Valtioneuvoston kanslia   Kannen kuva
Valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston kanslia

Government Administration

Helsinki, Select State/Province 21 817 seuraajaa

About us

Valtioneuvoston kanslia (VNK) vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus. Valtioneuvoston kanslian turvaa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa.

Sivusto
https://valtioneuvosto.fi/valtioneuvoston-kanslia
Toimiala
Government Administration
Yrityksen koko
501 – 1 000 työntekijää
Päätoimipaikka
Helsinki, Select State/Province
Tyyppi
Government Agency
Perustettu
1918
Erityisosaaminen

Sijainnit

  • Ensisijainen

    Snellmaninkatu 1

    Helsinki, Select State/Province 00023, FI

    Get directions

Työntekijät Valtioneuvoston kanslia

Päivitykset

  • Tervetuloa Valtioneuvoston linnaan! Järjestämme avointen ovien tapahtuman lauantaina 6.9.2025 klo 8-17. Kierros linnassa alkaa pääovilta, Senaatintorin puolelta. Avointen ovien päivässä vieraita opastaa valtioneuvoston kanslian virkakunta. Arjessa työtehtävämme ovat varsin erilaisia. Tutustu meihin jo etukäteen Valtioneuvoston linnan My Day -videolta. 🔗 Lisätietoa avointen ovien päivästä: https://lnkd.in/dnpqiFpE

  • Suomen edustajat maailmalla kokoontuivat tällä viikolla Helsinkiin keskustelemaan ajankohtaisista ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvistä aiheista ja vaihtamaan kokemuksia työstään kansainvälisen murroksen keskellä. Suurlähettiläskokouksen ohjelmaan kuuluivat myös Suomen valtionjohdon linjapuheet Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä. Löydät julkiset puheenvuorot, kuten pääministeri Petteri Orpon puheen, ulkoministeriön verkkosivuilta. Linkki kommenteissa.

    🌍 Heads of Finland’s missions abroad gathered in Helsinki this week for their annual meeting. The event brought together ambassadors and Finnish state leaders to reflect on current global challenges and Finland’s role in international affairs. This year’s meeting featured, among other topics, discussions on multilateral cooperation, economic security and the changing world order – all key themes shaping the future of diplomacy. #SLSK2025

    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
      Yli 11
  • Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand kutsui valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusten jäsenet ja toimitusjohtajat keskustelemaan kasvusta, kehityksestä ja innovaatioista. Ministeri Strand korosti puheenvuorossaan talouskasvun edellyttävän pitkäjänteistä työtä niin politiikassa kuin yritysten johdossa. Tässä yli hallituskausien ulottuvassa työssä valtion omistajapolitiikalla on tärkeä rooli. “Yritysten on oltava kannattavia, tehokkaita ja uudistumiskykyisiä – vain sillä tavoin voidaan kasvattaa sekä yhtiön että omistajan arvoa. Valtion omistajuudella on samalla myös laajempi merkitys kuin pelkät tuotot: vaikutukset työllisyyteen, teknologiseen kehitykseen, aluekehitykseen ja huoltovarmuuteen. Suomi on pieni maa, ja siksi meidän on rakennettava tulevaisuutta yhdessä. Jokaisella päätöksellä on merkitystä – ja mitä tiiviimmin toimimme samaan suuntaan, sitä vahvempi Suomi on." Suomi nousuun - valtio-omisteisten yhtiöiden rooli -tilaisuuden muina puhujina olivat: Maija Strandberg, omistajaohjausosaston ylijohtaja, valtioneuvoston kanslia Mikko Spolander, ylijohtaja, valtiovarainministeriön kansantalousosasto Timo Jaatinen, kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö Jari Mikkonen, kenraaliluutnantti, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Mikael Silvennoinen, Fortum Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Vasara, Stora Enso Oyj:n hallituksen jäsen, Ulkoministeriön kansainvälisten teknologiakysymysten erityisedustaja 📸 Kuvia tilaisuudesta: https://lnkd.in/dHcWYy_K

    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
  • Rasismin vastaisen Me puhumme teoin -kampanjan 1-vuotiswebinaarissa kuullaan kampanjan tilannekatsaus, näkökulmia mukana olevilta organisaatioilta sekä puheenvuoroja rasismin vastaisesta työstä. Webinaari järjestetään keskiviikkona 27.8. klo 9.00-11.00.   Paneelikeskustelussa mukana: 🔹 Sini Manninen, vastuullisuuspäällikkö, Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut 🔹 Terhi Uusitalo, Sustainability Manager, Posti Group Oyj 🔹 Daniela Taddele, HR Program Management Officer, CGI 🔹 Päivi Majaniemi, Puheenjohtaja, Suomen Romaniyhdistys   Tilaisuudessa puhuvat:    🔹 Panu Artemjeff, erityisasiantuntija, Oikeusministeriö - Justitieministeriet - Ministry of Justice, Finland    🔹 Mona Abdullahi, VTM, Nuorten Muslimien Foorumin neuvoston jäsen   Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: https://lnkd.in/d3bujukX

  • Valtioneuvoston kansliassa on ollut kesän aikana 11 korkeakouluharjoittelijaa. Harjoittelijat ovat päässeet kehittämään osaamistaan ja tekemään töitä osana valtionhallintoa. Harjoittelijat Enni Lakka ja Anna Helander kertovat kokemuksistaan. 🔹 Enni (viestintäosasto) on päässyt tutustumaan ja tekemään ministeriön viestintää: "Harjoittelun aikana olen päässyt muun muassa osallistumaan keskustelu- ja tiedotustilaisuuksiin sekä vastaamaan kansalaiskysymyksiin. Olen ymmärtänyt, kuinka tärkeää on, että valtionhallinnon viestintä on ymmärrettävää ja saavutettavaa kaikille." Harjoittelun jälkeen Enni jatkaa taloustieteen ja valtio-opin opintojaan. 🔹 Anna (käännös- ja kielitoimialan ruotsin kielen yksikkö) on toiminut lainsäädöskääntäjänä: “Harjoittelun aikana minulla on ollut mahdollisuus haastaa kielitaitoani sekä suomen että ruotsin kielen osalta, erityisesti vaativien säädöstekstien kääntämisessä. Uskon, että molempien kotimaisten kielten käyttö harjoittelun aikana on vahvistanut valmiuksiani juristin työhön tulevaisuudessa, jossa erinomainen kielitaito on tärkeää." Harjoittelun jälkeen Anna palaa oikeustieteen opintoihinsa. Kiitos kesän harjoittelijoille! Toivottavasti harjoittelu on ollut antoisa!

    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
  • Valtioneuvoston juhlahuoneisto, kutsumanimeltään Smolna, sijaitsee Helsingin keskustassa Eteläesplanadilla. Se on hallituksen ja pääministerin edustus- ja neuvottelutila. Keisari Aleksanteri I myönsi varat Suomen sotaväen ylitarkastajan, sittemmin divisioonakomentajan, virkatalon rakentamiselle keväällä 1819. Työn toteutti Helsingin uudelleenrakennuskomitea ja sen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Uudelleenrakennuskomitean tehtävä oli laatia Helsingille uusi asemakaava ja keisarillisen pääkaupungin arvon mukainen monumentaalikeskusta. Keisari Aleksanteri I itse valitsi divisioonankomentajan taloon Engelin fasadipiirustuksista häntä eniten miellyttävät. Tyyliltään pietarilaista empireä edustava talo valmistui vuonna 1825. ”Kaksi kerrosta, elegantti fasadi, kuusi joonialaista pylvästä”, kuvaili arkkitehti Engel suunnittelemaansa taloa, jolla oli hienon yksityispalatsin luonne. Suomen kenraalikuvernöörien käytössä talo oli vuosina 1840-1917. Tänä aikana talo oli helsinkiläisen seuraelämän keskuspaikka. Keisarivierailuiden yhteydessä palatsissa järjestettiin yleensä juhlaillalliset ja tanssiaiset hallitsijan kunniaksi. Niin sanottujen sortovuosien aikana kenraalikuvernöörin talo symboloi monille epäsuosittua venäläistämispolitiikkaa ja esimerkiksi vuoden 1905 suurlakon aikana mielenosoittajat piirittivät taloa. Sisällissodan aikana talossa toimi punaisten päämaja ja muuta hallintoa. Talon kutsumanimi Smolna periytyy tältä ajalta. Aikalaiset viittasivat samannimiseen rakennukseen Pietarissa, jota Lenin ja neuvostohallitus pitivät päämajanaan. Sisällissodan jälkeen Smolna oli valtionhoitaja C.G.E. Mannerheimin virka-asunto. Tämän jälkeen rakennus otettiin valtioneuvoston käyttöön. Siellä toimi virastoja ja ulkoministerin virka-asunto, joka sijaitsi Fabianinkadun siivessä. Vuosina 1964–1965 rakennus korjattiin perusteellisesti ja siitä tehtiin valtioneuvoston juhlahuoneisto. Samassa yhteydessä osia rakennuksesta myös entisöitiin. Huoneisto on merkittävä myös siellä olevien eri aikoja ja tyylikausia edustavien huonekalujensa, esineistönsä ja taideteostensa vuoksi. 

  • Pääministeri Orpo johti Suomen valtuuskuntaa YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa ja esitteli Suomen Agenda 2030 -tavoitteiden kansallisen maaraportin New Yorkissa. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Suomi on saavuttanut hieman yli 86 prosenttia asetetuista 17:stä kestävän kehityksen tavoitteista, ja on kansainvälisissä vertailuissa jo viidettä kertaa peräkkäin ensimmäisellä sijalla tavoitteiden toimeenpanossa. Suomen kestävän kehityksen työn painotuksia ovat tasa-arvo, koulutus, ilmastonmuutoksen hillintä, demokratian vahvistaminen, tietopohjaisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Työtä tehdään koko yhteiskunnan voimin. Haasteitamme ovat muun muassa kulutuksemme ja tuotantomme muille maille tuottamat ympäristö- ja sosiaaliset haitat sekä naisiin kohdistuva väkivalta. New Yorkissa pääministeri Orpo tapasi mm. YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan Philemon Yangin, Ugandan pääministerin Robinah Nabbanjanin, Irakin varapääministerin Muhammad Ali Tamimin, YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin pääjohtajan Sima Bahousin sekä maatalouden kansainvälisen kehitysrahasto IFADin pääjohtajan Alvaro Larion. Kuvat: Roshni Khatri ja Agaton Strom

    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta
    • Kuvalle ei ole vaihtoehtoista tekstikuvausta

Samankaltaisia sivuja