenterivuoden aikana.

(74)	Paikalla tehtävien tarkastusten rajoittaminen vähintään puolet kyseessä olevista lohkoista käsittävään otokseen ei saisi tarkoittaa sitä, että mahdollista asiaankuuluvaa seuraamusta supistetaan samassa suhteessa.

(75)

Täydentäviä ehtoja koskevien paikalla tehtävien tarkastusten yksinkertaistamiseksi ja olemassa olevan tarkastuskapasiteetin käyttämiseksi paremmin olisi oltava mahdollista korvata tiloilla tehtävät tarkastukset hallinnollisilla tarkastuksilla, jos ne ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin tarkastukset, jotka paikalla tehtäisiin.

(76)

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi täydentäviin ehtoihin liittyviä tarkastuksia paikalla tehdessään voitava käyttää tiettyihin vaatimuksiin tai standardeihin liittyviä puolueettomia indikaattoreita. Kyseisten indikaattoreiden olisi kuitenkin kytkeydyttävä suoraan vaatimuksiin tai standardeihin, joita ne koskevat, ja niiden olisi katettava kaikki tarkastettavat näkökohdat.

(77)

Paikalla tehtävät tarkastukset olisi tehtävä sen kalenterivuoden aikana, jona asianomaiset tukihakemukset ja maksupyynnöt on jätetty. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan mukaisiin viinialan tukijärjestelmiin liittyvien hakijoiden osalta kyseiset tarkastukset voidaan tehdä milloin tahansa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmoitetun ajanjakson aikana.

(78)

Olisi vahvistettava säännöt täydentäviä ehtoja koskevien yksityiskohtaisten erityisten tarkastuskertomusten laatimiseksi. Kentällä toimivien erikoistuneiden tarkastajien olisi ilmoitettava havainnoistaan ja niiden vakavuudesta, jotta maksajavirasto voi tehdä niihin liittyvät vähennykset tai tapauksen mukaan päättää poissulkemisista asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa lueteltujen tukien ja vuosipalkkioiden osalta.

(79)	Paikalla tehtävän tarkastuksen tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää, että tarkastukset tekevä henkilöstö on selvillä sitä, miksi kyseinen tuensaaja on valittu paikalla tehtävän tarkastuksen kohteeksi. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tällaiset tiedot.

(80)

Tiedot täydentäviä ehtoja koskevien tarkastusten tuloksista olisi saatettava kaikkien niiden maksajavirastojen saataville, jotka vastaavat täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten alaisten eri tukien hallinnoinnista, jotta sovellettaisiin tarkoituksenmukaisia vähennyksiä havaintojen edellyttämällä tavalla.

(81)

Tuensaajille olisi ilmoitettava mahdollisesta paikalla tehdyn tarkastuksen tuloksena todetusta noudattamatta jättämisestä. On aiheellista säätää määräajasta, jonka kuluessa tuensaajien olisi saatava kyseinen tieto. Ei kuitenkaan saisi olla mahdollista, että asianomaiset tuensaajat välttyvät todetun noudattamatta jättämisen seuraamuksilta, jos kyseinen määräaika ylittyy.

(82)	Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäissäännön ja 99 artiklan 2 kohdassa säädetyn varhaisvaroitusjärjestelmän osalta olisi selvennettävä, että velvoitetta ilmoittaa tuensaajalle korjaavista toimista ei sovelleta, jos tuensaaja on jo toteuttanut välittömiä toimia.

(83)	Olisi vahvistettava noudattamatta jättämisen korjaamista koskevista vaatimuksista tilanteissa, joissa jäsenvaltio päättää olla soveltamatta noudattamatta jättämiseen hallinnollisia seuraamuksia asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdassa ja 99 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti.

(84)	Tarkastukseen osallistuvien osapuolten välisen tiedonkulun parantamiseksi olisi säädettävä siitä, että asiaankuuluvat todistusasiakirjat lähetetään pyydettäessä maksajavirastolle tai koordinoivalle viranomaiselle tai saatetaan näiden käytettäväksi.

(85)

Niiden asiaankuuluvien tukihakemusten tai maksupyyntöjen osalta, jotka on jätetty sen kalenterivuoden aikana, jolta havainto on, hallinnollista seuraamusta olisi sovellettava tuensaajalle myönnettyyn tai myönnettävään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa lueteltujen tukien kokonaismäärään. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan mukaisia viinialan tukijärjestelmiä koskevien hakijoiden osalta hallinnollista seuraamusta olisi sovellettava kyseisten artiklojen mukaisia tukijärjestelmiä koskevan hakemuksen perusteella saatuun kokonaismäärään. Rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan toimenpiteen osalta kokonaismäärä olisi jaettava kolmella.

(86)

Jos kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitettu henkilöryhmä, ryhmän jäsenen noudattamatta jättämiseen liittyvä vähennys olisi laskettava asiaankuuluvien täydentäviä ehtoja koskevien säännösten mukaisesti. Tulokseksi saatua vähennysprosenttia olisi sovellettava ottaen huomioon, että täydentäviin ehtoihin liittyvät velvoitteet ovat yksilökohtaisia, ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Olisi kuitenkin jätettävä jäsenvaltioiden päätettäväksi, olisiko kyseistä vähennystä sovellettava ryhmään vai ainoastaan niihin jäseniin, jotka eivät ole noudattaneet vaatimuksia.

(87)	Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset menettely- ja tekniset säännöt täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita koskevien hallinnollisten seuraamusten laskemiseksi ja soveltamiseksi.

(88)	Vähennykset ja poissulkemiset olisi arvioitava tapahtuneen noudattamatta jättämisen vakavuuden mukaan, ja niillä olisi voitava sulkea tuensaaja jopa kokonaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa lueteltujen tukien ulkopuolelle seuraavana kalenterivuonna.

(89)	Suorien tukien komitea ja maaseudun kehittämiskomitea eivät ole antaneet lausuntoa puheenjohtajan asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamista koskevat säännöt seuraavien osalta:

a)	ilmoitukset, jotka jäsenvaltioiden on annettava komissiolle unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevien velvoitteidensa mukaisesti;

b)	hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset, jotka jäsenvaltioiden on tehtävä tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattamisen osalta;

c)	paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistaso sekä velvollisuus nostaa kyseistä tasoa ja mahdollisuus alentaa sitä;

d)	raportointi tehdyistä tarkastuksista ja todentamisista ja niiden tuloksista;

e)	viranomaiset, joiden vastuulla on vaatimusten noudattamista koskevien tarkastusten suorittaminen ja kyseisten tarkastusten sisältö;

f)	erityiset tarkastustoimenpiteet ja -menetelmät hampun tetrahydrokannabinolitasojen määrittämiseksi;

g)	järjestelmän perustaminen ja toiminta hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden tarkastamiseksi puuvillan lajikohtaista tukea varten;

h)	tapaukset, joissa tukihakemuksia ja maksupyyntöjä tai mitä tahansa muita tiedonantoja, hakemuksia tai pyyntöjä voidaan korjata ja oikaista niiden toimittamisen jälkeen;

i)	tukien osittaisen tai täysimääräisen peruutuksen soveltaminen ja laskeminen;

j)	aiheettomasti suoritettujen maksujen ja aiheettomasti myönnettyjen tukioikeuksien takaisinperintä, seuraamukset ja korkojen soveltaminen;

k)	hallinnollisten seuraamusten soveltaminen ja laskeminen;

l)	noudattamatta jättämisen määrittely vähäiseksi;

tukihakemukset, maksupyynnöt sekä tukioikeuksia koskevat hakemukset mukaan luettuna hakemusten viimeinen jättöpäivä, hakemuksiin sisällytettävien tietojen vähimmäismäärää koskevat vaatimukset, tukihakemusten muuttamista ja peruuttamista koskevat säännökset, vapautus tukihakemusten toimittamista koskevasta vaatimuksesta sekä säännökset, joilla jäsenvaltioille sallitaan yksinkertaistettujen menettelyjen soveltaminen;

n)	tarkastusten tekeminen sen todentamiseksi, että velvoitteita noudatetaan ja tukihakemuksessa tai maksupyynnössä ilmoitetut tiedot ovat oikeita ja täydellisiä mukaan luettuina paikalla tehtävien tarkastusten osalta sallittuja mittapoikkeamia koskevat säännöt;

o)	tekniset eritelmät, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston II luvun yhtenäistä täytäntöönpanoa varten;

p)	tilojen siirto;

q)	ennakkomaksut;

r)	täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita koskevien tarkastusten tekeminen, myös ottaen huomioon viljelijän osallistuminen maatilojen neuvontajärjestelmään ja sertifiointijärjestelmään;

s)	hallinnollisten seuraamusten soveltaminen ja laskeminen täydentäviin ehtoihin liittyvien velvoitteiden yhteydessä, myös siltä osin kuin tuensaajana on henkilöryhmä.

2 artikla

Tietojen vaihto suoran tuen hakemuksista, maaseudun kehittämistukea koskevista hakemuksista, maksupyynnöistä ja muista ilmoituksista

1. Tukijärjestelmien ja tukitoimenpiteiden hallinnoimiseksi asianmukaisesti olisi sellaisen jäsenvaltion, jossa useampi kuin yksi maksajavirasto vastaa suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden hallinnoimisesta saman tuensaajan osalta, toteutettava tarvittaessa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että suoran tuen hakemuksissa, maaseudun kehittämistukea koskevissa hakemuksissa, maksupyynnöissä ja muissa ilmoituksissa vaaditut tiedot saatetaan kaikkien asianomaisten maksajavirastojen käytettäväksi.

2. Jos tarkastuksia ei tee vastuussa oleva maksajavirasto, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että maksajavirasto saa riittävät tiedot tehdyistä tarkastuksista ja niiden tuloksista. Maksajaviraston on itse määriteltävä tarvitsemansa tiedot.

3 artikla

Suoran tuen hakemusten, maaseudun kehittämistukea koskevien hakemusten, maksupyyntöjen ja muiden ilmoitusten peruuttaminen

1. Suoran tuen hakemus, maaseudun kehittämistukea koskeva hakemus, maksupyyntö tai muu ilmoitus voidaan peruuttaa kirjallisesti osittain tai kokonaan milloin tahansa. Toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä tiedot tällaisesta peruutuksesta.

Jos jäsenvaltio käyttää 21 artiklan 3 kohdassa säädettyjä mahdollisuuksia, se voi säätää, että kirjallinen peruutus voidaan korvata eläimiä koskevaan sähköiseen tietokantaan tehdyllä tilalta poistettua eläintä koskevalla ilmoituksella.

2. Jos toimivaltainen viranomainen on jo ilmoittanut tuensaajalle 1 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa olevista noudattamatta jättämisistä tai jos toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut tuensaajalle aikomuksestaan tehdä tarkastus paikalla ja kyseisessä paikalla tehtävässä tarkastuksessa paljastuu noudattamatta jättäminen, peruutuksia ei sallita asiakirjojen niiden osien suhteen, joita noudattamatta jättäminen koskee.

3. Edellä olevan 1 kohdan mukaiset peruutukset asettavat tuensaajan asemaan, jossa hän oli ennen kyseessä olevien asiakirjojen tai niiden osan toimittamista.

4 artikla

Ilmeisten virheiden korjaaminen ja oikaiseminen

Tuensaajan toimittamia suoran tuen hakemuksia, maaseudun kehittämistukea koskevia hakemuksia, maksupyyntöjä tai mitä tahansa niitä tukevia asiakirjoja voidaan korjata tai oikaista milloin tahansa niiden jättämisen jälkeen, jos toimivaltainen viranomainen tunnistaa tapauksen kokonaisarvioinnin perusteella ilmeisiä virheitä, ja edellyttäen, että tuensaaja on toiminut vilpittömässä mielessä.

Toimivaltainen viranomainen voi tunnistaa ilmeiset virheet vain, jos ne ovat suoraan tunnistettavissa ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa ilmoitettuja tietoja koskevassa aineistotarkastuksessa.

5 artikla

Vähennysten, epäämisten, peruutusten ja seuraamusten soveltaminen

Jos noudattamattajättämistapaukseen, johon sovelletaan seuraamuksia komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 (11) IV osaston II luvun mukaisesti, liittyy myös peruutuksia tai seuraamuksia kyseisen asetuksen II osaston III ja IV luvun tai III osaston mukaisesti,

a)	delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 II osaston III ja IV luvussa tai III osastossa säädettyjä vähennyksiä, epäämisiä, peruutuksia tai seuraamuksia sovelletaan suoria tukia koskeviin järjestelmiin tai maaseudun kehittämistoimenpiteisiin yhdennetyn järjestelmän puitteissa;

delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 IV osaston II luvussa säädettyjä seuraamuksia sovelletaan niiden kyseiselle tuensaajalle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklan mukaisesti myönnettävien tukien kokonaismäärään, joita a alakohdassa tarkoitetut vähennykset, epäämiset, peruutukset tai seuraamukset eivät koske.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja vähennyksiä, epäämisiä, peruutuksia ja seuraamuksia sovelletaan tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muista unionin säännöksistä tai kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien lisäseuraamusten soveltamista.

6 artikla

Kutakin suorien tukien järjestelmää tai maaseudun kehittämistoimenpidettä koskevien vähennysten, epäämisten, peruutusten ja seuraamusten järjestys

1. Tuensaajalle jonkin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I luetellun järjestelmän mukaisesti myönnettävän tuen määrän päättävät jäsenvaltiot kyseisellä asetuksella sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 228/2013 (12) unionin syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston ja asetuksella (EU) N:o 229/2013 (13) Egeanmeren pieniä saaria koskeville ohjelmille vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2. Kutakin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I lueteltua järjestelmää sekä kutakin maaseudun kehittämistoimenpidettä koskevat vähennykset, peruutukset ja seuraamukset lasketaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 6 alakohdassa määritellyn yhdennetyn järjestelmän puitteissa seuraavassa järjestyksessä:

a)	delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 II osaston IV luvussa säädettyjä vähennyksiä ja seuraamuksia, kyseisen asetuksen 16 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia lukuun ottamatta, sovelletaan kaikkiin noudattamattajättämistapauksiin;

b)	a alakohdan soveltamisen tuloksena saatua määrää käytetään perustana laskettaessa delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 III osastossa säädettyjä epäämisiä;

c)	b alakohdan soveltamisen tuloksena saatua määrää käytetään perustana laskettaessa vähennyksiä, joita sovelletaan, jos hakemus on jätetty myöhässä delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 13 tai 14 artiklan mukaisesti;

d)	c alakohdan soveltamisen tuloksena saatua määrää käytetään perustana laskettaessa vähennyksiä, joita sovelletaan, jos viljelylohkoja on jätetty ilmoittamatta delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 16 artiklan mukaisesti;

e)	d alakohdan soveltamisen tuloksena saatua määrää käytetään perustana laskettaessa delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 III osastossa säädettyjä peruutuksia;

e alakohdan soveltamisen tuloksena saatua määrää käytetään perustana sovellettaessa

i)	asetuksen (EU) N:o 1307/2013 51 artiklan 2 kohdassa säädettyä lineaarista vähennystä;

ii)	asetuksen (EU) N:o 1307/2013 51 artiklan 3 kohdassa säädettyä lineaarista vähennystä;

iii)	asetuksen (EU) N:o 1307/2013 65 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyä lineaarista vähennystä;

iv)	asetuksen (EU) N:o 1307/2013 65 artiklan 4 kohdassa säädettyä lineaarista vähennystä;

v)	lineaarista vähennystä, jota on sovellettava, jos asetuksen (EU) N:o 1307/2013 41 artiklan mukaisesti maksettavat tuet ylittävät saman asetuksen 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetun kansallisen enimmäismäärän.

3. Edellä olevan 2 kohdan f alakohdan soveltamisen tuloksena saatua määrää käytetään perustana sovellettaessa

a)	asetuksen (EU) N:o 1307/2013 11 artiklassa säädettyä tukien vähennystä;

b)	lineaarisen vähennyksen prosenttia, joka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1307/2013 7 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

c)	asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklassa tarkoitettua mukautusastetta.

4. Edellä olevan 3 kohdan soveltamisen tuloksena saatua tukimäärää käytetään perustana laskettaessa delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 IV osaston II luvun mukaisesti täydentävien ehtojen noudattamatta jättämiseen sovellettavia vähennyksiä.

7 artikla

Aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperintä

1. Tuensaajan on maksettava takaisin aiheettomasti maksetut määrät sekä 2 kohdan mukaisesti laskettu korko, jos sitä sovelletaan.

2. Korko lasketaan tuensaajalle perintämääräyksessä ilmoitetun maksumääräajan, joka voi olla enintään 60 päivän kuluttua, ja palautus- tai vähennyspäivän väliselle ajalle.

Sovellettava korko lasketaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mutta se ei saa olla alempi kuin kansallisten säännösten mukaisesti määrien takaisinperinnässä sovellettava korko.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua takaisinmaksuvelvollisuutta ei sovelleta, jos maksu on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen tekemän virheen johdosta eikä tuensaaja ole voinut kohtuudella havaita virhettä.

Kuitenkin siinä tapauksessa, että virhe liittyy kyseisen maksun laskemisen kannalta merkityksellisiin tosiseikkoihin, ensimmäistä alakohtaa sovelletaan vain, jos takaisinperintäpäätöksestä ei ollut ilmoitettu 12 kuukauden kuluessa maksusta.

8 artikla

Tilojen siirto

1. Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)	’tilan siirrolla’ asianomaisten tuotantoyksiköiden myyntiä, vuokrausta tai muulla samankaltaisella liiketoimella tapahtuvaa siirtoa;

b)	’luopujalla’ tuensaajaa, jonka tila siirretään toiselle tuensaajalle;

c)	’tilan jatkajalla’ tuensaajaa, jolle tila siirretään.

2. Jos tila siirretään kokonaisuudessaan yhdeltä tuensaajalta toiselle tuensaajalle suoran tuen hakemuksen, maaseudun kehittämistukea koskevan hakemuksen tai maksupyynnön jättämisen jälkeen ja ennen kuin kaikki suoran tuen tai maaseudun kehittämistuen myöntämisedellytykset ovat täyttyneet, luopujalle ei myönnetä siirretyn tilan osalta suoraa tukea tai maaseudun kehittämistukea.

3. Luopujalle haettu suora tuki tai hänen pyytämänsä maksu myönnetään tilan jatkajalle, jos

a)	tilan jatkaja ilmoittaa siirrosta toimivaltaiselle viranomaiselle jäsenvaltion asettaman määräajan kuluessa ja hakee suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen maksamista;

b)	tilan jatkaja esittää kaikki toimivaltaisen viranomaisen vaatimat todisteet;

c)	kaikki suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen myöntämisedellytykset täyttyvät siirretyn tilan osalta.

4. Kun tilan jatkaja ilmoittaa tilan siirrosta toimivaltaiselle viranomaiselle ja hakee suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen maksamista 3 kohdan a alakohdan mukaisesti

a)	kaikki suoran tuen hakemukseen, maaseudun kehittämistukea koskevaan hakemukseen tai maksupyyntöön perustuvat luopujan ja toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisesta suhteesta johtuvat luopujan oikeudet ja velvollisuudet on siirrettävä tilan jatkajalle;

b)	kaikki luopujan ennen tilan siirtoa tekemät suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen myöntämiseksi tarvittavat toimet ja kaikki hänen tekemänsä ilmoitukset on luettava asiaankuuluvia unionin sääntöjä sovellettaessa tilan jatkajaa koskeviksi;

c)	siirrettyä tilaa on tarvittaessa pidettävä erillisenä tilana kyseisen hakuvuoden osalta.

5. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa päättää myöntää suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen luopujalle. Tällaisessa tapauksessa

a)	tilan jatkajalle ei myönnetä suoraa tukea eikä maaseudun kehittämistukea;

b)	jäsenvaltiot soveltavat 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjä vaatimuksia soveltuvin osin.

9 artikla

Ilmoitukset

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä heinäkuuta edeltävältä vuodelta valvontatiedot ja -tilastot kaikkien yhdennetyn järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien suoran tuen järjestelmien, maaseudun kehittämistoimenpiteiden sekä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklassa tarkoitettujen viinialan teknisen avun ja tukijärjestelmien osalta, erityisesti

a)	yksittäisten tuensaajien osalta tiedot tukihakemuksista ja maksupyynnöistä, ilmoitetut pinta-alat ja eläinmäärät ja/tai pinta-alat ja eläinmäärät, joille tukea on haettu, sekä tiedot paikalla tehdyistä tarkastuksista ja jälkitarkastuksista;

b)	tapauksen mukaan täydentävien ehtojen noudattamista koskevien tarkastusten tulokset mukaan luettuina asiaankuuluvat vähennykset ja poissulkemiset.

Kyseinen ilmoitus on tehtävä sähköisesti käyttäen komission jäsenvaltioiden käytettäväksi valvontatietojen ja -tilastojen siirtoa varten asettamia teknisiä eritelmiä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä heinäkuuta 2015 kertomus, jossa esitetään täydentäviin ehtoihin liittyvien vaatimusten noudattamisen valvomiseksi valitut vaihtoehdot sekä täydentäviin ehtoihin liittyviä vaatimuksia ja standardeja koskevista tarkastuksista vastaavat toimivaltaiset valvontaelimet. Kyseisessä kertomuksessa annettuihin tietoihin myöhemmin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava viipymättä.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä heinäkuuta kertomus, jossa esitetään vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen hallinnoimiseksi ja valvomiseksi edellisen kalenterivuoden osalta toteutetut toimenpiteet.

4. Yhdennetyn järjestelmän osaksi perustettua sähköistä tietokantaa käytetään tukena toimitettaessa komissiolle alakohtaisten sääntöjen edellyttämiä tietoja.

II OSASTO

YHDENNETTY HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ

I LUKU

Yleiset säännöt

10 artikla

Suoria tukia koskevat ennakkomaksut

Jäsenvaltiot voivat maksaa tuensaajille suoria tukia ennakkomaksuina soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklassa tarkoitettua rahoituskurin mukautusastetta tietyn vuoden tukihakemusten osalta. Tuensaajille 1 päivästä joulukuuta alkaen myönnettävässä loppumaksussa otetaan huomioon tuolloin sovellettava rahoituskurin mukautusaste vastaavan kalenterivuoden suorien tukien koko määrän osalta.

II LUKU

Tukihakemukset ja maksupyynnöt

1 jakso

Yhteiset säännökset

11 artikla

Menettelyjen yksinkertaistaminen

1. Jollei asetuksissa (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1307/2013, delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 640/2014 tai tässä asetuksessa toisin säädetä, jäsenvaltiot voivat sallia tai edellyttää, että kaikenlaiset tämän asetuksen nojalla sekä tuensaajalta viranomaisille että päinvastaiseen suuntaan annettavat tiedonannot toimitetaan sähköisessä muodossa edellyttäen, ettei tästä aiheudu syrjintää tuensaajien välillä ja että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet erityisesti sen varmistamiseksi, että

a)	tuensaaja tunnistetaan yksiselitteisesti;

b)	tuensaaja täyttää kaikki asianomaista suorien tukien järjestelmää tai maaseudun kehittämistoimenpidettä koskevat vaatimukset;

toimitetut tiedot ovat luotettavia asianomaisen suorien tukien järjestelmän tai maaseudun kehittämistoimenpiteen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi; jos käytetään delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 9 alakohdassa määriteltyyn eläimiä koskevaan sähköiseen tietokantaan sisältyviä tietoja, tietokannan varmuuden ja käytön on oltava riittäviä asianomaisen suorien tukien järjestelmän tai maaseudun kehittämistoimenpiteen hallinnoimiseksi moitteettomasti;

d)	jos liiteasiakirjoja ei voida toimittaa sähköisesti, toimivaltaiset viranomaiset saavat kyseiset asiakirjat määräajassa, joka muulla tavoin kuin sähköisesti tapahtuvalle toimitukselle on vahvistettu.

2. Jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa säädetyin edellytyksin säätää asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdan mukaisesti tukihakemusten tai maksupyyntöjen jättämistä koskevista yksinkertaistetuista menettelyistä, jos tiedot ovat jo viranomaisten käytettävissä, erityisesti jos tilanne viimeksi jätetyn asianomaista suorien tukien järjestelmää koskevan tukihakemuksen tai maaseudun kehittämistoimenpidettä koskevan maksupyynnön osalta ei ole muuttunut. Jäsenvaltiot voivat päättää käyttää tukihakemusten ja maksupyyntöjen yhteydessä kansallisten viranomaisten käytettävissä olevista tietolähteistä saatuja tietoja. Tällöin jäsenvaltion on varmistettava, että kyseisten tietolähteiden varmuustaso on riittävä tietojen hallinnoimiseksi moitteettomasti, jotta voidaan taata kyseisten tietojen luotettavuus, eheys ja suoja.

3. Toimivaltainen viranomainen voi pyytää tukihakemuksen tai maksupyynnön kanssa toimitettavissa ja sitä tukevissa asiakirjoissa ilmoitettavia tietoja suoraan tietolähteestä, jos tämä on mahdollista.

12 artikla

Yhtenäishakemusta ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaista tukea koskevien hakemusten jättämistä koskevat yleiset säännökset

1. Jos jäsenvaltiot päättävät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että suorien tukien hakemukset ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat maksupyynnöt katetaan yhdellä hakemuksella, kyseisiä järjestelmiä tai toimenpiteitä koskevien tukihakemusten tai maksupyyntöjen osalta vahvistettuihin erityisvaatimuksiin sovelletaan soveltuvin osin tämän asetuksen 20, 21 ja 22 artiklaa.

2. Mitä tahansa pinta-alaan liittyvää suoraa tukea ja/tai pinta-alaan liittyvää maaseudun kehittämistukea hakeva tuensaaja voi jättää ainoastaan yhden hakemuksen vuodessa.

3. Jäsenvaltioiden on säädettävä asianmukaisista menettelyistä maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaista tukea koskevien hakemusten jättämistä varten.

13 artikla

Yhtenäishakemuksen, tukihakemusten ja maksupyyntöjen viimeinen jättöpäivä

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava viimeinen päivä yhtenäishakemuksen, tukihakemusten ja maksupyyntöjen jättämiselle. Viimeinen jättöpäivä ei saa olla myöhäisempi kuin 15 päivä toukokuuta. Viro, Latvia, Liettua, Suomi ja Ruotsi voivat kuitenkin vahvistaa myöhemmän päivämäärän, joka ei saa olla myöhäisempi kuin 15 päivä kesäkuuta.

Hakemusten viimeistä jättöpäivää vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon aika, joka tarvitaan kaikkien suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen moitteettomaan hallinnointiin ja varainhoitoon tarvittavien tietojen saamiseksi käyttöön, ja varmistettava, että voidaan laatia aikataulu tehokkaita tarkastuksia varten.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päivämäärät voidaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 78 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistaa myöhäisemmiksi tietyillä ilmasto-oloiltaan poikkeuksellisilla alueilla.

14 artikla

Tukihakemuksia tai maksupyyntöjä koskevan yhtenäishakemuksen sisältö

1. Tukihakemuksia tai maksupyyntöjä koskevassa yhtenäishakemuksessa on oltava kaikki tukikelpoisuuden vahvistamiseksi tarvittavat tiedot, erityisesti

a)	tuensaajan tunnistetiedot;

b)	asianomaisia suorien tukien järjestelmiä ja/tai maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot;

c)	delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 7 artiklassa säädetyn tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän mukaiset tukioikeuksien tunnistetiedot perustukijärjestelmän soveltamiseksi;

d)	tiedot, joiden perusteella voidaan tunnistaa yksiselitteisesti tilan kaikki viljelylohkot, viljelylohkojen pinta-ala hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella, viljelylohkojen sijainti ja tarvittaessa lisätarkennuksia lohkon käytöstä;

e)	tapauksen mukaan tiedot sellaisen muun kuin maatalousmaan tunnistamiseksi yksiselitteisesti, jolle haetaan maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaista tukea;

f)	tarvittaessa hakemusta tukevat asiakirjat, joiden avulla voidaan vahvistaa tukikelpoisuus kyseisen järjestelmän ja/tai toimenpiteen osalta;

g)	tuensaajan ilmoitus siitä, että hän tuntee kyseisiä suorien tukien järjestelmiä ja/tai maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat edellytykset;

h)	tapauksen mukaan tuensaajan ilmoitus, että hän harjoittaa toimintaa, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 1307/2013 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuun muuta kuin maataloutta koskevia liiketoimintoja käsittävään luetteloon.

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tukioikeuksien yksilöimiseksi on tuensaajalle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetuissa esitäytetyissä lomakkeissa mainittava delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 7 artiklassa säädetyn tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän mukaiset tukioikeuksien tunnistetiedot.

3. Perustukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna jäsenvaltiot voivat poiketa tämän artiklan sekä tämän asetuksen 17 artiklan soveltamisesta tukioikeuksien osalta.

15 artikla

Yhtenäisen tukihakemuksen tai maksupyynnön muutokset

1. Tukihakemuksia tai maksupyyntöjä koskevan yhtenäishakemuksen viimeisen jättöpäivän jälkeen yhtenäishakemukseen tai yhtenäiseen maksupyyntöön voidaan lisätä yksittäisiä viljelylohkoja tai yksittäisiä tukioikeuksia tai siinä jo olevia voidaan muuttaa edellyttäen, että suorien tukien järjestelmiä tai maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevia vaatimuksia noudatetaan.

Samoin edellytyksin voidaan muuttaa yhtenäishakemuksessa yksittäisten viljelylohkojen tai tukioikeuksien osalta jo ilmoitettua käyttöä, suorien tukien järjestelmää tai maaseudun kehittämistoimenpidettä.

Jos ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut muutokset vaikuttavat toimitettaviin hakemusta tukeviin asiakirjoihin tai sopimuksiin, myös kyseisiä asiakirjoja tai sopimuksia voidaan muuttaa vastaavasti.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyistä muutoksista on ilmoitettava kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kyseessä olevan vuoden 31 päivänä toukokuuta lukuun ottamatta Viroa, Latviaa, Liettuaa, Suomea ja Ruotsia, joissa niistä on ilmoitettava viimeistään kyseessä olevan vuoden 15 päivänä kesäkuuta.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vahvistaa muutoksista ilmoittamiselle aikaisemman määräpäivän. Kyseinen päivämäärä ei kuitenkaan saa olla aikaisemmin kuin 15 kalenteripäivän kuluttua yhtenäishakemuksen tai yhtenäisen maksupyynnön jättämiselle 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetusta määräpäivästä.

3. Jos toimivaltainen viranomainen on jo ilmoittanut tuensaajalle yhtenäishakemukseen tai yhtenäiseen maksupyyntöön sisältyvästä noudattamatta jättämisestä tai jos se on ilmoittanut tuensaajalle aikomuksestaan tehdä tarkastus paikalla tai jos paikalla tehtävässä tarkastuksessa paljastuu noudattamatta jättäminen, 1 kohdan mukaisia muutoksia ei sallita niiden viljelylohkojen osalta, joita noudattamatta jättäminen koskee.

16 artikla

Esitäytettyjen lomakkeiden korjaaminen

Toimittaessaan yhtenäishakemuksen, suoran tuen hakemuksen ja/tai maksupyynnön lomaketta tuensaajan on korjattava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu esitäytetty lomake, jos muutoksia on tapahtunut, erityisesti jos on siirretty tukioikeuksia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 34 artiklan mukaisesti tai jos esitäytetyssä lomakkeessa on virheellisiä tietoja.

2 jakso

Pinta-alaan liittyvien tukijärjestelmien tukihakemukset ja pinta-alaan liittyvien tukitoimenpiteiden maksupyynnöt

17 artikla

Pinta-alaan liittyvien tukijärjestelmien tukihakemuksia ja pinta-alaan liittyvien tukitoimenpiteiden maksupyyntöjä koskevat erityisvaatimukset

1. Tilan kaikkien 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen viljelylohkojen ja/tai 14 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun muun kuin maatalousmaan tunnistamiseksi toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tuensaajalle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut esitäytetty lomake ja vastaava graafinen aineisto paikkatietojärjestelmään perustuvan käyttöliittymän kautta, mikä mahdollistaa ilmoitettuja pinta-aloja koskevien paikkatietojen ja aakkosnumeeristen tietojen käsittelyn, jäljempänä ’paikkatietoanalyysiin perustuva tukihakemuslomake’.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan

a)	hakuvuodesta 2016 tuensaajien määrään, joka vastaa vähintään 25:tä prosenttia edellisenä vuonna perustukijärjestelmää tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää varten määritetystä kokonaispinta-alasta;

b)	hakuvuodesta 2017 tuensaajien määrään, joka vastaa vähintään 75:tä prosenttia edellisenä vuonna perustukijärjestelmää tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää varten määritetystä kokonaispinta-alasta;

c)	hakuvuodesta 2018 kaikkiin tuensaajiin.

3. Jos tuensaaja ei kykene toimittamaan tukihakemusta ja/tai maksupyyntöä paikkatietoanalyysiin perustuvalla tukihakemuslomakkeella, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tuensaajalle joko

a)	tarvittava tekninen apu, tai

b)	esitäytetyt lomakkeet ja vastaava graafinen aineisto paperimuodossa. Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen on siirrettävä tuensaajalta saadut tiedot paikkatietoanalyysiin perustuvalle tukihakemuslomakkeelle.

4. Tuensaajalle toimitettavissa esitäytetyissä lomakkeissa on täsmennettävä tukikelpoinen enimmäisala viitelohkoa kohden delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti sekä edellisenä vuonna perustukijärjestelmää, yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää ja/tai pinta-alaan liittyvää maaseudun kehittämistoimenpidettä varten viljelylohkoittain määritetty pinta-ala.

Tuensaajalle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetussa graafisessa aineistossa on ilmoitettava viitelohkojen rajat ja ainutkertaiset tunnistetiedot delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sekä edellisenä vuonna määritetyt viljelylohkojen rajat, jotta tuensaaja pystyy ilmoittamaan kunkin viljelylohkon koon ja sijainnin oikein. Hakuvuodesta 2016 alkaen siinä on myös ilmoitettava edellisenä vuonna määritetty ekologisten alojen tyyppi, koko ja sijainti.

5. Tuensaajan on määritettävä ja ilmoitettava yksiselitteisesti kunkin viljelylohkon pinta-ala sekä tapauksen mukaan ekologisten alojen tyyppi, koko ja sijainti. Viherryttämistuen yhteydessä tuensaajan on täsmennettävä myös ilmoitettujen viljelylohkojen käyttö.

Tätä tarkoitusta varten tuensaaja voi vahvistaa esitäytetyssä lomakkeessa jo olevat tiedot. Jos kuitenkin viljelylohkon pinta-alaa, sijaintia tai rajoja tai tapauksen mukaan ekologisten alojen kokoa ja sijaintia koskevat tiedot eivät ole oikein tai ne ovat epätäydellisiä, tuensaajan on korjattava tai muutettava esitäytettyä lomaketta.

Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava tuensaajan esittämien esitäytettyä lomaketta koskevien korjausten tai täydennysten perusteella ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 5 artiklan 3 kohta huomioon ottaen, tarvitaanko vastaavan viitelohkon osalta päivitystä.

6. Jos tuensaaja harjoittaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti vastaavia käytäntöjä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (14) 39 artiklan 2 kohdan tai asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen sitoumusten kautta, sitoumukset ja viittaus vastaavaan maksupyyntöön on esitettävä tukihakemuksessa.

Jos tuensaaja harjoittaa vastaavia käytäntöjä kansallisten tai alueellisten ympäristösertifiointijärjestelmien kautta asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, tämän artiklan 4 ja 5 kohtaa sovelletaan esitäytettyyn lomakkeeseen ja tuensaajan ilmoitukseen soveltuvin osin.

Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisen alueellisen tai kollektiivisen täytäntöönpanon osalta sekä niiden ekologista alaa koskevien velvoitteiden osalta, jotka tuensaajien on täytettävä yksilökohtaisesti, alueelliseen tai kollektiiviseen täytäntöönpanoon osallistuvien tuensaajien on määriteltävä ja ilmoitettava yksiselitteisesti kustakin viljelylohkosta ekologisen alan tyyppi, koko ja sijainti tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tuensaajien on viitattava tukihakemuksessaan tai maksupyynnössään tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitettuun alueellista tai kollektiivista täytäntöönpanoa koskevaan ilmoitukseen.

7. Hampun tuotantoon asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettäviä aloja koskevaan yhtenäishakemukseen on sisällyttävä

a)	kaikki hampulle kylvettyjen lohkojen tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, myös siemeneksi käytetyt lajikkeet;

b)	käytetyt siemenmäärät (kilogrammaa/hehtaari);

c)	neuvoston direktiivin 2002/57/EY (15) ja erityisesti sen 12 artiklan tai jäsenvaltion vastaavaksi asiakirjaksi hyväksymän muun asiakirjan mukaisesti siemenpakkauksissa käytetyt viralliset etiketit.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan c alakohdassa säädetään, kyseiset etiketit on siinä tapauksessa, että kylvö suoritetaan yhtenäishakemuksen viimeisen jättöpäivän jälkeen, toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos etiketit on toimitettava myös muille kansallisille viranomaisille, jäsenvaltiot voivat säätää, että etiketit on palautettava tuensaajalle sen jälkeen, kun ne on toimitettu kyseisen kohdan mukaisesti. Palautettaviin etiketteihin on merkittävä, että niitä on käytetty hakemuksessa.

8. Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1307/2013 IV osaston 2 luvussa säädetty puuvillan lajikohtainen tuki, yhtenäishakemukseen on sisällyttävä

a)	käytetyn puuvillasiemenen lajikkeen nimi;

b)	tarvittaessa sen hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation nimi ja osoite, jonka jäsen tuensaaja on.

9. Pinta-alat, joita ei käytetä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III, IV ja V osastossa säädettyjen tukijärjestelmien tarkoituksiin eikä asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 tarkoitettuihin viinialan tukiohjelmiin, on ilmoitettava yhden tai useamman ”muu käyttö” -otsikon alla.

18 artikla

Alueellista tai kollektiivista täytäntöönpanoa koskeva ilmoitus

Jokaisen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 5 tai 6 kohdan mukaisen alueellisen tai kollektiivisen täytäntöönpanon osalta on toimitettava alueellista tai kollektiivista täytäntöönpanoa koskeva ilmoitus, joka täydentää kunkin osallistuvan tuensaajan tukihakemusta tai maksupyyntöä.

Ilmoituksessa on oltava kaikki täydentävät tiedot, jotka ovat tarpeen kyseisen asetuksen 46 artiklan 5 tai 6 kohdan mukaiseen alueelliseen tai kollektiiviseen täytäntöönpanoon liittyvien velvoitteiden noudattamisen tarkastamiseksi, erityisesti

a)	kunkin osallistuvan tuensaajan ainutkertainen tunnistetieto;

b)	kyseisen asetuksen 46 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu prosenttilukua koskeva vähimmäisvaatimus, joka kunkin osallistuvan tuensaajan on täytettävä;

c)	kyseisen asetuksen 46 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen vierekkäisistä ekologisista aloista muodostuvien yhtenäisten alueiden tai saman asetuksen 46 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun yhteisen ekologisen alan kokonaispinta-ala, jonka osalta velvoitteet täytetään kollektiivisesti;

d)	ennalta laadittu graafinen aineisto, josta ilmenevät vierekkäisistä ekologisista aloista muodostuvien yhtenäisten alueiden tai yhtenäisen ekologisen alan yksiselitteiseen tunnistamiseen ja niiden rajojen ilmoittamiseen käytettävien viitelohkojen rajat ja ainutkertaiset tunnistetiedot.

Jos alueellisen täytäntöönpanon tapauksessa delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 46 artiklan 6 kohdassa säädetty yksityiskohtainen suunnitelma sisältää kaikki tämän artiklan toisessa kohdassa luetellut tiedot, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu ilmoitus voidaan korvata viittauksella kyseiseen suunnitelmaan.

Kollektiivisen täytäntöönpanon tapauksessa ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua ilmoitusta on täydennettävä delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 47 artiklan 4 kohdassa säädetyllä kirjallisella sopimuksella.

19 artikla

Hakemukset pienviljelijäjärjestelmään osallistumista tai siitä poistumista varten

1. Vuonna 2015 toimitetuissa hakemuksissa, jotka koskevat osallistumista asetuksen (EU) N:o 1307/2013 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun pienviljelijäjärjestelmään, on oltava viittaus saman tuensaajan hakuvuodelta 2015 jättämään yhtenäishakemukseen sekä tapauksen mukaan tuensaajan ilmoitus siitä, että hän tuntee kyseisen asetuksen 64 artiklassa säädetyt pienviljelijäjärjestelmää koskevat erityisedellytykset.

Jäsenvaltiot voivat päättää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu hakemus on toimitettava yhdessä yhtenäishakemuksen kanssa tai sen osana.

2. Hakuvuodesta 2016 alkaen jäsenvaltioiden on säädettävä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta yksinkertaistetusta menettelystä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa hakumenettelyssä käytettävät esitäytetyt lomakkeet on laadittava hakuvuodelta 2015 jätetyn yhtenäishakemuksen mukana toimitettujen tietojen pohjalta, ja niihin on erityisesti sisällyttävä

a)	kaikki lisätiedot, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 64 artiklan noudattamisen toteamiseksi, sekä tapauksen mukaan kaikki tarvittavat lisätiedot sen vahvistamiseksi, että tuensaaja täyttää edelleen kyseisen asetuksen 9 artiklassa asetetut vaatimukset;

b)	tuensaajan ilmoitus siitä, että hän tuntee asetuksen (EU) N:o 1307/2013 64 artiklassa säädetyt pienviljelijäjärjestelmää koskevat erityisedellytykset.

Jos jäsenvaltio valitsee asetuksen (EU) N:o 1307/2013 63 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn maksutavan kyseisen kohdan kolmatta alakohtaa soveltamatta, esitäytetyt lomakkeet on tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen toimitettava tämän luvun 1 jakson mukaisesti.

4. Tuensaajien, jotka päättävät poistua pienviljelijäjärjestelmästä jonkin vuotta 2015 seuraavan vuoden osalta asetuksen (EU) N:o 1307/2013 62 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tai saman asetuksen 62 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava poistumisestaan jäsenvaltioiden antamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3 jakso

Muut hakemukset

20 artikla

Tukihakemuksia koskevat erityissäännökset

Jos tuensaajalla, joka ei hae minkään pinta-alaan liittyvän tukijärjestelmän mukaista tukea mutta hakee jonkin muun asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I luetellun tukijärjestelmän tai asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan nojalla viinialan tukijärjestelmän mukaista tukea, on käytössään maatalousmaata, hänen on ilmoitettava kyseiset pinta-alat tukihakemuslomakkeessaan tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Tuensaajan, jota koskevat ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan mukaiset täydentäviin ehtoihin liittyvät velvoitteet, on ilmoitettava tukihakemuslomakkeessaan käytössään olevat pinta-alat kunkin sellaisen kalenterivuoden osalta, jona kyseisiä velvoitteita sovelletaan.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vapauttaa tuensaajat ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetyistä velvoitteista, jos asianomaiset tiedot saatetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville muiden sellaisten hallinto- ja valvontajärjestelmien puitteissa, jotka takaavat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 61 artiklan mukaisesti yhteensopivuuden yhdennetyn järjestelmän kanssa.

21 artikla

Eläintukihakemuksia ja eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden yhteydessä esitettäviä maksupyyntöjä koskevat vaatimukset

1. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 15 alakohdassa määritellyssä eläintukihakemuksessa ja kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 14 alakohdassa määritellyn eläimiin liittyvän tukitoimenpiteen yhteydessä esitettävässä maksupyynnössä on oltava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen tukikelpoisuuden vahvistamiseksi suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen osalta, ja erityisesti

a)	tuensaajan tunnistetiedot;

b)	viittaus yhtenäishakemukseen, jos sellainen on jo jätetty;

c)	eläintukihakemuksen tai maksupyynnön aiheena olevien eläinten lukumäärä lajeittain sekä naudoista eläinten tunnistuskoodi;

d)	tapauksen mukaan tuensaajan sitoumus pitää c alakohdassa tarkoitetut eläimet tilallaan jäsenvaltion määrittelemä aika sekä tiedot paikasta tai paikoista, joissa eläimiä on tarkoitus pitää, kyseinen aika mukaan luettuna;

e)	tarvittaessa hakemusta tukevat asiakirjat, jotka ovat tarpeen tukikelpoisuuden vahvistamiseksi kyseisen järjestelmän tai toimenpiteen osalta;

f)	tuensaajan ilmoitus siitä, että hän tuntee kyseessä olevaa suoraa tukea ja/tai maaseudun kehittämistukea koskevat edellytykset.

2. Jokaisella eläintenpitäjällä on oltava oikeus saada toimivaltaiselta viranomaiselta rajoituksetta, kohtuullisin väliajoin ja ilman aiheetonta viivytystä itseään ja eläimiään koskevia tietoja, joita säilytetään eläimiä koskevassa sähköisessä tietokannassa. Tuensaajan on eläintukihakemusta tai maksupyyntöä jättäessään ilmoitettava, että tiedot ovat oikeita ja täydellisiä, tai oikaistava virheelliset tai lisättävä puuttuvat tiedot.

3. Jäsenvaltio voi päättää, että joitakin 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista ei tarvitse ilmoittaa eläintukihakemuksessa tai maksupyynnössä, jos kyseiset tiedot on jo toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle.

4. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön menettelyjä, joiden avulla eläimiä koskevassa sähköisessä tietokannassa olevia tietoja voidaan käyttää eläintukihakemuksessa tai maksupyynnössä, edellyttäen, että eläimiä koskevan sähköisen tietokannan varmuus ja käyttö on riittävää asianomaisten tukijärjestelmien tai tukitoimenpiteiden hallinnoimiseksi asianmukaisesti yksittäisten eläinten tasolla.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut menettelyt voivat muodostua järjestelmästä, jonka mukaan tuensaaja voi hakea suoraa tukea ja/tai maaseudun kehittämistukea kaikista eläimistä, jotka jäsenvaltion määrittelemänä päivänä tai ajanjaksona täyttävät eläimiä koskevassa sähköisessä tietokannassa olevien tietojen perusteella suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen saamisen edellytykset.

Tällöin jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a)	toisessa alakohdassa tarkoitettu päivä tai ajanjakso on selvästi määritelty ja tuensaajan tiedossa kyseessä olevaan tukijärjestelmään ja/tai tukitoimenpiteeseen sovellettavien säännösten mukaisesti;

tuensaaja tietää, että mahdollisesti tukikelpoisia eläimiä, joista havaitaan, ettei niitä ole asianmukaisesti tunnistettu tai rekisteröity eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmässä, pidetään eläiminä, joiden kohdalla on havaittu delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 31 artiklassa tarkoitettuja noudattamatta jättämisiä.

5. Jäsenvaltiot voivat säätää, että jotkin 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista voidaan toimittaa tai että ne on toimitettava niiden hyväksymän yhden tai useamman elimen kautta. Toimitetuista tiedoista on kuitenkin vastuussa tuensaaja.

4 jakso

Tukioikeuksia koskevat erityissäännökset

22 artikla

Tukioikeuksien myöntäminen tai arvon korottaminen

1. Hakemukset, jotka koskevat perustukijärjestelmään liittyvien tukioikeuksien myöntämistä tai tukioikeuksien arvon korottamista asetuksen (EU) N:o 1307/2013 20 artiklan, 24 artiklan, 30 artiklan sen 7 kohdan e alakohtaa lukuun ottamatta ja 39 artiklan mukaisesti, on toimitettava viimeistään jäsenvaltioiden vahvistamana päivänä. Vahvistettu päivämäärä ei saa olla myöhäisempi kuin kyseisen kalenterivuoden 15 päivä toukokuuta.

Viro, Latvia, Liettua, Suomi ja Ruotsi voivat kuitenkin vahvistaa myöhemmän päivämäärän, joka ei saa olla myöhäisempi kuin kyseisen kalenterivuoden 15 päivä kesäkuuta.

2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tukioikeuksien myöntämistä koskeva hakemus on jätettävä samaan aikaan kuin perustukijärjestelmään liittyvä tukihakemus.

23 artikla

Aiheettomasti myönnettyjen tukioikeuksien takaisinperintä

1. Jos todetaan, että tuensaajille on myönnetty liian suuri määrä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisia tukioikeuksia, liikaa myönnetyt tukioikeudet on palautettava asetuksen (EU) N:o 1307/2013 30 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen varantoon tai siinä tarkoitettuihin alueellisiin varantoihin.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun virheen on tehnyt toimivaltainen viranomainen tai muu viranomainen eikä tuensaaja ole voinut kohtuudella havaita virhettä, jäljellä olevien kyseiselle tuensaajalle myönnettyjen tukioikeuksien arvoa on mukautettava vastaavasti.

Jos tuensaaja, jolle on myönnetty liikaa tukioikeuksia, on jo siirtänyt tukioikeuksia toisille tuensaajille, myös niitä tuensaajia, joille tukioikeudet on siirretty, sitoo ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu velvoite suhteessa heille siirrettyjen tukioikeuksien määrään, jollei tuensaajalla, jolle tukioikeudet alun perin myönnettiin, ole käytössään niin paljon tukioikeuksia, että ne vastaisivat aiheettomasti myönnettyjen tukioikeuksien määrää.

2. Jos sen jälkeen, kun tuensaajille on myönnetty tukioikeuksia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti, todetaan, että tuensaajan vuodelta 2014 saamat kyseisen asetuksen 26 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tuet, kyseisen asetuksen 26 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tuensaajalla vuotta 2014 koskevan hakemuksensa toimittamispäivänä olevien tukioikeuksien arvo, kyseisen asetuksen 26 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tukioikeuksien yksikköarvo, kyseisen asetuksen 30 artiklan 10 kohdassa säädetty tukioikeuksien yksikköarvon korotus tai kyseisen asetuksen 40 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tuensaajan perustukijärjestelmän täytäntöönpanoa edeltävältä kalenterivuodelta saamien tukien kokonaisarvo oli liian korkea, on kyseisiä, tuensaajan osalta virheelliseen viitearvoon perustuvia tukioikeuksia mukautettava vastaavasti.

Kyseinen mukautus on tehtävä myös niiden tukioikeuksien osalta, jotka on jo siirretty muille tuensaajille.

Vähennyksen arvo on palautettava asetuksen (EU) N:o 1307/2013 30 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen varantoon tai siinä tarkoitettuihin alueellisiin varantoihin.

3. Jos sen jälkeen, kun tuensaajille on myönnetty tukioikeuksia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti, saman tuensaajan osalta todetaan sekä 1 että 2 kohdassa tarkoitettu tilanne, 2 kohdassa tarkoitettu kaikkien tukioikeuksien arvon mukautus on tehtävä ennen kuin aiheettomasti myönnetyt tukioikeudet palautetaan kansalliseen varantoon tai alueellisiin varantoihin 1 kohdan mukaisesti.

4. Tässä artiklassa säädetyt tukioikeuksien määrän ja/tai arvon mukautukset eivät saa johtaa siihen, että jäljelle jäävät tukioikeudet laskettaisiin järjestelmällisesti uudelleen.

5. Jäsenvaltio voi päättää olla perimättä takaisin aiheettomasti myönnettyjä tukioikeuksia, jos kyseisten tukioikeuksien kokonaisarvoksi on tukioikeuksien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevassa sähköisessä rekisterissä kirjattu tässä artiklassa säädetyn mukautustarvetta selvittävän tarkastuksen ajankohtana enintään 50 euroa joltakin niistä vuosista, joiden aikana sovelletaan perustukijärjestelmää asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti.

Mukautuksia edeltävän hakuvuoden osalta aiheettomasti maksetut määrät on perittävä takaisin tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti. Aiheettomasti maksettuja määriä määritettäessä on otettava huomioon, kuinka tässä artiklassa säädetyt mukautukset vaikuttavat tukioikeuksien määrään ja tapauksen mukaan niiden arvoon kaikkien kyseessä olevien vuosien osalta.

III OSASTO

TARKASTUKSET

I LUKU

Yhteiset säännökset

24 artikla

Yleiset periaatteet

1. Tässä asetuksessa säädetyt hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset on tehtävä siten, että voidaan tarkastaa tehokkaasti

a)	suoran tuen hakemuksessa, maaseudun kehittämistukea koskevassa hakemuksessa, maksupyynnössä tai muussa ilmoituksessa annettujen tietojen oikeellisuus ja täydellisyys;

b)	kaikkien niiden kyseistä tukijärjestelmää ja/tai tukitoimenpidettä koskevien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattaminen, joiden perusteella suora tuki ja/tai maaseudun kehittämistuki tai vapautus velvoitteista myönnetään;

c)	täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten ja standardien noudattaminen.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien sovellettavien, unionin lainsäädännössä tai asiaa koskevissa kansallisissa laeissa ja täytäntöönpanojärjestelyt sisältävissä asiakirjoissa taikka maaseudun kehittämisohjelmissa vahvistettujen edellytysten täyttyminen voidaan tarkastaa todennettavissa olevilla indikaattoreilla, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava.

3. Hallinnollisten ja paikalla tehtävien tarkastusten tulokset on arvioitava sen selvittämiseksi, voisiko todettuihin ongelmiin liittyä yleisesti muihin vastaaviin toimiin, tuensaajiin tai elimiin kohdistuva riski. Arvioinnissa on määriteltävä myös tällaisten tilanteiden syyt ja mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset sekä tarvittavat korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä fyysisiä tarkastuksia kentällä, jos ortokuvien (satelliitti- tai ilmakuvia) tulkinta ei tuota tuloksia, joiden perusteella voitaisiin tehdä toimivaltaista viranomaista tyydyttäviä lopullisia päätelmiä hallinnollisten tai paikalla tehtävien tarkastusten kohteena olevan alueen tukikelpoisuudesta tai oikeasta koosta.

5. Tätä lukua sovelletaan kaikkiin tämän asetuksen nojalla tehtäviin tarkastuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IV ja V osastossa säädettyjen erityissääntöjen soveltamista. Edellä olevaa 3 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta V osastoon.

25 artikla

Paikalla tehtävistä tarkastuksista ilmoittaminen

Paikalla tehtävistä tarkastuksista voidaan ilmoittaa etukäteen, jollei se vaikuta tarkastuksen tarkoitukseen tai tehokkuuteen. Ilmoitus on annettava mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, joka saa olla enintään 14 päivää.

Eläintukihakemusten ja eläimiin liittyviä toimenpiteitä koskevien maksupyyntöjen osalta paikalla tehtävistä tarkastuksista saa kuitenkin, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta, ilmoittaa enintään 48 tuntia ennen tarkastusta. Jos täydentäviä ehtoja koskeviin säädöksiin ja standardeihin sovellettavassa lainsäädännössä edellytetään, ettei paikalla tehtävistä tarkastuksista ilmoiteta etukäteen, kyseisiä sääntöjä on sovellettava myös täydentäviä ehtoja koskeviin paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

26 artikla

Paikalla tehtävien tarkastusten ajoitus

1. Tässä asetuksessa säädetyt paikalla tehtävät tarkastukset on suoritettava samaan aikaan kuin muut unionin lainsäädännössä säädetyt tarkastukset, jos tämä on tarkoituksenmukaista.

2. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat yhdennetyn järjestelmän puitteissa paikalla tehtävät tarkastukset on jaettava koko vuodelle kuhunkin toimenpiteeseen liittyviä eri sitoumuksia koskevan riskianalyysin perusteella.

3. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava kaikkien niitä tukiohjelmia tai tukitoimenpiteitä koskevien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattaminen, joiden osalta tuensaaja on valittu 34 artiklan mukaisesti.

Paikalla tehtävien tarkastusten kesto on rajattava tiukasti lyhimpään tarpeen mukaiseen aikaan.

4. Jos tiettyjen tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden osalta tarkastuksia voidaan tehdä vain tiettynä aikana, paikalla tehtävät tarkastukset saattavat edellyttää myöhemmin tehtäviä lisäkäyntejä. Tällaisessa tapauksessa paikalla tehtävät tarkastukset on koordinoitava siten, että kyseisten käyntien määrä ja kesto voidaan rajoittaa tuensaajan osalta tarpeen mukaiseen minimiin. Kyseiset tarkastukset voidaan myös tehdä käyttämällä 40 artiklan mukaisesti kaukokartoitusta, jos tämä on tarkoituksenmukaista.

Jos tarvitaan ekologiseksi alaksi ilmoitettuja kesantomaita, pellonpientareita, suojakaistoja, metsän reunassa sijaitsevia tukikelpoisten hehtaarien kaistaleita, kerääjäkasveja ja/tai kasvipeitettä koskevia lisäkäyntejä, kyseisten lisäkäyntien määrän on 50 prosentissa tapauksista liityttävä samaan, riskianalyysin perusteella valittuun tuensaajaan ja 50 prosentissa tapauksista tämän lisäksi valittuihin muihin tuensaajiin. Muut tuensaajat on valittava satunnaisesti kaikista niistä tuensaajista, joilla on ekologiseksi alaksi ilmoitettuja kesantomaita, pellonpientareita, suojakaistoja, metsän reunassa sijaitsevia tukikelpoisten hehtaarien kaistaleita, kerääjäkasveja ja/tai kasvipeitettä, ja kyseiset käynnit voidaan rajoittaa koskemaan kesantomaaksi, pellonpientareiksi, suojakaistoiksi, metsän reunassa sijaitseviksi tukikelpoisten hehtaarien kaistaleiksi, kerääjäkasveiksi ja/tai kasvipeitteeksi ilmoitettuja aloja.

Jos lisäkäyntejä tarvitaan, 25 artiklaa sovelletaan kuhunkin lisäkäyntiin.

27 artikla

Tarkastustulosten ristiinilmoittaminen

Hallinnollisissa ja paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tapauksen mukaan otettava huomioon muiden yksiköiden, elinten ja organisaatioiden ilmoittamat epäillyt noudattamattajättämistapaukset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I lueteltuja järjestelmiä ja/tai maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaista tukea koskevien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattamista koskevien, yhdennetyn järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien tarkastusten yhteydessä tehdyistä havainnoista ilmoitetaan asianomaisen tuen myöntämisestä vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 38 artiklassa tarkoitetut julkiset tai yksityiset sertifiointielimet ilmoittavat toimivaltaiselle viranomaiselle, joka vastaa tuen myöntämisestä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, mahdollisista havainnoista, joilla on merkitystä sen kannalta, että kyseinen tuki myönnetään oikein niille tuensaajille, jotka haluavat täyttää velvoitteensa vastaavuuteen perustuvalla sertifioinnilla.

Jos maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien, yhdennetyn järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien hallinnollisten tai paikalla tehtävien tarkastusten kohteena ovat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vastaavat käytännöt, kyseisten tarkastusten tulokset on ilmoitettava ristiin ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin myönnettävän tuen osalta toteutettavia jatkotoimia varten.

II LUKU

Hallinnolliset tarkastukset yhdennetyn järjestelmän sisällä

28 artikla

Hallinnolliset tarkastukset

1. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 74 artiklassa tarkoitetuissa hallinnollisissa tarkastuksissa, ristiintarkastukset mukaan luettuina, on voitava havaita noudattamatta jättämiset ja havainnot on erityisesti voitava tehdä automaattisesti tietokoneen avulla. Tarkastusten on kohdistuttava kaikkiin seikkoihin, joita on mahdollista ja tarkoituksenmukaista valvoa hallinnollisin tarkastuksin. Niillä on varmistettava, että

a)	kyseistä tukijärjestelmää tai tukitoimenpidettä koskevat tukikelpoisuusperusteet, sitoumukset ja muut velvoitteet täytetään;

b)	muiden unionin järjestelmien kautta ei tapahdu päällekkäistä rahoitusta;

c)	tukihakemus tai maksupyyntö on täydellinen ja toimitettu määräajassa ja tapauksen mukaan on toimitettu hakemusta tukevat asiakirjat, jotka osoittavat tukikelpoisuuden;

d)	mahdollisia pitkän aikavälin sitoumuksia noudatetaan.

2. Eläintukijärjestelmien ja eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden osalta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa käyttää tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattamisen tarkastamiseksi muilta yksiköiltä, elimiltä tai organisaatioilta saatuja todisteita edellyttäen, että asianomaisen yksikön, elimen tai organisaation toiminta on riittävän laadukasta tällaisen noudattamisen valvomiseksi.

29 artikla

Ristiintarkastukset

1. Hallinnollisiin tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä ristiintarkastuksia

ilmoitettujen tukioikeuksien ja viljelylohkojen osalta, jotta samaa suoraa tukea tai maaseudun kehittämistukea ei myönnettäisi useaan kertaan samalta kalenteri- tai hakuvuodelta ja jotta estettäisiin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (16) liitteessä VI lueteltujen pinta-alaan liittyvien tukijärjestelmien ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 2 artiklan toisen alakohdan 21 alakohdassa määriteltyjen pinta-alaan liittyvien tukitoimenpiteiden nojalla myönnettyjen tukien kumuloituminen;

b)	tukioikeuksien osalta niiden olemassaolon ja tukikelpoisuuden tarkistamiseksi;

yhtenäishakemuksessa ja/tai maksupyynnössä ilmoitettujen viljelylohkojen sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti viljelylohkojen tunnistusjärjestelmään viitelohkoittain sisältyvien tietojen välillä sen tarkistamiseksi, ovatko kyseiset alat suorien tukien järjestelmän ja/tai maaseudun kehittämistoimenpiteen osalta tukikelpoisia;

d)	tukioikeuksien ja määritetyn alan välillä sen varmistamiseksi, että tukioikeuksiin liittyy vähintään vastaava määrä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 2–6 kohdassa määriteltyjä tukikelpoisia hehtaareita;

e)	eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän avulla tukikelpoisuuden tarkistamiseksi suoran tuen ja/tai maaseudun kehittämistuen osalta ja sen välttämiseksi, että samaa suoraa tukea tai maaseudun kehittämistukea myönnettäisiin useaan kertaan samalta kalenteri- tai hakuvuodelta;

tuensaajan yhtenäishakemuksessa antaman ilmoituksen siitä, että hän on hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation jäsen, tämän asetuksen 17 artiklan 8 kohdan mukaisten tietojen sekä asianomaisten hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden toimittamien tietojen välillä tukikelpoisuuden tarkistamiseksi asetuksen (EU) N:o 1307/2013 60 artiklan 2 kohdassa säädetyn tuenkorotuksen osalta;

g)	toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymisperusteiden täyttymisen ja niiden jäsenluettelon tarkistamiseksi vähintään viiden vuoden välein.

Silloin kun yhdennetyssä järjestelmässä on käytettävä paikkatietoanalyysiin perustuvia tukihakemuslomakkeita, on ristiintarkastukset ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi tehtävä leikkaamalla viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän yhteydessä ilmoitettu digitoitu ala. Lisäksi ristiintarkastuksia on tehtävä sen vuoksi, ettei samalle alalle haettaisi tukea useaan kertaan.

2. Jos ristiintarkastuksissa havaitaan noudattamatta jättämiseen viittaavaa, on sovellettava muita tarkoituksenmukaisia hallinnollisia menettelyjä ja tarvittaessa tehtävä tarkastus paikalla.

3. Jos kaksi tai useampia tuensaajia jättää tukihakemuksen ja/tai maksupyynnön viitelohkosta saman tukijärjestelmän tai saman tukitoimenpiteen osalta ja ilmoitettujen viljelylohkojen alat ovat osittain päällekkäiset tai jos koko ilmoitettu pinta-ala on suurempi kuin delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti määritetty tukikelpoinen enimmäisala ja jos ero on kyseiselle viitelohkolle tämän asetuksen 38 artiklan mukaisesti määritellyn sallitun mittapoikkeaman rajoissa, jäsenvaltio voi edellyttää kyseisten pinta-alojen suhteellista pienentämistä, jollei tuensaaja osoita, että joku muista asianomaisista tuensaajista on ilmoittanut omat alansa liian suureksi hänen vahingokseen.

III LUKU

Yhdennettyyn järjestelmään liittyvät paikalla tehtävät tarkastukset

1 jakso

Yhteiset säännökset

30 artikla

Pinta-alaan liittyviä tukijärjestelmiä koskevien tarkastusten määrä – ei koske tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisille maatalouskäytännöille

Muita pinta-alaan liittyviä tukijärjestelmiä kuin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 3 luvun mukaista ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisille maatalouskäytännöille myönnettävää tukea, jäljempänä ’viherryttämistuki’, koskevien, vuosittain paikalla tehtävien tarkastusten tarkastusotokseen on sisällyttävä vähintään

5 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 1 luvun mukaisen perustukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän tukea; jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastusotokseen sisältyy vähintään 5 prosenttia kaikista niistä tuensaajista, jotka ilmoittavat pääasiassa sellaista maatalousmaata, joka pysyy luontaisesti laitumeksi soveltuvassa kunnossa delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)	5 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 2 luvun mukaista uudelleenjakotukea;

c)	5 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 4 luvun mukaista luonnonhaitta-alueille myönnettävää tukea;

d)	5 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 5 luvun mukaista nuorten viljelijöiden tukea;

e)	5 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat pinta-alaan liittyviä tukia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 IV osaston 1 luvun mukaisen vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen puitteissa;

f)	5 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 V osaston mukaista pienviljelijäjärjestelmän tukea;

g)	30 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdan mukaisista hampun tuotantoon käytettäväksi ilmoitetuista aloista;

h)	5 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 IV osaston 2 luvun mukaista puuvillan lajikohtaista tukea.

31 artikla

Viherryttämistukea koskevien tarkastusten määrä

1. Viherryttämistuen osalta vuosittain paikalla tehtävien tarkastusten tarkastusotokseen on sisällyttävä vähintään

5 prosenttia tuensaajista, joiden edellytetään noudattavan ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä, jäljempänä ’viherryttämiskäytännöt’, ja jotka eivät ole osa b ja c alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksen perusjoukkoja, jäljempänä ’viherryttämistä koskevan tarkastuksen perusjoukko’; otokseen on sisällyttävä samaan aikaan vähintään 5 prosenttia tuensaajista, joilla on neuvoston direktiivin 92/43/ETY (17) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (18) soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitsevia ympäristön kannalta herkkiä pysyviä nurmia tai asetuksen (EU) N:o 1307/2013 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja muita herkkiä alueita;

3 prosenttia

joko kaikista niistä viherryttämistuen saamisen edellytykset täyttävistä tuensaajista, jotka on vapautettu viljelyn monipuolistamista ja ekologista alaa koskevista velvoitteista, koska he eivät täytä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 44 ja 46 artiklassa tarkoitettuja kynnysarvoja, ja joita kyseisen asetuksen 45 artiklassa tarkoitetut velvoitteet eivät koske;

ii)

tai vuosina, joina delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 44 artiklaa ei sovelleta jäsenvaltiossa, niistä viherryttämistuen saamisen edellytykset täyttävistä tuensaajista, jotka on vapautettu viljelyn monipuolistamista ja ekologista alaa koskevista velvoitteista, koska he eivät täytä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 44 ja 46 artiklassa tarkoitettuja kynnysarvoja, ja joita kyseisen asetuksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut velvoitteet eivät koske;

c)	5 prosenttia tuensaajista, joiden edellytetään noudattavan viherryttämiskäytäntöjä ja käyttävän asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja kansallisia tai alueellisia ympäristösertifiointijärjestelmiä;

d)	5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 5 kohdan mukaiseen alueelliseen täytäntöönpanoon osallistuvista tuensaajista;

e)	5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 6 kohdan mukaisesta kollektiivisesta täytäntöönpanosta;

f)	100 prosenttia delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista vierekkäisten ekologisten alueiden muodostamista yhtenäisistä alueista;

g)	100 prosenttia tuensaajista, joilla on delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 42 artiklan mukainen velvoite muuttaa maa takaisin pysyväksi nurmeksi;

h)	20 prosenttia tuensaajista, joilla on delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 44 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen velvoite muuttaa maa takaisin pysyväksi nurmeksi.

2. Tuensaajat, jotka noudattavat viherryttämiskäytäntöjä soveltamalla vastaavia käytäntöjä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, jotka osallistuvat kyseisen asetuksen 61 artiklan mukaiseen pienviljelijäjärjestelmään tai jotka täyttävät koko tilan osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 (19) 29 artiklan 1 kohdassa säädetyt luonnonmukaista maataloutta koskevat vaatimukset, eivät voi sisältyä tarkastusotokseen eikä heitä saa ottaa huomioon laskettaessa tässä artiklassa säädettyjä tarkastusten määriä.

3. Jos ekologisia aloja ei yksilöidä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 70 artiklassa tarkoitetussa viljelylohkojen tunnistusjärjestelmässä, 1 kohdan a ja c–e alakohdassa vahvistettua tarkastusten määrää on lisättävä 5 prosentilla niistä asianomaiseen tarkastusotokseen kuuluvista tuensaajista, joilla edellytetään olevan maatalousmaalla ekologinen ala asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 ja 46 artiklan mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta, jos hallinto- ja valvontajärjestelmä takaa sen, että kaikki ilmoitetut ekologiset ala tunnistetaan ja tapauksen mukaan merkitään viljelylohkojen tunnistusjärjestelmään delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

32 artikla

Maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien tarkastusten määrä

1. Vuosittain paikalla tehtävien tarkastusten tarkastusotokseen on sisällyttävä vähintään 5 prosenttia tuensaajista, jotka jättävät maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevan hakemuksen. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden osalta 5 prosentin tarkastusten määrä on saavutettava kunkin yksittäisen toimenpiteen kohdalla.

Tarkastusotoksessa on myös oltava edustettuna myös vähintään 5 prosenttia niistä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan mukaisista tuensaajista, jotka noudattavat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vastaavia käytäntöjä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen henkilöryhmien tapauksessa ryhmän kutakin jäsentä voidaan pitää tuensaajana 1 kohdassa säädettyä tarkastusten määrää laskettaessa.

3. Tuensaajista, jotka saavat sellaista asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 28, 29 tai 34 artiklan taikka asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan iv tai v alakohdan tai b alakohdan i, iii tai v alakohdan mukaisesti myönnettyä monivuotista tukea, jota koskevien tukien maksu jakautuu viittä vuotta pidemmälle ajalle, jäsenvaltiot voivat päättää tarkastaa viidennen maksatusvuoden jälkeen vähintään 2,5 prosenttia.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan tukeen, joka on myönnetty asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, asianomaista maksusitoumusta koskevan viidennen maksatusvuoden jälkeen.

4. Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti tarkastettuja tuensaajia ei saa ottaa huomioon 1 kohtaa sovellettaessa.

33 artikla

Eläintukijärjestelmiä koskevien tarkastusten määrä

1. Eläintukijärjestelmien osalta vuosittain paikalla tehtävien tarkastusten tarkastusotokseen on sisällyttävä vähintään 5 prosenttia tuensaajista, jotka jättävät kyseistä tukijärjestelmää koskevan hakemuksen.

Jos kuitenkin eläimiä koskevan sähköisen tietokannan varmuus ja käyttö ei ole riittävä asianomaisen tukijärjestelmän hallinnoimiseksi moitteettomasti, kyseiseen järjestelmään sovellettava prosenttimäärä on 10 prosenttia.

Valittuun tarkastusotokseen on sisällyttävä tukijärjestelmää kohden vähintään 5 prosenttia eläimistä, joita varten tukea on haettu.

2. Vuosittain paikalla tehtävien tarkastusten tarkastusotokseen on tapauksen mukaan sisällyttävä 10 prosenttia niistä muista yksiköistä, elimistä tai organisaatioista, jotka toimittavat 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti todisteet tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden täyttymistä koskevaa tarkastusta varten.

34 artikla

Tarkastusotoksen valinta

1. Jos hakemuksista tai hakijoista todetaan hakemuksen jättämisen yhteydessä tai hallinnollisten tarkastusten jälkeen, ettei niitä voida hyväksyä tai etteivät ne ole tukikelpoisia, ne eivät voi olla osa tarkastuksen perusjoukkoa.

2. Edellä olevaa 30 ja 31 artiklaa sovellettaessa otos valitaan seuraavasti:

a)	1–1,25 prosenttia tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 1 luvun mukaisen perustukijärjestelmän tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän tukea, valitaan satunnaisesti kaikista kyseisten järjestelmien tukea hakevista tuensaajista;

b)	1–1,25 prosenttia viherryttämistä koskevan tarkastuksen perusjoukosta valitaan satunnaisesti kaikista a alakohdan mukaisesti valituista tuensaajista. Jos kyseisen prosenttimäärän saavuttamiseksi on tarpeen, valitaan viherryttämistä koskevan tarkastuksen perusjoukosta satunnaisesti lisää tuensaajia;

c)	31 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tarkastusotoksesta vielä puuttuva tuensaajamäärä valitaan riskianalyysin perusteella;

d)	kaikkia tämän kohdan a–c alakohdan mukaisesti valittuja tuensaajia voidaan pitää osana 30 artiklan b–e, g ja h alakohdassa säädettyjä tarkastusotoksia. Jos tarkastusten vähimmäismäärien noudattamiseksi on tarpeen, valitaan asianomaisista tarkastuksen perusjoukoista satunnaisesti lisää tuensaajia;

kaikkia tämän kohdan a–d alakohdan mukaisesti valittuja tuensaajia voidaan pitää osana 30 artiklan a alakohdassa säädettyä tarkastusotosta. Jos tarkastuksen vähimmäismäärän noudattamiseksi on tarpeen, valitaan satunnaisesti lisää tuensaajia niistä tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 1 luvun mukaiseen perustukijärjestelmään tai yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään kuuluvaa tukea;

f)	30 artiklan f alakohdassa tarkoitettu tuensaajien vähimmäismäärä valitaan satunnaisesti kaikista tuensaajista, jotka hakevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 V osaston mukaiseen pienviljelijäjärjestelmään kuuluvaa tukea;

31 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuensaajien vähimmäismäärä valitaan riskianalyysin perusteella kaikista niistä viherryttämistuen saamisen edellytykset täyttävistä tuensaajista, jotka on vapautettu viljelyn monipuolistamista ja ekologista alaa koskevista velvoitteista, koska he eivät täytä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 44 ja 46 artiklassa tarkoitettuja kynnysarvoja, ja joita kyseisen asetuksen 45 artiklassa tarkoitetut velvoitteet eivät koske;

20–25 prosenttia 31 artiklan 1 kohdan c, d ja h alakohdassa tarkoitetusta tuensaajien vähimmäismäärästä valitaan satunnaisesti kaikista tämän kohdan b alakohdan mukaisesti valituista tuensaajista. Jos kyseisen prosenttimäärän saavuttamiseksi on tarpeen, valitaan satunnaisesti lisää tuensaajia kaikista tämän kohdan a alakohdan mukaisesti valituista tuensaajista. Loput 31 artiklan 1 kohdan c, d ja h alakohdassa tarkoitetuista tuensaajista valitaan riskianalyysin perusteella kaikista tämän kohdan c alakohdan mukaisesti valituista tuensaajista. Jos tarkastusten vähimmäismäärien noudattamiseksi on tarpeen, valitaan lisää tuensaajia riskianalyysin perusteella asianomaisista tarkastuksen perusjoukoista;

20–25 prosenttia 31 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta kollektiivisten täytäntöönpanojen vähimmäismäärästä valitaan satunnaisesti kaikista asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 6 kohdan mukaisista kollektiivisista täytäntöönpanoista. Loput 31 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista kollektiivisista täytäntöönpanoista valitaan riskianalyysin perusteella.

Paikalla tehtävät tarkastukset, jotka koskevat d, e ja h alakohdan mukaisesti lisäksi valittuja tuensaajia sekä f ja g alakohdan mukaisesti valittuja tuensaajia, voidaan rajoittaa siihen tukijärjestelmään, jonka osalta heidät on valittu, jos tarkastusten vähimmäismäärä on jo toteutunut niiden muiden tukijärjestelmien osalta, joissa he ovat hakeneet tukea.

Paikalla tehtävät tarkastukset, jotka koskevat 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan mukaisesti lisäksi valittuja tuensaajia sekä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan i alakohdan mukaisesti valittuja tuensaajia, voidaan rajoittaa niihin viherryttämiskäytäntöihin, joiden osalta heidät on valittu, jos tarkastusten vähimmäismäärät ovat jo toteutuneet niiden muiden tukijärjestelmien ja viherryttämiskäytäntöjen osalta, joita heidän on noudatettava.

Edellä olevan 31 artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava tarkastusotoksen edustavuus eri käytäntöjen osalta.

3. Edellä olevan 32 ja 33 artiklan soveltamiseksi valitaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin ensin satunnaisesti 20–25 prosenttia tuensaajien vähimmäismäärästä. Loput paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarkastettavista tuensaajista valitaan riskianalyysin perusteella.

Edellä olevan 32 artiklan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat valita riskianalyysin perusteella yksittäisiä maaseudun kehittämistoimenpiteitä, joissa kyseiset tuensaajat ovat mukana.

4. Jos paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarkastettavien tuensaajien lukumäärä on 30–33 artiklassa tarkoitettua tuensaajien vähimmäismäärää suurempi, lisäotokseen satunnaisesti valittavien tuensaajien prosenttiosuus ei saa olla yli 25 prosenttia.

5. Riskianalyysin tehokkuutta on arvioitava ja analyysiä on ajantasaistettava vuosittain

a)	määrittelemällä kunkin riskitekijän merkitys;

vertaamalla tuloksia tarkastellen eroa ilmoitetun pinta-alan ja 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella ja satunnaisesti valitusta otoksesta määritetyn pinta-alan välillä; tai vertaamalla tuloksia tarkastellen eroa ilmoitettujen eläinten ja 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riskianalyysin perusteella ja satunnaisesti valitusta otoksesta määritettyjen eläinten välillä;

c)	ottamalla huomioon tilanteen erityisluonne sekä tarvittaessa riskitekijöiden merkityksen muuttuminen jäsenvaltiossa;

d)	ottamalla huomioon noudattamatta jättämisen luonne, joka aiheutti tarkastusten määrän lisäyksen 35 artiklan mukaisesti.

6. Toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä tiedot syistä, joiden perusteella kukin tuensaaja on valittu paikalla tehtävään tarkastukseen. Tiedot on annettava ennen tarkastusta tarkastajalle, joka tekee tarkastuksen paikalla.

7. Osa tarkastusotoksesta voidaan tarvittaessa valita käytettävissä olevien tietojen perusteella ennen 13 artiklassa tarkoitettua hakemusten viimeistä jättöpäivää. Alustava otos on täydennettävä, kun kaikki asianomaiset tukihakemukset ja maksupyynnöt ovat käytettävissä.

35 artikla

Tarkastusten määrän lisäys

Jos paikalla tehtävässä tarkastuksessa paljastuu jonkin tietyn tukijärjestelmän tai tukitoimenpiteen yhteydessä merkitsevää noudattamatta jättämistä, toimivaltaisen viranomaisen on asianmukaisella tavalla korotettava paikalla tehtävissä tarkastuksissa seuraavana vuonna tarkastettavien tuensaajien prosenttimäärää.

36 artikla

Tarkastusten määrän vähentäminen

1. Tässä luvussa säädettyjä tarkastusten määriä voidaan vähentää vain tässä artiklassa esitettyjen tukiohjelmien tai tukitoimenpiteiden osalta.

2. Poiketen siitä, mitä 30 artiklan a, b ja f alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat perustukijärjestelmän, yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän, uudelleenjakotuen ja pienviljelijäjärjestelmän osalta päättää vähentää kutakin järjestelmää koskevien vuosittain paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärän 3 prosentiksi.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan vain, jos käytössä on 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikki tukihakemukset kattava paikkatiedon leikkausjärjestelmä ja viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä ja jos kaikille tukihakemuksille tehdään ristiintarkastukset sen estämiseksi, ettei samalle alalle haeta tukea useampaan kertaan kyseisen alakohdan soveltamista edeltävänä vuonna.

Hakuvuosien 2015 ja 2016 osalta paikalla tarkastetun satunnaisotoksen virhetaso saa olla kahtena edeltävänä varainhoitovuonna enintään 2 prosenttia. Jäsenvaltio vahvistaa virhetason käyttäen unionin tasolla laadittua menetelmää.

3. Poiketen siitä, mitä 30 artiklan a, b ja f alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat perustukijärjestelmän, yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän, uudelleenjakotuen ja pienviljelijäjärjestelmän osalta päättää pienentää tarkastusotosta 34 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti valituksi otokseksi, jos tehdään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 70 artiklassa tarkoitetun viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän päivittämisessä käytettyihin ortokuviin perustuvia tarkastuksia.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan vain, jos jäsenvaltiot päivittävät viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää järjestelmällisesti ja tarkastavat kaikki tuensaajat koko sen kattamalla alueella kolmen vuoden kuluessa siten, että tarkastukset kattavat vuosittain vähintään 25 prosenttia viljelylohkojen tunnistusjärjestelmään kirjatuista tukikelpoisista hehtaareista. Vuotuista vähimmäiskattavuutta ei kuitenkaan sovelleta jäsenvaltioihin, joilla viljelylohkojen tunnistusjärjestelmään on kirjattu alle 150 000 tukikelpoista hehtaaria.

Ennen ensimmäisen alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on pitänyt päivittää kolmen edeltävän vuoden kuluessa koko viljelylohkojen tunnistusjärjestelmänsä.

Päivityksessä käytettävät ortokuvat eivät saa olla yli 15 kuukautta vanhoja sinä päivänä, jona niitä käytetään viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän päivittämiseen.

Viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän laadun, sellaisena kuin se on arvioituna delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 6 artiklan mukaisesti ensimmäisen alakohdan soveltamista edeltävien kahden vuoden kuluessa, on oltava riittävä, jotta tuen myöntämisedellytysten täyttyminen voidaan tarkastaa tehokkaasti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päätös voidaan tehdä kansallisella tai alueellisella tasolla. Tämän alakohdan soveltamiseksi alueella tarkoitetaan yhden tai useamman itsenäisen viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän kattamaa pinta-alaa kokonaisuudessaan.

Edellä olevan 2 kohdan kolmatta alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

4. Poiketen siitä, mitä 32 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää alentaa paikalla kalenterivuosittain tehtävien tarkastusten vähimmäismäärän kolmeen prosenttiin tuensaajista, jotka hakevat maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevaa tukea yhdennetyn järjestelmän puitteissa.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta tuensaajiin, jotka noudattavat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vastaavia käytäntöjä.

5. Edellä olevaa 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos komission asetuksen (EU) N:o 1306/2013 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistamat paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärän vähentämistä koskevat yleiset edellytykset täyttyvät. Jos jokin kyseisistä edellytyksistä tai tämän artiklan 2 tai 3 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä ei enää täyty, jäsenvaltioiden on viipymättä kumottava paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärän vähentämistä koskeva päätös ja sovellettava kyseisiin tukiohjelmiin tai tukitoimenpiteisiin seuraavasta hakuvuodesta alkaen 30 artiklan a, b ja f alakohdassa ja/tai 32 artiklassa säädettyä paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää.

6. Poiketen siitä, mitä 30 artiklan g alakohdassa säädetään, kun jäsenvaltio ottaa käyttöön hampun viljelyä koskevan ennakkohyväksyntäjärjestelmän, voidaan paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää alentaa 20 prosenttiin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdan mukaisista hampun tuotantoalaksi ilmoitetuista aloista.

Tällöin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ennakkohyväksyntäjärjestelmäänsä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä vähennetyn tarkastusten määrän soveltamista edeltävänä vuonna. Kyseisiä yksityiskohtaisia sääntöjä tai edellytyksiä koskevista muutoksista on ilmoitettava komissiolle viipymättä.

2 jakso

Pinta-alaan liittyvien järjestelmien tukihakemuksia ja pinta-alaan liittyvien tukitoimenpiteiden maksupyyntöjä koskevat paikalla tehtävät tarkastukset

37 artikla

Paikalla tehtävien tarkastusten osa-alueet

1. Paikalla tehtävien tarkastusten on katettava kaikki viljelylohkot, joille haetaan tukea asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I lueteltujen järjestelmien nojalla ja/tai maaseudun kehittämistoimenpiteiden nojalla yhdennetyn järjestelmän puitteissa.

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sekä 30 ja 34 artiklassa säädettyjä maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevan valvonnan osalta paikalla tehtävien tarkastusten on katettava myös muu kuin maatalousmaa, jolle haetaan tukea.

Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava tarkastustulosten perusteella ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 5 artiklan 3 kohta huomioon ottaen, tarvitaanko vastaavien viitelohkojen osalta päivitystä.

2. Paikalla tehtävien tarkastusten on katettava tuensaajan 1 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien ja/tai tukitoimenpiteiden osalta ilmoittaman alan pinta-alan mittaus sekä asianomaisia tukikelpoisuusperusteita, sitoumuksia ja muita velvoitteita koskevat tarkastukset.

Jos kyse on sellaisista asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I lueteltujen järjestelmien nojalla suoria tukia hakevista tuensaajista, joiden maatalousmaasta suurin osa on laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisesti pysyvää maata, paikalla tehtävän tarkastuksen on katettava myös asetuksen (EU) N:o 1307/2013 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja, kyseisillä pinta-aloilla harjoitettavia vähimmäistoimia koskevat tarkastukset.

3. Viherryttämiskäytäntöihin liittyvien paikalla tehtävien tarkastusten on katettava kaikki velvoitteet, joita tuensaajan on noudatettava. Osana paikalla tehtäviä tarkastuksia on tarvittaessa tarkastettava asetuksen (EU) N:o 1307/2013 44 ja 46 artiklassa tarkoitettujen, kyseisistä käytännöistä vapauttamiseen liittyvien kynnysarvojen noudattaminen. Tätä alakohtaa sovelletaan myös paikalla tehtäviin tarkastuksiin, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 43 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja kansallisia tai alueellisia ympäristösertifiointijärjestelmiä.

Jos paikalla tehtävä tarkastus koskee asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 5 kohdan mukaista alueellista täytäntöönpanoa, sen on katettava myös pinta-alan mittaus sekä jäsenvaltion tuensaajille tai tuensaajaryhmille määräämien velvoitteiden noudattamista koskevat tarkastukset.

Jos paikalla tehtävä tarkastus koskee asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 6 kohdan mukaista kollektiivista täytäntöönpanoa, sen on katettava

a)	delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 47 artiklan 1 kohdassa vahvistetun läheissyysperusteen tarkastaminen;

b)	pinta-alan mittaus sekä yhtenäisiä ekologisia aloja koskevan perusteen tarkastaminen;

c)	tarvittaessa jäsenvaltion tuensaajille tai tuensaajaryhmille määräämät lisävelvoitteet;

d)	yksilölliset viherryttämisvelvoitteet, joita kollektiiviseen täytäntöönpanoon osallistuvan tuensaajan on noudatettava.

38 artikla

Pinta-alan mittaus

1. Vaikka kaikille viljelylohkoille on tehtävä tukikelpoisuustarkastukset, varsinainen viljelylohkon pinta-alan mittaus osana paikalla tehtävää tarkastusta voidaan rajoittaa satunnaisotokseen, joka käsittää vähintään 50 prosenttia viljelylohkoista, joiden osalta on jätetty tukihakemus pinta-alaan liittyvien tukijärjestelmien ja/tai maksupyyntö pinta-alaan liittyvien tukitoimenpiteiden nojalla. Jos otosta tarkastettaessa paljastuu noudattamatta jättäminen, on mitattava kaikki viljelylohkot tai ekstrapoloitava päätelmät mitatusta otoksesta.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta viljelylohkoihin, joille on tehtävä ekologista alaa koskeva tarkastus asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan mukaisesti.

2. Viljelylohkojen pinta-ala on mitattava millä tahansa keinoilla, joiden on osoitettu takaavan, että mittausten laatu on vähintään yhtä hyvä kuin sovellettavissa unionin tasolla vahvistetuissa teknisissä standardeissa vaadittu laatu.

3. Toimivaltainen viranomainen voi käyttää 40 artiklan mukaisesti kaukokartoitusta tai maailmanlaajuisen satelliittipaikannusjärjestelmän tekniikkaa, jos se on mahdollista.

4. On määriteltävä yksi yhtenäinen sallitun etäisyyspoikkeaman arvo kaikkia satelliittipaikannuksen ja/tai ortokuvien avulla tehtäviä pinta-alan mittauksia varten. Tätä tarkoitusta varten käytettävät mittausvälineet on validoitava vähintään yhden sallittua poikkeamaa koskevan validointiluokan verran yhtenäisen arvon alapuolelle. Yhtenäinen sallitun poikkeaman arvo saa kuitenkin olla enintään 1,25 metriä.

Kunkin viljelylohkon osalta suurin sallittu poikkeama voi olla absoluuttisesti enintään 1,0 hehtaaria.

Kuitenkin silloin, kun on kyse metsäaloista, jäsenvaltiot voivat määritellä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sekä 30 ja 34 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä varten soveltuvat sallitut poikkeamat, jotka saavat olla enintään kaksi kertaa niin suuret kuin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittu sallittu poikkeama.

5. Viljelylohkon kokonaispinta-ala voidaan ottaa mittauksessa huomioon edellyttäen, että se on kokonaisuudessaan tukikelpoinen. Muussa tapauksessa otetaan huomioon tukikelpoinen nettoala. Tätä tarkoitusta varten voidaan tarvittaessa soveltaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 10 artiklassa tarkoitettua määräsuhteeseen perustuvaa järjestelmää.

6. Eri viljelykasvien osuuksien laskemiseksi asetuksen (EU) N:o 1307/2013 44 artiklassa tarkoitettua viljelyn monipuolistamista varten on mittauksessa otettava huomioon viljelykasvin tosiasiassa kattama ala delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sekaviljelyaloilla otetaan huomioon kokonaispinta-ala, jolla harjoitetaan sekaviljelyä kyseisen asetuksen 40 artiklan 3 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti tai jonka peittää seoskasvusto kyseisen asetuksen 40 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

7. Jos on mahdollista, että delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 17 artiklan 1 kohdan b alakohdasta seuraa vierekkäisten viljelylohkojen, joilla on yhtenäinen maanpeitetyyppi, keinotekoinen jako erillisiksi viljelylohkoiksi, vierekkäisistä viljelylohkoista muodostuvan alan mittaus on suoritettava yhdellä, kyseiset viljelylohkot kattavalla mittauksella.

8. Tarvittaessa viljelylohkolle on tehtävä kaksi erillistä mittausta, toinen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 1 luvun mukaista perustukijärjestelmää tai yhtenäistä pinta-alatuen järjestelmää varten ja toinen osittain päällekkäisen toisen viljelylohkon mittaamiseksi muita pinta-alaan liittyviä tukijärjestelmiä ja/tai maaseudun kehittämistoimenpiteitä varten.

39 artikla

Tukikelpoisuusedellytysten tarkastaminen

1. Viljelylohkojen tukikelpoisuus on tarkastettava millä tahansa tarkoituksenmukaisella keinolla. Tarvittaessa on myös todennettava viljelykasvi. Tätä varten on tarvittaessa pyydettävä lisätodisteita.

2. Pysyvällä nurmella, jota voidaan käyttää laitumena ja joka on osa vakiintunutta paikallista käytäntöä, jonka mukaan heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät perinteisesti ole vallitsevia laidunalueilla, voidaan tämän asetuksen 38 artiklan mukaisesti mitattuun tukikelpoiseen alaan soveltaa tarvittaessa vähennyskerrointa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos alue on yhteiskäytössä, toimivaltaisten viranomaisten on jaettava sen pinta-ala yksittäisten tuensaajien kesken suhteessa alaan, joka on heidän käytössään tai johon heillä on käyttöoikeus.

3. Tuensaajien ekologiseksi alaksi ilmoittamat maisemapiirteet, jotka eivät delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 9 ja 10 artiklan mukaisesti sisälly tukikelpoiseen alaan, on tarkastettava samojen periaatteiden mukaisesti kuin tukikelpoinen ala.

4. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevan valvonnan yhteydessä ja jos jäsenvaltiot säätävät, että tietyt paikalla tehtävän tarkastuksen osat voidaan tehdä otoksen perusteella, otoksen on taattava valvonnan luotettavuus ja edustavuus. Jäsenvaltioiden on vahvistettava otoksen valintaperusteet. Jos otokseen perustuvassa tarkastuksessa ilmenee noudattamatta jättäminen, otoksen laajuutta ja kohdetta on lisättävä asianmukaisesti.

40 artikla

Kaukokartoitusta käyttäen tehtävät tarkastukset

Jos jäsenvaltio tekee paikalla tarkastuksia kaukokartoitusta käyttäen, toimivaltaisen viranomaisen on

a)	tehtävä kunkin tukihakemuksen ja/tai maksupyynnön osalta tarkastettavia viljelylohkoja koskevien ortokuvien (satelliitti- tai ilmakuvia) kuvatulkinta maanpeitetyyppien ja tarvittaessa viljelykasvityypin tunnistamiseksi ja pinta-alan mittaamiseksi;

b)	tarkastettava fyysisesti paikalla kaikki viljelylohkot, joiden pinta-aloja koskevan ilmoituksen paikkansapitävyyttä ei voida tarkistaa kuvatulkinnan perusteella toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla;

c)	tehtävä kaikki tarkastukset, jotka ovat tarpeen viljelylohkoja koskevien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattamisen tarkastamiseksi;

d)	toteutettava vaihtoehtoiset toimet 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävän pinta-alan mittauksen suorittamiseksi sellaisten viljelylohkojen osalta, joista ei ole kuva-aineistoa.

41 artikla

Tarkastuskertomus

1. Jokaisesta tämän jakson mukaisesta paikalla tehtävästä tarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus, jonka perusteella voidaan tarkastella tehtyjä tarkastuksia yksityiskohtaisesti ja tehdä tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattamista koskevat päätelmät. Kertomuksessa on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

a)	tarkastuksen kohteena olleet tukijärjestelmät tai tukitoimenpiteet sekä tukihakemukset tai maksupyynnöt;

b)	paikalla olleet henkilöt;

c)	tarkastetut viljelylohkot ja mitatut viljelylohkot, tapauksen mukaan myös mittaustulokset mitattua viljelylohkoa kohden ja käytetyt mittausmenetelmät;

d)	tapauksen mukaan sellaista muuta kuin maatalousmaata koskevat mittaustulokset, jolle haetaan tukea maaseudun kehittämistoimenpiteiden puitteissa, ja käytetyt mittausmenetelmät;

e)	tieto siitä, ilmoitettiinko tarkastuksesta tuensaajalle ennakolta ja mahdollisen ennakkoilmoituksen varoitusaika;

f)	yksittäisten suoran tuen järjestelmien tai maaseudun kehittämistuen järjestelmien osalta toteutettavat erityiset valvontatoimenpiteet;

g)	mahdollisesti toteutetut lisävalvontatoimenpiteet;

h)	todetut noudattamatta jättämiset, jotka saattaisivat edellyttää ristiinilmoituksia ottaen huomioon muut tukijärjestelmät, tukitoimenpiteet ja/tai täydentävät ehdot;

i)	todetut noudattamatta jättämiset, jotka saattavat edellyttää jatkotoimia seuraavina vuosina.

2. Tuensaajalle on annettava mahdollisuus allekirjoittaa kertomus tarkastuksen aikana, jotta hän voisi todistaa olleensa paikalla tarkastuksessa ja lisätä huomautuksia. Jos jäsenvaltiot käyttävät tarkastuksen aikana sähköisesti laadittavaa tarkastuskertomusta, toimivaltaisen viranomaisen on tarjottava tuensaajalle mahdollisuus lisätä sähköinen allekirjoitus tai tarkastuskertomus on lähetettävä viipymättä tuensaajalle, jotta hän voi allekirjoittaa kertomuksen ja lisätä siihen mahdolliset huomautukset. Jos noudattamatta jättämisiä todetaan, tuensaajan on saatava jäljennös tarkastuskertomuksesta.

Jos paikalla tehtävä tarkastus tehdään kaukokartoituksena 40 artiklan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat päättää olla antamatta tuensaajalle mahdollisuutta allekirjoittaa tarkastuskertomus, jos kaukokartoituksena tehdyssä tarkastuksessa ei paljastu noudattamatta jättämistä. Jos tällaisten tarkastusten perusteella paljastuu noudattamatta jättämisiä, mahdollisuus kertomuksen allekirjoittamiseen on annettava ennen kuin toimivaltainen viranomainen tekee havaintojen perusteella vähennyksiä, epäämisiä, peruutuksia tai seuraamuksia koskevat päätelmänsä.

3 jakso

Eläintukihakemuksia ja eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden maksupyyntöjä koskevat paikalla tehtävät tarkastukset

42 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava kaikkien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattaminen, ja niiden on katettava kaikki eläimet, joista on jätetty tarkastettavien eläintukijärjestelmien tai eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden mukainen tukihakemus tai maksupyyntö.

Jos jäsenvaltio on määritellyt 21 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisen ajanjakson, vähintään 50 prosenttia 32 tai 33 artiklassa säädetystä paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärästä on jaettava kyseisen eläintukijärjestelmän tai eläimiin liittyvän tukiohjelman osalta koko ajanjaksolle.

Jos jäsenvaltio käyttää 21 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, myös delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 17 alakohdassa määritellyt mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on tarkastettava.

Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava erityisesti, vastaako tilalla olevien eläinten, joista on jätetty tukihakemuksia ja/tai maksupyyntöjä, ja tapauksen mukaan mahdollisesti tukikelpoisten nautaeläinten lukumäärä rekistereihin merkittyjen ja eläimiä koskevaan sähköiseen tietokantaan ilmoitettujen eläinten lukumäärää.

2. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on myös tarkastettava, että

eläimistä, joiden osalta on jätetty tukihakemuksia tai maksupyyntöjä paikalla tehtävää tarkastusta edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, rekisteriin ja eläimiä koskevaan sähköiseen tietokantaan merkityt tiedot ovat paikkansapitäviä ja yhtenäisiä tarkastamalla otos todistusasiakirjoista, kuten osto- ja myyntikuiteista, teurastustodistuksista, eläinlääkärintodistuksista ja tapauksen mukaan eläinpasseista tai siirtoasiakirjoista; jos kuitenkin poikkeavuuksia havaitaan, paikalla tehtävä tarkastus on ulotettava koskemaan tarkastusta edeltänyttä 12 kuukauden jaksoa;

b)	nautaeläimet tai lampaat/vuohet on tunnistettu korvamerkillä tai muulla tunnistustavalla, että niiden mukana on tapauksen mukaan eläinpassi tai siirtoasiakirja ja että ne on merkitty rekisteriin ja ilmoitettu asianmukaisesti eläimiä koskevaan sähköiseen tietokantaan.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tarkastukset voidaan tehdä satunnaisotannan perusteella. Jos otosta koskevassa tarkastuksessa paljastuu noudattamatta jättäminen, on tarkastettava kaikki eläimet tai ekstrapoloitava päätelmät otoksen perusteella.

43 artikla

Tarkastuskertomus eläintukijärjestelmien ja eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden yhteydessä

a)	tarkastuksen kohteena olleet eläintukijärjestelmät ja/tai eläimiin liittyvät tukitoimenpiteet ja eläintukihakemukset ja/tai maksupyynnöt;

b)	paikalla olleet henkilöt;

havaittujen eläinten lukumäärä, laji ja tapauksen mukaan korvamerkkien numero, rekisteriin ja eläimiä koskevaan sähköiseen tietokantaan tallennetut tiedot ja tarkastetut hakemusta tukevat asiakirjat sekä tarkastustulokset ja tapauksen mukaan yksittäisiä eläimiä ja/tai niiden tunnistuskoodeja koskevat erityiset havainnot;

d)	tieto siitä, ilmoitettiinko käynnistä tuensaajalle ennakolta ja mahdollisen ennakkoilmoituksen varoitusaika. Jos 25 artiklassa tarkoitettu 48 tunnin aikaraja ylittyy, ylittymisen syy on ilmoitettava tarkastuskertomuksessa;

e)	eläintukijärjestelmien ja/tai eläimiin liittyvien tukitoimenpiteiden osalta toteutettavat erityiset valvontatoimenpiteet;

f)	mahdollisesti toteutettavat lisävalvontatoimenpiteet.

2. Tuensaajalle on annettava mahdollisuus allekirjoittaa kertomus tarkastuksen aikana, jotta hän voi todistaa olleensa paikalla tarkastuksessa ja lisätä huomautuksia. Jos jäsenvaltio käyttää tarkastuksen aikana sähköisesti laadittavaa tarkastuskertomusta, toimivaltaisen viranomaisen on tarjottava tuensaajalle mahdollisuus lisätä sähköinen allekirjoitus tai tarkastuskertomus on lähetettävä viipymättä tuensaajalle, jotta hän voi allekirjoittaa kertomuksen ja lisätä siihen mahdolliset huomautukset. Jos noudattamatta jättämisiä todetaan, tuensaajan on saatava jäljennös tarkastuskertomuksesta.

3. Jos jäsenvaltio tekee tämän asetuksen mukaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia yhdessä asetuksen (EY) N:o 1082/2003 mukaisten tarkastusten kanssa, tarkastuskertomusta on täydennettävä saman asetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisilla kertomuksilla.

4. Jos tämän asetuksen mukaisesti toteutettavissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa paljastuu noudattamattajättämistapauksia asetuksen (EY) N:o 1760/2000 I osaston tai asetuksen (EY) N:o 21/2004 osalta, tässä artiklassa säädetystä tarkastuskertomuksesta on lähetettävä viipymättä jäljennökset kyseisten asetusten täytäntöönpanosta vastaaville viranomaisille.

IV LUKU

Erityiset säännöt

44 artikla

Alueellisiin tai kollektiivisiin ekologisiin aloihin liittyvien tarkastusten tuloksia koskevat säännöt

Jos on kyse asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 5 tai 6 mukaisesta alueellisesta tai kollektiivisesta täytäntöönpanosta, määritetty yhteisen yhtenäisen ekologisen alan pinta-ala jaetaan kullekin osallistujalle suhteessa hänen osuuteensa yhteisestä ekologisesta alasta sen perusteella, mitä hän on tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti ilmoittanut.

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 26 artiklan soveltamiseksi kuhunkin alueellisen tai kollektiivisen täytäntöönpanon osallistujaan on määritetyn ekologisen alan oltava tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun yhteistä ekologista alaa koskevan osuuden ja yksilöllisen velvoitteen osalta määritettyjen ekologisten alojen summa.

45 artikla

Hamppuviljelmien tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkistaminen

1. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä viljelmien tetrahydrokannabinolipitoisuuden, jäljempänä ’THC-pitoisuus’, määrittämiseksi tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä tiedot THC-pitoisuutta koskevista havainnoista. Kyseisiin tietoihin on sisällyttävä kustakin lajikkeesta vähintään kunkin näytteen THC-pitoisuutta koskevat tulokset ilmaistuna prosentteina kahden desimaalin tarkkuudella, käytetty käytäntö, tehtyjen testien lukumäärä, kehitysvaihe, jossa näyte otettiin, ja kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet.

3. Jos tietyn lajikkeen kaikkien näytteiden keskiarvo ylittää asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa säädetyn THC-pitoisuuden, jäsenvaltion on käytettävä kyseiselle lajikkeelle seuraavan hakuvuoden aikana tämän asetuksen liitteessä I mainittua käytäntöä B. Kyseistä käytäntöä on käytettävä seuraavina hakuvuosina, jolleivät kaikki asianomaisen lajikkeen määritystulokset ole pienempiä kuin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa säädetty THC-pitoisuus.

Jos tietyn lajikkeen kaikkien näytteiden keskiarvo ylittää asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa säädetyn THC-pitoisuuden kahtena peräkkäisenä vuotena, kyseisen jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi neuvoston direktiivin 2002/53/EY (20) 18 artiklan mukainen lupa kieltää kyseisen lajikkeen kaupan pitäminen. Tiedoksianto on lähetettävä viimeistään kyseisen hakuvuoden 15 päivänä marraskuuta. Seuraavasta hakuvuodesta alkaen asianomainen lajike ei voi saada suoria tukia kyseisessä jäsenvaltiossa.

4. Jotta 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyt tarkastukset voidaan tehdä, hampun viljelyä on jatkettava tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisen käytännön mukaisesti vähintään kymmenen päivän ajan kukinnan päättymispäivästä.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että hamppu korjataan kukinnan alkamisen jälkeen mutta ennen kuin kukinnan päättymisestä on kulunut kymmenen päivää, jos tarkastajat osoittavat kustakin lohkosta edustavat osat, joilla viljelyä on jatkettava tarkastusta varten vähintään kymmenen päivän ajan kukinnan päättymisestä liitteessä I vahvistetun menetelmän mukaisesti.

5. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu tiedoksianto on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (21) mukaisesti.

IV OSASTO

MUUT KUIN PINTA-ALAAN TAI ELÄIMIIN LIITTYVÄT MAASEUDUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET

I LUKU

Johdantosäännös

46 artikla

Soveltamisala

Tätä osastoa sovelletaan menoihin, jotka perustuvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14–20 artiklassa, 21 artiklan 1 kohdassa a ja b alakohdan mukaista vuosipalkkiota lukuun ottamatta, 27 artiklassa, 28 artiklan 9 kohdassa, 35 ja 36 artiklassa sekä 51 artiklan 2 kohdassa, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklassa, 36 artiklan a alakohdan vi alakohdassa, b alakohdan ii, vi ja vii alakohdassa, 36 artiklan b alakohdan i ja iii alakohdassa perustamiskustannusten osalta sekä 52 ja 63 artiklassa säädettyihin toimenpiteisiin.

II LUKU

Tarkastukset

1 jakso

Yleiset säännökset

47 artikla

Maaseudun kehittämistukea koskevat hakemukset, maksupyynnöt ja muut ilmoitukset

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä asianmukaisista menettelyistä tukea koskevien hakemusten, maksupyyntöjen ja muiden ilmoitusten jättämistä varten muiden kuin pinta-alaan tai eläimiin liittyvien maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhteydessä.

2. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 16 artiklan 1 kohdan, 19 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 27 artiklan mukaisten toimenpiteiden osalta tuensaajan on toimitettava maksupyyntö vuosittain.

2 jakso

Tarkastuksia koskevat säännökset

48 artikla

Hallinnolliset tarkastukset

1. Hallinnolliset tarkastukset on tehtävä kaikkien niiden tukea koskevien hakemusten, maksupyyntöjen tai muiden ilmoitusten osalta, joita tuensaajan tai kolmannen osapuolen edellytetään jättävän, ja niiden on katettava kaikki seikat, jotka on mahdollista ja tarkoituksenmukaista tarkastaa hallinnollisilla tarkastuksilla. Menettelyt edellyttävät tietojen kirjaamista toteutetuista tarkastustoimista, tarkastustuloksista ja poikkeavuuksien vuoksi toteutetuista toimenpiteistä.

2. Tukea koskeviin hakemuksiin liittyvillä hallinnollisilla tarkastuksilla on varmistettava, että toimet ovat sovellettavien, unionin lainsäädännössä, kansallisessa lainsäädännössä tai maaseudun kehittämisohjelmissa vahvistettujen velvoitteiden mukaisia, myös niiden, jotka koskevat julkisia hankintoja, valtiontukea ja muita sitovia standardeja ja vaatimuksia. Tarkastuksissa on tarkastettava erityisesti

a)	tuensaajan tukikelpoisuus;

b)	toimesta, jolle tukea haetaan, tukikelpoisuusperusteet, sitoumukset ja muut velvoitteet;

c)	valintaperusteiden täyttyminen;

d)	toimen kustannusten tukikelpoisuus, myös se, vastaavatko ne kustannusluokkaa tai laskentamenetelmää, jota on käytettävä, jos toimeen tai sen osaan sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohtaa;

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista, pois luettuina luontoissuoritukset ja poistot, esitettyjen kustannusten kohtuullisuus. Kustannukset on arvioitava käyttäen soveltuvaa arviointijärjestelmää, kuten viitekustannuksia, erilaisten tarjousten vertailua tai arviointikomiteaa.

3. Maksupyyntöjä koskevissa hallinnollisissa tarkastuksissa on tarkastettava erityisesti, jos se on kyseisen pyynnön yhteydessä tarkoituksenmukaista,

a)	loppuun saatettu tukitoimi verrattuna toimeen, jota varten tukea koskeva hakemus jätettiin ja tukea myönnettiin;

b)	aiheutuneet kustannukset ja suoritetut maksut.

4. Hallinnollisiin tarkastuksiin on sisällyttävä menettelyjä, joiden avulla voidaan välttää sääntöjenvastainen päällekkäinen rahoitus muiden unionin järjestelmien tai kansallisten järjestelmien sekä edellisen ohjelmakauden kanssa. Jos on myös muista lähteistä tulevaa rahoitusta, kyseisillä tarkastuksilla on voitava varmistaa, ettei vastaanotetun tuen kokonaismäärä ylitä sallittuja enimmäismääriä tai -tukitasoja.

5. Investointitoimia koskeviin hallinnollisiin tarkastuksiin on sisällyttävä investoinnin toteutumisen tarkastamiseksi vähintään yksi tuettuun toimeen tai investointikohteeseen kohdistuva tarkastuskäynti.

Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin päättää olla tekemättä tällaisia tarkastuskäyntejä asianmukaisesti perustelluista syistä, joita ovat muun muassa seuraavat:

a)	toimi sisältyy 49 artiklan mukaisen paikalla tehtävän tarkastuksen otokseen;

b)	toimivaltainen viranomainen katsoo, että kyseinen tukitoimi on pieni investointi;

c)	toimivaltainen viranomainen arvioi pieneksi riskin siitä, etteivät tuen saamisen edellytykset täyty tai ettei investointi ole toteutunut.

Toisessa alakohdassa tarkoitettu päätös ja sen perustelut on kirjattava ylös.

49 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1. Jäsenvaltioiden on järjestettävä hyväksyttyjä tukitoimia koskevat paikalla tehtävät tarkastukset tarkoituksenmukaista otantaa käyttäen. Nämä tarkastukset on tehtävä mahdollisuuksien mukaan ennen toimen loppumaksun suorittamista.

2. Paikalla tehtäviä tarkastuksia saavat tehdä vain tarkastajat, jotka eivät ole osallistuneet saman toimen hallinnollisiin tarkastuksiin.

50 artikla

Paikalla tehtävien tarkastusten määrä ja otoksen valinta

1. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarkastettavien menojen on edustettava vähintään viittä prosenttia 46 artiklassa tarkoitetuista menoista, joita osarahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja jotka maksajavirasto maksaa kunakin kalenterivuonna.

Jos paikalla tehtävän tarkastuksen kohteena olevaan tukitoimeen on saatu ennakko- tai välimaksuja, kyseiset maksut on otettava huomioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarkastettavissa menoissa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän toteutumisen osalta otetaan huomioon ainoastaan ennen kyseisen kalenterivuoden loppua tehdyt tarkastukset.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän toteutumista arvioitaessa ei oteta huomioon maksupyyntöjä, jotka hallinnollisten tarkastusten perusteella eivät ole tukikelpoisia.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän toteutumisen osalta voidaan ottaa huomioon ainoastaan kaikki 49 ja 51 artiklan mukaiset vaatimukset täyttävät tarkastukset.

4. Kun valitaan otosta 1 kohdan mukaisesti tarkastettavista hyväksytyistä tukitoimista, on otettava huomioon erityisesti

a)	tarve tarkastaa riittävän erityyppisiä ja -kokoisia toimia;

b)	kansallisten tarkastusten tai unionin tekemien tarkastusten yhteydessä määritellyt riskitekijät;

c)	toimintatyypin vaikutus virheriskiin kyseisen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamisessa;

d)	tarve säilyttää tasapaino toimenpiteiden ja toimintatyyppien välillä;

e)	tarve valita satunnaisesti 30–40 prosenttia menoista.

5. Jos paikalla tehtävissä tarkastuksissa paljastuu jonkin tukitoimenpiteen tai toimintatyypin osalta merkitsevää noudattamatta jättämistä, toimivaltaisen viranomaisen on lisättävä kyseistä toimenpidettä tai toimintatyyppiä koskevien tarkastusten määrää seuraavana kalenterivuonna sopivalle tasolle.

6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää vähentää 1 kohdassa tarkoitettujen kunakin kalenterivuonna paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää kolmeen prosenttiin maaseuturahaston osarahoituksen määrästä.

Jäsenvaltio voi soveltaa ensimmäistä alakohtaa ainoastaan, jos komission asetuksen (EU) N:o 1306/2013 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistamat paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärän vähentämistä koskevat yleiset edellytykset täyttyvät.

Jos jokin toisessa alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ei enää täyty, jäsenvaltion on välittömästi kumottava paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärän vähentämistä koskeva päätöksensä. Sen on sovellettava 1 kohdassa tarkoitettua paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää seuraavasta kalenterivuodesta alkaen.

51 artikla

Paikalla tehtävien tarkastusten sisältö

1. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava, onko toimi toteutettu sovellettavien sääntöjen mukaisesti, ja sen on katettava kaikki tuen myöntämisedellytyksiä koskevat tukikelpoisuusperusteet, sitoumukset ja muut velvoitteet, jotka tarkastuskäynnin ajankohtana on mahdollista tarkastaa. Niillä on varmistettava, että toimi täyttää maaseuturahastosta maksettavan tuen saamisen edellytykset.

2. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava perustana oleviin asiakirjoihin verraten, pitävätkö tuensaajan ilmoittamat tiedot paikkansa.

Tässä yhteydessä varmistetaan, että tuensaajan jättämät maksupyynnöt on perusteltu kirjanpitoasiakirjoilla tai muilla tositteilla, ja tarvittaessa tarkastetaan maksupyynnössä ilmoitettujen tietojen oikeellisuus kolmansien osapuolten hallussa olevien tietojen tai kaupallisten asiakirjojen perusteella.

3. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on varmistettava, että toimen käyttö tai aiottu käyttö vastaa käyttöä, joka kuvattiin tukea koskevassa hakemuksessa ja jota varten tuki myönnettiin.

4. Toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti rekisteröimiä ja selittämiä poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta paikalla tehtäviin tarkastuksiin on sisällyttävä toimen toteutuspaikalle tehtävä tai, jos toimi on aineeton, sen vetäjään kohdistuva tarkastuskäynti.

52 artikla

Jälkitarkastukset

1. Investointitoimille on tehtävä jälkitarkastukset asetuksen (EU) N:o 1303/2013 71 artiklan mukaisten tai maaseudun kehittämisohjelmassa eriteltyjen sitoumusten noudattamisen tarkastamiseksi.

2. Jälkitarkastuksissa on tarkastettava kunakin kalenterivuonna vähintään 1 prosentti sellaisten investointitoimien maaseuturahastomenoista, joista on edelleen voimassa 1 kohdassa tarkoitettu sitoumus ja joiden osalta maaseuturahastosta on suoritettu loppumaksu. Huomioon otetaan ainoastaan kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä tehdyt tarkastukset.

3. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti tarkastettavien toimien otoksen on perustuttava eri toimia, toimintatyyppejä tai toimenpiteitä koskevien riskien ja taloudellisten vaikutusten analyysiin. Otoksesta 20–25 prosenttia on valittava satunnaisesti.

53 artikla

Tarkastuskertomus

a)	tarkastetut toimenpiteet sekä tukihakemukset tai maksupyynnöt;

b)	paikalla olleet henkilöt;

c)	tieto siitä, ilmoitettiinko käynnistä tuensaajalle ennakolta ja mahdollisen ennakkoilmoituksen varoitusaika;

d)	tarkastusten tulokset ja mahdolliset erityiset huomautukset;

e)	mahdollisesti toteutettavat valvontatoimenpiteet.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan tämän jakson mukaisiin jälkitarkastuksiin soveltuvin osin.

3. Tuensaajalle on annettava mahdollisuus allekirjoittaa kertomus tarkastuksen aikana, jotta hän voisi todistaa olleensa paikalla tarkastuksessa ja lisätä huomautuksia. Jos jäsenvaltiot käyttävät tarkastuksen aikana sähköisesti laadittavaa tarkastuskertomusta, toimivaltaisen viranomaisen on tarjottava tuensaajalle mahdollisuus lisätä sähköinen allekirjoitus tai tarkastuskertomus on lähetettävä viipymättä tuensaajalle, jotta hän voi allekirjoittaa kertomuksen ja lisätä siihen mahdolliset huomautukset. Jos noudattamatta jättämisiä todetaan, tuensaajan on saatava jäljennös tarkastuskertomuksesta.

3 jakso

Erityistoimenpiteiden tarkastuksia koskevat säännökset

54 artikla

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, täyttyykö vaatimus siitä, että tietämyksensiirto- ja tiedotuspalveluja tarjoavilla elimillä on asianmukaiset valmiudet, kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 14 artiklan 3 kohdassa edellytetään. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava tilan- ja metsänhoitoa koskevan vaihdon ja tila- ja metsävierailujen kesto ja sisältö kyseisen asetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kyseiset tarkastukset on tehtävä hallinnollisina tarkastuksina sekä paikalla otoksen perusteella tehtävinä tarkastuksina.

55 artikla

Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava asetuksen (EU) N:o 1305/2013 15 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa säädettyjen toimien osalta, täyttyykö vaatimus siitä, että neuvontapalveluja antamaan valituilla viranomaisilla tai elimillä on asianmukaiset resurssit ja että valintamenettely on toteutettu julkisten hankintojen kautta, kuten kyseisen asetuksen 15 artiklan 3 kohdassa edellytetään. Kyseinen tarkastus on tehtävä hallinnollisina tarkastuksina sekä paikalla otoksen perusteella tehtävinä tarkastuksina.

56 artikla

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa käyttää asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artiklassa säädetyn toimenpiteen osalta velvoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden noudattamisen tarkastamiseksi muilta yksiköiltä, elimiltä tai organisaatioilta saatuja todisteita. Toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin varmistuttava siitä, että kyseinen yksikkö, elin tai organisaatio toimii siten, että asianomaisten velvoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden noudattamista valvotaan riittävällä tavalla. Tätä varten toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä hallinnollisia tarkastuksia sekä paikalla otoksen perusteella tehtäviä tarkastuksia.

57 artikla

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

Toimivaltaisen viranomaisen on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen toimien osalta tarkastettava hallinnollisilla tarkastuksilla sekä paikalla otoksen perusteella tehtävillä tarkastuksilla, noudatetaanko

asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 ja 5 kohdan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 808/2014 (22), 8 artiklan mukaisesti liiketoimintasuunnitelmaa, mukaan luettuna nuorten viljelijöiden tapauksessa vaatimus, että he vastaavat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua aktiiviviljelijän määritelmää;

b)	sääntöä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 (23) 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta, ammattitaitoa koskevien edellytysten täyttämiseksi myönnettävästä lisäajasta.

58 artikla

Tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustaminen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 27 artiklassa säädetyn toimenpiteen osalta jäsenvaltioin on hyväksyttävä tuottajaryhmä tarkastettuaan, että ryhmä on kyseisen artiklan 1 kohdassa esitettyjen perusteiden sekä kansallisten sääntöjen mukainen. Toimivaltaisen viranomaisen on kyseisen asetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastettava hyväksymisen jälkeen hallinnollisilla tarkastuksilla ja vähintään kerran viiden vuoden aikana paikalla tehtävällä tarkastuksella, onko vastaavuus hyväksymisperusteiden ja liiketaloussuunnitelman kanssa säilynyt.

59 artikla

Riskienhallinta

Toimivaltaisen viranomaisen on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artiklassa säädetyn erityistuen osalta tarkastettava hallinnollisilla tarkastuksilla sekä paikalla otoksen perusteella tehtävillä tarkastuksilla erityisesti,

a)	olivatko viljelijät tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyä keskinäisistä rahastoista maksettavaa tukea koskevia hakemuksia tarkastaessaan, maksettiinko korvaus kokonaisuudessaan järjestelmään kuuluville viljelijöille kyseisen asetuksen 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

60 artikla

Leader

1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarkoituksenmukainen järjestelmä paikallisten toimintaryhmien valvomiseksi.

2. Jäsenvaltio voi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaan perustuvien menojen osalta siirtää tämän asetuksen 48 artiklassa säädetyt hallinnolliset tarkastukset virallisella valtuutuksella paikallisten toimintaryhmien tehtäväksi. Jäsenvaltiolle jää kuitenkin vastuu varmistaa, että paikallisilla toimintaryhmillä on hallinnolliset valmiudet ja tarkastuskapasiteettia kyseisen työn suorittamiseen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa toimivallan siirtoa koskevassa tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä säännöllisesti kyseisiin paikallisiin toimintaryhmiin kohdistuvia tarkastuksia, joihin sisältyvät myös kirjanpidon tarkastukset ja toistuvat otokseen perustuvat hallinnolliset tarkastukset.

Toimivaltaisen viranomaisen on myös tehtävä tämän asetuksen 49 artiklassa tarkoitettuja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Leaderiin liittyviä menoja koskevaan tarkastusotokseen on sovellettava vähintään tämän asetuksen 50 artiklassa tarkoitettua prosenttimäärää.

3. Jos paikallinen toimintaryhmä itse on maaseudun kehittämistuen saaja, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdan a, d ja e alakohtaan sekä saman asetuksen 35 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaan perustuvia menoja koskevien hallinnollisten tarkastusten tekijöiden on oltava kyseisestä paikallisesta toimintaryhmästä riippumattomia henkilöitä.

61 artikla

Korkotuki ja vakuuspalkkiohyvitys

1. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 69 artiklan 3 kohdan a alakohtaan perustuvien menojen osalta hallinnolliset tarkastukset ja paikalla tehtävät tarkastukset on tehtävä tuensaajan tasolla ja kyseisen toimen toteutuksen osalta. Tämän asetuksen 50 artiklan mukaisen riskianalyysin on kohdistuttava ainakin kerran kyseiseen toimeen diskontatun tuen perusteella.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava hallinnollisilla tarkastuksilla ja tarvittaessa välittäjinä toimiviin rahoituslaitoksiin ja tuensaajan luo tehtävillä käynneillä, että välittäjänä toimiville rahoituslaitoksille suoritetut maksut ovat unionin lainsäädännön sekä maksajaviraston ja välittäjänä toimivan rahoituslaitoksen välillä tehdyn sopimuksen mukaisia.

3. Jos korkotuki tai vakuuspalkkiohyvitys yhdistetään rahoitusvälineiden kanssa yhdeksi toimeksi, joka kohdistuu samoihin loppukäyttäjiin, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tarkastuksia loppukäyttäjien tasolla ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 40 artiklan 3 kohdassa vahvistetuissa tapauksissa.

62 artikla

Tekninen apu jäsenvaltioiden aloitteesta

Tämän asetuksen 48–51 ja 53 artiklaa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51 artiklan 2 kohtaan perustuvien menojen osalta soveltuvin osin.

Edellä 48 artiklassa tarkoitettujen hallinnollisten tarkastusten ja 49 artiklassa tarkoitettujen paikalla tehtävien tarkastusten tekijän on oltava yksikkö, joka on toiminnan osalta riippumaton teknisen avun maksatuksen hyväksyneestä yksiköstä.

III LUKU

Aiheettomasti maksetut tuet ja hallinnolliset seuraamukset

63 artikla

Maaseudun kehittämistuen osittaiset tai täysimääräiset peruutukset ja hallinnolliset seuraamukset

1. Tuet on laskettava 48 artiklassa tarkoitetuissa hallinnollisissa tarkastuksissa tukikelpoisiksi todettujen määrien perusteella.

Toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava tuensaajalta saatu maksupyyntö ja vahvistettava tukikelpoiset määrät. Sen on vahvistettava

a)	tuensaajalle maksupyynnön ja tukipäätöksen perusteella maksettava määrä;

b)	tuensaajalle maksupyynnössä ilmoitettujen menojen tukikelpoisuutta koskevan tarkastelun jälkeen maksettava määrä.

Jos toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti vahvistettu määrä on yli 10 prosenttia suurempi kuin saman alakohdan b alakohdan mukaisesti vahvistettu määrä, kyseisen b alakohdan mukaisesti vahvistettuun määrään on sovellettava hallinnollista seuraamusta. Seuraamuksen on oltava yhtä suuri kuin kyseisten kahden määrän välinen ero, mutta se ei voi olla kokonaan peruutettavaa tukea suurempi.

Seuraamuksia ei kuitenkaan sovelleta, jos tuensaaja pystyy osoittamaan toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, ettei tukikelpoisiin menoihin sisältymättömien menojen ilmoittaminen ole hänen syytään, tai jos toimivaltainen viranomainen vakuuttuu muutoin siitä, ettei syy ole kyseisen tuensaajan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua hallinnollista seuraamusta on sovellettava menoihin, jotka 49 artiklassa tarkoitetuissa paikalla tehdyissä tarkastuksissa todetun perusteella eivät ole tukikelpoisia, soveltuvin osin. Tällöin on tarkasteltavan menon oltava kyseisestä toimesta aiheutunut kumuloituva meno. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta kyseisiä toimia koskevien aiemmin paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksiin.

V OSASTO

VALVONTAJÄRJESTELMÄ JA HALLINNOLLISET SEURAAMUKSET TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN YHTEYDESSÄ

I LUKU

Yhteiset säännökset

64 artikla

Määritelmät

Täydentäviä ehtoja koskevan valvontajärjestelmän ja niitä koskevien hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi tarvittavissa teknisissä eritelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’erikoistuneilla valvontalaitoksilla’ tarkoitetaan tämän asetuksen 67 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisia kansallisia valvontaviranomaisia, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 93 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen varmistamisesta;

b)	’säädöksellä’ tarkoitetaan kutakin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II lueteltua direktiiviä ja asetusta;

c)	’havaintovuodella’ tarkoitetaan kalenterivuotta, jona hallinnollinen tarkastus tai paikalla tehtävä tarkastus tehtiin;

d)	’täydentävien ehtojen aloilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kolmea alaa sekä saman asetuksen 93 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua pysyvän laitumen säilyttämistä.

II LUKU

Valvonta

1 jakso

Yleiset säännökset

65 artikla

Täydentäviä ehtoja koskeva valvontajärjestelmä

1. Jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä, jolla varmistetaan täydentävien ehtojen noudattamisen tehokas valvonta. Järjestelmä kattaa erityisesti seuraavat:

a)	jos toimivaltainen valvontaviranomainen ei ole maksajavirasto, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitettuja tuensaajia koskevien tarvittavien tietojen siirto maksajavirastolta erikoistuneille valvontalaitoksille ja/tai tapauksen mukaan koordinoivan viranomaisen kautta;

b)	menetelmät, joita on sovellettava tarkastusotosten valinnassa;

c)	tehtävien tarkastusten luonnetta ja laajuutta koskevat tiedot;

d)	tarkastuskertomukset, joihin sisältyvät erityisesti havaitut noudattamatta jättämiset ja niiden vakavuutta, laajuutta, pysyvyyttä ja toistuvuutta koskeva arvio;

e)	jos toimivaltainen valvontaviranomainen ei ole maksajavirasto, tarkastuskertomusten siirto erikoistuneilta valvontalaitoksilta joko maksajavirastolle tai koordinoivalle viranomaiselle tai molemmille;

f)	vähennys- ja poissulkemisjärjestelmän soveltaminen maksajaviraston toimesta.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää menettelystä, jonka mukaan tuensaaja ilmoittaa maksajavirastolle häneen sovellettavien vaatimusten ja standardien tunnistamiseksi tarvittavat tiedot.

66 artikla

Tuen maksaminen suhteessa täydentäviä ehtoja koskeviin tarkastuksiin

Jos täydentäviä ehtoja koskevia tarkastuksia ei voida saattaa päätökseen ennen kuin asianomainen tuensaaja on ottanut vastaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitetut tuet ja vuosipalkkiot, tuensaajan maksettavaksi hallinnollisen seuraamuksen johdosta tuleva määrä on perittävä takaisin tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti tai tasauksella.

67 artikla

Toimivaltaisen valvontaviranomaisen vastuu

1. Toimivaltaisen valvontaviranomaisen vastuulla ovat

a)	erikoistuneet valvontalaitokset, jotka vastaavat kyseessä olevien vaatimusten ja standardien noudattamista koskevien tarkastusten tekemisestä;

b)	maksajavirastot, jotka vastaavat hallinnollisten seuraamusten vahvistamisesta yksittäisissä tapauksissa delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 IV osaston II luvun sekä tämän osaston III luvun mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että kaikkia tai tiettyjä vaatimuksia, standardeja, säädöksiä tai täydentävien ehtojen aloja koskevan valvonnan ja niitä koskevat tarkastukset tekee maksajavirasto edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio takaa valvonnan ja tarkastusten olevan vähintään yhtä tehokkaita kuin erikoistuneen valvontalaitoksen suorittama valvonta ja tekemät tarkastukset.

2 jakso

Paikalla tehtävät tarkastukset

68 artikla

Tarkastusten vähimmäismäärä

1. Toimivaltaisen valvontaviranomaisen on tehtävä vastuualueeseensa kuuluvien vaatimusten ja standardien osalta tarkastuksia paikalla vähintään 1 prosentille kaikista niistä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitetuista tuensaajista, joiden osalta kyseinen toimivaltainen valvontaviranomainen on vastuussa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen henkilöryhmien tapauksessa kutakin ryhmän jäsentä voidaan pitää tuensaajana ensimmäisessä alakohdassa täsmennettyä tarkastusotosta laskettaessa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tarkastusten vähimmäismäärä voidaan saavuttaa kunkin toimivaltaisen valvontaviranomaisen tasolla taikka kunkin säädöksen tai standardin tai säädös- tai standardiryhmän tasolla. Silloin kun tarkastuksia ei tee maksajavirasto, tarkastusten vähimmäismäärä voidaan kuitenkin saavuttaa kunkin maksajaviraston tasolla.

Jos säädökseen ja standardeihin sovellettavassa lainsäädännössä vahvistetaan jo tarkastusten vähimmäismäärä, sitä on sovellettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän sijasta. Jäsenvaltio voi myös päättää, että kaikista noudattamatta jättämisistä, jotka havaitaan säädöksiin ja standardeihin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti paikalla tehtävissä tarkastuksissa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun otoksen ulkopuolella, on ilmoitettava kyseisestä säädöksestä tai standardista vastaavalle toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, jonka on huolehdittava jatkotoimista. Tämän luvun sekä III osaston I, II ja III luvun säännöksiä sovelletaan.

Kun kyseessä ovat täydentäviin ehtoihin liittyvät velvoitteet direktiivin 96/22/EY yhteydessä, on katsottava, että ensimmäisessä alakohdassa asetettu vähimmäismäärää koskeva vaatimus täyttyy, kun sovelletaan seurantasuunnitelmien mukaista otoskokoa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi kyseisessä kohdassa tarkoitetun tarkastuksen vähimmäismäärän saavuttamiseksi kunkin säädöksen tai standardin tai säädös- tai standardiryhmän tasolla

a)	käyttää valittujen tuensaajien osalta kyseisiin säädöksiin ja standardeihin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti paikalla tehtävien tarkastusten tuloksia; tai

b)	korvata valitut tuensaajat tuensaajilla, joiden osalta on tehty paikalla tarkastus kyseisiin säädöksiin ja standardeihin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, edellyttäen, että nämä ovat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitettuja tuensaajia.

Tällaisissa tapauksissa paikalla tehtävien tarkastusten on katettava kaikki täydentävien ehtojen osalta määritellyt asianomaisten säädösten tai standardien näkökohdat. Jäsenvaltion on lisäksi varmistettava, että kyseiset paikalla tehtävät tarkastukset ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin toimivaltaisten valvontaviranomaisten paikalla tekemät tarkastukset olisivat.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarkastusten vähimmäismäärää vahvistettaessa ei oteta huomioon asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaadittavia toimia.

4. Jos paikalla tehtävissä tarkastuksissa paljastuu tietyn säädöksen tai standardin merkittävä noudattamatta jättäminen, kyseistä säädöstä tai standardia koskevien paikalla tehtävien tarkastusten määrää on lisättävä seuraavalla tarkastusjaksolla. Toimivaltainen valvontaviranomainen voi päättää erityissäädöksellä rajoittaa kyseisten paikalla tehtävien lisätarkastusten laajuutta siten, että ne kohdistuvat vain useimmin rikottaviin vaatimuksiin.

5. Jos jäsenvaltio päättää käyttää asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on 20 prosenttia kyseisistä tuensaajista käsittävään otokseen sovellettava toimia, jotka ovat tarpeen sen tarkistamiseksi, että tuensaajat ovat korjanneet tilanteen.

69 artikla

Tarkastusotoksen valinta

1. Edellä olevan 68 artiklan mukaisen tarkastettavia tiloja koskevan otoksen valinnan on tapauksen mukaan perustuttava sovellettavan lainsäädännön mukaiseen riskianalyysiin tai kyseessä oleviin vaatimuksiin tai standardeihin soveltuvaan riskianalyysiin. Riskianalyysi voidaan tehdä yksittäisen tilan, tilaluokkien tai maantieteellisten alueiden tasolla.

Riskianalyysissä voidaan ottaa huomioon toinen tai molemmat seuraavista:

a)	tuensaajan osallistuminen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 12 artiklan nojalla perustettuun maatilojen neuvontajärjestelmään;

b)	tuensaajan osallistuminen sertifiointijärjestelmään, jos kyseinen järjestelmä on kyseessä olevien vaatimusten ja standardien kannalta merkityksellinen.

Jäsenvaltio voi riskianalyysin perusteella päättää, ettei toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun sertifiointijärjestelmään osallistuvia viljelijöitä sisällytetä riskien perusteella valittavaan tarkastusotokseen. Jos kuitenkin sertifiointijärjestelmä kattaa vain osan vaatimuksista ja standardeista, joita tuensaajan on täydentävien ehtojen yhteydessä noudatettava, on niihin vaatimuksiin tai standardeihin, joita sertifiointijärjestelmä ei kata, sovellettava tarkoituksenmukaisia riskikertoimia.

Jos tarkastustulosten tarkastelussa paljastuu usein toistuva toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun sertifiointijärjestelmään sisältyvien vaatimusten tai standardien noudattamatta jättäminen, kyseisiä vaatimuksia tai standardeja koskevat riskikertoimet on arvioitava uudelleen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta tarkastuksiin, jotka tehdään jatkotoimena toimivaltaisen valvontaviranomaisen tietoon jollakin muulla tavalla saatetulle noudattamatta jättämiselle. Sitä on kuitenkin sovellettava tarkastuksiin, jotka tehdään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisena jatkotoimena.

3. Edustavuuden varmistamiseksi 20–25 prosenttia niiden tuensaajien, joille on tehtävä tarkastus paikalla, 68 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä tarkastusten vähimmäismäärästä on valittava satunnaisesti. Jos kuitenkin paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarkastettavien tuensaajien määrä on kyseistä vähimmäismäärää suurempi, lisäotokseen satunnaisesti valittavien tuensaajien määrä saa olla enintään 25 prosenttia.

4. Tarkastusotosta varten voidaan tarvittaessa tehdä osittainen valinta käytettävissä olevien tietojen perusteella ennen kyseisen hakuajan päättymistä. Alustavaa otosta on täydennettävä, kun kaikki asianomaiset hakemukset ovat käytettävissä.

5. Edellä olevan 68 artiklan 1 kohdan mukainen tarkastettavien tuensaajien otos voidaan valita niistä 30–34 artiklan nojalla jo valituista tuensaajaotoksista, joihin kyseessä olevia vaatimuksia tai standardeja sovelletaan. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta tuensaajia koskeviin tarkastuksiin, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklassa tarkoitettuja viinialan tukijärjestelmiä.

6. Poiketen siitä, mitä 68 artiklan 1 kohdassa säädetään, paikalla tarkastettavia tuensaajia koskevat otokset voidaan valita siten, että niihin valitaan erikseen 1 prosentti kustakin seuraavasta sellaisten tuensaajien muodostamasta joukosta, joilla on täydentäviin ehtoihin liittyviä velvoitteita asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklan mukaisesti:

a)	suoria tukia asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisesti saavat tuensaajat;

b)	viinialan tukea asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan mukaisesti saavat tuensaajat;

c)	vuosipalkkioita asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan sekä 28–31, 33 ja 34 artiklan mukaisesti saavat tuensaajat.

7. Jos tilatasolla sovellettavan riskianalyysin perusteella päätellään, että tukea saamattomat edustavat suurempaa riskiä kuin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitetut tuensaajat, on kyseiset tuensaajat korvattava tukea saamattomilla. Tällaisessa tapauksessa on tarkastettavien viljelijöiden kokonaismäärän osalta kuitenkin saavutettava tämän asetuksen 68 artiklan 1 kohdassa säädetty tarkastusten vähimmäismäärä. Tällaisten korvaamisten syyt on perusteltava ja dokumentoitava asianmukaisesti.

8. Edellä 5 ja 6 kohdassa säädettyjä menettelyjä voidaan yhdistellä, jos näin saadaan tehostettua valvontajärjestelmää.

70 artikla

Vaatimusten ja standardien noudattamisen määritteleminen

1. Vaatimusten ja standardien noudattaminen on tapauksen mukaan määriteltävä käyttämällä asianomaiseen vaatimukseen tai standardiin sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä keinoja.

2. Muissa tapauksissa vaatimusten ja standardien noudattaminen on tarvittaessa määriteltävä käyttämällä mitä tahansa sellaisia toimivaltaisen valvontaviranomaisen valitsemia tarkoituksenmukaisia keinoja, jotka takaavat vähintään vastaavan tarkkuuden kuin kansallisten sääntöjen mukaisilta virallisilta määrittelyiltä edellytetään.

3. Paikalla tehtävät tarkastukset voidaan tarvittaessa toteuttaa kaukokartoitustekniikkoja soveltamalla.

71 artikla

Paikalla tehtävien tarkastusten osa-alueet

1. Tehdessään 68 artiklan 1 kohdassa säädettyä otosta koskevia tarkastuksia toimivaltaisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että kaikkien valittujen tuensaajien osalta tarkastetaan, noudattavatko he kyseisen toimivaltaisen valvontaviranomaisen vastuulle kuuluvia vaatimuksia ja standardeja.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, silloin kun tarkastusten vähimmäismäärä saavutetaan 68 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti kunkin säädöksen tai standardin tai säädös- tai standardiryhmän tasolla, on valittujen tuensaajien osalta tarkastettava, noudattavatko he kyseistä säädöstä tai standardia tai kyseistä säädös- tai standardiryhmää.

Jos tämän asetuksen 68 artiklan 1 kohdassa säädettyyn otokseen valitaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitettu henkilöryhmä, toimivaltaisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että kaikkien ryhmän jäsenten osalta tarkastetaan, noudattavatko he kyseisen toimivaltaisen valvontaviranomaisen vastuulle kuuluvia vaatimuksia ja standardeja.

Yleensä kukin paikalla tehtävään tarkastukseen valittu tuensaaja tarkastetaan silloin, kun on mahdollista tarkastaa useimmat niistä vaatimuksista tai standardeista, joiden osalta hänet valittiin. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että kaikkien vaatimusten ja standardien osalta saavutetaan asianmukainen tarkastusten määrä kyseisen vuoden aikana.

2. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tarkastettava tapauksen mukaan tilan koko maatalousmaa. Paikalla tehtävän tarkastuksen osana tehtävä varsinainen peltotarkastus voidaan kuitenkin rajoittaa otokseen, joka käsittää vähintään puolet niistä tilan viljelylohkoista, joita kyseinen vaatimus tai standardi koskee, edellyttäen että otoksella taataan tarkastusten luotettava ja edustava taso kyseisten vaatimusten ja standardien osalta.

Ensimmäinen alakohta ei vaikuta delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 IV osaston II luvussa ja tämän osaston III luvussa tarkoitettujen hallinnollisten seuraamusten laskentaan ja soveltamiseen. Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tarkastusotoksessa paljastuu noudattamatta jättämisiä, tosiasiallisesti tarkastettavien viljelylohkojen otosta on suurennettava.

Lisäksi vaatimusten ja standardien noudattamisen tosiasiallinen tarkastaminen osana paikalla tehtävää tarkastusta voidaan rajoittaa tarkastettavien kohteiden edustavaan otokseen, jos säädökseen tai standardeihin sovellettavassa lainsäädännössä niin säädetään. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että tarkastukset tehdään kaikkien niiden vaatimusten ja standardien osalta, joiden noudattaminen voidaan tarkastaa tarkastuskäynnin ajankohtana.

3. Yleinen sääntö on, että 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset on tehtävä yhden tarkastuskäynnin yhteydessä. Niiden on kohdistuttava niihin vaatimuksiin ja standardeihin, joiden noudattaminen voidaan tarkastaa kyseisen tarkastuskäynnin aikana. Näiden tarkastusten tavoitteena on havaita kaikki mahdolliset kyseisiä vaatimuksia ja standardeja koskevat noudattamatta jättämiset sekä lisäksi määritellä tapaukset, joissa tarvitaan lisätarkastuksia.

4. Tilalla tehtävät tarkastukset voidaan korvata hallinnollisilla tarkastuksilla edellyttäen, että jäsenvaltio varmistaa hallinnollisten tarkastusten olevan vähintään yhtä tehokkaita kuin paikalla tehtävät tarkastukset.

5. Tarkastuksia paikalla tehdessään jäsenvaltiot voivat käyttää tiettyihin vaatimuksiin ja standardeihin liittyviä puolueettomia valvonnan indikaattoreita edellyttäen, että ne varmistavat kyseisiä vaatimuksia ja standardeja koskevien tarkastusten olevan vähintään yhtä tehokkaita kuin ilman indikaattoreita paikalla tehtävät tarkastukset.

Indikaattoreilla olisi oltava suora yhteys vaatimuksiin tai standardeihin, joita ne edustavat, ja niiden olisi katettava kaikki kyseisten vaatimusten ja standardien osalta tarkastettavat näkökohdat.

6. Tämän asetuksen 68 artiklan 1 kohdassa säädettyä otosta koskevat paikalla tehtävät tarkastukset on tehtävä sen kalenterivuoden aikana, jona tukihakemukset ja/tai maksupyynnöt jätetään, tai asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan mukaisia viinialan tukijärjestelmiä koskevien hakemusten osalta milloin tahansa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmoitetun ajanjakson aikana.

72 artikla

Tarkastuskertomus

1. Jokaisesta tämän osaston mukaisesta paikalla tehtävästä tarkastuksesta on laadittava toimivaltaisen valvontaviranomaisen toimesta tai sen vastuulla tarkastuskertomus.

Kertomus on jaettava seuraaviin osiin:

yleinen osa, johon sisältyvät erityisesti seuraavat tiedot:

i)	paikalla tehtävään tarkastukseen valittu tuensaaja;

ii)	paikalla olleet henkilöt;

iii)	tieto siitä, ilmoitettiinko tarkastuksesta tuensaajalle ennakolta ja mahdollisen ennakkoilmoituksen varoitusaika;

osa, jossa kuvataan erikseen kunkin säädöksen ja standardin osalta suoritettuja tarkastuksia ja johon sisältyvät erityisesti seuraavat tiedot:

i)	paikalla tehdyn tarkastuksen kohteena olleet vaatimukset ja standardit;

ii)	tehtyjen tarkastusten luonne ja laajuus;

iii)	havainnot;

iv)	säädökset ja standardit, joiden osalta havaittiin säännösten noudattamatta jättämisiä;

arviointiosa, jossa analysoidaan säännösten noudattamatta jättämisen merkitystä kunkin säädöksen ja/tai standardin suhteen ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 1306/2013 99 artiklan 1 kohdan mukaisesti noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, pysyvyys ja toistuvuus ja esitetään sovellettavaa vähennystä mahdollisesti korottavat tai alentavat tekijät.

Kertomuksessa on mainittava, jos kyseessä olevaan vaatimukseen tai standardiin liittyvät säännökset antavat mahdollisuuden olla toteuttamatta havaitun noudattamatta jättämisen vuoksi jatkotoimia tai jos tukea myönnetään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan riippumatta siitä, valittiinko kyseinen tuensaaja paikalla tehtävään tarkastukseen 69 artiklan mukaisesti ja tarkastettiinko hänet paikalla säädöksiin ja standardeihin sovellettavan lainsäädännön nojalla 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti vai toimivaltaisen valvontaviranomaisen tietoon jollakin muulla tavalla saatetun noudattamatta jättämisen jatkotoimena.

3. Tuensaajalle on ilmoitettava kaikista havaituista noudattamatta jättämisistä kolmen kuukauden kuluessa paikalla tehdystä tarkastuksesta.

Jollei tuensaaja ole toteuttanut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 99 artiklan 2 kohdassa toisessa alakohdassa tarkoitettuja välittömiä korjaavia toimia todetun noudattamatta jättämisen lopettamiseksi, tuensaajalle on ilmoitettava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetetun määräajan kuluessa siitä, että asetuksen (EU) N:o 1306/2013 99 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla on toteutettava korjaavia toimenpiteitä.

Jollei tuensaaja ole toteuttanut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 97 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja välittömiä korjaavia toimia todetun noudattamatta jättämisen lopettamiseksi, tuensaajalle on ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun on tehty kyseisessä artiklassa säädetty päätös olla soveltamatta hallinnollista seuraamusta, että on toteutettava korjaavia toimenpiteitä.

4. Tarkastuskertomus on laadittava kuukauden kuluessa paikalla tehdystä tarkastuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisiin vaatimuksiin ja standardeihin sovellettavan lainsäädännön erityissäännösten soveltamista. Kyseinen ajanjakso voidaan kuitenkin pidentää kolmeksi kuukaudeksi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti jos kemialliset tai fysikaaliset määritykset niin edellyttävät.

Jos toimivaltainen valvontaviranomainen ei ole maksajavirasto, tarkastuskertomus, ja pyydettäessä asiaa koskevat tausta-asiakirjat, on lähetettävä maksajavirastolle tai koordinoivalle viranomaiselle tai saatettava sen käytettäväksi kuukauden kuluessa kertomuksen laatimisesta.

Jos kertomuksessa ei esitetä lainkaan havaintoja, jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, ettei kertomusta lähetetä, edellyttäen, että kertomus saatetaan suoraan maksajaviraston tai koordinoivan viranomaisen käytettäväksi kuukauden kuluessa laatimisesta.

III LUKU

Hallinnollisten seuraamusten laskenta ja soveltaminen

73 artikla

Yleiset periaatteet

1. Jos asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I lueteltujen eri järjestelmien, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 28–31, 33 ja 34 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden sekä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklassa tarkoitettujen viinialan tukijärjestelmien hallinnoimisesta vastaa useampi kuin yksi maksajavirasto, jäsenvaltioiden on varmistettava, että todetut noudattamatta jättämiset sekä mahdolliset niitä vastaavat hallinnolliset seuraamukset saatetaan kaikkien niiden maksajavirastojen tietoon, joita asia koskee. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tukikelpoisuusperusteiden noudattamatta jättäminen merkitsee myös täydentäviin ehtoihin liittyvien sääntöjen noudattamatta jättämistä ja päinvastoin. Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan varmistettava, että sovelletaan yhtenäistä vähennysprosenttia.

2. Jos samaan täydentävien ehtojen alaan liittyvien eri säädösten tai standardien osalta on todettu useampi kuin yksi noudattamattajättämistapaus, kyseiset tapaukset on delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 39 artiklan 1 kohdassa ja 40 artiklassa säädetyn vähennyksen vahvistamiseksi katsottava yhdeksi noudattamatta jättämiseksi.

3. Standardin noudattamatta jättäminen, joka muodostaa myös vaatimuksen noudattamatta jättämisen, katsotaan yhdeksi noudattamatta jättämiseksi. Vähennyksiä laskettaessa noudattamatta jättäminen on katsottava osaksi vaatimuksen alaa.

4. Hallinnollista seuraamusta on sovellettava niiden asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitettujen tukien kokonaismäärään, jotka kyseiselle tuensaajalle on myönnetty tai myönnetään

a)	tukihakemusten tai maksupyyntöjen perusteella, jotka hän on jo jättänyt tai jättää kyseisen havaintovuoden aikana; ja/tai

b)	asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan mukaisia viinialan tukijärjestelmiä koskevien hakemusten perusteella.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta asianomainen määrä jaetaan rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen yhteydessä kolmella.

5. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta vähennysprosentti lasketaan tämän osaston III luvun ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 IV osaston II luvun mukaisesti. Tässä tapauksessa jäsenvaltiot voivat suhteellisuuden säilyttämiseksi soveltaa kyseistä vähennysprosenttia tuen osaan, joka on jaettu noudattamatta jättämiseen syyllistyneelle ryhmän jäsenelle.

74 artikla

Hallinnollisten seuraamusten laskenta ja soveltaminen, kun kyse on laiminlyönnistä

1. Jos täydentävien ehtojen eri alojen osalta on havaittu useampi kuin yksi laiminlyönnistä johtuva noudattamatta jättäminen, delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 39 artiklan 1 kohdassa esitettyä menettelyä vähennyksen vahvistamiseksi on sovellettava erikseen kuhunkin noudattamatta jättämiseen.

Tuloksena saadut prosenttimääräiset vähennykset on laskettava yhteen. Vähennys voi kuitenkin olla enintään 5 prosenttia tämän asetuksen 73 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä.

2. Jos todetaan toistuva noudattamatta jättäminen yhdessä toisen noudattamatta jättämisen tai toisen toistuvan noudattamatta jättämisen kanssa, tuloksena saadut prosenttimääräiset vähennykset on laskettava yhteen. Vähennys voi kuitenkin olla enintään 15 prosenttia 73 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä.

75 artikla

Hallinnollisten seuraamusten laskenta ja soveltaminen, kun kyse on tahallisesta noudattamatta jättämisestä

Jos on kyse tahallisesta ja äärimmäisen laajasta, vakavasta tai pysyvästä noudattamatta jättämisestä, tuensaaja on delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 40 artiklan mukaisesti määrättävän ja laskettavan seuraamuksen lisäksi suljettava pois kaikkien asetuksen (EU) N:o 1306/2013 92 artiklassa tarkoitettujen tukien piiristä seuraavana kalenterivuonna.

VI OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

76 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen alkavia hakuvuosia tai palkkiokausia koskeviin suoran tuen hakemuksiin, maaseudun kehittämistukea koskeviin hakemuksiin ja maksupyyntöihin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 181/2014 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta (EUVL L 181, 20.6.2014, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).

(6) Komission asetus (EY) N:o 1082/2003, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2003, yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 täytäntöönpanemiseksi tarkastusten vähimmäistason osalta tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän puitteissa (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 9).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, yhteenkuuluvuudenrahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(10) Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3).

(11) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta (EUVL L 181, 20.6.2014, s. 48).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(14) Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).

(15) Neuvoston direktiivi 2002/57/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan (EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74).

(16) Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).

(17) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(19) Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

(20) Neuvoston direktiivi 2002/53/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta (EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1).

(21) Komission asetus (EY) N:o 792/2009, annettu 31 päivänä elokuuta 2009, yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3).

(22) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 soveltamissäännöistä (katso tämän virallisen lehden s. 18).

(23) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä (katso tämän virallisen lehden s. 1).

LIITE

Yhteisön menetelmä hamppulajikkeiden delta-9-tetrahydrokannabinolipitoisuuden kvantitatiiviseksi määrittämiseksi

1. Tarkoitus ja soveltamisala

Tämän menetelmän tarkoituksena on määrittää hamppulajikkeiden (Cannabis sativa L.) delta-9-tetrahydrokannabinolipitoisuus, jäljempänä ’THC-pitoisuus’. Menetelmässä sovelletaan tapauksen mukaan käytäntöä A tai B, joita kuvataan seuraavassa.

Menetelmä perustuu delta-9-THC-pitoisuuden kvantitatiiviseen määritykseen kaasukromatografialla (GC) sen jälkeen, kun näytettä on uutettu liuottimella.

1.1 Käytäntö A

Käytäntöä A on käytettävä tuotantoa koskevissa tarkastuksissa, kuten asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa ja tämän asetuksen 30 artiklan g alakohdassa säädetään.

1.2 Käytäntö B

Käytäntöä B on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa ja tämän asetuksen 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

2. Näytteenotto

2.1 Näytteet

Käytäntö A: Tietyn hamppulajikkeen viljelmässä kerätään kustakin valitusta kasvista vähintään 30 senttimetrin mittainen osa, jossa on vähintään yksi emikukinto. Näytteet on kerättävä päiväsaikaan ajanjaksona, joka alkaa 20 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan päättymisestä. Keruu on tehtävä järjestelmällisesti siten, että lohkosta saadaan edustava otos; näytteitä ei kuitenkaan kerätä lohkon reunoilta.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että näyte otetaan ennen kuin kukinnan alkamisesta on kulunut 20 päivää, jos kunkin viljellyn lajikkeen osalta otetaan muita edustavia näytteitä ensimmäisen alakohdan mukaisesti ajanjaksona, joka alkaa 20 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan päättymisestä.

Käytäntö B: Tietyn hamppulajikkeen viljelmässä kerätään kustakin valitusta kasvista sen yläkolmannes. Näytteet on kerättävä päiväsaikaan 10 päivän kuluessa kukinnan päättymisestä järjestelmällisesti siten, että lohkosta saadaan edustava näyte; näytteitä ei kuitenkaan kerätä lohkon reunoilta. Jos kyseessä on kaksikotinen lajike, näytteeseen kerätään ainoastaan emikasveja.

2.2 Näytteiden koko

Käytäntö A: Näytteeseen kerätään kustakin lohkosta osa 50 kasvista.

Käytäntö B: Näytteeseen kerätään kustakin lohkosta osa 200 kasvista.

Näytteet pakataan väljästi kangas- tai paperipussiin ja lähetetään määrityslaboratorioon.

Jäsenvaltio voi säätää, että tarkistusmääritystä varten kerätään tarvittaessa toinen näyte, jonka tuottaja tai määrityksestä vastaava laitos säilyttää.

2.3 Näytteen kuivaus ja varastointi

Näytteiden kuivaaminen on aloitettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 48 tunnin kuluessa millä tahansa menetelmällä, jossa lämpötila on alle 70 °C.

Näytteitä kuivataan, kunnes niiden paino on vakio ja kosteuspitoisuus 8–13 prosenttia.

Kuivatut näytteet säilytetään väljästi pimeässä ja alle 25 °C:n lämpötilassa.

3. THC-pitoisuuden määrittäminen

3.1 Analyysinäytteen esikäsittely

Kuivatuista näytteistä irrotetaan varret ja yli 2 mm:n kokoiset siemenet.

Kuivatut näytteet jauhetaan puolikarkeaksi jauheeksi (läpäisee 1 mm:n seulan).

Jauhetta voidaan säilyttää enintään 10 viikkoa kuivassa ja pimeässä paikassa alle 25 °C:n lämpötilassa.

3.2 Reagenssit ja uuttoliuos

Reagenssit

—	kromatografisesti puhdas delta-9-tetrahydrokannabinoli

—	kromatografisesti puhdas skvalaani sisäisenä standardina.

Uuttoliuos

—	35 mg skvalaania 100 ml:ssa heksaania.

3.3 Delta-9-THC:n uuttaminen

Sentrifugiputkeen punnitaan 100 mg jauhettua määritysnäytettä ja lisätään 5 ml uuttoliuosta, joka sisältää sisäistä standardia.

Näyte upotetaan ultraäänihauteeseen 20 minuutin ajaksi. Näytettä sentrifugoidaan viiden minuutin ajan 3 000 kierrosta minuutissa, ja sen jälkeen otetaan THC-supernatantti talteen. Liuosta injektoidaan kromatografiin ja suoritetaan kvantitatiivinen määritys.

3.4 Kaasukromatografia

a) Välineistö

—	kaasukromatografi, jossa on liekki-ionisaatiodetektori ja ohitus-/jakoinjektio

—	kolonni, jossa kannabinoidit voidaan erottaa hyvin, esimerkiksi lasinen kapillaarikolonni, jonka pituus on 25 m ja halkaisija 0,22 mm ja joka on kyllästetty 5-prosenttisella poolittomalla fenyylimetyylisiloksaanifaasilla.

b) Kalibrointiasteikot:

Käytännössä A vähintään 3 astetta ja käytännössä B vähintään 5 astetta, joihin on sisällyttävä 0,04 ja 0,50 mg/ml delta-9-THC:tä uuttoliuoksessa.

c) Koeolosuhteet

Seuraavat olosuhteet ovat esimerkkejä a alakohdassa mainitulle kolonnille:

—	uunin lämpötila 260 °C

—	injektorin lämpötila 300 °C

—	detektorin lämpötila 300 °C.

d) Injektiotilavuus: 1 μl

4. Tulokset

Tulos ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella grammoina delta-9-THC:ta 100 grammassa vakiopainoon kuivattua analyysinäytettä. Tuloksen sallittu mittapoikkeama on 0,03 grammaa 100 grammassa.

—	Käytäntö A: yksi määritys analyysinäytettä kohden. Jos saatu tulos on kuitenkin suurempi kuin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 32 artiklan 6 kohdassa säädetty raja-arvo, kustakin analyysinäytteestä tehdään toinen määritys. Tällöin tuloksena ilmoitetaan näiden kahden määrityksen keskiarvo.

—	Käytäntö B: tuloksena ilmoitetaan kahden analyysinäytteestä tehdyn määrityksen keskiarvo.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 227

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 31. heinäkuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 soveltamissäännöistä	18
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta	69