(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 luodaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva unionin järjestelmä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 VI luvussa säädetään menettelystä yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden toteamiseksi, toimenpiteistä yhteistyöhön osallistumattomiksi todettuihin kolmansiin maihin nähden, yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita koskevan luettelon laatimisesta, yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta poistamisesta, yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelon julkisuudesta sekä kiireellisistä toimenpiteistä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 32 artiklan mukaisesti komissio on 15 päivänä marraskuuta 2012 annetulla komission päätöksellä (2), jäljempänä ’15 päivänä marraskuuta 2012 annettu päätös’, ilmoittanut kahdeksalle kolmannelle maalle mahdollisuudesta, että ne voidaan todeta maiksi, joiden komissio katsoo olevan yhteistyöhön osallistumattomia maita. Belize on yksi näistä maista.

(4)

Komissio sisällytti 15 päivänä marraskuuta 2012 annettuun päätökseensä tiedot tällaisen toteamisen perusteena olevista olennaisista tosiasioista ja huomioista.

(5)

Komissio ilmoitti myös 15 päivänä marraskuuta 2012 kyseisille kahdeksalle kolmannelle maalle kullekin erikseen lähetetyllä kirjeellä, että se harkitsi mahdollisuutta todeta ne yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi. Belize on yksi näistä maista.

(6)

Komissio totesi 26 päivänä marraskuuta 2013 annetussa täytäntöönpanopäätöksessä (3), jäljempänä ’26 päivänä marraskuuta 2013 annettu täytäntöönpanopäätös’, Belizen, Guinean tasavallan ja Kambodžan kuningaskunnan kolmansiksi maiksi, jotka eivät osallistu LIS-kalastuksen torjumista koskevaan yhteistyöhön. Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 mukaisesti komissio esitti syyt, miksi se katsoo, että nämä kolme maata ovat laiminlyöneet niille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltioina kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet toteuttaa toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 33 artiklan mukaisesti neuvosto sisällytti täytäntöönpanopäätöksellä 2014/170/EU (4) Belizen, Guinean tasavallan ja Kambodžan kuningaskunnan LIS-kalastuksen torjumista koskevaan yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luetteloon.

(8)

Sen jälkeen kun kyseinen luettelo oli vahvistettu täytäntöönpanopäätöksellä 2014/170/EU, komissio antoi asianomaisille maille mahdollisuuden jatkaa vuoropuhelua asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 säädettyjen aineellisten ja menettelyllisten vaatimusten mukaisesti. Komissio jatkoi kaikkien tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista, suulliset ja kirjalliset huomautukset mukaan luettuina, jotta kyseessä olevalla maalla olisi mahdollisuus korjata luetteloon merkitsemiseen johtanut tilanne ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä todettujen laiminlyöntien oikaisemiseksi. Tämän menettelyn tuloksena voitiin todeta, että Belize on parantanut tilannetta ja toteuttanut korjaavia toimia.

(9)

Tämän vuoksi neuvoston olisi asetuksen (EY) N:o 1005/2008 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti muutettava täytäntöönpanopäätös 2014/170/EU poistamalla Belize yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta.

(10)

Belizen poistamisesta yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta asetuksen (EY) N:o 1005/2008 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetun päätöksen hyväksymisen myötä 26 päivänä marraskuuta 2013 annettu komission täytäntöönpanopäätös, jossa Belize todetaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, käy tarpeettomaksi.

(11)

Komissio jatkoi vuoropuhelua Belizen kanssa 26 päivänä marraskuuta 2013 annetun täytäntöönpanopäätöksen ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/170/EU hyväksymisen jälkeen. Näyttää ilmeiseltä, että Belize on pannut täytäntöön kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ja hyväksynyt asianmukaisen lainsäädäntökehyksen LIS-kalastuksen torjuntaa varten. Se on ottanut käyttöön riittävän ja tehokkaan seuranta-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmän ja pelotteena toimivan seuraamusjärjestelmän sekä varmistanut saalistodistusjärjestelmän asianmukaisen täytäntöönpanon. Lisäksi Belize on parantanut kansainvälisten velvoitteidensa noudattamista, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen suositukset ja päätöslauselmat mukaan luettuina, ja ottanut käyttöön alusten rekisteröintiä koskevan uuden järjestelmän kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Belize noudattaa nykyään asiaankuuluvien elinten suosituksia ja päätöslauselmia ja on laatinut LIS-kalastuksen torjuntaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, joka noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälistä toimintasuunnitelmaa LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, vastustamiseksi ja poistamiseksi.

(12)

Komissio on tarkastellut uudelleen sitä, miten Belize on noudattanut kansainvälisiä velvoitteitaan lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona ottaen huomioon 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä, 26 päivänä marraskuuta 2013 annetussa täytäntöönpanopäätöksessä ja täytäntöönpanopäätöksessä 2014/170/EU esitetyt havainnot sekä Belizen toimittamat asiaa koskevat tiedot. Se on ottanut huomioon myös tilanteen parantamiseksi toteutetut toimenpiteet sekä Belizen toimivaltaisten viranomaisten antamat takeet.

(13)

Edellä mainittujen näkökohtien perusteella komissio päätteli, että Belizen toteuttamat toimet sille lippuvaltiona kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi ovat riittävät Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 91, 94, 117 ja 118 artiklan, Yhdistyneiden kansakuntien kalakantasopimuksen 18, 19 ja 20 artiklan sekä kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä aavalla merellä toimivien kalastusalusten osalta tehdyn FAO:n sopimuksen III artiklan 8 kohdan noudattamiseksi. Komissio totesi Belizen esittämien seikkojen perusteella, että Belizen luetteloon merkitsemiseen johtanut tilanne on korjattu ja että Belize on toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa pysyvällä tavalla.

(14)

Näissä olosuhteissa ja asetuksen (EY) N:o 1005/2008 34 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto toteaa, että Belize olisi poistettava yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta. Täytäntöönpanopäätös 2014/170/EU olisi sen vuoksi muutettava.

(15)

Neuvoston päätös ei rajoita neuvostoa tai komissiota toteuttamasta myöhemmin toimia asetuksen (EY) N:o 1005/2008 VI luvun mukaisesti, jos tosiseikat osoittavat, että Belize on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevat velvollisuudet.

(16)

Ottaen huomioon yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luetteloon merkitsemisen kielteiset seuraukset on suotavaa, että Belizen poistaminen kyseisestä luettelosta tulee voimaan välittömästi,

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 19 päivänä joulukuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 597/2009, jäljempänä ’perusasetus’, 10 artiklan nojalla vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, Intiasta ja Vietnamista, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille eurooppalaisen järjestön European Man-made Fibres Association (CIRFS), jäljempänä ’valituksen tekijä’, 4 päivänä marraskuuta 2013 seitsemän tuottajan puolesta tekemän valituksen perusteella. Valituksen tekijän osuus polyesterikatkokuitujen kokonaistuotannosta unionista oli yli 70 prosenttia. Valituksessa esitetty alustava näyttö tuetusta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Ennen menettelyn vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, Intian viranomaisille ja Vietnamin viranomaisille saaneensa asianmukaisesti asiakirjanäytöllä vahvistetun valituksen, jossa väitetään, että näistä maista peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuettu tuonti aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Kyseisiä viranomaisia kehotettiin aloittamaan yksilölliset neuvottelut valituksen sisällön selvittämiseksi ja molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi.

(4)

Kiinan viranomaiset eivät hyväksyneet neuvottelutarjousta ja vetosivat valituksen jättöpäivää koskevaan väärinymmärrykseen. Kiinan viranomaiset kuitenkin toimittivat valitukseen sisältyvien väitteiden osalta huomautuksia siitä, että järjestelmät eivät mahdollistaneet tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa.

(5)

Intian viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen ja neuvotteluja käytiin. Neuvottelujen aikana ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Intian viranomaisten esittämät huomautukset valituksessa luetelluista järjestelmistä otettiin kuitenkin asianmukaisesti huomioon.

(6)

Vietnamin viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen ja neuvotteluja käytiin. Neuvottelujen aikana ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Vietnamin viranomaisten esittämät huomautukset valituksessa luetelluista järjestelmistä otettiin kuitenkin asianmukaisesti huomioon.

(7)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijöille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan, Intian ja Vietnamin viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(8)

Asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksensa tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi.

(9)

Koska vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia oli ilmeisen runsaasti, kaikkia tiedossa olevia vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot polyesterikatkokuituihin liittyvästä liiketoiminnastaan 1 päivän lokakuuta 2012 ja 30 päivän syyskuuta 2013 väliseltä ajalta. Tätä tietoa pyydettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti, jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen. Myös Kiinan, Intian ja Vietnamin viranomaisia kuultiin.

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessaan, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen polyesterikatkokuitujen myynti- ja tuotantomäärien perusteella tutkimusajanjaksolla ja otti huomioon maantieteellisen jakauman. Otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus polyesterikatkokuitujen kokonaistuotannosta unionissa oli 54 prosenttia.

(11)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei esitetty. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(12)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa esitetyt tiedot.

(13)

Kahdeksan etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen etuyhteydettömän tuojan alustavan otoksen suurimman unioniin suuntautuvan tuonnin määrän perusteella. Kaikkia asianomaisia tiedossa olevia tuojia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(14)

Yksi otokseen valituista tuojista vetäytyi otoksesta ja ilmoitti komissiolle, että se ei aio toimittaa vastausta kyselylomakkeeseen. Tämän jälkeen komissio päätti olla soveltamatta otantaa, koska jäljellä (otoksen ulkopuolella) oli niin vähän tuojia, ja niitä kaikkia pyydettiin toimittamaan vastaus kyselylomakkeeseen. Kaksi yritystä, jotka sekä tuovat että käyttävät tarkasteltavana olevaa tuotetta, ei halunnut toimia yhteistyössä tuojina vaan käyttäjinä. Jäljellä olevasta viidestä etuyhteydettömästä tuojasta neljältä saatiin kyselylomakevastaus.

(15)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(16)

Alustavassa vaiheessa 23 vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio ehdotti näiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta/tuottajaryhmiltä saatujen tietojen perusteella ja perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti alustavasti viiden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan/tuottajaryhmän otosta tutkimusajanjaksolla unioniin suuntautuneen viennin suurimman määrän perusteella. Kaksi muuta kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää toimitti pyydetyt tiedot myöhemmässä vaiheessa. Nämä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää eivät kuitenkaan olleet kooltaan sellaisia, että ne olisivat muuttaneet otosta, jos ne olisivat toimittaneet pyydetyt tiedot määräajassa.

(17)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää pyysi, että otos valittaisiin polyesterikatkokuitujen tuotantoon käytettyjen raaka-aineiden perusteella. Ne väittivät, että otokseen olisi valittava sama määrä sellaisia polyesterikatkokuitujen tuottajia, jotka käyttävät puhdistettua tereftaalihappoa/monoeteeniglykolia, jäljempänä ’PTA/MEG’, ja sellaisia, jotka käyttävät PET-rouhetta. Ne väittivät vielä, että tuotantoprosessit ovat erilaiset käytetyn raaka-aineen mukaan ja että eri raaka-aineita käyttävät tuottajat eivät kilpaile samoilla markkinoilla. Lisäksi väitettiin, että polyesterikatkokuitujen tuottajat, jotka eivät käytä PTA/MEG:tä raaka-aineena, eivät saa etua valituksessa kuvatusta PTA/MEG:n tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää korvausta vastaan.

(18)

Komissio valitsi otoksen perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneen suurimman vientimäärän mukaan. Otoksessa otettiin myös huomioon se seikka, että kaikki kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät ehkä käytä joitakin järjestelmistä. Lisäksi on syytä huomata, että otokseen sisältyy yrityksiä, jotka käyttävät molempia tuotantoprosesseja.

(19)

Pelkästään tuotantoprosessin tyypin käyttäminen perustana otoksen valinnassa vaarantaisi tutkimuksen tuloksen, koska oletuksena olisi, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia havaittaisiin vain niiden tuottajien osalta, jotka käyttävät PTA/MEG:tä raaka-aineena, muttei niiden osalta, jotka käyttävät PET-rouhetta. Lisäksi katsottiin, että tällainen valintaperuste olisi mielivaltainen, koska sen perusteella valittu otos, jossa on yhtä monta yritystä, ei olisi edustava unioniin suuntautuvan viennin osalta perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja tämän vuoksi pyyntö hylättiin.

(20)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja/tuottajaryhmä väitti, että otoksen valinnan pitäisi perustua viennin arvoon eikä vientimäärään, ja pyysi, että se sisällytettäisiin otokseen. Otoksen valinta viennin arvon perusteella ei johtaisi edustavuuteen eikä objektiivisiin tuloksiin, koska tuet saattaisivat vääristää hintoja. Komissio valitsi otokseen viisi vientimäärältään suurinta vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää, joiden osuus yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä oli 53 prosenttia. Tätä pidetään suurimpana edustavana vientimääränä, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi kyseinen väite hylättiin.

(21)

Sama osapuoli väitti, että sen raaka-aine koostui kokonaan kierrätetystä tekstiilijätteestä eikä se saanut mitään tukia, jotka saattaisivat liittyä PTA/MEG:n käyttöön. Osapuoli väitti vielä, että siihen ei pitäisi soveltaa mitään tukimarginaalia, joka oli laskettu yrityksille, jotka käyttävät PTA/MEG:tä raaka-aineenaan. Kuten 18 kappaleessa selitettiin, otoksessa otettiin huomioon se seikka, että kaikki kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät ehkä käytä joitakin järjestelmistä. Näin ollen tämä pyyntö hylättiin.

(22)

Lopulliseksi otokseksi vahvistettiin näin ollen 16 kappaleessa kuvattu viiden vientiä harjoittavan tuottajan alustava otos.

(23)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä kyseenalaisti komission soveltaman otantamenetelmän. Se epäili 16 kappaleessa mainittujen 23:n yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan/tuottajaryhmän edustavuutta suhteessa Kiinasta unioniin vietyjen polyesterikatkokuitujen kokonaismäärään. Lisäksi se katsoi, että viidestä yrityksestä koostuva otos ei ole riittävä, kun otetaan huomioon, että väitteen mukaan Kiinassa on 150 polyesterikatkokuitujen tuottajaa. Se väitti vielä, että otannassa ei ollut otettu huomioon kiinalaisten tuottajien maantieteellistä jakaumaa eikä niiden kiinalaisten tuottajien osuutta, jotka käyttävät erilaisia tuotantoprosesseja. Valituksen tekijä väitti myös, että komissio ei ole ilmoittanut otokseen valittujen kiinalaisten yritysten tuottaman polyesterikatkokuidun määrää, ja pohti, onko tuotantomäärä edustava suhteessa Kiinassa tuotetun polyesterikatkokuidun kokonaismäärään.

(24)

Yhteistyössä toimineiden 23:n kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan/tuottajaryhmän tuonnin osuus Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärästä oli 83 prosenttia, minkä vuoksi yhteistyössä toimimisen astetta pidettiin korkeana. Kuten 16 kappaleessa mainittiin, komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti viiden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan/tuottajaryhmän otoksen tutkimusajanjaksolla unioniin suuntautuneen viennin suurimman määrän perusteella. Tällä perusteella otosta pidettiin edustavana. Valittuja yrityksiä pyydettiin täyttämään kyselylomake kokonaan. Vientiä harjoittavia tuottajia, jotka eivät halua toimia yhteistyössä tutkimuksessa, ei edes voida valita otokseen, koska komissio pyrkii tekemään päätelmät niiden tietojen perusteella, jotka kerätään yhteistyössä toimineiden tuottajien kyselylomakevastauksista ja todennetaan paikan päällä tehtävässä tarkastuksessa.

(25)

Mitä tulee vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valintaan tuottajien maantieteellisen jakauman perusteella, valituksen tekijä ei esittänyt väitteensä tueksi mitään näyttöä. Valituksen tekijä ei varsinkaan selittänyt, miksi maantieteelliseen jakaumaan perustuva otos olisi ollut perusasetuksen 27 artiklan mukainen, koska kyseisessä artiklassa säädetään mahdollisuudesta valita otos suurimman vientimäärän perusteella.

(26)

Väitteestä, jonka mukaan otoksessa ei otettu huomioon niiden kiinalaisten tuottajien osuuksia, jotka käyttävät eri tuotantoprosesseja, on syytä muistaa, että otokseen sisältyy yrityksiä, jotka käyttävät molempia tuotantoprosesseja (ks. 18 kappale). Suurimmat kiinalaiset viejät käyttävät lisäksi PTA/MEG:tä tuottaakseen polyesterikatkokuitua unionin markkinoille.

(27)

Valituksen tekijä viittaa tuotantoon eikä unioniin suuntautuvaan vientiin, mutta on huomattava, että komission ei tarvitse esittää otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien/tuottajaryhmien tuottaman polyesterikatkokuidun määrää, koska tässä menettelyssä on tarkoitus arvioida tukea suhteessa Kiinassa tuotetun ja unioniin viedyn polyesterikatkokuidun määrään.

(28)

Sen vuoksi kaikki valituksen tekijän otokseen liittyvästä menetelmästä esittämät väitteet hylättiin.

(29)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Intiassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Intian edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(30)

Kahdeksan intialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti neljän yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Intian viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(31)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä toi esiin, että Intiassa on 17 polyesterikatkokuidun tuottajaa, ja epäili, oliko neljän vientiä harjoittavan tuottajan otos edustava. Komissio vahvistaa, että neljän intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan otosta pidettiin edustavana, koska niiden osuus Intiasta unioniin suuntautuneesta kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla oli noin 90 prosenttia.

(32)

Komissio pyysi kaikki tiedossa olevia vientiä harjoittavia tuottajia Vietnamissa toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Vietnamin edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(33)

Viisi vietnamilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen, mutta yhdellä näistä yrityksistä ei ollut lainkaan vientimyyntiä unioniin tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi komissio päätti olla tutkimatta tätä yritystä. Jäljellä olevien vientiä harjoittavien tuottajien vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(34)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä huomautti, että Vietnamin osalta kyselylomakevastaukset saatiin kolmelta neljästä vientiä harjoittavasta tuottajasta ja että komission olisi pitänyt pyrkiä samaan kattavuuteen myös Kiinan ja Intian osalta. Komissio toi esiin, että tuotannonalan tilanne oli varsin erilainen Vietnamissa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien erittäin vähäisen määrän (siis kolme) vuoksi, kun taas Kiinassa ja Intiassa vientiä harjoittavia tuottajia on merkittävä määrä. Näin ollen otanta oli tarpeen vain näiden kahden jälkimmäisen maan osalta. Komissio selvensi lisäksi, että kolmen yhteistyössä toimineen ja tutkimuksen kohteena olleen vientiä harjoittavan vietnamilaisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Vietnamista unioniin suuntautuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärästä oli yli 99 prosenttia.

(35)

Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää pyysi perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Kun otetaan huomioon yksilöllistä tarkastelua koskevien pyyntöjen määrä ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien otoksen koko, näiden pyyntöjen tutkiminen olisi ollut kohtuuttoman työlästä. Tämän vuoksi nämä pyynnöt hylättiin.

(36)

Yksi intialainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Tätä tarkastelua koskeva pyyntö hyväksyttiin. Erityisesti katsottiin, että tässä tapauksessa yksilöllinen tarkastelu ei olisi kohtuuttoman työlästä eikä estäisi tutkimuksen loppuun saattamista ajoissa.

(37)

Komissio lähetti kyselylomakkeet Kiinan edustajille (mukaan luettuna erityislomakkeet pankeille sekä PTA:n ja MEG:n tuottajille), Intian edustajille (mukaan luettuna erityislomakkeet pankeille) sekä Vietnamin edustajille (mukaan luettuna erityislomakkeet pankeille sekä PTA:n ja MEG:n tuottajille). Lisäksi komissio lähetti lomakkeet viidelle kiinalaiselle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle, viidelle (neljälle otokseen valitulle ja yhdelle otoksen ulkopuoliselle) intialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, neljälle vietnamilaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, neljälle unionin tuottajalle, viidelle etuyhteydettömälle tuojalle sekä 105 käyttäjälle.

(38)

Kiinasta vastauksia saatiin Kiinan viranomaisilta (kauppaministeriö) ja viideltä kiinalaiselta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta/tuottajaryhmältä. Intiasta vastauksia saatiin Intian viranomaisilta (kauppa- ja teollisuusministeriö), neljältä otokseen valitulta intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä yksilöllistä tarkastelua pyytäneeltä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Vietnamista vastauksia saatiin Vietnamin viranomaisilta (Vietnamin kilpailuviranomainen, teollisuus- ja kauppaministeriö sekä eri pankit). Yksi vientiä harjoittava tuottaja, jonka unioniin suuntautuvan viennin määrä oli erittäin vähäinen, peruutti yhteistyötarjouksensa eikä vastannut kyselylomakkeeseen. Vastauksia saatiin kolmelta muulta vietnamilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta (joista kaksi kuului samaan ryhmään). Lisäksi vastauksia saatiin neljältä unionin tuottajalta, neljältä etuyhteydettömältä tuojalta ja 12 käyttäjältä.

(39)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä huomautti, että lähetettyjen kyselylomakkeiden lukumäärä ei vaikuta oikeasuhteiselta, kun otetaan huomioon toisaalta otokseen valituille unionin tuottajille ja toisaalta tuojille ja käyttäjille lähetetyt lomakkeet. Ensinnäkin yhdelle talouden toimijoiden ryhmälle (unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille tai käyttäjille) lähetettyjen lomakkeiden lukumäärä ei osoita painoarvoa, jonka komissio antaa ryhmän tilanteelle. Ainoana tavoitteena on saada oikeantasoista tietoa oikea määrä, jotta voidaan tehdä mahdollisimman hyvä analyysi tuesta, vahingosta ja unionin edusta.

(40)

Tässä tapauksessa komissio lähetti lomakkeet neljälle otokseen valitulle unionin tuottajalle, viidelle otokseen valitulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, viidelle intialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, neljälle vietnamilaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, viidelle tuojalle, kaikille tiedossa oleville käyttäjille sekä niille käyttäjille, jotka olivat ilmoittautuneet. Perusasetuksen 27 artiklassa ei säädetä käyttäjiä koskevasta otannasta. Kaupan suojatoimenpiteitä koskevista tutkimuksista tähän mennessä saadut kokemukset osoittavat lisäksi, että tietyissä tapauksissa voidaan käytettävissä olevien tietojen perusteella ottaa yhteyttä useisiin käyttäjiin, mutta näistä yleensä vain harvat ovat valmiita vastaamaan kyselylomakkeeseen. Sen vuoksi komissio pyrki tässäkin tapauksessa aktiivisesti löytämään maksimimäärän yhteistyöhalukkaita käyttäjiä.

(41)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tuetun tuonnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien valtion viranomaisten ja rahoituslaitosten sekä yritysten toimitiloihin:

(42)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä väitti, että useimmat Kiinan tuottajista ovat alueellisesti keskittyneet kaakkoisrannikolla sijaitseviin Jiangsun ja Zhejiangin provinsseihin, eikä yksikään viidestä tarkastuskäynnistä tapahtunut kummassakaan näistä provinsseista. Tältä osin on syytä panna merkille, että Jiangsu Xinsu Chemical Fibre Co ja Jiangsu Huaxicun Co sijaitsevat Jiangsun provinssissa ja Zhejiang Anshun Pettechs Fibre sijaitsee Zhejiangin provinssissa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(43)

Lisäksi valituksen tekijä väitti, että kahta suurta kiinalaista tuottajaa — tuotantokapasiteetin mukaan tarkasteltuna — ei ollut sisällytetty otokseen. On muistettava, että kuten 16 ja 18 kappaleessa selitettiin, komissio valitsi otoksen perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti unioniin suuntautuvan viennin määrän perusteella ja valitsi tähän otokseen viisi yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää, joiden viennin määrä unioniin oli suurin. Pelkästään se, että Kiinassa on muitakin suuria polyesterikatkokuidun tuottajia, ei tee otoksen edustavuutta kyseenalaiseksi.

(44)

Valituksen tekijä esitti samanlaisen väitteen Vietnamin osalta ja totesi, että kaksi suurta vietnamilaista polyesterikatkokuidun tuottajaa jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kuten komissio selitti 32–34 kappaleessa, tutkimus kattoi kaikki vietnamilaiset tuottajat, jotka veivät polyesterikatkokuitua unioniin, ja kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset kolmelta tuottajalta, jotka vastasivat lähes kaikesta polyesterikatkokuidun viennistä unioniin. Se, että Vietnamissa saattaa olla muita suuria polyesterikatkokuidun tuottajia, jotka eivät vie tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin, ei ole merkityksellistä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien edustavuuden kannalta.

(45)

Tukea ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2012 ja 30 päivän syyskuuta 2013 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2010 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(46)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä huomautti tutkimusajanjakson pituudesta, jota se piti lyhyenä ja jonka se näin ollen katsoi ”vaikuttaneen haitallisesti” komission päätelmiin. Valituksen tekijä totesi, että 12 kuukauden ajanjaksossa ei oteta huomioon sitä, että unionin tuotannonalalle on väitetysti aiheutunut vahinkoa useiden vuosien ajan. Valituksen tekijä katsoi myös, että valituksessa lueteltuja tukia ei voitu riittävästi analysoida käyttämällä 12 kuukauden tutkimusajanjaksoa.

(47)

Vahinkoanalyysin osalta on muistettava, että komissio arvioi vuodet 2010, 2011 ja 2012 sekä tutkimusajanjakson, eikä vain tutkimusajanjakson 12:ta kuukautta, kuten valituksen tekijä totesi. Tuen määrittämisen osalta komissio valitsi harkintavaltaansa käyttäen ja perusasetuksen 5 ja 11 artiklan mukaisesti 12 kuukauden tutkimusajanjakson. Päätelmien ilmoittamiseen asti valituksen tekijä tai mikään muu asianomainen osapuoli ei esittänyt mitään huomautuksia tutkimusajanjakson pituudesta, joka ilmoitettiin vireillepanoilmoituksessa ja kyselylomakkeissa. Komissio katsoo, että 12 kuukauden tutkimusajanjakso on asianmukaisen pituinen, jotta voidaan varmistaa edustavat havainnot tutkimuksessa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(48)

Komissio ilmoitti 2 päivänä lokakuuta 2014 kaikille asianomaisille osapuolille niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi päättää menettelyn, ja kehotti asianomaisia osapuolia toimittamaan huomautuksia. Yhdeltä käyttäjien järjestöltä, valituksen tekijältä, yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja sen tytäryhtiöiltä, neljältä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, Kiinan viranomaisilta sekä Vietnamin viranomaisilta saatiin huomautuksia. Komissio tarkasteli näitä huomautuksia ja otti ne tarpeen mukaan huomioon.

(49)

Käyttäjien järjestöltä saaduissa huomautuksissa käsiteltiin unionin etua, jota ei arvioitu, koska toimenpiteiden käyttöönotolle ei ole perusteita.

(50)

Tarkasteltavana oleva tuote on karstaamaton, kampaamaton tai muuten kehruuta varten käsittelemätön synteettinen polyesterikatkokuitu, joka on peräisin Kiinan kansantasavallasta, Intiasta tai Vietnamista, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 5503 20 00 .

(51)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta voidaan tuottaa joko käyttämällä PTA:ta (puhdistettua tereftaalihappoa) ja MEG:tä (monoetyleeniglykolia) tai käyttämällä kierrätetyistä PET-pulloista saatua rouhetta uusiopolyesterikatkokuitujen tuottamiseen. Tuotetta käytetään erittäin monenlaisissa sovelluksissa, esimerkiksi vaatteissa, asusteissa ja kalusteissa samoin kuin autoteollisuudessa, hygienia- ja lääketeollisuudessa sekä rakennusteollisuudessa.

(52)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet sekä samat käyttötarkoitukset:

(53)

Komissio päätti, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen samankaltaisia tuotteita perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(54)

Kaksi viranomaistahoa ja yhden asianomaisen maan vientiä harjoittavia tuottajia edustava järjestö väittivät, että PTA/MEG:stä ja kierrätetyistä PET-pulloista valmistettua polyesterikatkokuitua olisi käsiteltävä kahtena eri tuotteena. Väite perustui käytetyn pääraaka-aineen eroihin, koska tietyntyyppisissä polyesterikatkokuiduissa käytetään PTA/MEG:tä ja toisissa taas kierrätetyistä PET-pulloista saatua rouhetta. Tähän liittyen merkittäviksi eroiksi mainittiin kustannukset ja myyntihinnat. Lisäksi väitettiin, että PTA/MEG:stä tai kierrätetyistä PET-pulloista valmistetun polyesterikatkokuidun laadussa on merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat käyttöön ja sovelluksiin.

(55)

PTA/MEG:stä valmistettu polyesterikatkokuitu ja kierrätetyistä PET-pulloista valmistettu polyesterikatkokuitu ovat tosiaan kaksi polyesterikatkokuidun eri tuotelajia, jotka kuuluvat polyesterikatkokuidun määritelmän piiriin. Näillä kahdella tuotelajilla on kuitenkin samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käytännössä samat käyttötarkoitukset. On totta, että kaikki tuotelajit eivät ole keskenään vaihdettavissa, mutta aiemmissa tutkimuksissa ja tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että eri tuotelajit ovat ainakin osittain vaihdettavissa keskenään ja niiden käyttötavat ovat päällekkäisiä. Tästä syystä väite hylättiin.

(56)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja toisti näkemyksensä, jonka mukaan kierrätettyjen PET-pullojen käyttö ja kierrätetyistä PET-pulloista saadun rouheen käyttö edellyttävät erilaista tuotantoprosessia ja kyseessä on kaksi eri raaka-ainetta. Sama osapuoli lisäsi vielä, että kierrätetyistä PET-pulloista tuotettujen polyesterikatkokuitujen kustannukset ja myyntihinnat sekä laatu ovat merkittävästi alemmat kuin ”normaalin polyesterikatkokuidun”. Komissio katsoo edelleen, että raaka-aine — olivatpa kyseessä sitten kierrätetyt PET-pullot tai kierrätetyistä PET-pulloista tehty rouhe — on käytännössä sama. PET-rouheeseen verrattuna PET-pulloja käytettäessä lisävaiheena on pullojen lajittelu ja pesu, jonka jälkeen pulloista tehdään rouhetta. Kaikki myöhemmät tuotantovaiheet ovat samoja. Lisäksi lopputuotteella on samat ominaisuudet, joskin eri laatuluokkia voi esiintyä, kuten tuotevalvontakoodit osoittavat. Eri laatuluokista johtuvat (mahdolliset) hintaerot tulevat näin olleen esiin myös tuotevalvontakoodissa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(57)

Yksi viranomaistaho ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että perus- ja erikoispolyesterikatkokuituja olisi käsiteltävä eri tuotteina niiden tuotantokustannusten, myyntihintojen ja käyttötarkoitusten erojen vuoksi. Lisäksi väitettiin, että unionin tuotannonala keskittyy tuotannossaan erikoispolyesterikatkokuituihin kun taas asianomaiset maat toimittavat pääasiassa peruspolyesterikatkokuituja.

(58)

Edellä 57 kohdassa kuvatun väitteen esittäneet viranomaiset ja neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät määritelleet, mitä ne tarkoittavat erikoispolyesterikatkokuiduilla.

(59)

Otokseen valittujen unionin tuottajien määrittelemiä erikoispolyesterikatkokuituja ovat polyesterin ja polyetyleenin yhdistelmästä tehdyt polyesterikatkokuidut hygieniatuotteissa käytettäväksi, värjätyt, erikoislujat, paloturvalliset sekä tekniseen käyttöön tarkoitetut polyesterikatkokuidut (kuten rakennusteollisuudessa käytettävät geotekstiilit ja kuitukankaat), polyesterikatkokuidut, jotka on määritetty, kehitetty ja räätälöity yhdessä asiakkaan kanssa tiettyyn käyttötarkoitukseen, sekä autoteollisuudessa käytettävät polyesterikatkokuidut (eritoten autojen näkyvät verhoilut, joiden värin on oltava yhdenmukainen).

(60)

Otokseen valittujen unionin tuottajien mukaan vakiopolyesterikatkokuidut kattavat ne polyesterikatkokuidut, joiden eritelmissä on enemmän joustoa.

(61)

Polyesterikatkokuitujen erikoislajin ja peruslajin ehdotetun määritelmän mukaisesti molemmilla tuotelajeilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Eri tyyppien, luokkien tai laatujen olemassaolo ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että niitä voidaan pitää yhtenä tuotteena. Peruspolyesterikatkokuidun mahdolliset käyttötarkoitukset vaikuttavat laajemmilta kuin erikoislajin, mutta erot eivät olleet riittävän suuria, jotta kuidut olisi voitu luokitella kahdeksi eri tuotteeksi. Vaikka polyesterikatkokuidun eri lajeilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka vastaavat niiden erityisiä käyttötarkoituksia, niiden fyysiset perusominaisuudet sekä perussovellukset ja -käyttötarkoitukset ovat samat.

(62)

Lisäksi on selvennettävä, että tutkimusajanjakson aikana polyesterikatkokuidun erikoislajit eivät olleet unionin tuottajien tuottama peruslaji. Niiden osuus otokseen valittujen unionin tuottajien tuottamista kaikista polyesterikatkokuitujen lajeista oli noin 40 prosenttia niiden oman perus- ja erikoispolyesterikatkokuituja koskevan määritelmän mukaisesti.

(63)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja totesi uudelleen, että perus- ja erikoispolyesterikatkokuidut eivät ole samankaltaisia tuotteita eikä niitä näin ollen voida tutkia yhdessä. Sama osapuoli huomautti, että erikoispolyesterikatkokuitujen lajin ja peruspolyesterikatkokuitujen lajin loppukäyttö, tuotantokustannukset ja myyntihinnat ovat erilaiset. Sen vuoksi se katsoi, että komissio oli epäonnistunut, koska se ei ollut tarkastellut näiden erikois- ja peruslajien kustannusten ja myyntihintojen eroja. Osapuolen mukaan oli epäselvää, miten tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantokustannukset ja myyntihinta on määritetty, ja se pyysi komissiota tutkimaan hintojen alittavuutta sen jälkeen, kun nämä erikois- ja peruslajit on erotettu toisistaan.

(64)

Komissio vahvistaa, että polyesterikatkokuituja myydään erilaisina tuotelajeina, joita käytetään kehruuta tai kuitukankaita varten. Polyesterikatkokuidut voivat esimerkiksi olla yksi- tai kaksikomponenttisia ja niillä voi olla eri teknisiä eritelmiä (esim. desitex, lujuus, kiilto, laatuluokka). Nämä eri ominaisuudet on otettu huomioon tuotevalvontakoodissa, josta komissio ei saanut mitään huomautuksia. On totta, että perus- ja erikoispolyesterikatkokuidut eivät ole keskenään vaihdettavissa kaikissa mahdollisissa sovelluksissa, mutta eri tuotelajit ovat ainakin osittain vaihdettavissa keskenään ja niiden käyttötavat ovat päällekkäisiä. Näiden tuotelajien fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttötavat ovat käytännössä samat, kuten 61 kappaleessa kuvattiin ja kuten samaa tuotetta koskevissa aiemmissa menettelyissä on vahvistettu. Kaikki tuotelajit perustuvat samoihin raaka-aineisiin (PTA/MEG tai kierrätetty PET), joiden osuus on yli 60 prosenttia tuotantokustannuksista. Raaka-aineeseen voidaan sekoittaa lisäaineita tai lisäkomponentteja kuidun tiettyjen erityisominaisuuksien varmistamiseksi. Tuotevalvontakoodi kattaa raaka-aineiden alkuperän ja muut tekijät, joilla on vaikutusta tuotantokustannuksiin ja myyntihintoihin. Perus- ja erikoispolyesterikatkokuitujen tuotantoprosessissa ei kuitenkaan ole mitään merkittäviä eroja. Tämä voidaan nähdä otokseen valituista unionin tuottajista, joista yksikään ei tuottanut yksinomaan perus- tai erikoispolyesterikatkokuituja. Erikoispolyesterikatkokuiduista ei myöskään vaikuta olevan yhdenmukaista ja yhteisesti sovittua määritelmää. Esimeriksi jotkin unionin tuottajat pitävät hygieniatuotteissa käytettyä polyesterikatkokuitua (ks. 59 kappale) erikoislajina. Toisaalta useat käyttäjät ja eräs käyttäjien järjestö totesivat, että esimerkiksi kosteuspyyhkeissä käytettävä polyesterikatkokuitu on perustuotelaji, vaikkakin terveys- ja turvallisuussyistä olisi suositeltavampaa, että sitä ei ole tehty kierrätysmateriaalista. Jotkin unionin tuottajat pitävät lisäksi polyesterikatkokuidun lajeja, joilla on tiettyjä asiakaskohtaisia vaatimuksia (esim. tietty värjäys), erikoislajeina, vaikka nämä tuotelajit on saatettu tehdä täysin samassa tuotantoprosessissa ja niillä on samat tuotantokustannukset kuin muilla (perus)lajeilla. Sen vuoksi komissio ei voi käyttää perustana itse tehtyä luokittelua perus- ja erikoislajien välillä, ja näin ollen tämä väite hylätään.

(65)

Yksi käyttäjä ja yksi käyttäjien järjestö väittivät, että Kiinasta tuotu polyesterikatkokuitu on korkeampilaatuista kuin unionissa tuotettu. Yhden väitteen mukaan Kiinasta tulevat polyesterikatkokuidut eivät sisällä kovia polymeerin paloja. Toisessa väitteessä tuotiin esiin kiinalaisen polyesterikatkokuidun kirkkaus, kun taas unionissa tuotetun polyesterikatkokuidun todettiin sisältävän harmaita sävyjä, koska suurin osa unionissa tuotetusta polyesterikatkokuidusta on valmistettu kierrätetyistä PET-pulloista.

(66)

Ensimmäisestä väitteestä, jonka mukaan unionin polyesterikatkokuituun sisältyy kovia polymeerin paloja, ei esitetty mitään näyttöä. Muissa käyttäjien kannanotoissa ja käyttäjille toimitetun kyselylomakkeen vastauksissa on esitetty myös päinvastaista (eli unionin tuottajien tuottama polyesterikatkokuitu on yleensä korkeampilaatuista kuin asianomaisten maiden tuottama).

(67)

Kirkkautta koskevasta toisesta väitteestä voidaan todeta, että tutkimuksen aikana toimitetut tiedot vahvistavat, että PTA/MEG:stä valmistettu polyesterikatkokuitu on yleensä kirkkaampaa kuin kierrätetyistä PET-pulloista valmistettu (jos tuotantoprosessin aikana ei lisätä pigmenttiä eikä/tai kirkasteita). Molemmilla polyesterikatkokuidun lajeilla on kuitenkin samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käytännössä samat käyttötarkoitukset. On myös huomattava, että vahinkoa laskettaessa perusraaka-aine oli yksi tekijöistä, joka otettiin huomioon. Toisin sanoen kierrätetyistä PET-pulloista tehtyä tuotua polyesterikatkokuitua verrattiin vain unionissa tuotettuun kierrätetyistä PET-pulloista tehtyyn polyesterikatkokuituun. Samoin PTA:sta ja MEG:stä tehtyä tuotua polyesterikatkokuitua verrattiin vain unionissa tuotettuun PTA:sta ja MEG:stä tehtyyn polyesterikatkokuituun.

(68)

Eräs käyttäjien järjestö, vientiä harjoittava tuottaja ja viranomaistaho väittivät, että jatkokäyttäjät vaativat usein, että tuotteet on valmistettu asianomaisista maista (ja erityisesti Kiinasta) peräisin olevasta polyesterikatkokuidusta.

(69)

Tämän väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä eikä tarkempia tietoja syistä, joiden vuoksi käyttäjät vaativat polyesterikatkokuituja asianomaisista kolmesta maasta (jos jatkokäyttäjät todella vaativat tätä).

(70)

Käyttäjien järjestö väitti erityisesti, että unionin autoteollisuus hyväksyy ainoastaan Kiinasta peräisin olevan polyesterikatkokuidun.

(71)

Se ei kuitenkaan esittänyt näyttöä väitteensä tueksi eikä osoittanut, että unionin autoteollisuus ei voi käyttää unionin tuottajien tuottamaa polyesterikatkokuitua. Todennetut tiedot osoittavat, että unionin tuottajat myyvät merkittäviä määriä polyesterikatkokuitua unionin autoteollisuudelle, mikä on väitteen kanssa ristiriidassa.

(72)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sen valmistama polyesterikatkokuitu ja unionin tuottajien valmistama polyesterikatkokuitu, jotka molemmat on tehty kierrätetyistä PET-pulloista, ovat kuitenkin eri tuotteita. Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan mukaan sen polyesterikatkokuitu on tuotettu (pääasiassa) kierrätetyistä PET-pulloista (ei rouheesta), ja se käyttää erilaista tuotantoprosessia ja eri raaka-aineita kuin polyesterikatkokuitujen tuottajat, jotka käyttävät kierrätetyistä PET-pulloista tehtyä rouhetta.

(73)

Myös tämä väite hylättiin, koska PET-pullot ja PET-pulloista saatu rouhe (eli rouheeksi murskatut PET-pullot) ovat sama raaka-aine, joskin hieman eri muodossa.

(74)

Sen vuoksi pääteltiin, että kaikilla tutkimuksen piiriin kuuluvilla polyesterikatkokuidun lajeilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja niiden käyttötarkoitukset ovat käytännössä samat.

(75)

Valitukseen sisältyvien tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella tutkittiin seuraavia järjestelmiä, joissa Kiinan viranomaiset esitettyjen väitteiden mukaan olivat myöntäneet vientitukea: