Discovering New Media
1 like1,020 views
This working papers were published by the University of Art and Design Helsinki, in 2003. They are the working papers nro 26. Edited by Andrea Botero and Heli Rantavuo. The paper: Interface Design and Usability Testing in the Digital Facsimile of Map of Mexico 1550, is part of this publication.
![4
Heidi Tikka (htikka@uiah.fi)
Configuring the affective user?
Recently, interaction design and research have subject only. Rather, they engage the user into an
become increasingly interested in the affective interactive process that can best be described as
aspect of user experience. In my paper, I will affective. This means that the user in these
argue that affectivity should not be treated in environments emerges as a corporeal, emotional and
isolation from socio-technical and cultural social entity, the complexity of which is crafted in
production. Three research, design and art the socio-technical networks of production and the
projects that approach affectivity in varying ways intersecting cultural networks of meaning
will be looked at in order to investigate how the production.
user becomes conceptualized in each project as In the following, I will approach the new affective
an affective subject. I will pay specific attention environments in the context of these networks, for it
to how these projects address sexual difference. is my understanding that affectivity should not be
Following Donna Haraway and Lucy Suchman, I treated in isolation from the socio-technical and
will argue for the importance of considering cultural production. Instead, affectivity should be
user's embodiment and social place as well as inquired as one of those mechanisms, through which
the socio-technical contexts of design. But I will users are being engaged into the global networks of
also propose that critical design practice should power and economy. From this point of view,
be aware of the operation of the unconscious in affectivity in user interface design is not only a
the design process. Looking closely at the matter of designing subjective experiences, but has
presented three works, I will trace possible political implications as well. Often these
"repressed thoughts" in their discourses. implications concern that which has remained
The first, and considerably longer, draft for this unthought in the design process.
paper was published in the Cultural Usability
project web site: Three cases
http://mlab.uiah.fi/culturalusability.
Cultural Usability was a preliminary research It is then my intention to engage in a dialogue with
project carried out at the Media Lab and three projects that in different ways approach
coordinated by professor Minna Tarkka. questions related to affective environment design.
“Cultural Usability” was used as a working These projects share the idea that the affective
hypothesis for a design practice that reaches dimension in interactive experience can be
beyond the functional interests of contemporary developed using interface solutions that take certain
usability research and interface development by corporeal processes as components of interaction.
situating design in its wider socio-cultural The projects include the Affective Computing
contexts. research, directed by Rosalind W. Picard at the
MIT, the virtual reality environment of Osmose by
AFFECTIVE USER IN RESEARCH AND IN DESIGN artist Char Davies and the prototype of inter_skin by
artist and designer Stahl Stenslie. All three projects
During the last few years, interaction design has are quite different both in terms of their approach
become increasingly interested in the complexity of and their scope.
user experience. Contemporary interactive Affective Computing [1] is an entire research area
environments do not address user as a cognitive at MIT consisting of thirty research and](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-5-320.jpg)
![5
development projects, the main focus of which is to figurations, multiple, perhaps irreconcilable
create personal computational systems that can literacies are needed.
sense, recognize and understand human emotions In order to inquire into the construction of the
and respond to these emotions in an intelligent and "affective", I will approach it questioning the effects
sensitive way. The virtual reality environment of the affective for user construction. I will ask, who
Osmose [2] first premiered in the Museum of is the affective user subject in each of the three
Contemporary Art Montreal in 1995. Equipped with projects. As all of them, through their corporeal
a head-mounted display and a vest sensing breathing interfaces, address the user as an embodied subject,
and balance, the user - or the immersant, as Davies I am curious as to what kind of a body is imagined
calls the user - can explore the three-dimensional, for the user. How does design take into account the
audiovisual world of Osmose. It has since been fact that these users may have different bodies? I
exhibited worldwide and more than 10 000 people will particularly focus on inquiring how sexual
have already immersed into the worlds of Osmose difference is addressed both explicitly and implicitly
and Éphémère, Davies' following work. The in the interface design of these projects. There is a
inter_skin [3] project remains in the stage of wide agreement that certain paradigm shifts can be
prototyping. Stenslie's idea was to develop a body detected in how users have been conceptualized in
suit that would transmit touch, accompanied with human-computer interaction discourse (HCI). These
sound and thus engage on the very practical level in shifts can be conceptualized as a series of concentric
the cyber sex discourse. circles stretching outbound, starting from machine
In this stage of my work, I will mainly focus on considerations and gradually extending towards
how these projects present themselves, how do they human users and the situated contexts of use. As
conceptualize and contextualize their work. I am Kari Kuutti has remarked, contemporary HCI
also interested in looking at the actual design research can be seen in search of approaches for
applications, but so far, only as design concepts. dealing with the complexity of interactive processes.
The main source for looking at these projects (Kuutti, 1997, 20-24)
consists of their web pages. In the context of
Affective Computing, I have looked at the most Situated user, situated design
general level in which the various research areas
(such as Affective Pattern Recognition and It seems then, that the idea of the situatedness of
Modeling) and individual projects are being user experience has provided one such approach. In
presented. In the following I will refer to this level "Plans and Situated Actions", Lucy Suchman
as the Affective Computing overview. In relation to pointed out the importance of seeing the particular
Osmose, I will draw on the introductory pages of social and physical circumstances in which actions
Immersence Inc. the company of Davies, some of are taking place and which the goal oriented
her own publications as well as some commentaries cognitivist approach tends to overlook. In the
and the audio-visual recordings of an immersive context of feminist epistemology and the "Situated
journey in Osmose. The source material for Knowledges", Donna Haraway has elaborated on a
inter_skin consists of the web pages, designed and knowledge practice that would take partial
produced by Stenslie himself. perspectives as the basis of its production. She
argues for the located knowledges and for the
The effects of the “affective” for user construction network of connections that would be capable of
translating knowledges - while accepting the
I am interested in looking at how "affective" partiality of both knowledges and their translation -
becomes constructed within the networks of both between different, and differently empowered
technological and semiotic production. This means communities. This embodied objectivity would
that I will approach the affective drawing on Donna replace the "view from nowhere" of the traditional
Haraway's discussion of the figurations and their epistemology with the perspectives of the embodied
productivity. Figurations, as Haraway sees them, are and locatable visions. (Haraway, 1991, 187-189)
both literal and material. That is, they produce The interest in regarding the user subject as an
meanings, but also have very real effects on socio- affective and embodied subject, could, certainly, be
technical arrangements, such as technological seen against this background of situatedness.
implementations. (Haraway, 1997, 11) For reading However, as Alison Adam has suggested, there is an](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-6-320.jpg)
![7
has escaped the work of translation? emotions, together with the skills to respond in an
In order to inquire into the work of translation, I intelligent, sensitive, and respectful manner toward
will then introduce another notion that for me is the user and his/her emotions."
suggestive of that work, namely skin. Skin is that Emotions, in the project, are understood as
which separates the inside and the outside of the "dynamic states that consist of both cognitive and
body, both in the material and the semiotic sense. In physical events". Consequently then, the modeling
each of the projects, skin figures, either through of emotions has to pass through translations
technical choices or metaphorically - or both. I will between these physical events, the cognitive
then question, what does skin stand for in each processes that are involved and that can be
project. I will ask how these projects ground symbolically communicated, the equipment and the
themselves conceptually and in terms of their design type of data used for modeling and the existing
in skin and how consistent are these groundings. In models of human cognition. In the Affective
other words, I will interrogate how skin is produced Computing research, skin plays a significant role in
in each of these projects both metaphorically and communicating the physical aspects of emotions.
practically. The Prototype Sensing System consists of the
It is here that Haraway's notion of figuration turns Galvanic Skin Response (GSR) Sensor measuring
out to be particularly helpful, for it seems to me that skin conductance, The Blood Volume Pulse (BVP)
the metaphoric and artefactual skins of these Sensor measuring blood pressure, the Respiration
projects are partially incommensurate, not only in Sensor measuring the depth of breath and the rate of
relation to each other but also in relation to the user's respiration, and The Electromyogram
themselves. I am therefore intent on applying the (EMG) Sensor measuring the electrical activity of
notion of skin also as a critical tool, informed by the the muscle when it is being contracted. [5]
psychoanalytic concept of repression. I am The complex system of modules processing data
interested in investigating whether there is from thereon can be roughly conceptualized in a
something that insists in these multiple articulations following way: The data will be processed first by
of skin in ways that are indicative of the work of the Affect Pattern Recognition Module, the purpose
repression. I will do this, bearing in mind that it of which is to determine and categorize relevant
insists not only there, but also here in my encounter affective signal features and then by the Affective
with these works of art, design and research and is Understanding module, which will receive, process
therefore partially produced by my engagement with and store the information provided by the sensing
them. However, with this encounter some foreclosed and recognition modules. The purpose of the
realities of others could, perhaps, be made more Understanding module is to model both the user's
visible. current mood as well as his or her emotional profile.
It will receive and pass information between itself
and the other modules and eventually build and
AFFECTIVE COMPUTING: REPRESENTING AFFECT maintain a more complete and contextually aware
model of the user's behavior.
Affective Computing Research Group, [4] directed
by Rosalind W.Picard at the MIT, is undoubtedly The affective user subject
one of the most influential projects conducting
research and development on the emotional aspects What I am curious about is, how, exactly are the
of computing at the moment. The project started in parallels between the physical states, the cognitive
1995 and now involves thirty subprojects, including states and the affective models being drawn. The
projects in Affect Recognition, such as Computer user has a body, for it is through body that the
Response to User Frustration, Detecting Driver affective states of the user become articulate and
Stress or Mood Interfaces. The research project measurable. Does it matter, what kind of body? Do
understands affectivity as the emotional aspect of bodily attributes, such as age, gender or ethnic
human-computer interaction. It is "computing that background count as differences?
relates to, arises from or deliberately influences As the group is careful to point out, the baseline
emotions. (The) research focuses on creating for skin conductivity, for instance, is affected by
personal computational systems endowed with the such factors as "gender, diet, skin type and
ability to sense, recognize and understand human situation". What counts as a significant difference in](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-8-320.jpg)
![9
emotions form an essential element in how human terms of setting standards for user experience, with
beings are being integrated into the networks of the development of ubiquitous and multiple points
power. of contact for information access.
Consequently, emotions should not be seen as Second, I could imagine an implementation in
discrete entities, but within the larger framework of which the user's skin would constitute the mediating
culture that participates in the production of the surface. An application, based on direct skin
complex psychical realities of the speaking and contact, might; however, lead to a different set of
interacting subjects. The discourse on emotional questions that border the issue of exclusion from
privacy may inadvertently participate in covering another direction. For, as a designer of such a
the very operation of those mechanisms of system, I might not be able to avoid reflecting,
production. whether there are any bodies after which I would
prefer not to interface with the system.
Public information systems and skin contact So far, I have been able to locate surprisingly few
references to hygienic concerns in relation to
For me then, there is something in the discourse on interfaces requiring extensive bodily contact, [6] but
privacy that insists on further interrogation. As the if they are ever considered for implementation into
Affective Computing overview states, "research any publicly accessible information systems, the
focuses on creating personal computational systems political dimension of the hygienic concerns is
endowed with the ability to sense, recognize and likely to become more explicit. Any unwanted
understand human emotions, together with the skills conductivity, such as an outbreak of a new disease,
to respond in an intelligent, sensitive, and respectful might constitute the basis for exclusive practices, in
manner toward the user and his/her emotions." I am which the questions of identity, politics, economy
curious as to how the Affective Computing research and intimacy intertwine, as the recent news on sars
would have to readdress its agenda, if the group epidemic have proved.
decided to develop an affective interface, requiring
corporeal contact, for public use instead of personal Abject skin
use. Let me imagine a public information system, an
arena for communal exchange that might greatly In the very beginning of her meditation on
benefit from being emotionally responsive. Could abjection, Julia Kristeva addresses abject as that
an implementation based on skin contact be used for which threatens the certainty of the border
such purpose? It seems to me that the design could separating the inside and the outside of the "I".
proceed in two directions, at least. Abjection emerges in a process in which a not-yet-
First, I could imagine a wearable interface that subject makes an effort to separate itself from what
would, perhaps wirelessly, connect into the public is to become an object. In Kristeva's words: "We
information system. Such an interface would remain may call it a border; abjection is above all
in personal use and become an additional skin-like ambiguity. Because, while releasing a hold, it does
layer. The actual, physical contact point between an not radically cut off the subject from what threatens
individual user and the public system would be it – on the contrary, abjection acknowledges it to be
technically mediated. There would be no skin in perpetual danger." (Kristeva, 1982, 9)
contact between the physical body of the user and In the context of Kristeva's account, one is then
the public information space. tempted to think about skin conductance, not as
This kind of solution would raise questions seamless and neat, but as a leaky process, in which
concerning the social contexts of use. Would there will be something, a leftover that cannot be
wearable interface elements constitute an exclusive mapped into the artefact. The inexplicable and
border between affective and non-affective nauseous uneasiness, evoked by the idea of skin
information access - and even a border between conductance turned bad, might suggest that this
accessible and inaccessible forms of information? uncertain terrain is the site of abjection. As the
This potential asymmetry in information access border between the inside and the outside of the
raises questions concerning information design, for body, skin embodies both psychical and corporeal
interfaces are not to be considered as external layers negotiations, in which the inside and the outside of
for information only. One may only imagine how the "I" becomes established. These negotiations as
tricky future information design might become in Kristeva suggests, constitute an ephemeral and](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-10-320.jpg)
![10
ambiguous process, in which the "I" may try to "letting go". Using breathing and balance in
violently separate itself from the part that threatens navigation is intuitive to certain point, for it is
its identity. impossible not to breathe. Interestingly, unlike the
Later, Kristeva has addressed the rejection of a Affective Computing research that treats bodily
"stranger" in the context of difference, associating it processes as non-controllable, involuntary
with the experience of otherness. What is not processes, Osmose lets the immersant use breathing
culturally assimilable becomes rejected. For her, the as a way to control one's movement. In other words,
process of positing the other as a stranger draws on in Osmose, the activity of breathing lingers between
the psychical mechanism, in which the disturbing uncontrollable and controllable. Davies has pointed
and irreducible otherness of the self is externalized. out the connection between her interface and the
(Kristeva, 1991, 191-192) The unthought matter of practice of breathing in meditation, in which
hygiene or "bad conductance", that in my reading breathing participates in altering the state of the
contaminates the margins of the Affective consciousness of the meditating subject. (Davies,
Computing overview, may also indicate the 1998: 1, 65-74)
exclusion of certain social realities. For, it might be In the space of Osmose the metaphoric skin and
that as soon as their existence was taken into the affective subject then form a chiasmatic entity.
account, designers would also have to deal with the Skin is no more the surface that envelops the
abject dimension of those realities as well as their subject, separating the inside and the outside. It
own otherness to themselves. becomes a porous entity, serving as the vehicle for
multiple transmissions. The name of the piece refers
to the biological process of osmosis involving
THE TRANSGRESSIVE SKIN OF OSMOSE passage from one side of a membrane to another.
For Davies, osmosis is a metaphor "for
Osmose, [7] an immersive interactive space, created transcendence of difference through mutual
by Char Davies was first introduced in the Museum absorption, dissolution of boundaries between inner
of Contemporary Art in Montreal during the and outer, inter-mingling of self and world."(Davies,
ISEA95. It is an immersive virtual environment, 1998: 1, 65-74)
utilizing stereoscopic 3D computer graphics and The thematic of the boundary breakdown in the
spatialized sound through real time interaction. The experience of the world is prevalent in both Davies'
"immersant", Davies' term for the user, enters own discourse and that of the commentators.
"Osmose" wearing a head-mounted display and a Drawing on phenomenology she intends to place the
motion capture vest with breathing and balance immersive subject into an embodied relation to the
sensor. The interface is highly body-centered; with virtual world in which that which differentiates the
breathing the immersant is able to rise and fall in inner and outer space is subject to constant flow and
space and with altering one's balance to change transmission to the extent of the dissolution of
direction. difference.
Osmose thus demonstrates a new, more physical
approach to the relationship between the perceiving Feminine space
body and the experiential virtual space. The
interface does not bracket out the bodily processes A lot has already been written about Osmose and
from the means of navigation. Sense of balance and the work of its originator, Char Davies. The way
breathing constitute an interactive surface that, Osmose is being presented both by Davies and her
while moving the body in the immersive space commentators, ascribes it to her vision in such an
simultaneously alter the physiological condition and extent that the discourse always seems to pass
state of the body. Deep breath does not only move through her personal experience as an artist, her
one down in relation to the stereoscopic 3D space unique position in the corporate world and her
but also brings more oxygen to the body and affects personal philosophy. It is as if Davies' person served
its physical and chemical balance. to hold together the various discourses through
which Osmose and the following Éphémère are
Boundary breakdown being accessed, for in them technological, corporate
and philosophical intermingle in an interesting way.
The interactive experience in Osmose is about Davies has also written extensively about her work,](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-11-320.jpg)
![11
particularly on its philosophical aspects. substrate, which is unlocatable in terms of inside-
Even though Davies does not explicitly ground outside dichotomy.
her discourse on Osmose in sexual difference – by The metaphoric skin of Osmose acquires
for instance making claims about the "femininity" of connotations both through technologized mediation
the Osmose's space – it is hard not to think about of the interface as well as through the physiological
Osmose in a gender specific way. Both she and her processes of the body. However, in the discourses
commentators suggest that Osmose provides an surrounding Osmose, the bliss of dissolution tends
alternative for the Cartesian representation of space, to forget both aspects of the mediating substrate.
which in the context of feminist theory has been Osmose is described as if opening an unmediated
criticized as the phallic acquisition of spatiality. [8] access to the experience of nature - or, in my
Moreover, many of the characteristics of the reading, to the maternal body. [11] However, as
interactive experience in Osmose, such as Morse points out emphatically, the immediate
embodiment, sensitivity, surrendering the desire for experience is only possible because of the second
control or the enveloping quality of space, are skin. As skin, the mediating interface surface masks
culturally coded as feminine rather than masculine. the very apparatus of that mediation. And as film
Also, because the discourse tends to pass through theory has so well demonstrated, a series of
Davies and her subjective experience, which is the negations and foreclosures are in operation when the
embodied experience of being a woman, it is mediating technology is organized to stay out of
difficult to resist the temptation to read Osmose as frame. (Morse, 1998, 134)
the articulation of a female experience of space.
However, I suggest, that it should rather be read as The invisible technological mediations
the fantasy of a female space, more specifically as
the fantasy of the maternal body. In Osmose, the artistic vision of Davies as well as
her ethical commitment to the questions of ecology
Immediacy of the maternal body is so tightly connected to the audiovisual
representation, the interface, and the discourses of
From the point of view of psychoanalytically Osmose that they might be seen symptomatic for
minded feminist thinking, Osmose is then most such a foreclosure. This is not to say, that Osmose
intriguing. It seems to me that Osmose, in a very would not be able to produce those deep and
extraordinary way, situates the subject in a space engaging psychical experiences that so many have
that is the other to the dominant mode of described. I seriously believe that the virtual worlds
representation. Davies herself has called Osmose a like Osmose could increase our sensitivity and our
"counter-environment". [9] But it can also be capability for empathy by placing us into the skins
thought of in terms of "second skin", a term of others, helping us to see from the embodied
proposed by Margaret Morse. Under the electronic perspectives of those others - and I believe, that in
skin, as Morse suggests, one can adopt the place of this, exactly, is the power of Osmose.
another persona and experience the virtual world as However, what needs to be interrogated - and not
if it was an immediate experience. (Morse, 1998, only in the context of Osmose – is how virtual and
132-133) embodied technologies while opening heightened,
Who then, is the affective subject in Osmose? immersive realities simultaneously foreclose others.
What characterizes the fantasy of the maternal body In other words, the beauty of Osmose may seduce us
is the lack of distance, needed for the constitution of from seeing its situatedness within the socio-
the subject and object in the symbolic relation of technical networks of production. The discourse
representation. [10] It seems then, that the addressing Osmose as the site of privileged
immediacy of the experience within the embodied subjective experience and the body as its ultimate
interface of Osmose provides access to this fantasy. grounding risks forgetting Osmose's position as one
In other words, Osmose draws the user into the of the technologies of the self, that, perhaps
fantasy in which the not-yet-subject is not separable increasingly, will be used for aligning subjects into
from the maternal body. Interaction in Osmose is the socio-technical networks of the future.
mediated simultaneously by the motion capture vest
and the chemical balance induced in breathing, in
such a way that these two constitute a diffuse](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-12-320.jpg)
![12
INTER_SKIN AND THE IMPOSSIBILITY OF object for the communication. There is no way to
HETEROSEXUAL ENCOUNTER forget myself or hide out what actions I take. If I
touch my genitals, you will feel that I touch them. In
Inter_skin [12] consists of a datasuit designed for this way a very direct form of communication
mediating touch by Stahl Stenslie. Its preliminary arises."
version, cyberSM by Stenslie and Kirk Wolford was Now, for me, what seems to be arising is a series
presented in the ISEA'94 art exhibition in the of questions concerning the embodied subjectivities
Helsinki Ateneum. [13] Where cyberSM still used in datasuits. What exactly does direct
visual interface for controlling the remote communication mean in this context? If Stenslie
environment, inter_skin wraps around the user like touches his genitals, how am I supposed to
another skin. Inter_skin is intended for sharing an experience that? For, me being a woman, something
affective space with another affective and sensual would certainly have to be reconfigured in the
subject. The interface enveloping user's body is datasuit. And after that reconfiguration, how direct
designed to transmit affective touch in such a way would communication be? The idea of direct
that it becomes the extension of the user's skin both communication that inter_skin is built on, then
receiving and passing stimuli. As Stenslie describes seems to foreclose the possibility for heterosexual
the interface: "The main emphasis of the relation, for one to one mapping would require two
communication is in the transmission and receiving similar bodies.
of touch. By touching my own body I transmit the There are two images depicting inter_skin. One
same touch to my recipient. The strength of the shows an androgynous figure posing with the
touch is determined by the duration of the touch. datasuit. The other shows the upper torso of a male
The longer I touch myself, the stronger stimuli you figure engaged in an activity that takes place below
will feel." In addition to touch, the user in inter_skin the frame of the picture. The image that schematizes
can communicate with voice. the full androgynous body has erased any signs of
As the material on this case is still relatively sexual difference and only indicates with an arrow
sparse, consisting only of a short description in the place in which sexual stimulation is supposed to
Stenslie's personal website, I will limit my take place. The way the inter_skin maps the
discussion of it in a few preliminary remarks. erogenous zones of the human body is then, to some
However, I think it merits a short discussion in the extent left for the imagination of the reader. The
context in which I have, more extensively, images and Stenslie's account suggest for me that in
addressed Affective Computing and Osmose. For inter_skin, the encounter between two similar
what is interesting in inter_skin is that it takes the bodies is not only homoerotic, but also, what Luce
issue of cyber sex and tries it out in the real world. It Irigaray designates as, hommoerotic, an encounter
helps to realize the missing sexual dimension of between two male bodies, which conceive of
embodiment that characterizes the discourses of themselves as universal.
both preceding cases. Inter_skin is about the sexual
aspect of affectivity. Stenslie specifically describes The unthinkable feminine body
interaction in terms of a sexual contact. However,
the sexual contact in inter_skin is quite difficult to For it seems to me, that the way inter_skin
imagine, for in it, strangely, autoerotic stimulation conceptualizes human sexual body, forecloses
and the touch of the other are mixed and mediated heterosexual relation, because in its terms the
by the datasuit. female body appears, to certain extent, unthinkable.
If the female body version of the inter_skin were
Autoeroticism specifically designed, the designer would have to
figure out how to map the hole that in the male
Stenslie himself brings up the importance of imaginary constitutes the female sexual organ. For
autoeroticism in his discussion. I will quote him in in such representational economy female body is not
length: "The fact that I must touch my own body in enveloped, it envelops.
order to send tactile information imply several How then, would this enveloping surface be
significant aspects to the communication. First of all conceptualized in terms of the technology
I must do to myself what I want my accomplice to constituting inter_skin? How can an enveloping
feel. This makes my own body to a self-referential surface be enveloped? Could inter_skin cover](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-13-320.jpg)
![16
Lily Díaz-Kommonen (diaz@uiah.fi)
Mariana Salgado (msalgado@uiah.fi)
Interface Design and Usability Testing in the Digital Facsimile of
Map of Mexico 1550
This paper describes the usability test carried The concept of the Digital Facsimile
out as a part of the interface design to further
develop the Digital Facsimile of Map of Mexico Printed and material facsimiles of historical and
1550. The working method used brought insights archival artifacts are frequently used by scholars for
regarding the social and individual subjective research, as valid replacement for working with the
experience involved in navigating an interactive original. For reasons of security and preservation,
piece. The work also triggered reflections related facsimiles are also routinely used in exhibitions by
to user testing and experimental methods museums and libraries. Because of their value and
employed. It also defined the guidelines for the rarity, printed facsimiles are usually also exhibited
second version of the Digital Facsimile that is in glass containers, where they are out of the reach
presented from May of 2003 at the Gropius Bau of the public unable to peruse its contents. In
Museum in Berlin, Germany. contrast, researchers and audiences frequently raise
The Digital Facsimile of Map of Mexico 1550 is questions about both the accuracy and consistency
a work in progress of Systems of Representation of digital artifacts, with regards to their material
research group in Media Lab [1]. The Facsimile is counterparts.
being designed by Lily Díaz-Kommonen, Janne In spite of the fact that digitalization could solve
Pietarila, and Mariana Salgado. many problems regarding access to rare and unique
archival materials, traditional image scanning
BACKGROUND: THE MAP OF MEXICO techniques do not properly address many of the
needs and issues of museums and libraries that also
The map, that is thought to be the work of the noted happen to be major research centers. For one, these
Spanish cosmographer Alonso de Santa Cruz, is one methods cannot accurately transfer radiometric and
of only two known maps that give a fairly accurate volumetric properties of archival items made of
picture of the city of Mexico and its surrounding organic materials, such as parchment and vellum,
regions in the mid 16th century. The clearly drawn and which through the passage of time have
roads over the mountains to other parts of the acquired an almost three-dimensional topography.
country permit us to retrace the routes taken by the (Brown, 1994, 95) A sizable amount of archival
Spanish conquerors. The map also gives information artifacts in European libraries belong to this
about the ethnography and the flora and fauna of the category of parchment items.
region. The population is shown performing a
variety of activities, such as woodcutting, canoeing, The Map of Mexico 1550
hunting, and fishing. The approximately 150 glyphs
on the map, representing human and animal heads, As used in this project, the concept denotes a digital
feet, hands, circles and stars, refer to name places. representation of the original object of such a high
(Larsson, 2002, 492) quality, in terms of resolution, color and shape
accuracy, that it is accepted by researchers who
would normally require to get access to the material
version of the object. This is a significant feature](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-17-320.jpg)
![17
that distinguishes the proposed solution from other USABILITY TESTING AT THE MUSEUM OF CULTURES
“postcard” or “videogame” quality solutions, which IN HELSINKI
are mainly intended for non-expert audiences and
experiential purposes. This latter option makes it The usability test was conducted in March 2003.
possible to develop diverse types of digital cultural During four consecutive days, we carried out a
heritage artifacts targeted to different audiences. series of interviews in the Museum of Cultures,
The intensive data acquisition strategy presupposed Helsinki in order to test the current application and
for such a product could also ensure that there will to set the guidelines for future steps.
be enough for future generation products. A detailed user test plan was created before the
Digital Facsimiles offers significant benefits: they interviews, and some reformulation of this plan
can protect the original from excessive use, make appeared as the interviews were carried out. The
the material available in the best possible quality to people interviewed include some that were
the widest audience, and they provide the option of especially invited as well as normal visitors to the
reconfiguration and augmentation – the facsimile museum. For each of these two groups, we prepared
can be made a part of new works. a differentiated set of tasks and questions. Some of
the people invited were experts in anthropology,
history and education. All interviews were video
THE GAP BEWEEN A PROTOYPE AND A PRODUCT recorded for later analysis.
This was a special usability evaluation test,
The gap that exists between the model in the because the visitors to museums are a huge variety
designer’s mind and a final product that can be of people. At the same time it was not possible to
successfully employed by people has been a subject generate the conditions of a usability laboratory.
of research for quite some time. Donald Norman, for The advantage of this situation was that we
example, talks about the system that is the outcome collected a large amount of data coming from
of the designer’s effort and the system that emerges different sources. The disadvantages were that it
as a result of the user’s interaction with an artifact. was not possible to isolate the place, so in several
Between these two is a gap that results from the fact interviews we had other visitors to the museum
that designers do not really communicate directly observing the test. In these cases we observed the
with the user but rather, through the system reactions and comments of them, and consider this
image.[Norman, 1990] The system image results as a part of the data to analyze.
from the physical structure that has been built. In the During the interviews, we tried to answer the
case of the map, this includes the type of projection concerns about the interface using an open format
screen utilized, the tools for interaction itself, and for the questionnaire. We asked some questions
the types of screens available in addition to the map from all visitors, but depending on the performance
itself, such as the introduction and the help screens. of the user, we chose the order of them. We also
Yet in spite of the very thorough usability testing left some time for improvisation speaking freely
that can be done, at a more basic level, we will still about the project.
have the situation of being confronted with the We were as impartial as possible, not solving all
indeterminacy emerging from a complex system of the problems immediately, so as to stimulate the
interaction. As Nielsen points out: visitors to find their way in the application.
“A basic reason for the existence of usability Sometimes it was difficult not to help once we were
engineering is that it is impossible to design an there in front of the screen too, producing a dialogue
optimal user interface just by giving it your best with the visitor. Anyway all the observations were
try. Users have infinite potential for making based on the moments when the users needed help,
unexpected missing interpretations of interface trying to identify which features were difficult or
elements and for performing their job in a impossible to access without help.
different way than you imagine.” (Nielsen, 1993,
10) General characteristics, usability, and functionality
In this context, the main objective of the user
testing was to use the opportunity to evaluate and The usability goals were to make the navigation
improve the already existing interface. easy to understand. In the case of the application,
this translates into being able to find details of](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-18-320.jpg)
![19
From the observations to the new version exhibition at the Gropius Bau Museum in Berlin,
Germany. For this version, we have added a Home
A deep, and thorough analysis of the video data screen as first page. (See Image 2) It has a sign
gathered still remains to be performed, however the inviting the visitors to touch the screen. The screen
usability test has been a useful way to identify also includes the title of the project, information
problems. Here is an example of how a problem was about the developers, and the URL of the web site
identified that was extracted from an interview: where people find more information about the
”Subject 1: Intro... research project.
Subject 2: Yes, Intro. We have also added an Intro screen that has some
Interviewer: Where do you think this button will information about the original map. This serves the
lead you? purpose of providing some historical details, as well
Subject 2: Something about the history of that… the as relating the digital application to the original
background of the whole project. [She presses it and map. (See Image 3)
arrives at the Intro screen.]
Subject 1: No, it is just the beginning.”
Additionally, some of the suggestions that came
from the users were implemented. This was the case
with the changes made to Intro screen. Here is an
example extracted from another interview:
“Interviewer: When you go to the Intro, which kind
of information would you like to have?
Subject 3: No just the date, as much as I know
about the original, about where is it know, more
about the library, and the actual material, the
physical material, the size, basic data that you can
relate this version to the original artifact. The story
referring to the original sources, because this seems Image 4. The Intro screen
the original, but is not the original.
Interviewer: Do you think it was difficult to A Help screen has also been added. It can be
understand how to navigate it? reached from the Intro screen and it is a clear and
Subject 3: It was easy.” simple guide to help users in their first steps. In case
that nobody has touched the computer screen for
General description of principal changes in the new more than two minutes, the application
version automatically returns to the Home screen.
Image 2. The Home Screen
Image 5. The Help screen.
After these observations we defined aspects that
could be improved for a new version. This version The Button Are was re-designed. The buttons
was especially developed for the AZTECS inside were repositioned. This allowed us to place](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-20-320.jpg)
![26
implications that can be used for further the basis for similarity-based exploratory search.
development of the representation and the interface. The similarity clustering (SC) representation, or
soft ontology, is inherently flat, not offering any
Clustering and representing the data with means of explicit expression of hierarchy. On the
SOM_PAK other hand, similarity maps computed from data that
have intrinsic hierarchical properties will display
In both ADE (Automatic Description Engine) and hierarchical order in terms of embeddings of map
SOL (Soft Ontology Layer), the Self-Organizing responses. It serves the goal of open interpretation
Map neural network model is used to cluster and not to include the hierarchic structure of the
represent the data. There are many implementations researcher to the representation.
of the SOM algorithm. We are currently using
SOM_PAK, and SOM Tools. We seek to extend the NOTES
scope of these tools, especially with regards to
issues pertaining interface design and visualization. 1. http://www.cis.hut.fi/projects/somtoolbox.
SOM_PAK is a software tool that contains all the
programs for the correct application of the self- BIBLIOGRAPHY
organizing algorithm (Kohonen 1995). SOM_PAK
runs under UNIX and MS_DOS, and it requires Börner, Katy, Chaomei, Chen and Boyack, Kevin
only a (ANSI-C) C compiler. The SOM_PAK’s user 2003. Visualizing Knowledge Domains (in press).
interface may be used only from the shell command Annual Review of Information Science and
line. The package and the documentation of Technology, Vol. 37.
SOM_PAK can be downloaded from the Internet Deerwester, Scott, Dumais, Susan, Landauer,
(http://www.cis.hut.fi/research/som_pak/). The Thomas, Furnas, George and Harshman, Richard
“SOM Toolbox” is a proper SOM-library created 1990. Indexing by latent semantic analysis. Journal
for the Matlab computing environment [1] of the Society for Information Science, 41(6).
Dumais, Susan, Furnas, George, Landauer, Thomas
Relevance of Soft Ontologies in the Cultural and Deerwester, Scott 1988. Using latent semantic
Heritage Domain analysis to improve information retrieval.
Proceeding of CHI’88 Conference on Human
The relevance of the similarity cluster maps depends Factors in Computing, New York, ACM.
solely on the representation. Meaningful similarity Kohonen, Teuvo 1982. Self-organized formation of
appears on the SC map level only if the topologically correct feature maps. Biological
representation includes attributes with respect to Cybernetics 43.
meaningful difference and similarity that occur in Kohonen, Teuvo 1995. Self-organizing Maps.
the data, supporting exploratory search, and Berlin:Springer-Verlag.
discovery. Honkela, Timo, Kaski, Samuel, Lagus, Krista and
The soft-ontology approach allows for the expert Kohonen, Teuvo 1996. Newsgroup Exploration with
to create rich descriptions of a domain that are based WEBSOM Method and Browsing Interface. Helsinki
on a natural language. In addition, it supports the University of Technology, Lab. Of Computer and
open interpretation approach allowing the user to Information Science. Report A 32.
view the data from her/his perspective without being Landauer, Thomas, Foltz, Peter and Laham, Darrell
fixed to the curator’s point of view. 1998. Introduction to Latent Semantic Analysis.
Discourse Processes 25.
CONCLUSION Zadeh, Lotfi 1965. Fuzzy sets. Information and
Control 8.
Similarity clustering representations of objects
allow a spatially defined ontology, and a range of
mathematical operations, in particular those that
make it possible to compare the vector in terms of
proximity and distance, corresponding to holistic
similarity vs. difference. SC maps based on the
spatially defined ontology of objects, can be used as](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-27-320.jpg)
![28
terveyden ja hyvän onnen tuominen omistajalleen. järjestelmiä verbalisoitaessa: luokittelu ei ole
Mitkä Rautavaaran vaatimuksen motiivit sitten sattumanvaraista toimintaa, vaan siinä käytetään
olivatkin, jälkikäteen ajatellen hänen johdonmukaisia ja yksiselitteisiä periaatteita.
itsepintaisuudelleen tulee antaa tunnustusta. Sitä Todellisessa maailmassa erilaiset yhteisöt
voidaan pitää vastarintana, joka herättää määrittelevät todellisia esineitä jatkuvasti monin eri
mielenkiintoisia kysymyksiä synkretismistä ja sen tavoin, mutta museolaitoksen sisäisten tieteenalojen
ilmenemisestä luokittelun kautta museoesineiden käyttämissä formaaleissa luokitusjärjestelmissä
ontologiassa.[1] esineet täytyy siististi sovittaa selkeästi rajattuihin
Ontologiaa on sanottu olevaisen tieteeksi: kategorioihin. Nämä kategoriat ovat toisensa pois
”tieteeksi, joka käsittelee entiteettejä, erityisesti sulkevia kokonaisuuksia. Jos esineiden katsotaan
abstrakteja entiteettejä, joita ollaan ottamassa osaksi kuuluvan johonkin tiettyyn kategoriaan, ne eivät
kuvailun kieltä”. (Svenonius, 2000:31.) Ontologia enää sovi toiseen. Kaiken lisäksi formaalit
voidaan määritellä myös tavaksi luonnehtia luokitusjärjestelmät pyrkivät kattamaan kuvailtavan
maailmaa ja sen entiteettejä kielen kautta. Tietyn aineiston täydellisesti, niin että ainoatakaan esinettä
tiedonalan esineitä, ekosysteemejä ja parametrejä ei jätetä niiden ulkopuolelle. Tämä ei anna juurikaan
määriteltäessä ontologia toimii kuvailun välineenä. tilaa synkretististä moninaisuutta huomioon
Formaalit luokitusjärjestelmät ovat tiettyjen ottavalle tulkinnalle ja tiedontuottamiselle.
tiedonalojen yhteisten ontologioiden määrityksiä. Synkretistiset esineet sopivat useampaan kuin
Tätä taustaa vasten synkretistinen esinekulttuuri on yhteen kategoriaan, mutta eivät kuulu
valtaisa haaste perinteisille ontologisille eksklusiivisesti mihinkään.
lähestymistavoille. Ongelmia tuottavat niin Luokitusjärjestelmät vaikuttavat maailman
synkretistisessä representaatiossa kiteytyvien paikalliseen ja ajalliseen segmentoimiseen ja siten
tietolähteiden ja perinteiden moninaisuus ja myös tiedontuottamiseen. Esineen hahmottamiseen
monimuotoisuus kuin myös synkretismille ja vuorovaikutukseen sen kanssa vaikuttavat tavat,
tyypilliset epäselvät rajat. Synkretististä esinettä joilla kategorioita ja luokitusjärjestelmiä kootaan ja
tutkittaessa ei voida mitenkään empiirisesti joilla esineille määritellään paikka
varmistaa yhteistä esi-isää, yhteistä alkulähdettä. Ei tietostruktuurissa. (Bowker and Leigh-Star, 10.) Ei
ole olemassa mitään puhdasta ihannetapausta, jonka ole olemassa mitään alkumuseota tai
mukaan muita voitaisiin määritellä. peruslähtökohtaa tai itse laitokselle luontaista
Tässä tekstissä tarkastellaan joitakin kehityskulkua. Museolaitos sekä vaalii että luo
synkretististen esineiden luokitukseen liittyviä kulttuuria. Se ei siis pelkästään hyödynnä
teemoja ja ongelmia. Tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnassa tiettynä aikakautena käytettäviä
vaihtoehtoisten lähestymistapojen kehittämisen moninaisia tiedontuottamisen keinoja, vaan se myös
tarvetta ja esittää alustava kehittämissuunta, tukee niiden kehittämistä. Nämä keinot eivät ole
prototyyppiteoria. Prototyyppiteorian soveltaminen neutraaleja, objektiivisia eivätkä staattisia. Näin
voi tarjota kiinnostavan lähtökohdan tulkinnan ja ollen ne ovat ristiriidassa sen rauhallisen ja tyynen
tiedontuottamisen uusien muotojen suunnitteluun. vaikutelman kanssa, joka välittyy museoiden
vitriineissä esillä olevista esineistä. Museolaitos ja
LUOKITTELUSTA kokoelmien esineet ovat jatkuvasti alttiina
muutoksille ja uusille tulkinnoille, samoin kuin niitä
ylläpitävä yhteiskuntakin.
Luokitusjärjestelmät voidaan nähdä Hyvä esimerkki tästä on ”El Negron”
vaikutusvaltaisina teknologioina, sillä ne kattavat palauttaminen kotimaahansa jokin aika sitten
koko ympäristömme (Bowker and Leigh-Star, 39.) kunniallista hautausta varten. Mustan miehen
muodostaen monimutkaisia integroituja ja toisistaan jäännökset oli varastettu haudastaan eteläisessä
riippuvaisia verkkoja. Ekosysteemien kaltaisina Afrikassa, ja niitä oli pidetty esillä lasivitriinissä
yhtenäisinä, toisiinsa mukautuvina kokonaisuuksina espanjalaisessa Banyolesin museossa vuodesta 1888
ne ovat nivoutuneet koko olemassaolomme lähtien. (Swarns, 1 & 4.)[2] Aiemmin rahvaan
kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kudokseen. huvitukseksi soveltuvaksi näyttelyesineeksi tulkittu
(Bowker and Leigh-Star, 39) Luokitusjärjestelmien objekti tuomitaan postkolonialistisen diskurssin
avulla hahmotetaan niin symbolista kuin aikakautenamme merkkinä räikeästä rasismista ja
konkreettistakin maailmaa rakenteineen, rytmeineen tunteettomuudesta:
ja mittakaavoineen. Tämä käy selvästi ilmi](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-29-320.jpg)
![29
"[Museoiden] itsessään tajutaan olevan keskeisesti (Luna, 85-101) [3] Termi synkretismi onkin
mukana dominanssi- ja valtakoneistoissa, joista ilmeisesti johdettu Plutarkhoksen Moraliasta. Siinä
niitä nyt vaaditaan olemaan tietoisia ja joita ne ”yhteen sekoittunutta” merkitsevää sugkretismos-
saattavat joutua tulkitsemaan ja haastamaan sanaa käytettiin viittaamaan kreetalaisiin, ”jotka
ammatillisesti." (Rayward and Twidale, 23-53) huolimatta keskuudessaan yleisestä eripuraisuudesta
Foucault käytti käsitettään épistème kuvaamaan, tiivistivät rivinsä ulkopuolisen vihollisen hyökätessä
että historian eri aikakausina on olemassa erilaisia heitä vastaan” (Carrasco, 70).
aktiivisia suhteiden verkostoja, joiden sisällä tietoa Moniin synkretistisinä pidettyihin
tuotetaan ja luokitellaan rationaalisesti. Kun sitä latinalaisamerikkalaisiin uskontoihin vaikuttavat
tuotetaan ja luokitellaan kategorioivassa ainekset ovat peräisin orjakaupan ajoilta.
diskurssissa, järjestyksen käsite siirtyy fyysiseen Eurooppalaisten Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan
ulottuvuuteen. (Bowker and Leigh-Star, 5.) tuomat afrikkalaiset orjat toivat mukanaan
Totuuden muodoilla ei ole pysyviä identiteettejä, heimojensa uskomukset ja perinteet. Orjien
vaan ne vaihtelevat erilaisten sosiaalisten, kääntyminen länsimaisiin uskontoihin oli
kulttuuristen ja poliittisten parametrien mukaan. pinnallista, joten erilaisten osatekijöiden
Tämä pitää paikkansa yhtä hyvin museolaitoksen yhdistelemisen seurauksena syntyi uskomuksia ja
kuin muidenkin julkisten laitosten suhteen. käytäntöjä, joihin kuuluu elementtejä useista
Esimerkiksi länsimaisten museoiden episteemejä afrikkalaisista kulttuureista, intiaanien
koskevassa analyysissaan Hooper-Greenhill (1997) kansanperinteestä ja katolisuudesta. (Díaz, 2) Tässä
käytti Foucault’n tiedon arkeologian metodeja tekstissä termiä synkretismi käytetään kuvaamaan
osoittaakseen, että tutkittaessa museokokoelmia sekä niitä ilmiöitä ja prosesseja, joiden kautta
kautta aikojen on mahdollista löytää jälkiä ”totuus”- synkretistisiä esineitä ja muotoja luodaan, että
koneistoista. (Hooper-Greenhill) Kokoelmien näiden prosessien seurauksena syntyneitä esineitä.
muutteleminen ja uudelleenjärjestely paljastavat, Synkretistinen representaatio on useista eri
miten tärkeitä ne ovat olleet vallitsevien diskurssien lähteistä lainattujen artefaktien yhdistelmä (Díaz,
ja ”totuus”-koneistojen tukemisessa. (Bowker and 11). Avaintekijöitä synkretistisissä
Leigh-Star, 5.) representaatioissa ovat niiden ilmaisukyky ja
merkitysten moninaisuus. Vaikka niissä onkin
LUOKITTELU JA SYNKRETISMI MUSEOSSA jäljellä rippeitä alkuperästään, synkretismin
kontekstissa nämä objektit sulautuvat uusiksi
representaatioiksi, jotka ovat erilaisia kuin
Termillä synkretismi kuvataan uskomusjärjestelmiä, representaatiot siinä traditiossa, josta ne alunperin
joihin kuuluu useista eri lähteistä peräisin olevia ovat lähtöisin. Synkretististä representaatiota leimaa
elementtejä. Antropologisessa kirjallisuudessa termi kyky kuulua useille eri aloille.
tuli tunnetuksi Melville Herkovitzin kirjoitusten Museokokoelmien synkretistisiä esineitä voi olla
kautta. Herkovitz oli amerikkalainen antropologi, vaikea luokitella formaalien luokitusjärjestelmien
joka ennen I maailmansotaa kirjoitti afrikkalaisen puitteissa. Ensinnäkin ne sijoittuvat
kulttuurin säilymisestä Amerikoissa. Hän käytti rajavyöhykkeelle. (Bowker and Leigh-Star, 297.)
käsitettä ’synkretismi’ vuorotellen sanan ’synteesi’ Susan Leigh-Star on määrittänyt rajavyöhykkeelle
kanssa käsitellessään afrikkalaisten ”nimellistä sijoittuvat esineet artefakteiksi, jotka täyttävät
katolisuutta, vaikka he samaan aikaan kuuluvat erilaisten yhteisöjen tiedolliset vaatimukset, mutta
fetissikulteiksi nimitettyihin ryhmiin”. (Pérez y säilyttävät silti identiteettinsä eri paikoissa. Tätä
Mena, 140) Roger Bastiden tunnetussa määritelmää voidaan laajentaa koskemaan myös sitä
tutkimuksessa, joka käsittelee afrikkalaisia kontekstimaailmaa, jossa esine on olemassa ja jonka
sivilisaatioita Amerikoissa, synkretismi kuvataan kautta se määritellään. Siihen kuuluvat esineen
uhatun kulttuurin tietoiseksi selviytymisyritykseksi. tulkintaa tiedon kohteena muokkaavat kertomukset
(Bastide, 13). ja muut ymmärrystä ohjaavat esittämistavat. Leigh-
Vaikka synkretismi liittyykin tyypillisesti Uuden Star on huomauttanut:
maailman uskonnollisten ilmiöiden kontekstiin, "Representaatio on reitti, johon sisältyvät ihmisten
termin käyttöä ei tarvitse rajata afrikkalaisiin ja ja esineiden asuttamat moninaiset kontekstit."
latinalaisamerikkalaisiin uskomusjärjestelmiin. (Bowker and Leigh-Star, 1999:293.)
Myös monet Välimeren alueella kehittyneet vanhat Rajavyöhykkeelle sijoittuvien esineiden
uskomusjärjestelmät on luokiteltu synkretistisiksi.](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-30-320.jpg)
![30
synkretistiset representaatiot syntyvät ajan mittaan luokitellessamme käytämme kognitiivisia
erilaisten kulttuurien vuorovaikutuksen tuloksena. strategioita, kuten esimerkiksi analogiaa,
Ne kuvastavat ongelmia, jotka syntyvät erilaisten laajentaaksemme ja tulkitaksemme esineiden
uskomusjärjestelmien törmätessä toisiinsa. Niitä merkitystä ympäristössämme.
voidaankin pitää keinona, jolla kulttuurit käsittelevät Muotoilussa prototyyppiteorian käyttö perustuu
toisistaan eroavia ja joskus ristiriitaisia siihen, miten tieto havainnoinnin ja muodon
maailmankuvia. (Douglas, 1984.) yhdistämisestä käsitteisiin liittyy tuotteiden
Koska synkretistiset esineet kuuluvat yhtä aikaa kehittämistä koskeviin kysymyksiin. Suunnittelijoita
useisiin eri konteksteihin, niitä voidaan pitää myös pyydetään usein luomaan uusia tuotteita tai
marginaalisina tai ylimääräisinä. Sellaisina ne uudistamaan jo olemassa olevia tuotesarjoja. Viime
ilmentävät rajavyöhykettä: ne ovat heterogeenisiä ja aikoihin saakka suunnittelijat ovat työskennelleet
kuuluvat samaan aikaan useisiin eri luokkiin. tällä alueella intuitiivisesti. Uusien menetelmien,
Museon maalaus, joka esittää Pyhää Yrjöä kuten esimerkiksi prototyyppiajattelun kehittäminen
tappamassa lohikäärmettä, voi synkretistisellä voi auttaa ymmärtämään tuotekäsitteiden eri tasoja
rajavyöhykkeellä olla sekä keskiaikaista kristillistä syvemmin.
tarua kuvaava taideteos että brasilialaisen umbanda- Tuotteita voidaan tutkia artefakteina, ihmisen
uskonnon raudan jumalan Ogumin representaatio. tekeminä esineinä, joilla on sekä sisäinen että
ulkoinen ulottuvuus (Simon, 6). Artefaktin sisäisen
ulottuvuuden voidaan katsoa koostuvan aineesta ja
muodosta. Ulkoiseen ulottuvuuteen puolestaan
VAIHTOEHTOISIA LUOKITUSSTRATEGIOITA: kuuluvat kollektiiviset ja sosiaaliset aspektit, joista
PROTOTYYPPITEORIA yhdessä muodostuu esineen symbolinen ja
rituaalinen funktio. Työnsä aikana suunnittelija
Kognitiivisen psykologian tuntijan Eleanor Roschin toimii sekä artefaktin rajojen sisäpuolella että niiden
työn tuloksena alunperin kehittynyt suuntaisesti. Esineen ulottuvuuksien puitteissa
prototyyppiteoria on suhteellisen uusi luokittelutapa. suunnittelijan tulee ottaa huomioon moninaisia
Se on kiinnostanut niinkin erilaisilla aloilla kuin yksityiskohtia, joista hän valitsee, mikä aiheuttaa
muotoilussa ja lingvistiikassa. (Athavankar, 101)[4] kulhon ”kulhomaisuuden”. Ja vaikka onkin totta,
Prototyyppiteorian lähtökohtana on konstruktiivinen että keiton olemus ei määräydy kulhon mukaan, se
käsitys, joka pitää ihmisajattelua sekä mielen että tarjotaan kulhosta juuri sen takia, että se on keittoa.
ruumiin aktiivisen toiminnan tuloksena. Sen mukaan (Lave, 3-33) [5]
meillä on käsitys siitä mitä objektit ovat, ja Diagrammi 1 esittää järjestelmää, jossa esineet on
kategorioiden väliset rajat luokitusjärjestelmässä luokiteltu prototyyppisten ominaisuuksiensa
ovat epäselvempiä kuin miltä ne ensisilmäyksellä mukaan. Perustaso kuvaa prototyyppiä, jonka
näyttävät. Sen sijaan, että mieli luokittelisi esineet yläpuolella on ylätaso ja alapuolella alataso.
moninaisiksi täsmällisesti järjestellyiksi objekteiksi Perustason yläpuolella artefakteilla ei ole
ja käsitteiksi, se valitsee optimaalisen vaihtoehdon moniakaan yhteisiä semanttisia piirteitä:
ja kohtelee esineitä samanarvoisina silloin kun ”Tuloksena olevat kuvat käsitteistä ovat
eroavuudet eivät ole merkittäviä ihmisen reaktion todennäköisesti sirpaloituneita ja pystyvät vain
kannalta. Lisäksi kategoria määritellään yhdessä ilmentämään kategoriaa
keskiarvoltaan eli niin kutsutulla perustasolla. kokonaisuudessaan.” (Athavankar, 107)
Tämän lisäksi on olemassa yleinen abstraktiotaso,
jolla suurin osa ihmisistä operoi. Maailmaa](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-31-320.jpg)
![32
ylimääräisten kategorioiden kanssa, sen kanssa mitä pitävien tutkijoiden mukaan lohikäärme on
ei ole muualla luokiteltu tai mikä on luokiteltu kertomusrunko, joka antaa loputtomat
toiseksi. (Bowker and Leigh-Star, 39-40.) Hirviönä mahdollisuudet dramaattiselle kehitykselle ja
lohikäärme on marginaalinen, heterogeeninen ja ilmaisulle. George Elliot Smithin mukaan tämä
monimerkityksinen. Synkretistisenä muotona se ei kertomusrakenne on aikojen kuluessa puettu monien
ole symmetrinen eikä rationaalinen. Sen erilaisten tarinoiden muotoon. Nämä tarinat
representaatiossa eriluonteiset elementit ovat puolestaan havainnollistivat varhaisimpia
olemassa samalla tasolla. Tämä on seurausta astronomisia ja meteorologisia teorioita sekä
synkretismiin kuuluvasta käännösprosessista, jossa päivittäisen elämän emotionaalisia konflikteja.
esineet tulkitaan uudelleen, niin että tuloksena on (Elliott Smith, 81) Lohikäärmettä on sanottu
uusi kulttuurinen kokonaisuus. Tässä prosessissa sisäisen pelon ja ulkoisen uhan väliin luoduksi
vanha ja uusi sulautuvat yhtenäiseksi, toimivaksi olennoksi, joka pysyy hengissä sen tähden, että siinä
kokonaisuudeksi, joka on selkeästi monikulttuurinen ruumillistuu kaiken moraalin perusperiaate eli
johdannainen. (Cuthrell Curry, 29) hyvän ja pahan välinen ikuinen taistelu, jota
”Lopullinen entiteetti ei muodosta integroitunutta luonnehtii ihmisen kilpailu luonnon voimia vastaan
kokonaisuutta, vaan on enintään olemassa ja kamppailu oman kaksijakoisen minänsä kanssa
paikallisessa ja ajallisessa välitilassa.” (Cuthrell (Ingersoll, 13).
Curry, 30) Biologis-kulttuurisessa tulkinnassa korostetaan
Lohikäärme on olemassa moninaisten opitun käyttäytymisen potentiaalista biologista
representaatioiden yhteenliittymänä useissa taustaa. Tätä näkökulmaa edustavat tutkijat ovat
erilaisissa kulttuurisissa lähteissä. sanoneet lohikäärmeen olevan primaarinen impulssi,
Hirviönä lohikäärme on myös rajavyöhykkeelle joka sai alkunsa eloonjäämiskamppailusta
sijoittuva ilmiö. Sitä käyttävät monet kulttuurit ja varhaisten kädellisten joukossa:
ryhmät. Sopeuttaminen merkitsee esineen luomisen ”Saalistajapetojen yhdistelmä, lohikäärme, on
ja sen paikallisen luonteen sattumanvaraisuuksien saanut alkunsa kolmesta eri eläimestä – käärmeestä,
poistamista. (Bowker and Leigh-Star, 299)[6] Mutta petolinnusta ja kissaeläimestä – jotka ovat olleet
lohikäärme vastustaa sopeuttamista. Lohikäärme saalistaja/saalissuhteessa kädellisten kanssa
havainnollistaa hajaantumiseen ja sopeutumiseen miljoonia vuosia. Tietyssä ihmisen evoluution
liittyviä kysymyksiä. Saattaa hyvinkin olla, että mitä vaiheessa uusi käsite, ’lohikäärme’, tunkeutuu
universaalimpi jostakin ilmiöstä tulee, sitä ihmisten tietoisuuteen.” (Jones, 55)
vaikeampaa on pitää kiinni puhtaasta Jonesin mukaan tämä saalistajapetojen yhdistelmä
ihannemuodosta. syntyy kädellisten mielessä reaktiona käärmeiden,
petolintujen ja leopardien saalistuskäyttäytymiselle
MIKÄ LOHIKÄÄRME ON? KERTOMUSRAKENNE VAI [7]. Tämä henkiinjäämistä ja geenien siirtämistä
PERUSTAVANLAATUINEN VAISTO? seuraavalle sukupolvelle edistävä reaktio koodautuu
organismin käyttäytymiseen. Koodattu
käyttäytyminen toimii ikään kuin mallina, jonka
Lohikäärmeitä ei ole olemassa eikä ole koskaan mukaan saalistuksen kohde hahmottaa mahdollisia
ollutkaan, mutta silti niihin on uskottu ammoisista reaktioita saalistajan lähestyessä. Ajatus
ajoista lähtien (Ingersoll, 13). Myyttisten tarujen biologispohjaisista korkeamman ajatustoiminnan
jäänteistä voidaan muodostaa käsitys lohikäärmeen malleista on saanut tukea eri tutkimusaloilla useilla
esittämisen peruspiirteistä eri paikoissa ja eri nimillä, esimerkiksi ”viipaleiksi järjestämisenä”,
aikakausina. Sen anatomian perustana on aina ja ”indeksointina” ja ”biogrammina”. Tämä näkemys
kaikkialla käärme tai krokotiili, jota yleensä saattaa olla yhteydessä ajatukseen perustasosta eli
peittävät kalan suomut. Kotkan tai haukan jalat ja prototyypistä.
siivet sekä joskus myös pää ovat yleisiä, samoin
kuin leijonan eturaajat ja joskus pää. Näiden
kuvausten perusteella voidaan päätellä, että EGYPTISSÄ JA LÄHI-IDÄSSÄ
lohikäärme ei ole sukupuuttoon kuollut muinainen
hirviö, vaan myyttinen eläin, olemassa olevista Nähtävästi lohikäärmeeseen uskotaan jossain
olennoista koottu yhdistelmä. määrin kaikissa kulttuureissa, vaikka sen alkuperän
Kulttuuria sosiaalisen harjaantumisen kautta paikasta ja lähteestä voidaankin kiistellä. Yritykset
opittuna sopimuksenmukaisena käyttäytymisenä jäljittää sen alkuperä ovat johdattaneet tutkijat](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-33-320.jpg)
![33
ihmiskunnan historian alkuajoilta säilyneiden heijastella synkretistisiä tendenssejä, jotka ovat
myyttisten tarujen pariin. George Elliot Smithin peräisin Pyhän Yrjön lohikäärmeen tappamisesta
mukaan merkkejä lohikäärmekertomuksesta voidaan kertovista katolisista myyteistä ja legendoista.
löytää muun muassa ihmiskunnan tuhosta sekä Rautavaara muistutti kuitenkin tapahtuneesta
suuren äitijumaluuden, vesijumalan ja soturi- muutoksesta: kiinalaisille tai japanilaisille sotilaille
aurinkojumalan [8] välisistä suhteista kertovissa lohikäärmeen tappaminen tuottaisi epäonnea.
ikivanhoissa myyteissä. Vanhin tutkimuksemme Vanhat aasialaiset uskonnolliset järjestelmät ovat
kohdetta muistuttava kuva löytyy babylonialaisista luonteeltaan synkretistisiä. Näin ollen niitä piirteitä,
Tiamatin kuvista (ks. kuva 2). Tämä paha joita olemme jo käsitelleet synkretistisissä esineissä,
jumalolento, jolla on käärmemäisiä piirteitä, voidaan löytää myös Kaukoidän esineistä.
esiintyy laajalle levinneessä Mardukin myytissä.
Kuva 2: Tiamat, varhaisesta sinetistä Lähi-Idästä
Tiamat
Ea Marduk
Diagrammi 2: Lähi-Idän Tiamatin kolminaisuusmalli Elliot
Smithin mukaan.
Lohikäärmeeseen liittyy japanilainen taru Susan-
Diagrammi 2 havainnollistaa Elliot Smithin o-no-o-no Mikotosta, ikivanhasta hedelmällisyyden
esitystä, jonka mukaan lohikäärmetaruissa on myrsky-ukkosjumalasta, jossa ruumiillistuu hyvän
kolmoisrakenne. Rakenne sopii kertomukseen ja pahan kaksoisperiaate ja joka yhdistetään myös
sankarista, joka tappaa lohikäärmeen mutta on kuuta palvoviin hedelmällisyyskultteihin. Tämän
samalla myös itse lohikäärme. Tämä kertomus tarinan väitetään olevan ratkaisevan tärkeä
kuvaa ihmisen ikuista kilpailua luontoa vastaan sekä japanilaiselle kansanluonteelle. Tarina saattaa
hyvän ja pahan kamppailua ihmisen itsensä sisällä. ilmentää siirtymää vanhasta uskomusjärjestelmästä
Paloittelu, jonka seurauksena maa luodaan aurinkojumalatar Amaterasun kulttiin.
lohikäärmeen/sankarin silvotusta ruumiista, on Tarun mukaan Susano tuli taloon, jossa kaikki
Elliot Smithin mukaan yksi lohikäärmekertomusten itkivät, ja kuuli, että viimeinen talon kahdeksasta
rakenteellisista piirteistä. tyttärestä annettaisiin pian kahdeksanpäiselle
lohikäärmeelle, joka tuli vuosittain meren rantaan
vaatimaan uhria. Susano muuntautui tytöksi,
KAUKOIDÄSSÄ
houkutteli lohikäärmeen juomaan sakea kahdeksasta
sen eteen asetetusta kulhosta ja tappoi sitten
Japani humalaisen hirviön. Sen hännänpäästä hän veti esiin
Samurai ja lohikäärme -veistoksen miekan, jonka uskotaan olevan Mikadon
luettelomerkinnöissä Helinä Rautavaara mainitsi, valtiomiekka. (Ingersoll, 102)[9] Toisessa versiossa
että Kaukoidässä lohikäärmettä pidetään kerrotaan, että leikatessaan lohikäärmeen häntää
positiivisena olentona, joka yhdistetään poikki Susano löysi kauniin miekan, Kusa-nagin,
yltäkylläisyyteen ja hallitsijoiden valtaan. Hän jonka hän antoi lahjaksi sisarelleen aurinkojumalatar
arveli, että tämän esineen esittämisstrategia saattaa Amaterasulle. Miekan nimi voidaan kääntää](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-34-320.jpg)
![34
Ruohonleikkuriksi tai Ruohonrauhoittajaksi, ja
Amaterasu karkotti sen avulla paholaiset Japanista.
Kusa-nagi kuuluu Japanin keisarille osana hänen
keisarillisia vallanmerkkejään,
”kruununjalokiviään”, ja se ojennetaan kullekin
keisarille tämän noustessa valtaan.
Japanissa lohikäärmeen tappamiseen miekalla ei
välttämättä sisälly mitään negatiivista. Lisäksi
esineen löytyminen meksikolaisesta curanderon
Kuva 4: Cipactli-kaimaani. Borgian koodeksista.
puodis ta, mahdollis es ti s ynkr etis tis es tä
ympäristöstä, saattaa viitata synkretistiseen
tulkintaan, jonka mukaan lohikäärmeen tappaminen
merkitsee tappajan pääsyä voitolle omista
ongelmistaan tai vihollisestaan.
Kiina
Varhaisimmat viittaukset lohikäärmeeseen Kiinassa
löytyvät I Chingistä eli Muutosten kirjasta. Tässä
teoksessa, johon perinteen mukaan sisältyy
Kungfutsen kommentaareja, lohikäärme esitetään
veden jumalana, joka yhdistetään ukkoseen, pilviin
ja sateeseen. Se on siunausten sanansaattaja ja
pyhien miesten symboli. (Ingersoll, 95)
Kiinassa lohikäärmeitä ei luokitella ainoastaan
niiden ominaisuuksien perusteella, vaan myös
niiden ulkonäön mukaan. Kiinassa viisikyntinen
lohikäärme oli symboli, jota saivat käyttää vain
Kuva 5: Lohikäärme. Rlat 98. Meksikon Guerreron
keisarit. Sen nelikyntinen vastine oli varattu osavaltiossa sijaitsevasta Tascon kaupungista hankittu vihreä
mandariinien ja perimysjärjestyksessä kolmansina puinen lohikäärmepatsas. L. Díaz, 2000.
tai neljänsinä olleiden prinssien käyttöön.
Kolmikyntinen Tatsu, joka on myös Japanin Nahua-kansan mytologiassa cipactli yhdistetään
keisarillisen lohikäärmeen symboli, oli yleisessä maan luomiseen. Eräs myytti kertoo, että luodessaan
koristekäytössä. (Ingersoll, 77-79) alapuolella olevan maailman ja yläpuolella olevan
taivaan jumaluuksineen jumalat loivat veteen
valtavan suuren kalan nimeltä cipacuali. Tästä
LOHIKÄÄRME MESOAMERIKASSA kaimaanin tapaisesta ”kalasta” he loivat maan, jolle
he antoivat nimeksi tlatecli. Nahuat kuvasivat
Vaikka alkuun voikin käydä mielessä, että tlateclin maan jumalana makaamassa kalan päällä,
lohikäärmeiden läsnäolo Mesoamerikassa liittyy josta se oli luotu.[11] Kalenterin ensimmäisen
katolisiin myytteihin ja legendoihin, on todettava, merkin hallitsijana cipactli eli kaimaani kuvataan
että lohikäärmemäinen hahmo esiintyy jo Tonacatecuthtli-jumalan vieressä. Tonacatecuthtli
atsteekkien rituaalisessa kalenterissa. Borgian voidaan kääntää yksinkertaisesti ”ravinnon
koodeksia koskevassa tutkimuksessaan Eduard Selar jumalaksi”. (Seler, 65) Yhtä Telleriano-Remensisin
huomauttaa, että Tonalámatlin ensimmäistä koodeksin alkuperäistä tulkitsijaa Pedro Ríosia
merkkiä, cipactlia, edustaa piikikäs eläin, jonka siteeraten Seler lisää, että tämä jumaluus oli:
tunnusmerkki on alaleuan puuttuminen (Seler, 63- "...tarun mukaan maailman ensimmäinen
67). C i p a c t l i tarkoittaa nahuatlin kielessä kuningas. Hän joka jakoi taivaat ja maan… ja
lohikäärmettä. [10] Länsimaisen vastineensa tavoin asetti ne niin kuin ne nyt ovat. Hänellä ei ollut
cipactli on myyttinen eläin. temppeliä eikä hänelle uhrattu, sillä sanottiin, että
hän ei halunnut temppeliä tai uhrilahjoja." (Seler,
65)[12]](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-35-320.jpg)
![35
Intiaanit kertoivat lähetyssaarnaajille toisenkin kulttuuriset ja maantieteelliset variaatiot. Ryhmän
tarinan cipactlista. Se kertoo, miten jumalat alisteisina jäsenillä kiinalaisella, japanilaisella ja
Quetzalcoatl ja Tezcatlipoca toivat Cipactlin, mesoamerikkalaisella lohikäärmeellä on yhteisiä
naispuolisen maahirviön, alas taivaasta. He semanttisia piirteitä (esimerkiksi ”käärmemäisyys”,
hyökkäsivät tämän kimppuun, raiskasivat ja kissamaiset piirteet, jne.), jotka määrittelevät
paloittelivat tämän. ”Hyvitykseksi maahirviöstä perustason lohikäärmekategorian merkityksen.
tehtiin kaikkien ihmiskunnan tarvitsemien asioiden
lähde. Hänen hiuksistaan jumalat tekivät puita, YHTEENVETO
kukkia ja yrttejä, kun taas hänen lukemattomista
silmistään tuli lähteitä, luolia ja kaivoja, hänen Pohdittaessa luokitusjärjestelmiä ja niiden
suunsa muuttui joiksi ja valtaviksi onteloiksi ja käyttämistä museoissa on ensiarvoisen tärkeää
hänen nenästään tuli vuoria ja laaksoja. Joskus Maa muistaa näkemys, jonka mukaan menneisyyttä
itki öisin, sillä hän halusi syödä ihmissydämiä. Hän tarkistetaan ja tulkitaan uudelleen koko ajan.
suostui pysymään vaiti vain saatuaan niitä ja Luokitusjärjestelmät eivät ole esinekulttuurista
luovutti hedelmänsä, vain jos häntä kasteltiin saatavan tiedon muuttumaton ydin, vaan tiedon
ihmisten verellä.” (Grusinski, 172)[13] tuottamista edistäviä työkaluja. Museot voivat
valita, millaisia kategoriajärjestelmiä ne käyttävät
ALUSTAVA EHDOTUS LOHIKÄÄRMEEN representaatiostrategioiden rakenteina.
PROTOTYYPPILUOKITUKSELLE Museo on osa verkostoa. Voidaankin sanoa, että
museolaitoksen tekemillä valinnoilla on vaikutusta
Diagrammi 3 esittää alustavaa ehdotusta tämän kulttuurin tuottamisen alueeseen. Kulttuuria
esseen havainnollistamisessa käytettyjen kolmen koskevan näyttelyn ei tarvitse keskittyä
lohikäärmehahmon luokitteluksi prototyyppiteorian kysymyksiin alkuperästä, vaan se voi hyväksyä
mukaan. Malli on jaettu kolmeen tasoon: ylä-, tiedontuottamisen monikulttuuriset aspektit.
perus- ja alatasoon. Liike näiden tasojen välillä ei Tietokorpuksina museoiden näyttelyt voivat poiketa
etene hierarkkisesti, yleisestä erityistapauksiin, vaan kehitysajattelusta ja keskittyä niiden sijasta muihin
mallissa voidaan liikkua ylös- tai alaspäin tarpeen esinekulttuurin aspekteihin.
mukaan.
LOHIKÄÄRMEEN PROTOTYYPPILUOKITUKSELLE
Alustava ehdotus
1 Myyttinen kertomus:
Lohikäärmeen tappaja, joka on
Yätaso myös itse lohikäärme. Petolintu/käärme/kissaeläin -ydistelmä
2
Perustaso Lohikäärme
3
Alataso Kiinan 9 lohikäärmettä Japanin 3 lohikäärmettä Mesoamerikan 1 lohikäärme
Diagrammi 3: Lohikäämeen prototyypiluokitu, L. Díaz
Kuten mallista näemme, ylätasolle voidaan asettaa Kun formaalin luokituksen rajat eivät enää
kollektiivinen ja sirpaloitunut tieto, joka saattaa olla kavenna esineen moninaisuutta, aukenee uusi,
kiteytynyt esimerkiksi myyttisiin kertomuksiin tai aiemmin suljettu alue, joka antaa mahdollisuuden
taruihin tai petolintu/käärme/kissaeläin - pohtia esineen olemassaolon syklin erilaisia
yhdistelmähypoteesiin. Perustasolla on itse muotoja. Tällöin saattaa olla mahdollista kuvata
lohikäärmeen prototyyppi, yleinen ja kollektiivisesti monimuotoisemmin ja merkityksellisemmin sekä
tiedostettu kategoria. Perus- eli keskitason esineitä että meidän vuorovaikutustamme niiden
alapuolelle sijoittuvat peruskategorian yksittäiset kanssa.](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-36-320.jpg)
![40
paikannuslaitteistolla, ja jokaista uutta sijaintia SORMITUNTUMA AINEETTOMAAN AINEESEEN.
vastaava kuvakulma voidaan prosessoida
välittömästi seinille. Päivitys tapahtuu kymmeniä Nykyisessä viivamallinnusprototyypissämme
kertoja sekunnissa, joten käyttäjälle syntyy tuubimaisen viivamallin piirto tapahtuu
vaikutelma vapaasta liikkumisesta stereoskopisen kaukosäätimen tapaisella radiohiirellä, vetämällä
kuvan ympärillä ja sisällä. ilmaan kytkinnappia painaen. Hiireen on kiinnitetty
Käyttämäni ympäristö on Teknillisen magneettipaikannuslaitteiston anturi. Ohjelma lukee
korkeakoulun "EVE" [1]. Suomessa tämän kaltaisia reitin koordinaatit ja kopioi valittuna ollutta pientä
installaatioita on eri tutkimuslaitoksilla viitisen kaksiulotteista profiilia, esimerkiksi neliötä,
kappaletta, Ruotsissa ehkä kymmenisen, USA:ssa kymmeniä kappaleita sekunnissa, siten että profiili
kaiketi satoja. Usein ne ovat lähinnä testaus- ja on aina kohtisuorassa menosuuntaan. Ohjelma
simulaatio- tai esityspaikkoja, joita ei paljonkaan yhdistää syntyneen ketjun pisteet tietyssä
rakenneta graafisten työstöohjelmien tekoon saati järjestyksessä kolmioverkoksi ja näyttää sen
niiden päivittäiseen käyttämiseen fyysisen ja ulkopinnan valitun värisenä. Lopputuloksena on
ihmismittakaavaisen taiteellisen työskentelyn vapaan käden reitille syntynyt ohut, tuubimainen,
ehdoilla [2]. mikroskooppisesti särmikäs mutta paljaalle silmälle
Ilmaan piirtämisen pääperiaate on kuitenkin mitä melko vapaamuotoinen ”lanka”, jonka
sopivin juuri cave-tyyppiseen työtilaan, jossa poikkileikkaus on valittu profiili, tässä esimerkissä
työstön kohde käyttäjän näkemänä ”leijuu ilmassa”, siis neliö.
vapaasti käsiteltävänä kaikilta puolilta. Käyttämäni Prototyypistä voisi kehittää taiteilijan
ohjelmaprototyyppi on teekkareiden kurssityönä tilagrafiikkatyökalua piirtäjälle, maalarille,
tekemä, ideaani perustuva viivamallinnusohjelma, kuvanveistäjälle ja animaattorille. Tämä vaatisi
jonka perusajatuksena on vapaan, käsivaraisen kuitenkin radiohiirtä notkeampia käsilaitteita. Asian
viivan tuottaminen kolmiulotteisena [3]. ymmärtää jos kuvittelee voivansa maalata ilmaan
EVE:ssä stereolasit paikannetaan vaikkapa sormuksella, jota pitelee sormen päissä.
magneettikenttään perustuvalla tekniikalla, jossa Jos työntää sormusta suoraan eteenpäin kuin
paikantimen anturi kiinnitetään lasien sankaan. morsiamen sormeen, ilmaan syntyy putkea. Jos
Samoin voidaan kohtalaisen tarkasti paikantaa myös sormusta pitelee samoin mutta liikuttelee
kädet tai käsissä olevat laitteet. Se miten hyvin sivusuunnassa kuten maalari, syntyy litteätä nauhaa.
käden jälkiä saadaan tallennetuksi ilmaan riippuu Sormenpäillä sormuksen asentoa voisi hienosäädellä
sekä vuorovaikutuslaitteista piirtäjän sormenpäiden lennosta siten, että putken pyöreys tai litteys on
tuntumassa että niiden algoritmisesta vasteesta, 3d- halutun lainen. Jos sormukseen kiinnitetään kahva,
grafiikkaan vaikuttavista toiminnoista. sormuksen kääntäminen tulee paljon työläämmäksi.
Pitäisi voida peittää hallitusti tietyiltä alueilta,
Kuva 2: Ilmaan piirrettyä ”lankaa”](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-41-320.jpg)
![41
jonkinlaisilla nauhamaisilla, leveillä vedoilla. lähelle kömpelösti maalaamani olennon kasvoja,
Sekään ei riittäisi, jos nauha olisi tasalaatuista ja olen ollut varuillani karkeasti rustaamani
profiililtaan suoraa. Nauhan koveruutta tai miehenkorkuisen muurahaisen edessä. Tunne on
kuperuutta pitäisi voida hallita lennosta, samoin kokonaan toinen kuin jos katsoisin samoja kuvia
profiilin avaruudellista asentoa ja nauhan leveyttä. ruudulta, lasin takaa. Aineeton, painoton massa on
Nauhan muodon osatekijöihin voisi vaikuttaa jotenkin elävämpi kuin vaikka pronssiveistos. Se
monella sormenpäällä rinnakkaisesti, kehittämällä muuttuu niin helposti, ilmestyy kuin varkain.
sormuksella maalaamisen metaforaa elastisen Neurologi Antonio Damasio erittelee
sormuksen suuntaan. hahmontunnistukseen ja muuhun tilanteiseen
Olisi siis usein tarkoituksenmukaista voida piirtää olemiseen kehittyneiden vaistojemme fysiologiaa
virtuaalisen, elastisen ”lyijyn” kärjellä eikä [4]. Hän toteaa että esimerkiksi jonkun astuessa
virtuaalilyijykynän varrella (radiohiirellä). Tämä ei yllättäen huoneeseen, kehomme suorittaa sekunnin
ole ongelma siinä mielessä että käsi peittäisi murto-osassa hyvin tunnepitoisen ja tehokkaan
piirtäjältä kohteen: kursoria voidaan yksinkertaisesti analyysin. Tällainen aistinen ydintietoisuus on
nostaa hieman käden yläpuolelle. Sen sijaan Damasion mukaan monin verroin rivakampaa ja
sormusmetafora kohdistaa laitekehittelyn paineita ehdottomampaa kuin niin sanottu rationaalinen
sormenpäihin kiinnitettävien paikannusantureiden ajattelumme. Ydintietoisuuden mekanismit ovat
suuntaan, ja siinä ongelmana on paikannuslaitteen meissä joka hetki, valmiina ohjaamaan
antureiden ja vastaanottimen välinen yhteys, jonka tietoisuuttamme tarpeen tullen.
käsi helposti katkaisee. Tästä riippumattomat Tällainen primitiivinen ”turbovaisto” olisi kaiketi
magneettianturit ovat vähän turhan isoja aivan myös yksi niistä tekijöistä, jotka säätelevät
sormen kärkien jäljittämiseen. On olemassa hienoja, läsnäolon tunnetta ja ihmisten välistä kontaktia,
usealla sisäisellä mittauspisteellä varustettuja ohjaten merkittävästi esimerkiksi uuden
kyberhanskoja, mutta ne maksavat hyvän auton kokemuksen tulkintaa.
verran. Kuvataiteessa keskeinen läsnäolija on kuvan
Melko läheisessä tulevaisuudessa on luultavaa että tuottama illusoorinen hahmo, tai eri katsojien siinä
mm. peliteollisuuden imussa myös yleisen graafisen näkemät hahmot. Hahmo kehkeytyy viivoista tai
toimistokäyttöliittymän kaupallinen laitteisto alkaa muista elementeistä yksilölliseksi illuusio-
asteittain laajentua kohti kolmatta ulottuvuutta. Jopa olennoksi, joka jonkin luontoisesti on läsnä.
ilmaan piirtämisen hienomotoriset kysymykset ovat Tämähän tarkoittaa myös että elävätkin ihmiset
lopulta teollisesti ratkaistavissa yhä halpenevien voidaan nähdä ja tulkita illusoorisina hahmoina ja
komponenttien pohjalta. Tulevaisuudessa uutta edustavat siten tahatonta tai tahallista kuvantekoa.
silkinohutta, aineetonta, kaiken väristä tai Kuvataiteen, teatterin ja elokuvan tiedonvälityksessä
läpikuultavaa materiaa on mahdollista levittää leijonan osa kulkee elävien tai keinotekoisten
käsillä suoraan ilmaan, muokata, kaapia, kävellä sen hahmojen miimisen ja gestisen kanavan kautta.
läpi ja ympäri, ja se pysyy hievahtamatta ilmassa Tämän hallintaan liittyvä virtuositeetti on ollut
paikallaan. Voi se liikkuakin, jos halutaan, itsekseen figuratiivisen taiteen suola. Ei vain se mitä
tai ohjatusti. Kunhan joku kehittää valmiiksi kaikki mahdollisesti sanoilla sanotaan, vaan se miten
vuorovaikutusmenetelmät. ollaan. Sama pätee myös kotona, työpaikalla,
bisneksessä, politiikassa, armeijassa, jopa
IMMERSIIVINEN LÄSNÄOLON TUNNE luonnontieteissä. Lavastettu hahmo, työstetty kuva,
HAHMOTTELIJAN TUKENA on keskustelijoiden työpöytä ja yksi kulttuurisen
dialogin pelikenttä, jolle nyt on aukeamassa uusi,
Tämä tulevaisuuden käyttöliittymä antaisi todella vahva mediumi.
ilmaisulliselle kuvan tekijälle yhden
odottamattoman käyttökelpoisen erityispiirteen:
Olen ollut toistuvasti yllättynyt sen primitiivisen
vasteen voimasta, jonka melko yksinkertainen
silmien narraaminen aiheuttaa näköaivoissani.
Erityisen voimakasta on elollisten hahmojen
kaltaisten visuaalisten ärsykkeiden kokeminen. Olen
ollut häkeltynyt joutuessani kurottumaan liian](https://image.slidesharecdn.com/interfacedesignandusability-110707050402-phpapp02/85/Discovering-New-Media-42-320.jpg)
Discovering New Media
- 1. WORKING PAPERS University of Art and Design Helsinki 26 Discovering New Media Andrea Botero & Heli Rantavuo (eds.) Jazmín Aviléz Collao Lily Díaz-Kommonen Mauri Kaipainen Wille Mäkelä Janne Pietarila Mariana Saldago Heidi Tikka
- 2. 1 DISCOVERING NEW MEDIA WORKING PAPERS PU B L I C A T I O N SE RI ES, F 26 University of A rt and design helsinki Helsinki 2003 T OIMITUSNEUVOSTO Y rjänä Levanto (editor-in-chief), Pia Sivenius, Susann V ihma GRAPH IC DESIGN Jarkko H yppönen LAY -OUT Pia Sivenius FURT H ER IN FO RM ATION University of A rt and Design Helsinki Hämeentie135 C 00560 Helsinki Tel.+358-9-75631, fax +358-9-756 30433 Publications/ A nnu A honen, tel. +358-09-756 30213, e-mail: annu.ahonen@uiah.fi Research Institute/ Pia Sivenius, tel. +358-09-756 30528, e-mail: pia.sivenius@uiah.fi ISBN 951-558-145-1 Painettu julkaisu: ISBN 951-558-098-6 ISSN 1455-8955
- 3. 3 Contents A NDREA BOTERO AND HELI RANTAVUO : DISCOVERING ( OR C ONSTRUCTING ) N EW M EDIA ............... ..3 H EIDI T IKKA : C ONFIGURING THE A FFECTIVE U SER ? ................ ................ ................ ............... ....... 4 L ILY D ÍAZ -K OMMONEN AND M ARIANA S ALDAGO : I NTERFACE DESIGN AND U SABILITY IN THE D IGITAL F ACSIMILE OF M AP OF M EXICO 1550.......................16 J AZMÍN A VILÉS C OLLAO , L ILY D ÍAZ -K OMMONEN , M AURI K AIPAINEN AND J ANNE P IETARILA : S OFT O NTOLOGIES AND S IMILARITY C LUSTER TOOLS TO F ACILITATE E XPLORATION AND D ISCOVERY OF C ULTURAL H ERITAGE R ESOURCES ....................................................22 L ILY D ÍAZ -K OMMONEN : L OHIKÄÄRMEISTÄ JA LUOKITTELUISTA ............................................................27 W ILLE M ÄKELÄ : O NKO ILMAAN PIIRTÄMINEN TÄHDELLISTÄ .................................................................38
- 4. 3 Andrea Botero Heli Rantavuo Discovering (or Constructing?) New Media This working papers edition is dedicated to research carried out in the Media Lab UIAH We hope that the projects and concepts (http://mlab.uiah.fi), now ten years old. As we presented in this issue will illustrate to our readers work in a young, multidisciplinary field, our some of the variety of approaches and concerns of area of inquiry is extense and the boundaries new media; and how in addition to technical are not well defined, we are constructing our experimentations, design issues, and artistic field at the same time that we discover it. concerns, our work at the Media Lab also However and as stated in our mision, “the aim concerns social and cultural practices related to of the Media Lab UIAH is to explore, and the use of and representations in new media comprehend the new digital technology and its impact in society; to find and exploit the possibilities it opens to communication, interaction and expression and to evaluate, understand and deal with the challenges it poses to design and creative production”. With this issue we wish to introduce to our readers what this means in practice by presenting ongoing research at the Media Lab. In this edition, you will find articles on affectivity in user interfases, on usability, on visualization of digital information, and on digital art practices. Heidi Tikka discusses critical design practice through conceptualizations of users as affective subjects in interface design. Jazmin Avilez et al. present and explain the potentials of Self Organizing Maps (SOM) as a method for flexible categorizations and visualizations in the field of cultural heritage. Mariana Salgado et al. introduce the design and evaluation process of the Digital Facsimile of the Map of Mexico. Lily Díaz takes up the problem of classification, and the implications of this activity for interactive media design. Last, Wille Mäkelä presents his doctoral research topic, exploring possibilities for freehand drawing with digital technology.
- 5. 4 Heidi Tikka (htikka@uiah.fi) Configuring the affective user? Recently, interaction design and research have subject only. Rather, they engage the user into an become increasingly interested in the affective interactive process that can best be described as aspect of user experience. In my paper, I will affective. This means that the user in these argue that affectivity should not be treated in environments emerges as a corporeal, emotional and isolation from socio-technical and cultural social entity, the complexity of which is crafted in production. Three research, design and art the socio-technical networks of production and the projects that approach affectivity in varying ways intersecting cultural networks of meaning will be looked at in order to investigate how the production. user becomes conceptualized in each project as In the following, I will approach the new affective an affective subject. I will pay specific attention environments in the context of these networks, for it to how these projects address sexual difference. is my understanding that affectivity should not be Following Donna Haraway and Lucy Suchman, I treated in isolation from the socio-technical and will argue for the importance of considering cultural production. Instead, affectivity should be user's embodiment and social place as well as inquired as one of those mechanisms, through which the socio-technical contexts of design. But I will users are being engaged into the global networks of also propose that critical design practice should power and economy. From this point of view, be aware of the operation of the unconscious in affectivity in user interface design is not only a the design process. Looking closely at the matter of designing subjective experiences, but has presented three works, I will trace possible political implications as well. Often these "repressed thoughts" in their discourses. implications concern that which has remained The first, and considerably longer, draft for this unthought in the design process. paper was published in the Cultural Usability project web site: Three cases http://mlab.uiah.fi/culturalusability. Cultural Usability was a preliminary research It is then my intention to engage in a dialogue with project carried out at the Media Lab and three projects that in different ways approach coordinated by professor Minna Tarkka. questions related to affective environment design. “Cultural Usability” was used as a working These projects share the idea that the affective hypothesis for a design practice that reaches dimension in interactive experience can be beyond the functional interests of contemporary developed using interface solutions that take certain usability research and interface development by corporeal processes as components of interaction. situating design in its wider socio-cultural The projects include the Affective Computing contexts. research, directed by Rosalind W. Picard at the MIT, the virtual reality environment of Osmose by AFFECTIVE USER IN RESEARCH AND IN DESIGN artist Char Davies and the prototype of inter_skin by artist and designer Stahl Stenslie. All three projects During the last few years, interaction design has are quite different both in terms of their approach become increasingly interested in the complexity of and their scope. user experience. Contemporary interactive Affective Computing [1] is an entire research area environments do not address user as a cognitive at MIT consisting of thirty research and
- 6. 5 development projects, the main focus of which is to figurations, multiple, perhaps irreconcilable create personal computational systems that can literacies are needed. sense, recognize and understand human emotions In order to inquire into the construction of the and respond to these emotions in an intelligent and "affective", I will approach it questioning the effects sensitive way. The virtual reality environment of the affective for user construction. I will ask, who Osmose [2] first premiered in the Museum of is the affective user subject in each of the three Contemporary Art Montreal in 1995. Equipped with projects. As all of them, through their corporeal a head-mounted display and a vest sensing breathing interfaces, address the user as an embodied subject, and balance, the user - or the immersant, as Davies I am curious as to what kind of a body is imagined calls the user - can explore the three-dimensional, for the user. How does design take into account the audiovisual world of Osmose. It has since been fact that these users may have different bodies? I exhibited worldwide and more than 10 000 people will particularly focus on inquiring how sexual have already immersed into the worlds of Osmose difference is addressed both explicitly and implicitly and Éphémère, Davies' following work. The in the interface design of these projects. There is a inter_skin [3] project remains in the stage of wide agreement that certain paradigm shifts can be prototyping. Stenslie's idea was to develop a body detected in how users have been conceptualized in suit that would transmit touch, accompanied with human-computer interaction discourse (HCI). These sound and thus engage on the very practical level in shifts can be conceptualized as a series of concentric the cyber sex discourse. circles stretching outbound, starting from machine In this stage of my work, I will mainly focus on considerations and gradually extending towards how these projects present themselves, how do they human users and the situated contexts of use. As conceptualize and contextualize their work. I am Kari Kuutti has remarked, contemporary HCI also interested in looking at the actual design research can be seen in search of approaches for applications, but so far, only as design concepts. dealing with the complexity of interactive processes. The main source for looking at these projects (Kuutti, 1997, 20-24) consists of their web pages. In the context of Affective Computing, I have looked at the most Situated user, situated design general level in which the various research areas (such as Affective Pattern Recognition and It seems then, that the idea of the situatedness of Modeling) and individual projects are being user experience has provided one such approach. In presented. In the following I will refer to this level "Plans and Situated Actions", Lucy Suchman as the Affective Computing overview. In relation to pointed out the importance of seeing the particular Osmose, I will draw on the introductory pages of social and physical circumstances in which actions Immersence Inc. the company of Davies, some of are taking place and which the goal oriented her own publications as well as some commentaries cognitivist approach tends to overlook. In the and the audio-visual recordings of an immersive context of feminist epistemology and the "Situated journey in Osmose. The source material for Knowledges", Donna Haraway has elaborated on a inter_skin consists of the web pages, designed and knowledge practice that would take partial produced by Stenslie himself. perspectives as the basis of its production. She argues for the located knowledges and for the The effects of the “affective” for user construction network of connections that would be capable of translating knowledges - while accepting the I am interested in looking at how "affective" partiality of both knowledges and their translation - becomes constructed within the networks of both between different, and differently empowered technological and semiotic production. This means communities. This embodied objectivity would that I will approach the affective drawing on Donna replace the "view from nowhere" of the traditional Haraway's discussion of the figurations and their epistemology with the perspectives of the embodied productivity. Figurations, as Haraway sees them, are and locatable visions. (Haraway, 1991, 187-189) both literal and material. That is, they produce The interest in regarding the user subject as an meanings, but also have very real effects on socio- affective and embodied subject, could, certainly, be technical arrangements, such as technological seen against this background of situatedness. implementations. (Haraway, 1997, 11) For reading However, as Alison Adam has suggested, there is an
- 7. 6 interesting discrepancy in how situatedness has been technical networks of production. approached within the techno scientific discourse. Suchman argues that there is a close link between While the majority of social constructionist understanding technological design as the technology studies has been predominantly production of commodities and what she calls the interested in the social situatedness of the "design from nowhere". By separating the technology and its users, such fields as artificial technological objects from the design process and intelligence and situated robotics have looked at reinforcing the divide between designer-creator and situatedness in the context of embodiment, ignoring user-consumer, such conceptualization forgets about the social dimension of technology and its use. the socio-technical contexts of production and the (Adam, 1998, 129) various mediations and translations through which Both of these stances may then risk forgetting an technological design proceeds. (Suchman, 2000, 4) important aspect in understanding how power is Consequently, for Suchman located accountability simultaneously inscribed in socio-technical relations would mean situating oneself within the actual sites and bodies inhabiting them. In the context of of technological production and use, including the feminist theory, situatedness is understood as the more extended networks of global economy and the embodiment of subjectivities, but also as the division of labor. (Suchman, 2000, 4-5) But the practice of locating oneself within the socio- sensitization of the design practice for technical networks of power. As such it is not accountability also means perceiving the work of possible to think about situatedness without the translation in the technological design practice as recognition of difference. Situated subjects are well as its partiality. (Suchman, 2000, 5-9) subjects living and acting within particular bodies There is an important point that Jeanette Hofmann and inhabiting particular and partial realities that makes in her study of the gendered user images in have very real consequences on those subjects and word processing software that resonates with their bodies. Consequently then, following the line Suchman's account. The socio-technical contexts of of thought of Adam, the notion of situatedness, with use are constantly changing, as technical objects and its ethical and political dimension, can turn out as an people are in the process of reciprocal exchange. invaluable tool for the elaboration of difference (Hofmann, 1999, 239-241) In the context of the within the context of feminist theory only if it situated and affective user subject, I want to recognizes both aspects of situatedness. elaborate on the practice of translation and its partiality, suggested by Suchman and Haraway and User representations in technological design the procedural point of view, proposed by Hofmann. practice In addition, I would like to propose a third one, namely the work of the unconscious in the design In order to inquire into how the user of a particular process that from my point of view participates in technological design is being conceptualized, one all cultural production and the trajectories of which has to proceed to interrogate the technical choices of can be detected in the finalized technological the design. For, as Madeleine Akrich has pointed product. Consequently, the completed design will out, user representations most often remain never be what the designers think it is, for there will unarticulated only to become objectified in the always be something that slips through the material- design process as those technical choices. (Akrich, semiotic process of design. 1995, 177, 182) Akrich argues for the recognition of the complexity of the socio-technical contexts of use The skin as technological and semiotic figure and the need to develop methods for making user images more visible. (Akrich, 1995, 177, 182) Even As all three projects that I am going to discuss though she explicitly addresses only technical and establish a link between corporeality and affectivity marketing aspects of design and their reconciliation through their interface solutions that connect into a successful product, it seems to me, that this directly to the body, I am interested in inquiring recognition also concerns larger cultural what this "directly" means in every case. What are constructions. This has also been argued by Lucy the technical solutions used for accessing body? Suchman, who sees the unarticulated aspects of user What kinds of translations are needed? How is the construction as symptomatic for technological partiality of translations dealt with? Is there design forgetting its own situatedness in the socio- something that insists in the design as that which
- 8. 7 has escaped the work of translation? emotions, together with the skills to respond in an In order to inquire into the work of translation, I intelligent, sensitive, and respectful manner toward will then introduce another notion that for me is the user and his/her emotions." suggestive of that work, namely skin. Skin is that Emotions, in the project, are understood as which separates the inside and the outside of the "dynamic states that consist of both cognitive and body, both in the material and the semiotic sense. In physical events". Consequently then, the modeling each of the projects, skin figures, either through of emotions has to pass through translations technical choices or metaphorically - or both. I will between these physical events, the cognitive then question, what does skin stand for in each processes that are involved and that can be project. I will ask how these projects ground symbolically communicated, the equipment and the themselves conceptually and in terms of their design type of data used for modeling and the existing in skin and how consistent are these groundings. In models of human cognition. In the Affective other words, I will interrogate how skin is produced Computing research, skin plays a significant role in in each of these projects both metaphorically and communicating the physical aspects of emotions. practically. The Prototype Sensing System consists of the It is here that Haraway's notion of figuration turns Galvanic Skin Response (GSR) Sensor measuring out to be particularly helpful, for it seems to me that skin conductance, The Blood Volume Pulse (BVP) the metaphoric and artefactual skins of these Sensor measuring blood pressure, the Respiration projects are partially incommensurate, not only in Sensor measuring the depth of breath and the rate of relation to each other but also in relation to the user's respiration, and The Electromyogram themselves. I am therefore intent on applying the (EMG) Sensor measuring the electrical activity of notion of skin also as a critical tool, informed by the the muscle when it is being contracted. [5] psychoanalytic concept of repression. I am The complex system of modules processing data interested in investigating whether there is from thereon can be roughly conceptualized in a something that insists in these multiple articulations following way: The data will be processed first by of skin in ways that are indicative of the work of the Affect Pattern Recognition Module, the purpose repression. I will do this, bearing in mind that it of which is to determine and categorize relevant insists not only there, but also here in my encounter affective signal features and then by the Affective with these works of art, design and research and is Understanding module, which will receive, process therefore partially produced by my engagement with and store the information provided by the sensing them. However, with this encounter some foreclosed and recognition modules. The purpose of the realities of others could, perhaps, be made more Understanding module is to model both the user's visible. current mood as well as his or her emotional profile. It will receive and pass information between itself and the other modules and eventually build and AFFECTIVE COMPUTING: REPRESENTING AFFECT maintain a more complete and contextually aware model of the user's behavior. Affective Computing Research Group, [4] directed by Rosalind W.Picard at the MIT, is undoubtedly The affective user subject one of the most influential projects conducting research and development on the emotional aspects What I am curious about is, how, exactly are the of computing at the moment. The project started in parallels between the physical states, the cognitive 1995 and now involves thirty subprojects, including states and the affective models being drawn. The projects in Affect Recognition, such as Computer user has a body, for it is through body that the Response to User Frustration, Detecting Driver affective states of the user become articulate and Stress or Mood Interfaces. The research project measurable. Does it matter, what kind of body? Do understands affectivity as the emotional aspect of bodily attributes, such as age, gender or ethnic human-computer interaction. It is "computing that background count as differences? relates to, arises from or deliberately influences As the group is careful to point out, the baseline emotions. (The) research focuses on creating for skin conductivity, for instance, is affected by personal computational systems endowed with the such factors as "gender, diet, skin type and ability to sense, recognize and understand human situation". What counts as a significant difference in
- 9. 8 the determination of the baseline or in the recovery. The status of frustration is clear, it categorization of a group of baselines? Do baselines prevents the human-computer system from operate as background information that serves in the achieving its goal, whether it is successful learning factoring out of difference in order to arrive at clear, or safe and pleasant driving. Emotions then appear distinct representations of emotional states? Within in the form of positive or negative feedback that the the tradition of the HCI research, the Affective system needs to be able to recognize and regulate in Computing research is taking an adventurous step order to stay functional. Both emotions and the towards taking the embodiment of the human user physical states involved are seen as unintentional into account. Yet, as it seems to forget the social and layer of interaction, arising independently from the semiotic situatedness of the subject, it may risk goal oriented action of the user. representing the affective user as a cognitive subject This kind of approach places skin in a curious equipped with an additional channel for affective position in the translation from physical emotional information, that is free from all social and cultural states into representations of emotions. Skin, as the determinants. surface of the body, becomes that mediating surface It is possible, that the absence of social context in through which the unintentional, and to some extent the discourse of the Affective Computing is related uncontrollable flow of fluids, such as sweat, is to its isolation into the confines of a laboratory, that translated into representable data. The Galvanic often characterizes the preliminary stages of such Skin Response (GSR) Sensor figures as a piece of innovative development. There are some references equipment that turns the flowing underside of in the Affective Computing research overview that human communication into controllable suggest an inadvertent slippage of a designer into representations. Semiotically, skin seems to take the the place of the user. When describing the place usually reserved for nature in the "Affective Understanding" module, which technological discourse. It serves as the limit constitutes the "brains" of the system, the designers between the inside and the outside, and as the express the need of the module to recognize if "the membrane through which the transgression from the user has not slept in several days, is ill or starving or reality of uncontrollable fluids into the reality of under deadline pressure". For this kind of context symbolic representations is being most intensely sensitivity the module should respond for instance articulated. by "playing uplifting music" or even opening "an There is an aspect in the discourse of the application that can carry on a therapeutically- Affective Computing overview that I, personally, motivated conversation with its user". find most intriguing. The ethical dimension of the Consecutively, it seems to me that the missing Affective Computing is addressed in relation to contexts should be critically interrogated also in the privacy. The affective user is pictured as an preliminary development stage. Else, what will individual, independent subject that has private become inscribed in the prototypes that may access to and the ownership of his or her emotions. significantly structure future developments, are the The strong emphasis on privacy may risk ignoring unexamined values of those in the privileged other kinds of political dimensions, for one may ask, position of doing the prototyping work. whether emotions are such a private business after all. In the context of situatedness, I would prefer to Skin as the underside of human communication see the affective user as an embodied, culturally conditioned, socio-technically located and What kinds of emotions figure in the Affective connected subjectivity. Computing overview? It seems to me, that the most From that perspective, affectivity does not appear common one is frustration. There are several in the form of private property but as an amalgam of projects that recognize frustration in the form of mechanisms through which these subjectivities are driver stress, in various situations arising at the constituted as intelligible, culturally meaningful computer or in relation to videoconferencing. In beings and as actors in the global networks of "Computer Response to User Frustration" project, power, economy and technoscience. That is, as for instance, an HCI agent is designed to "support situated subjects, affective users are seen as users in their ability to recover from negative agencies, the actions of which are constituted and emotional states, particularly frustration. The agent conditioned by their locatedness within these uses social-affective feedback strategies" for networks. From the perspective of situatedness,
- 10. 9 emotions form an essential element in how human terms of setting standards for user experience, with beings are being integrated into the networks of the development of ubiquitous and multiple points power. of contact for information access. Consequently, emotions should not be seen as Second, I could imagine an implementation in discrete entities, but within the larger framework of which the user's skin would constitute the mediating culture that participates in the production of the surface. An application, based on direct skin complex psychical realities of the speaking and contact, might; however, lead to a different set of interacting subjects. The discourse on emotional questions that border the issue of exclusion from privacy may inadvertently participate in covering another direction. For, as a designer of such a the very operation of those mechanisms of system, I might not be able to avoid reflecting, production. whether there are any bodies after which I would prefer not to interface with the system. Public information systems and skin contact So far, I have been able to locate surprisingly few references to hygienic concerns in relation to For me then, there is something in the discourse on interfaces requiring extensive bodily contact, [6] but privacy that insists on further interrogation. As the if they are ever considered for implementation into Affective Computing overview states, "research any publicly accessible information systems, the focuses on creating personal computational systems political dimension of the hygienic concerns is endowed with the ability to sense, recognize and likely to become more explicit. Any unwanted understand human emotions, together with the skills conductivity, such as an outbreak of a new disease, to respond in an intelligent, sensitive, and respectful might constitute the basis for exclusive practices, in manner toward the user and his/her emotions." I am which the questions of identity, politics, economy curious as to how the Affective Computing research and intimacy intertwine, as the recent news on sars would have to readdress its agenda, if the group epidemic have proved. decided to develop an affective interface, requiring corporeal contact, for public use instead of personal Abject skin use. Let me imagine a public information system, an arena for communal exchange that might greatly In the very beginning of her meditation on benefit from being emotionally responsive. Could abjection, Julia Kristeva addresses abject as that an implementation based on skin contact be used for which threatens the certainty of the border such purpose? It seems to me that the design could separating the inside and the outside of the "I". proceed in two directions, at least. Abjection emerges in a process in which a not-yet- First, I could imagine a wearable interface that subject makes an effort to separate itself from what would, perhaps wirelessly, connect into the public is to become an object. In Kristeva's words: "We information system. Such an interface would remain may call it a border; abjection is above all in personal use and become an additional skin-like ambiguity. Because, while releasing a hold, it does layer. The actual, physical contact point between an not radically cut off the subject from what threatens individual user and the public system would be it – on the contrary, abjection acknowledges it to be technically mediated. There would be no skin in perpetual danger." (Kristeva, 1982, 9) contact between the physical body of the user and In the context of Kristeva's account, one is then the public information space. tempted to think about skin conductance, not as This kind of solution would raise questions seamless and neat, but as a leaky process, in which concerning the social contexts of use. Would there will be something, a leftover that cannot be wearable interface elements constitute an exclusive mapped into the artefact. The inexplicable and border between affective and non-affective nauseous uneasiness, evoked by the idea of skin information access - and even a border between conductance turned bad, might suggest that this accessible and inaccessible forms of information? uncertain terrain is the site of abjection. As the This potential asymmetry in information access border between the inside and the outside of the raises questions concerning information design, for body, skin embodies both psychical and corporeal interfaces are not to be considered as external layers negotiations, in which the inside and the outside of for information only. One may only imagine how the "I" becomes established. These negotiations as tricky future information design might become in Kristeva suggests, constitute an ephemeral and
- 11. 10 ambiguous process, in which the "I" may try to "letting go". Using breathing and balance in violently separate itself from the part that threatens navigation is intuitive to certain point, for it is its identity. impossible not to breathe. Interestingly, unlike the Later, Kristeva has addressed the rejection of a Affective Computing research that treats bodily "stranger" in the context of difference, associating it processes as non-controllable, involuntary with the experience of otherness. What is not processes, Osmose lets the immersant use breathing culturally assimilable becomes rejected. For her, the as a way to control one's movement. In other words, process of positing the other as a stranger draws on in Osmose, the activity of breathing lingers between the psychical mechanism, in which the disturbing uncontrollable and controllable. Davies has pointed and irreducible otherness of the self is externalized. out the connection between her interface and the (Kristeva, 1991, 191-192) The unthought matter of practice of breathing in meditation, in which hygiene or "bad conductance", that in my reading breathing participates in altering the state of the contaminates the margins of the Affective consciousness of the meditating subject. (Davies, Computing overview, may also indicate the 1998: 1, 65-74) exclusion of certain social realities. For, it might be In the space of Osmose the metaphoric skin and that as soon as their existence was taken into the affective subject then form a chiasmatic entity. account, designers would also have to deal with the Skin is no more the surface that envelops the abject dimension of those realities as well as their subject, separating the inside and the outside. It own otherness to themselves. becomes a porous entity, serving as the vehicle for multiple transmissions. The name of the piece refers to the biological process of osmosis involving THE TRANSGRESSIVE SKIN OF OSMOSE passage from one side of a membrane to another. For Davies, osmosis is a metaphor "for Osmose, [7] an immersive interactive space, created transcendence of difference through mutual by Char Davies was first introduced in the Museum absorption, dissolution of boundaries between inner of Contemporary Art in Montreal during the and outer, inter-mingling of self and world."(Davies, ISEA95. It is an immersive virtual environment, 1998: 1, 65-74) utilizing stereoscopic 3D computer graphics and The thematic of the boundary breakdown in the spatialized sound through real time interaction. The experience of the world is prevalent in both Davies' "immersant", Davies' term for the user, enters own discourse and that of the commentators. "Osmose" wearing a head-mounted display and a Drawing on phenomenology she intends to place the motion capture vest with breathing and balance immersive subject into an embodied relation to the sensor. The interface is highly body-centered; with virtual world in which that which differentiates the breathing the immersant is able to rise and fall in inner and outer space is subject to constant flow and space and with altering one's balance to change transmission to the extent of the dissolution of direction. difference. Osmose thus demonstrates a new, more physical approach to the relationship between the perceiving Feminine space body and the experiential virtual space. The interface does not bracket out the bodily processes A lot has already been written about Osmose and from the means of navigation. Sense of balance and the work of its originator, Char Davies. The way breathing constitute an interactive surface that, Osmose is being presented both by Davies and her while moving the body in the immersive space commentators, ascribes it to her vision in such an simultaneously alter the physiological condition and extent that the discourse always seems to pass state of the body. Deep breath does not only move through her personal experience as an artist, her one down in relation to the stereoscopic 3D space unique position in the corporate world and her but also brings more oxygen to the body and affects personal philosophy. It is as if Davies' person served its physical and chemical balance. to hold together the various discourses through which Osmose and the following Éphémère are Boundary breakdown being accessed, for in them technological, corporate and philosophical intermingle in an interesting way. The interactive experience in Osmose is about Davies has also written extensively about her work,
- 12. 11 particularly on its philosophical aspects. substrate, which is unlocatable in terms of inside- Even though Davies does not explicitly ground outside dichotomy. her discourse on Osmose in sexual difference – by The metaphoric skin of Osmose acquires for instance making claims about the "femininity" of connotations both through technologized mediation the Osmose's space – it is hard not to think about of the interface as well as through the physiological Osmose in a gender specific way. Both she and her processes of the body. However, in the discourses commentators suggest that Osmose provides an surrounding Osmose, the bliss of dissolution tends alternative for the Cartesian representation of space, to forget both aspects of the mediating substrate. which in the context of feminist theory has been Osmose is described as if opening an unmediated criticized as the phallic acquisition of spatiality. [8] access to the experience of nature - or, in my Moreover, many of the characteristics of the reading, to the maternal body. [11] However, as interactive experience in Osmose, such as Morse points out emphatically, the immediate embodiment, sensitivity, surrendering the desire for experience is only possible because of the second control or the enveloping quality of space, are skin. As skin, the mediating interface surface masks culturally coded as feminine rather than masculine. the very apparatus of that mediation. And as film Also, because the discourse tends to pass through theory has so well demonstrated, a series of Davies and her subjective experience, which is the negations and foreclosures are in operation when the embodied experience of being a woman, it is mediating technology is organized to stay out of difficult to resist the temptation to read Osmose as frame. (Morse, 1998, 134) the articulation of a female experience of space. However, I suggest, that it should rather be read as The invisible technological mediations the fantasy of a female space, more specifically as the fantasy of the maternal body. In Osmose, the artistic vision of Davies as well as her ethical commitment to the questions of ecology Immediacy of the maternal body is so tightly connected to the audiovisual representation, the interface, and the discourses of From the point of view of psychoanalytically Osmose that they might be seen symptomatic for minded feminist thinking, Osmose is then most such a foreclosure. This is not to say, that Osmose intriguing. It seems to me that Osmose, in a very would not be able to produce those deep and extraordinary way, situates the subject in a space engaging psychical experiences that so many have that is the other to the dominant mode of described. I seriously believe that the virtual worlds representation. Davies herself has called Osmose a like Osmose could increase our sensitivity and our "counter-environment". [9] But it can also be capability for empathy by placing us into the skins thought of in terms of "second skin", a term of others, helping us to see from the embodied proposed by Margaret Morse. Under the electronic perspectives of those others - and I believe, that in skin, as Morse suggests, one can adopt the place of this, exactly, is the power of Osmose. another persona and experience the virtual world as However, what needs to be interrogated - and not if it was an immediate experience. (Morse, 1998, only in the context of Osmose – is how virtual and 132-133) embodied technologies while opening heightened, Who then, is the affective subject in Osmose? immersive realities simultaneously foreclose others. What characterizes the fantasy of the maternal body In other words, the beauty of Osmose may seduce us is the lack of distance, needed for the constitution of from seeing its situatedness within the socio- the subject and object in the symbolic relation of technical networks of production. The discourse representation. [10] It seems then, that the addressing Osmose as the site of privileged immediacy of the experience within the embodied subjective experience and the body as its ultimate interface of Osmose provides access to this fantasy. grounding risks forgetting Osmose's position as one In other words, Osmose draws the user into the of the technologies of the self, that, perhaps fantasy in which the not-yet-subject is not separable increasingly, will be used for aligning subjects into from the maternal body. Interaction in Osmose is the socio-technical networks of the future. mediated simultaneously by the motion capture vest and the chemical balance induced in breathing, in such a way that these two constitute a diffuse
- 13. 12 INTER_SKIN AND THE IMPOSSIBILITY OF object for the communication. There is no way to HETEROSEXUAL ENCOUNTER forget myself or hide out what actions I take. If I touch my genitals, you will feel that I touch them. In Inter_skin [12] consists of a datasuit designed for this way a very direct form of communication mediating touch by Stahl Stenslie. Its preliminary arises." version, cyberSM by Stenslie and Kirk Wolford was Now, for me, what seems to be arising is a series presented in the ISEA'94 art exhibition in the of questions concerning the embodied subjectivities Helsinki Ateneum. [13] Where cyberSM still used in datasuits. What exactly does direct visual interface for controlling the remote communication mean in this context? If Stenslie environment, inter_skin wraps around the user like touches his genitals, how am I supposed to another skin. Inter_skin is intended for sharing an experience that? For, me being a woman, something affective space with another affective and sensual would certainly have to be reconfigured in the subject. The interface enveloping user's body is datasuit. And after that reconfiguration, how direct designed to transmit affective touch in such a way would communication be? The idea of direct that it becomes the extension of the user's skin both communication that inter_skin is built on, then receiving and passing stimuli. As Stenslie describes seems to foreclose the possibility for heterosexual the interface: "The main emphasis of the relation, for one to one mapping would require two communication is in the transmission and receiving similar bodies. of touch. By touching my own body I transmit the There are two images depicting inter_skin. One same touch to my recipient. The strength of the shows an androgynous figure posing with the touch is determined by the duration of the touch. datasuit. The other shows the upper torso of a male The longer I touch myself, the stronger stimuli you figure engaged in an activity that takes place below will feel." In addition to touch, the user in inter_skin the frame of the picture. The image that schematizes can communicate with voice. the full androgynous body has erased any signs of As the material on this case is still relatively sexual difference and only indicates with an arrow sparse, consisting only of a short description in the place in which sexual stimulation is supposed to Stenslie's personal website, I will limit my take place. The way the inter_skin maps the discussion of it in a few preliminary remarks. erogenous zones of the human body is then, to some However, I think it merits a short discussion in the extent left for the imagination of the reader. The context in which I have, more extensively, images and Stenslie's account suggest for me that in addressed Affective Computing and Osmose. For inter_skin, the encounter between two similar what is interesting in inter_skin is that it takes the bodies is not only homoerotic, but also, what Luce issue of cyber sex and tries it out in the real world. It Irigaray designates as, hommoerotic, an encounter helps to realize the missing sexual dimension of between two male bodies, which conceive of embodiment that characterizes the discourses of themselves as universal. both preceding cases. Inter_skin is about the sexual aspect of affectivity. Stenslie specifically describes The unthinkable feminine body interaction in terms of a sexual contact. However, the sexual contact in inter_skin is quite difficult to For it seems to me, that the way inter_skin imagine, for in it, strangely, autoerotic stimulation conceptualizes human sexual body, forecloses and the touch of the other are mixed and mediated heterosexual relation, because in its terms the by the datasuit. female body appears, to certain extent, unthinkable. If the female body version of the inter_skin were Autoeroticism specifically designed, the designer would have to figure out how to map the hole that in the male Stenslie himself brings up the importance of imaginary constitutes the female sexual organ. For autoeroticism in his discussion. I will quote him in in such representational economy female body is not length: "The fact that I must touch my own body in enveloped, it envelops. order to send tactile information imply several How then, would this enveloping surface be significant aspects to the communication. First of all conceptualized in terms of the technology I must do to myself what I want my accomplice to constituting inter_skin? How can an enveloping feel. This makes my own body to a self-referential surface be enveloped? Could inter_skin cover
- 14. 13 something that is inside body? It seems to me, that these three interface solutions to the notion of skin the negotiations, such a design task would have to has opened up some interesting spaces for further engage in, would have to pass through the uncertain discussion. If skin in the Affective Computing terrain of inside/outside ambiguity and the research is taken as the measurable substrate impossibility of its representation. mediating between the affect and the computer, the Inter_skin then seems to reproduce the old dream articulations of skin in the contexts of the Osmose of symmetry of the self and the other, which here and the inter_skin seem to gather an abundance of effectively erases the sexual difference from its cultural connotations that they both consciously and system. But one may wonder how much the dream unconsciously play with. of direct communication would turn out as a Engaging in a dialogue with them, I have wanted fantasy, for even in the encounter between two male to show that affectivity cannot be conceived of in bodies an endless series of experiences, memories isolation from the socio-technical and cultural and meanings would inhabit the surfaces of the two production. In order to make some of the trajectories bodies. of this production more visible; I have interrogated For me, then, the potential of a system like the affective subjectivities constituted by them. I inter_skin is not in the fantasy of direct have further inquired into the metaphoric power of communication but in the recognition of the skin. In my discussion skin has figured as a fundamental difference between two embodied technologically fabricated artefact and as the site of selves. This is why the voice is important, as complex and conflictual meaning production. I have Stenslie also points out. In my visions, evoked by shown that multiple literacies have been needed to Stenslie's inter_skin, something like inter-skin could trace these various networks of production and be conceived of as an intimate, acoustic space in particularly their intersections. which tactile stories enumerating uncountable differences would be shared. The “return of the repressed” in affective design projects CONCLUSION I have inspected closely those discourses framing the three affective environments. What I have The three cases that I have discussed are attempted to show is, that there will always be fundamentally incompatible. They set out to explore something that the design leaves unthought, and that the affective dimension in computing with varying what is left unthought is likely to have social frames of mind and with different goals. It is also implications, invisible to the designers themselves. important to notice how their idea of the affective Moreover, I have suggested that this unthought can aspect of interaction varies. In Affective Computing be approached as the "repressed thoughts" of the research, affect is understood as an emotional design process. In psychoanalysis the idea of the reaction and as component of a regulatory feedback "return of the repressed" is conceived of as an system consisting of the computer and the human inexplicable and uncanny insistence that comes to user. The situation with Osmose and inter_skin is haunt the well-constructed realities of subjects. quite different, for they both are interested in I have then investigated what is it that insists in evoking affection. In Osmose, the interface each piece of affective technology, its context of use enveloping body monitors respiration and balance, and the discourses in which it is framed. It is not serving navigation in the virtual and immersive surprising then that the corporeal technologies world. Inter_skin is intended to share an affective aiming at embodied and affective interaction tend space with another affective and sensual subject. not to think embodiment in all its viscerality. The interface that wraps around the user's body is Drawing on Julia Kristeva's notion of abjection I designed to transmit affective touch in such a way have suggested that the foreclosure of certain that it becomes the extension of the user's skin. embodied realities, which too intimately may come By staging them against each other and by to touch upon the embodied realities of the thematizing them in terms of skin, I have wanted to designers, might result in the foreclosure of certain elaborate on that affective space that is emerging in social realities as well. conjunction with the innovative design focusing on However, for a conclusion, I want to introduce a corporeal interfaces. It seems to me that exposing more specific and a practical question, which the
- 15. 14 dialogue between these three affective environments 7. http://www.immersence.com/ seems to propose. How should one, as a designer, immersence_home.htm engage with the user? In other words, how should 8. see Irigaray (1990) see also my elaboration on the designer place him or herself in relation to the Irigaray in the context of VR space, Tikka, (1994, user? As Madeleine Akrich argues, in technology 1995) development, more visibility is needed for the 9. Davies refers to McLuhan's concept of "counter- processes in which user representations are formed environment" and Henri Lefevbre's idea of "counter- and applied. Her account also suggests that space" in "Landscape, earth, body. being. Space and designers should be aware of their tendency to time in the virtual environments of Osmose and unproblematically slide themselves into the place of Éphémère" in "Women in New Media", ed. Judy the user in the course of the design project. But as Mallory (Boston: MIT Press, 1998) see also Lucy Suchman points out, neither should the Marshall McLuhan and Harley Parker. 1969. designer isolate him or herself from the realities of Through the Vanishing Point: Space in Poetry and users or the realities of technological production. Painting: New York. Harper & Row, 241, 252 and Locatedness means increased sensibility to the Henri Lefevbre. Production of Space. 1991. consequences of one's design decisions. Blackwell. Oxford, p. 407 Working from a situated and embodied 10. For an extended discussion of distance and the perspective also means recognizing one's lack of it in representation, see my licentiate thesis vulnerability. And this is what the dimension of "Negotiating Proper Distance", Tikka (1999). abjection might suggest. Learning to engage with 11 As Char Davies puts it: "As technology Osmose other located and embodied realities might mean does not seek to replace nature. Immersion within learning to deal with the strange and the frightening Osmose is not a replacement for walking in the within. It may be then, that as soon as the realities of woods. Osmose is a filtering of nature through the others were addressed, as soon as difference artist's vision, using technology to distil or amplify was, truly, taken into account, the designers of certain interpretive aspects, so that those who enter affective computing systems would also have to Osmose can see freshly, can become re-sensitized, negotiate their psychical relation to the irreducible, and can remember what it's like to feelwonder. In inassimilable difference of the other. reminding people of the extraordinariness of simply being alive in the world, Osmose acts as a NOTES spatialtemporal arena where we ca perhaps re-learn how to "be"." Davies (1998, 65-74) 1. http://www.media.mit.edu/affect/AC_affect.html 12. http://sirene.nta.no/stahl/projects/ 2. http://www.immersence.com/ interskin/ise.html immersence_home.htm 13. The work consisted of two suits and a graphical 3. http://sirene.nta.no/stahl/projects/interskin/ interface. However, it suffered from technical ise.html difficulties and did not work for the most of the 4. http://www.media.mit.edu/affect/AC_affect.html exhibition. The presentation of the inter_skin does 5. The GSR Sensor measures skin's conductance not specify whether what is presented is a prototype between two electrodes. These electrodes can be and how functional it is. For my purposes, the attached to any part of the user's body, but are functionality of the piece does not matter, for what I typically attached to the fingertips. Skin am interested in, is how it conceptualizes skin conductivity is understood as the function of the discursively. skin's pore size and the sweat gland activity, which is controlled partly by the sympathetic nervous BIBLIOGRAPHY system. When the subject experiences stress or anxiety, the skin's conductance will increase rapidly Printed sources: because of the increased activity of the sweat glands. After the excitation of the sympathetic Adam, Alison 1998. Artificial Knowing: Gender nervous system the skin conductivity will decrease and the Thinking Machine. London & New York: gradually as the duct of the sweat gland fills and Routledge. pours out. Akrich, Madeleine 1995. User Representations: 6. Riedel, Oliver & Deisinger, Joachim (1996) Practices, Methods and Sociology. In Managing
- 16. 15 Technology in Society: The approach of Other sources: Constructive Technology Assessment, ed. Arie Ripp, Thomas J.Misa and Johan Schot. London & New Tikka, Heidi 1999. Negotiating proper distance. York: Pinter Publishers. Licentiate thesis. UIAH, Helsinki. Davies, Char 1998 (1). Osmose: Notes on Being in Immersive Virtual Space. Digital Creativity, Digital publications: Volume 9 Number 2 Davies, Char 1998 (2). Changing Space: VR as an Affective Computing Arena of Being. In The Virtual Dimension, ed. John http://www.media.mit.edu/affect/AC_affect.html Beckmann. New York: Princeton Architectural Cycorp Press http://www.cyc.com/ Haraway, Donna J 1997. Immersence (Osmose) Modest_Witness@Second_Millennium.FemaleMan http://www.immersence.com/ ©_Meets_OncoMouse™. London & New York: immersence_home.htm Routledge. inter_skin project Haraway, Donna J 1991. Simians, Cyborgs and http://sirene.nta.no/stahl/projects/interskin/ise.html Women: The Reinvention of Nature. London: Free Riedel, Oliver & Deisinger, Joachim 1996. Association Books. Ergonomic Issues of Virtual Reality Systems: Head- Hofmann, Jeanette 1999. Writers, texts and writing Mounted Displays. In: Virtual Reality World 1996. acts: gendered user images in word processing Conference documentation. Hudak Druck München. software. In The Social Shaping of Technology, at:http://vr.iao.fhg.de/papers/hci/ergonomi-en.htm Donald MacKenzie and Judy Wajcman. Buckinham Suchman, Lucy 2000. Located Accountabilities in & Philadelphia: Open University Press Technology Production (draft). pub. Department of Irigaray, Luce 1992. Speculum of the Other Woman. Sociology, Lancaster University at: Ithaca, New York: Cornell University Press. Tr. http://www.comp.lancs.ac.uk/ Gillian G.Gill. sociology/soc039ls.html Irigaray, Luce 1990. This Sex Whic Is Not One. Tikka, Heidi 1995. Cyberspace - A feminist point of Ithaca, New York: Cornell University Press. Tr. view. On line MuuMediaFestival proceedings. AV- Catharine Porter. arkki, Helsinki, at:http://www.uark.edu/depts/ Kristeva, Julia 1991. Strangers to Ourselves. New comminfo/cmc/tikka.html York: Columbia University Press. Tikka, Heidi 1994. Vision and dominance - A Kristeva, Julia 1982. Powers of Horror: An Essay critical look into interactive systems. ISEA’94 on Abjection. New York: Columbia University conference proceedings Press. Kuutti, Kari 1997. Activity Theory as a Potential Framework for Human-Computer Interaction Research. In Context and Consciousness, ed. Bonnie A.Nardi. Massachusetts & London: MIT Press. Lenat, Doug 1998. From 2001 to 2001: Common Sense and HAL. In Hal’s Legacy: 2001’s Computer as Dream and Reality, ed. David G.Stork. Massachusetts & London: MIT Press. Morse, Margaret 1998. Virtualities: Television, Media Art, and Cyberculture. Bloomington and Indianapolis: Indiana University Press. Suchman, Lucy 1994. Plans and situated actions: The problem of human-machine communication. Cambridge: Cambridge University Press.
- 17. 16 Lily Díaz-Kommonen (diaz@uiah.fi) Mariana Salgado (msalgado@uiah.fi) Interface Design and Usability Testing in the Digital Facsimile of Map of Mexico 1550 This paper describes the usability test carried The concept of the Digital Facsimile out as a part of the interface design to further develop the Digital Facsimile of Map of Mexico Printed and material facsimiles of historical and 1550. The working method used brought insights archival artifacts are frequently used by scholars for regarding the social and individual subjective research, as valid replacement for working with the experience involved in navigating an interactive original. For reasons of security and preservation, piece. The work also triggered reflections related facsimiles are also routinely used in exhibitions by to user testing and experimental methods museums and libraries. Because of their value and employed. It also defined the guidelines for the rarity, printed facsimiles are usually also exhibited second version of the Digital Facsimile that is in glass containers, where they are out of the reach presented from May of 2003 at the Gropius Bau of the public unable to peruse its contents. In Museum in Berlin, Germany. contrast, researchers and audiences frequently raise The Digital Facsimile of Map of Mexico 1550 is questions about both the accuracy and consistency a work in progress of Systems of Representation of digital artifacts, with regards to their material research group in Media Lab [1]. The Facsimile is counterparts. being designed by Lily Díaz-Kommonen, Janne In spite of the fact that digitalization could solve Pietarila, and Mariana Salgado. many problems regarding access to rare and unique archival materials, traditional image scanning BACKGROUND: THE MAP OF MEXICO techniques do not properly address many of the needs and issues of museums and libraries that also The map, that is thought to be the work of the noted happen to be major research centers. For one, these Spanish cosmographer Alonso de Santa Cruz, is one methods cannot accurately transfer radiometric and of only two known maps that give a fairly accurate volumetric properties of archival items made of picture of the city of Mexico and its surrounding organic materials, such as parchment and vellum, regions in the mid 16th century. The clearly drawn and which through the passage of time have roads over the mountains to other parts of the acquired an almost three-dimensional topography. country permit us to retrace the routes taken by the (Brown, 1994, 95) A sizable amount of archival Spanish conquerors. The map also gives information artifacts in European libraries belong to this about the ethnography and the flora and fauna of the category of parchment items. region. The population is shown performing a variety of activities, such as woodcutting, canoeing, The Map of Mexico 1550 hunting, and fishing. The approximately 150 glyphs on the map, representing human and animal heads, As used in this project, the concept denotes a digital feet, hands, circles and stars, refer to name places. representation of the original object of such a high (Larsson, 2002, 492) quality, in terms of resolution, color and shape accuracy, that it is accepted by researchers who would normally require to get access to the material version of the object. This is a significant feature
- 18. 17 that distinguishes the proposed solution from other USABILITY TESTING AT THE MUSEUM OF CULTURES “postcard” or “videogame” quality solutions, which IN HELSINKI are mainly intended for non-expert audiences and experiential purposes. This latter option makes it The usability test was conducted in March 2003. possible to develop diverse types of digital cultural During four consecutive days, we carried out a heritage artifacts targeted to different audiences. series of interviews in the Museum of Cultures, The intensive data acquisition strategy presupposed Helsinki in order to test the current application and for such a product could also ensure that there will to set the guidelines for future steps. be enough for future generation products. A detailed user test plan was created before the Digital Facsimiles offers significant benefits: they interviews, and some reformulation of this plan can protect the original from excessive use, make appeared as the interviews were carried out. The the material available in the best possible quality to people interviewed include some that were the widest audience, and they provide the option of especially invited as well as normal visitors to the reconfiguration and augmentation – the facsimile museum. For each of these two groups, we prepared can be made a part of new works. a differentiated set of tasks and questions. Some of the people invited were experts in anthropology, history and education. All interviews were video THE GAP BEWEEN A PROTOYPE AND A PRODUCT recorded for later analysis. This was a special usability evaluation test, The gap that exists between the model in the because the visitors to museums are a huge variety designer’s mind and a final product that can be of people. At the same time it was not possible to successfully employed by people has been a subject generate the conditions of a usability laboratory. of research for quite some time. Donald Norman, for The advantage of this situation was that we example, talks about the system that is the outcome collected a large amount of data coming from of the designer’s effort and the system that emerges different sources. The disadvantages were that it as a result of the user’s interaction with an artifact. was not possible to isolate the place, so in several Between these two is a gap that results from the fact interviews we had other visitors to the museum that designers do not really communicate directly observing the test. In these cases we observed the with the user but rather, through the system reactions and comments of them, and consider this image.[Norman, 1990] The system image results as a part of the data to analyze. from the physical structure that has been built. In the During the interviews, we tried to answer the case of the map, this includes the type of projection concerns about the interface using an open format screen utilized, the tools for interaction itself, and for the questionnaire. We asked some questions the types of screens available in addition to the map from all visitors, but depending on the performance itself, such as the introduction and the help screens. of the user, we chose the order of them. We also Yet in spite of the very thorough usability testing left some time for improvisation speaking freely that can be done, at a more basic level, we will still about the project. have the situation of being confronted with the We were as impartial as possible, not solving all indeterminacy emerging from a complex system of the problems immediately, so as to stimulate the interaction. As Nielsen points out: visitors to find their way in the application. “A basic reason for the existence of usability Sometimes it was difficult not to help once we were engineering is that it is impossible to design an there in front of the screen too, producing a dialogue optimal user interface just by giving it your best with the visitor. Anyway all the observations were try. Users have infinite potential for making based on the moments when the users needed help, unexpected missing interpretations of interface trying to identify which features were difficult or elements and for performing their job in a impossible to access without help. different way than you imagine.” (Nielsen, 1993, 10) General characteristics, usability, and functionality In this context, the main objective of the user testing was to use the opportunity to evaluate and The usability goals were to make the navigation improve the already existing interface. easy to understand. In the case of the application, this translates into being able to find details of
- 19. 18 special scientific interest while at the same time is a list of some of the problems that were identified: preserving a mental image of the whole map. The - Lack of clarity with respect to functionality: The new version of the interface aims to enhance the Moving button had an icon whose meaning was experience of perusing through the map by giving unclear. Nobody who was asked could imagine what the viewer an extreme close up view of the details, was the function of this button before pushing it. providing the feeling of touching the map, allowing Also, the Intro button suggested to most users that it for navigation according to different rhythms, and led to more information about the map. Instead it led creating the feeling of being in front of an to the Title page that contained the name of the augmented version of the map. application and developers information. This was The older version of the application contained problematic, since most of the interviewees were only two display screens: A Title page and the very curious about the map, asking a lot of questions actual application with the image of the map and the related to the original map and to historical facts. interface tool, or Button Area. (See image below.) Most of the people tried to drag the small The original interface tool provided the following rectangle that was in the Button Area while doing so functionalities: a Zoom-in button that provided a they touched different points of this small map. The magnification of 16 times the original, a Zoom-out delay in this function provoked people to continue button that zoomed down to a view of the whole touching in this area without understanding the map, an Intro button that led to the Title page of the results. The program remembered all the points application, and Moving button that allowed the touched and began to jump, confusing the user. user to move the entire Button Area. - Incorrect positioning of the interface elements: The whole Button Area was positioned in the bottom right corner of the screen, with the button in the upper left corner being the most visible. In the old version the Intro button was in the upper left hand corner. This seemed to suggest to some users that they should press this button before the others with the result that the first interaction would bring them back to the Title page. - Unclear use of the interface elements: The buttons should work only when they are touched in the center. As the borders between the buttons and the small map were thin, there were misunderstandings. For example, sometimes users Image 1. Older version of interface tool, or Button Area. wanted to push the button and they went to the Clockwise starting at upper left corner: the Zoom-in button, the corner of the screen because in fact they were Moving button, the Intro button, and the Zoom-out button. touching one point inside the small map of the Button Area. Inside the Button Area, there was a reduced map Because it was not done from the Button Area, image with a rectangle framing the area currently some people did not find at all the function of displayed on the screen. Touching a section of this dragging and moving the map. This state of map image also allowed the user to move from one uncertainty may also be related to the fact that for section of the map to another, while maintaining the the test, we used a very large touchable screen. same magnification level. This was supposed to help Since this is an unfamiliar gadget for general users, to orient the user in the navigation of the map. they did not realize that they could touch it unless Outside the Button Area, there was also the they were specifically invited to do so. functionality of being able to select and drag the - Unclear indication of current application state: entire map to all sides of the screen. The map could be left in a position occupying only a quarter of the big screen. This sight can make the Observation and concrete problems identified map uninteresting for the next visitor, who sees only a quarter of image of the map on the screen. The observations were based on testing and discussion of the older version of the interface. Here
- 20. 19 From the observations to the new version exhibition at the Gropius Bau Museum in Berlin, Germany. For this version, we have added a Home A deep, and thorough analysis of the video data screen as first page. (See Image 2) It has a sign gathered still remains to be performed, however the inviting the visitors to touch the screen. The screen usability test has been a useful way to identify also includes the title of the project, information problems. Here is an example of how a problem was about the developers, and the URL of the web site identified that was extracted from an interview: where people find more information about the ”Subject 1: Intro... research project. Subject 2: Yes, Intro. We have also added an Intro screen that has some Interviewer: Where do you think this button will information about the original map. This serves the lead you? purpose of providing some historical details, as well Subject 2: Something about the history of that… the as relating the digital application to the original background of the whole project. [She presses it and map. (See Image 3) arrives at the Intro screen.] Subject 1: No, it is just the beginning.” Additionally, some of the suggestions that came from the users were implemented. This was the case with the changes made to Intro screen. Here is an example extracted from another interview: “Interviewer: When you go to the Intro, which kind of information would you like to have? Subject 3: No just the date, as much as I know about the original, about where is it know, more about the library, and the actual material, the physical material, the size, basic data that you can relate this version to the original artifact. The story referring to the original sources, because this seems Image 4. The Intro screen the original, but is not the original. Interviewer: Do you think it was difficult to A Help screen has also been added. It can be understand how to navigate it? reached from the Intro screen and it is a clear and Subject 3: It was easy.” simple guide to help users in their first steps. In case that nobody has touched the computer screen for General description of principal changes in the new more than two minutes, the application version automatically returns to the Home screen. Image 2. The Home Screen Image 5. The Help screen. After these observations we defined aspects that could be improved for a new version. This version The Button Are was re-designed. The buttons was especially developed for the AZTECS inside were repositioned. This allowed us to place
- 21. 20 the Zoom-in button, which is also the one used at unexpected movements. This happened once with a the beginning, in a privileged position, on the upper group of ten-year old girls, and another time with left hand corner. A Reset button was added. This two young men whose age is around twenty-seven. button resets, or returns, the application to its initial The older people interviewed were most state that shows a view of the whole map. precautious, waiting their turn to approach the map We think that the functionality previously but giving advices or suggesting what to do. assigned to the Moving button is clearer. This In order to enjoy the experience of perusing functionality has now been placed on the top bar of through this map, one needs a bit of time. The the Button Area where we have also added arrows persons that came to the museum took the time and to indicate directionality. Our rationale for this they had positive reactions towards the map. They change is that this task affects only the Button Area found it especially pleasing to drag and move the and not the image of the map on the screen. map with their hands on the screen and to have the possibility to see in detail an interesting part of the item. We think that part of the feedback we received was positively influenced by the fact that the interviewees knew that we were doing the survey on a project that we had done by ourselves. However, this fact did not prevent the exchange of opinions, and we received a lot of good critique that will inform newer versions. For example: Some people tried to find in this application the same features Image 6. Revised interface design for Button Area. Clockwise commonly used in popular interactive media and starting on the upper left hand corner: Zoom-in button, Intro button, Home page button, Reset button, and Zoom-out button. CD-ROMs: In order to “open” other links with different information, they clicked on different parts The color that the buttons assume when they have of the map. We explained why, at this point, we reached their operational limits, such as is the case didn’t want to put links and described the concept of when you cannot zoom in any further, has been Digital Facsimile. We found that the concept is not changed from blue to gray. Also, since it was easy to understand for those who are not art deemed to be confusing, the function of moving historians or who are not familiar with the genre of from one section of the map into another by facsimiles as a whole. It is anticipated that the touching inside the small map in the Button Area concept will be modified as the project is further has been eliminated. developed. Social and individual subjective experience CONCLUSION We think that there are two ways to experience the The Digital Facsimile intends to give the user the map, social and individual. The social experience experience of being in front of an augmented occurs when there is more than one person in front version of the original map. The current design of the map. For example, it can be that the other represents the culmination of the first stage of the person, the one not touching the screen, enjoys it project. It is an interactive display that provides passively, or gives suggestions of how to use it. In visitors with an easy and simple way to handle a both of the cases, s/he is actively participating digital replica. It also allows detailed examination of enjoying and navigating the map, with the rhythm of the item. the one that is actively interacting. During the second stage, a 3D stereographic In some cases it happened that two or more of the model incorporating volumetric data derived from users wanted to interact with the map at the same the already existing photographs of the map will be time. Perhaps the big touchable screen motivated produced. A website version that displays the map several users to approach simultaneously. The and also allows for compilation, dissemination, and application is a single user application, so it was not sharing of information is also being created. prepared for this kind of use. But the users in such The potential future directions are to propose cases found a great deal of fun, observing the product solutions that involve the creation of a
- 22. 21 museum piece, a professional research instrument, and an educational tool. As a museum piece and as an educational tool, the objective will be to extend the project into an interactive media exhibit that includes data related to Mexico City, thus tracing a link between the historical features and the current daily life in the city. As a professional tool for the researcher, the Digital Facsimile will have the three- dimensional aspect that is part of the original version. We would also like to add some type of sound feedback. The results of this evaluation validated the three potential future directions for the project since the user test indicated the necessity of having differentiated interactive products for the three probable contexts of use. At the same time, it confirmed that the expectations of different users couldn’t be fulfilled in a universal efficient tool. The project will benefit if these three directions are developed in parallel. In that way, we will have the possibility to compare issues about the roles and implications of an interactive media project tied to its context of use. NOTES 1. http://cipher.uiah.fi/Systems_of_representation. BIBLIOGRAPHY Brown, Michelle. 1994. Understanding Illuminated Manuscripts, A Guide to Technical Terms, The J. Paul Getty Museum and The British Library. Larsson, Lars-Olof, Díaz-Kommonen, Lily. 2002. “Catalogue Entries” in Aztecs, Thames & Hudson, Ltd., London, UK. Norman, Donald. 1990. The Design of Everyday Things, Basic Books, New York, pg 16-33.. Nielsen, Jacob. 1993. Usability Engineering, Academic Press, Boston,
- 23. 22 Jazmín Avilés Collao (javiles@uiah.fi) Lily Díaz-Kommonen (diaz@uiah.fi) Mauri Kaipainen (mauri.kaipainen@uiah.fi) Janne Pietarila (jpietari@uiah.fi) Soft Ontologies and Similarity Cluster Tools to Facilitate Exploration and Discovery of Cultural Heritage Resources In this essay, we describe a system and tools repositories containing cultural heritage knowledge that we are creating and that allows us to on a global scale. We want to use these tools to produce similarity (SC) cluster representations empower visitors to investigate, navigate, and of the contents of our Culture Heritage (CH) research the contents of the CH Forums created. In Forum, namely the Exploring Carta Marina addition, users will be encouraged to produce their Forum at Harkko Museum in Raisio. The concept own personal spaces, as well as shared spaces of the CH Forum is being developed as part of owned by emerging communities of interest. the CIPHER project. CIPHER, which stands for Communities of Interest to Promote the Heritage Cultural Heritage Artifacts of European Regions, is a research and development project at the Media Lab that is The system is being tested with two cultural funded as part of the IST Programme’s 5th heritage artifacts: A Description of the Northern Framework. The motivation for introducing these People, 1555, and the Carta Marina of 1539. Olaus types of technologies in the context of cultural Magnus, the last Catholic bishop of Uppsala, heritage materials is to allow the use of spatial Sweden is the author of both of these items. vector-based computational techniques that Considered by many to be one of the great result in similarity mapping. achievements of European cartography, Carta We propose that similarity mappings can be Marina provided the first comprehensive description used to build navigation tools that enable users of the landscape, the people, and the customs of the to explore these types of materials without Nordic region. In addition to documenting many of knowing the search parameters in advance. the ethnographic aspects, the pictorial elements also Also, this method of access to cultural heritage elaborate the mythical narratives of the region. This materials might be less dependent of a priori is particularly true of the myriad representations of determined ontologies than conventional monstrous figures included in the map. The map curatorial practices. This is on line with our final consists of nine separate wood-cut sheets put objective of developing representation methods together into a map, the total size of which is 1,25 m and visualization tools that describe cultural x 1,70 m. heritage material while at the same time allowing It can be argued that the Description of the the user freedom to interpret the material, i.e. the Northern People, 1555, is the written counterpart of open interpretation approach. Carta Marina. It is a chronicle written in Latin containing 22 Books. Each Book is further INTRODUCTION subdivided into chapters for a total of 778 chapters. The work examines the history, landscape, beliefs One of the aims of the CIPHER project is to and customs of the people in the Nordic countries. develop innovative technologies and methodologies that enable the exploration of large information
- 24. 23 Similarity cluster maps computed by the Self- the visual time needed to comprehend the Organizing Map information presented, reveal relations otherwise not noticed, as well as facilitate hypothesis formulation. In our study, similarity cluster (SC) maps are From this point of view, SOMs have been described computed using the Self-Organizing Map algorithm, as a promising algorithm for organizing large which has the advantages of being more flexible volumes of information (Börner, Chaomei and with respect to data representation and updating Boyack, 2003). than e.g. multidimensional scaling techniques. Self-Organizing Map can provide easy Generally, artificial neural networks (ANNs) can visualization and is able to detect isolated patterns be thought about as non-linear, multilayered, and structures from large data set. SOM can also parallel regression techniques. There are two allow the user to browse a graphic display of the classes: supervised and unsupervised ANNs. data based on similarities. In contrast to Supervised ANNs are techniques for extracting from conventional data retrieval techniques that assume data input-output relationships and for storing those that the user knows what to search for, this approach relationships into mathematical equations that can might better support an exploratory approach to be used for forecasting or decisions making. data. However, many issues remain to be solved Unsupervised ANNs can be used as techniques for about interface solutions to such techniques. classifying, organizing and visualizing large data sets. General Description of System Self-Organizing Map (SOM) (Kohonen, 1982) is an example of an unsupervised artificial neural The system we have designed is available to network approach. This approach (SOM) has been participants in the CIPHER project via the World around since the early 1980's and has widely been Wide Web (WWW). The purpose of the system is to applied in engineering and many other fields. integrate the methods and tools that allow us to References to applications of unsupervised neural create similarity cluster maps of her data. Overall networks and SOM can be found in (Kohonen the work of the system is currently divided into two 1995). major areas. There are the tasks related to analytical Through a process called self-organization, SOM processing of data so as to prepare it for encoding configures the output nodes into a topological and subsequent display as a SC map. These tasks representation of the original data and organizes can be divided into: input data, analysis, algorithm similarity clusters that can be seen as soft edged and semantic space construction, and visualization. classes or fuzzy sets emerging from statistical Then there is the area that pertains tasks related to correlations (Zadeh, 1965). There is also a reduction the control of the flow of work between the different of high-dimensional data so it can be projected into components of the system. a 2D space. The SOM can thus serve as a clustering Additionally there are the tools that allow for tool as well as a tool for visualizing high- automatic input of data into the system. Among the dimensional data. tools we have created and are testing is an A self-organizing map consists of two layers of Automatic Description Engine (ADE). With this processing nodes: the first is an input layer tool textual corpora can be processed into a containing processing nodes for each element in the document vector that allows us to generate a SC input vector, the second is an output layer or grid of map. There is also a tool that permits the domain processing nodes that is fully connected with those expert to manually enter a Soft Ontology Layer at the input layer. (SOL) of non-hierarchical properties and feature descriptions of a heritage object that are then Visualization and Architecture of Self-Organizing clustered according to similarity relations and Maps displayed in a SC map. The tools differ from each other primarily in that The task of visualization is to deal with the design the methodologies used in encoding the data are of the visual representation of data objects and their distinct. Both tools, however, make use of the Self- relationships. Aside from being effective sources of Organizing Map (SOM) algorithm for clustering of communication, good visualizations can provide the the data according to relations of similarity. ability to comprehend huge amounts of data, reduce
- 25. 24 Figure 1: Analytical tasks of the system. The formatted file of the database is processed so Automatic Description Engine (ADE) and semantic as to extract a semantic space. The semantic space is space construction with LSI derived on the basis of analysing relationships among linguistic object-such terms, sentences, or A Document Collection is a collection that refers to documents-in, the entire Documents Collection. a set of documents. A document refers to a piece of The method we are currently using to create the textual information about one item of the semantic space is Latent Semantic Indexing (LSI). information. A term can be simply a content word, Latent Semantic Analysis or Latent Semantic or it can also be construed as a multi-word concept, Indexing, LSA/LSI is a mathematical learning further representative of a concept in the document method based on statistics, developed in the late domain. A semantic space can be derived on the 1980’s. (Deerwester, Dumais, Landauer, Furnas and basis of analyzing relationships among terms and Harshman 1990) (Landauer, Foltz and Laham, documents in the entire collection. 1998) The initial step of converting the textual LSI takes advantage of the implicit higher-order information of A Description of the Northern People structure of the association of terms with documents into a Documents Collection of digital format to create a multi-dimensional semantic structure of occurs through a scanning process. This process is the information (Dumais, Furnas, Landauer and also used for capturing the illustrations, titles and Deerwester, 1988). Through the pattern of co- notes contained in each chapter. Though the title occurrences of words, Latent Semantic Indexing is and images that accompany each chapter are entered able to infer the structure of relationships between into the database, they are not factored in the documents and terms. Singular-value decomposition semantic analysis process but rather, reserved for (SVD) of the term by article association matrix is later use in the visualization tasks. The program we computed producing a reduced dimensionality use in the scanning of the textual components is matrix containing the best K orthogonal factors to Optical Character Recognition OmniPage Pro X, approximate the original matrix as the model of Scansoft. The data obtained via this process is semantic space for the collection. This semantic divided into documents and stored in a database. space reflects the major associative patterns in the
- 26. 25 data while ignoring some of smaller variations that assuming any fixed number of attributes. may be due to idiosyncrasies in the term usage of For every object there is a weight vector with the individual documents. globally shared dimensionality that specifies the Latent Semantic Indexing uses no linguistic degree to which each of the attributes characterizes knowledge such as morphology or grammar to it. For every attribute, the (expert) estimates a calculate this similarity between elements in the text weight that may correspond to her judgment of the collection. LSI also does not take word order into relevance, membership, probability of occurrence, consideration but treats the text collection like a propiscuousness, or size of the property the attribute "bag of words." In addition, since LSI does not use corresponds to. The object-specific weight vector any linguistic knowledge but only statistics of co- consists of the weights for each of the attributes. occurrences, the language or languages of the text The unique description of an object using the collection does not matter. RVE is computed as the object-specifically Pre-processing of the text using Latent Semantic weighted sum of all of the attribute vectors, or the Indexing includes the following steps: input data, object vector. For most computational purposes, this term extraction, vector creation, document vector. will usually need to be normalized. We are now working with diverse applications of We have used the method to create an ontology the LSI algorithm including the Telcordia Latent that features descriptions of the monster figures Semantic Indexing software, by Telcordia from the Carta Marina. With the exception of the Technologies, Inc., and the General Text Parser real versus mythical category, the encoded (GTP) developed by S. Howard, H. Tang, M. Berry, descriptions of the monsters focus on the and D. Martin at the University of Tennessee pictographic aspects of the creature represented. (Department of Computer Science). Both These pictographic aspects are elaborated within a applications of the Latent Semantic Indexing framework having to do with prototypical, or family algorithm can be licensed for non-commercial resemblance, categories. The initial attribute vectors purposes. represented are: - The position of the figure with respect to the SOFT ONTOLOGY LAYER (SOL) AND RANDOM physical characteristic of the map. That is the VECTOR ENCODING (RVE) section or plate in which it is inscribed, with every alternative section as an independent attribute The method used for encoding data in SOL was vector. originally developed (Honkela, Kaski, Lagus and - Two coordinate vectors for relative latitude and Kohonen, 1996) as an automatic method for longitude. encoding large text corpora, in order to be further - The type of figure in terms of real or mythical processed into similarity clusters by the self- animal, expressed as separate attribute vectors. organizing map. The great advantage of this method For this latter mythical aspect, additional is the flexibility with respect to the number of descriptive properties are assigned. The properties attributes. Unlike with Latent Semantic Indexing, are constructed according to degrees of similarity. these may change as needed during the encoding For example: Is this sea monster serpent-like? work. - The basic physiognomy of the creature as it Each property that the user identifies as a defining appears in the map. This splits into a multitude of attribute of one or more artefacts of the domain is properties including basic characteristics such as assigned an attribute vector. It is a high dimensional physical disposition of the head, trunk, extensions, vector of which the components are randomly and appendages, represented by an attribute vector chosen (Random Vector Encoding, or RVE). The for each. dimension is globally fixed to a large number, e.g. - The location of the figure in relation to its 90, to ensure that each attribute vector is dissimilar geographic surroundings. For example, is it a land with respect to other attribute vectors. or sea creature? This is represented as an attribute The attribute vectors altogether form a global set vector assigned to every alternative. of attributes that is used to describe every object of The data has been entered manually one by one, the domain. The number of attribute vectors can determining the weight for each attribute. We are grow infinitely as the description of the domain recording typical questions and problems requires. That is, the ontology is flexible, not encountered in this attempt, as well as ideas and
- 27. 26 implications that can be used for further the basis for similarity-based exploratory search. development of the representation and the interface. The similarity clustering (SC) representation, or soft ontology, is inherently flat, not offering any Clustering and representing the data with means of explicit expression of hierarchy. On the SOM_PAK other hand, similarity maps computed from data that have intrinsic hierarchical properties will display In both ADE (Automatic Description Engine) and hierarchical order in terms of embeddings of map SOL (Soft Ontology Layer), the Self-Organizing responses. It serves the goal of open interpretation Map neural network model is used to cluster and not to include the hierarchic structure of the represent the data. There are many implementations researcher to the representation. of the SOM algorithm. We are currently using SOM_PAK, and SOM Tools. We seek to extend the NOTES scope of these tools, especially with regards to issues pertaining interface design and visualization. 1. http://www.cis.hut.fi/projects/somtoolbox. SOM_PAK is a software tool that contains all the programs for the correct application of the self- BIBLIOGRAPHY organizing algorithm (Kohonen 1995). SOM_PAK runs under UNIX and MS_DOS, and it requires Börner, Katy, Chaomei, Chen and Boyack, Kevin only a (ANSI-C) C compiler. The SOM_PAK’s user 2003. Visualizing Knowledge Domains (in press). interface may be used only from the shell command Annual Review of Information Science and line. The package and the documentation of Technology, Vol. 37. SOM_PAK can be downloaded from the Internet Deerwester, Scott, Dumais, Susan, Landauer, (http://www.cis.hut.fi/research/som_pak/). The Thomas, Furnas, George and Harshman, Richard “SOM Toolbox” is a proper SOM-library created 1990. Indexing by latent semantic analysis. Journal for the Matlab computing environment [1] of the Society for Information Science, 41(6). Dumais, Susan, Furnas, George, Landauer, Thomas Relevance of Soft Ontologies in the Cultural and Deerwester, Scott 1988. Using latent semantic Heritage Domain analysis to improve information retrieval. Proceeding of CHI’88 Conference on Human The relevance of the similarity cluster maps depends Factors in Computing, New York, ACM. solely on the representation. Meaningful similarity Kohonen, Teuvo 1982. Self-organized formation of appears on the SC map level only if the topologically correct feature maps. Biological representation includes attributes with respect to Cybernetics 43. meaningful difference and similarity that occur in Kohonen, Teuvo 1995. Self-organizing Maps. the data, supporting exploratory search, and Berlin:Springer-Verlag. discovery. Honkela, Timo, Kaski, Samuel, Lagus, Krista and The soft-ontology approach allows for the expert Kohonen, Teuvo 1996. Newsgroup Exploration with to create rich descriptions of a domain that are based WEBSOM Method and Browsing Interface. Helsinki on a natural language. In addition, it supports the University of Technology, Lab. Of Computer and open interpretation approach allowing the user to Information Science. Report A 32. view the data from her/his perspective without being Landauer, Thomas, Foltz, Peter and Laham, Darrell fixed to the curator’s point of view. 1998. Introduction to Latent Semantic Analysis. Discourse Processes 25. CONCLUSION Zadeh, Lotfi 1965. Fuzzy sets. Information and Control 8. Similarity clustering representations of objects allow a spatially defined ontology, and a range of mathematical operations, in particular those that make it possible to compare the vector in terms of proximity and distance, corresponding to holistic similarity vs. difference. SC maps based on the spatially defined ontology of objects, can be used as
- 28. 27 Lily Díaz-Kommonen (diaz@uiah.fi) Lohikäärmeistä ja luokittelusta Abstract Whether examined via the optics of Aristotelian thought, or through recounted gestures of the primal deities in pre-history, the activity of classification has an ancient history. Yet, classification is also an important area of study for the designer working with contemporary information technology. This is because classification systems influence the spatial and temporal segmentation of the world in a way that is brought to bear on the production of knowledge. How categories and systems of classification are assembled, and how place is assigned to items in a knowledge structure, affects both the perception as well as the interaction with a given object. In this essay, the use of classification within cultural heritage institutions such as museums is examined. The problematic of how to classify items of items of a hybrid and mythical nature, such as dragons, is Kuva 1: Samurai ja lohikäärme, L. Díaz noted. An initial proposal for a prototype Kokoelmaluettelossa Samuraiksi ja classification of the dragon is presented. lohikäärmeeksi nimetty patsas kuvaa samuraita tappamassa vihreää lohikäärmettä kullatulla JOHDANTO miekalla. Patsas on 33 cm korkea ja 20 cm leveä. Helinä Rautavaara piti suuresti lohikäärmeistä, ja Helinä Rautavaaran museon kokoelman lukuisat lohikäärmeet heijastavat hänen latinalaisamerikkalaisen kulttuurin osasto löytyy innostustaan. Jotkut näistä esineistä olivat mukana käännyttäessä pitkän ja pimeän käytävän museon aiemmassa näyttelyssä. (Lohikäärme Helinä ensimmäisestä kulmasta oikealle. Siellä lasivitriinin Rautavaara museossa, 1999) Rautavaara uskoi nurkassa kyyhöttää outo pienoisveistos, joka kuvaa lohikäärmeiden tuovan hyvää onnea, ja sairautensa vanhaa itämaista soturia tappamassa lohikäärmettä. aikana hän pitikin aina lähellään pientä muovista Näyttelyosaston muiden esineiden pikainen lohikäärmettä. (Lehtimäki, 211.) Samurai ja tarkastelu saa vierailijan ehkä ihmettelemään, miksi lohikäärme -patsas sijoitettiin meksikolaisten tämä nähtävästi itämaista alkuperää oleva esine on esineiden joukkoon nimenomaan Rautavaaran sijoitettu kokoelman meksikolaisen aineiston vaatimuksesta, sillä hän oli ostanut sen joukkoon. kansanparantajan puodista Meksikon pääkaupungissa Méxicossa. Curanderojen puotien kaltaisissa paikoissa ympäri Latinalaista Amerikkaa vallitsee yleensä synkretistinen konteksti, jossa tämän esineen tehtävä on hyvinkin saattanut olla
- 29. 28 terveyden ja hyvän onnen tuominen omistajalleen. järjestelmiä verbalisoitaessa: luokittelu ei ole Mitkä Rautavaaran vaatimuksen motiivit sitten sattumanvaraista toimintaa, vaan siinä käytetään olivatkin, jälkikäteen ajatellen hänen johdonmukaisia ja yksiselitteisiä periaatteita. itsepintaisuudelleen tulee antaa tunnustusta. Sitä Todellisessa maailmassa erilaiset yhteisöt voidaan pitää vastarintana, joka herättää määrittelevät todellisia esineitä jatkuvasti monin eri mielenkiintoisia kysymyksiä synkretismistä ja sen tavoin, mutta museolaitoksen sisäisten tieteenalojen ilmenemisestä luokittelun kautta museoesineiden käyttämissä formaaleissa luokitusjärjestelmissä ontologiassa.[1] esineet täytyy siististi sovittaa selkeästi rajattuihin Ontologiaa on sanottu olevaisen tieteeksi: kategorioihin. Nämä kategoriat ovat toisensa pois ”tieteeksi, joka käsittelee entiteettejä, erityisesti sulkevia kokonaisuuksia. Jos esineiden katsotaan abstrakteja entiteettejä, joita ollaan ottamassa osaksi kuuluvan johonkin tiettyyn kategoriaan, ne eivät kuvailun kieltä”. (Svenonius, 2000:31.) Ontologia enää sovi toiseen. Kaiken lisäksi formaalit voidaan määritellä myös tavaksi luonnehtia luokitusjärjestelmät pyrkivät kattamaan kuvailtavan maailmaa ja sen entiteettejä kielen kautta. Tietyn aineiston täydellisesti, niin että ainoatakaan esinettä tiedonalan esineitä, ekosysteemejä ja parametrejä ei jätetä niiden ulkopuolelle. Tämä ei anna juurikaan määriteltäessä ontologia toimii kuvailun välineenä. tilaa synkretististä moninaisuutta huomioon Formaalit luokitusjärjestelmät ovat tiettyjen ottavalle tulkinnalle ja tiedontuottamiselle. tiedonalojen yhteisten ontologioiden määrityksiä. Synkretistiset esineet sopivat useampaan kuin Tätä taustaa vasten synkretistinen esinekulttuuri on yhteen kategoriaan, mutta eivät kuulu valtaisa haaste perinteisille ontologisille eksklusiivisesti mihinkään. lähestymistavoille. Ongelmia tuottavat niin Luokitusjärjestelmät vaikuttavat maailman synkretistisessä representaatiossa kiteytyvien paikalliseen ja ajalliseen segmentoimiseen ja siten tietolähteiden ja perinteiden moninaisuus ja myös tiedontuottamiseen. Esineen hahmottamiseen monimuotoisuus kuin myös synkretismille ja vuorovaikutukseen sen kanssa vaikuttavat tavat, tyypilliset epäselvät rajat. Synkretististä esinettä joilla kategorioita ja luokitusjärjestelmiä kootaan ja tutkittaessa ei voida mitenkään empiirisesti joilla esineille määritellään paikka varmistaa yhteistä esi-isää, yhteistä alkulähdettä. Ei tietostruktuurissa. (Bowker and Leigh-Star, 10.) Ei ole olemassa mitään puhdasta ihannetapausta, jonka ole olemassa mitään alkumuseota tai mukaan muita voitaisiin määritellä. peruslähtökohtaa tai itse laitokselle luontaista Tässä tekstissä tarkastellaan joitakin kehityskulkua. Museolaitos sekä vaalii että luo synkretististen esineiden luokitukseen liittyviä kulttuuria. Se ei siis pelkästään hyödynnä teemoja ja ongelmia. Tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnassa tiettynä aikakautena käytettäviä vaihtoehtoisten lähestymistapojen kehittämisen moninaisia tiedontuottamisen keinoja, vaan se myös tarvetta ja esittää alustava kehittämissuunta, tukee niiden kehittämistä. Nämä keinot eivät ole prototyyppiteoria. Prototyyppiteorian soveltaminen neutraaleja, objektiivisia eivätkä staattisia. Näin voi tarjota kiinnostavan lähtökohdan tulkinnan ja ollen ne ovat ristiriidassa sen rauhallisen ja tyynen tiedontuottamisen uusien muotojen suunnitteluun. vaikutelman kanssa, joka välittyy museoiden vitriineissä esillä olevista esineistä. Museolaitos ja LUOKITTELUSTA kokoelmien esineet ovat jatkuvasti alttiina muutoksille ja uusille tulkinnoille, samoin kuin niitä ylläpitävä yhteiskuntakin. Luokitusjärjestelmät voidaan nähdä Hyvä esimerkki tästä on ”El Negron” vaikutusvaltaisina teknologioina, sillä ne kattavat palauttaminen kotimaahansa jokin aika sitten koko ympäristömme (Bowker and Leigh-Star, 39.) kunniallista hautausta varten. Mustan miehen muodostaen monimutkaisia integroituja ja toisistaan jäännökset oli varastettu haudastaan eteläisessä riippuvaisia verkkoja. Ekosysteemien kaltaisina Afrikassa, ja niitä oli pidetty esillä lasivitriinissä yhtenäisinä, toisiinsa mukautuvina kokonaisuuksina espanjalaisessa Banyolesin museossa vuodesta 1888 ne ovat nivoutuneet koko olemassaolomme lähtien. (Swarns, 1 & 4.)[2] Aiemmin rahvaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kudokseen. huvitukseksi soveltuvaksi näyttelyesineeksi tulkittu (Bowker and Leigh-Star, 39) Luokitusjärjestelmien objekti tuomitaan postkolonialistisen diskurssin avulla hahmotetaan niin symbolista kuin aikakautenamme merkkinä räikeästä rasismista ja konkreettistakin maailmaa rakenteineen, rytmeineen tunteettomuudesta: ja mittakaavoineen. Tämä käy selvästi ilmi
- 30. 29 "[Museoiden] itsessään tajutaan olevan keskeisesti (Luna, 85-101) [3] Termi synkretismi onkin mukana dominanssi- ja valtakoneistoissa, joista ilmeisesti johdettu Plutarkhoksen Moraliasta. Siinä niitä nyt vaaditaan olemaan tietoisia ja joita ne ”yhteen sekoittunutta” merkitsevää sugkretismos- saattavat joutua tulkitsemaan ja haastamaan sanaa käytettiin viittaamaan kreetalaisiin, ”jotka ammatillisesti." (Rayward and Twidale, 23-53) huolimatta keskuudessaan yleisestä eripuraisuudesta Foucault käytti käsitettään épistème kuvaamaan, tiivistivät rivinsä ulkopuolisen vihollisen hyökätessä että historian eri aikakausina on olemassa erilaisia heitä vastaan” (Carrasco, 70). aktiivisia suhteiden verkostoja, joiden sisällä tietoa Moniin synkretistisinä pidettyihin tuotetaan ja luokitellaan rationaalisesti. Kun sitä latinalaisamerikkalaisiin uskontoihin vaikuttavat tuotetaan ja luokitellaan kategorioivassa ainekset ovat peräisin orjakaupan ajoilta. diskurssissa, järjestyksen käsite siirtyy fyysiseen Eurooppalaisten Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ulottuvuuteen. (Bowker and Leigh-Star, 5.) tuomat afrikkalaiset orjat toivat mukanaan Totuuden muodoilla ei ole pysyviä identiteettejä, heimojensa uskomukset ja perinteet. Orjien vaan ne vaihtelevat erilaisten sosiaalisten, kääntyminen länsimaisiin uskontoihin oli kulttuuristen ja poliittisten parametrien mukaan. pinnallista, joten erilaisten osatekijöiden Tämä pitää paikkansa yhtä hyvin museolaitoksen yhdistelemisen seurauksena syntyi uskomuksia ja kuin muidenkin julkisten laitosten suhteen. käytäntöjä, joihin kuuluu elementtejä useista Esimerkiksi länsimaisten museoiden episteemejä afrikkalaisista kulttuureista, intiaanien koskevassa analyysissaan Hooper-Greenhill (1997) kansanperinteestä ja katolisuudesta. (Díaz, 2) Tässä käytti Foucault’n tiedon arkeologian metodeja tekstissä termiä synkretismi käytetään kuvaamaan osoittaakseen, että tutkittaessa museokokoelmia sekä niitä ilmiöitä ja prosesseja, joiden kautta kautta aikojen on mahdollista löytää jälkiä ”totuus”- synkretistisiä esineitä ja muotoja luodaan, että koneistoista. (Hooper-Greenhill) Kokoelmien näiden prosessien seurauksena syntyneitä esineitä. muutteleminen ja uudelleenjärjestely paljastavat, Synkretistinen representaatio on useista eri miten tärkeitä ne ovat olleet vallitsevien diskurssien lähteistä lainattujen artefaktien yhdistelmä (Díaz, ja ”totuus”-koneistojen tukemisessa. (Bowker and 11). Avaintekijöitä synkretistisissä Leigh-Star, 5.) representaatioissa ovat niiden ilmaisukyky ja merkitysten moninaisuus. Vaikka niissä onkin LUOKITTELU JA SYNKRETISMI MUSEOSSA jäljellä rippeitä alkuperästään, synkretismin kontekstissa nämä objektit sulautuvat uusiksi representaatioiksi, jotka ovat erilaisia kuin Termillä synkretismi kuvataan uskomusjärjestelmiä, representaatiot siinä traditiossa, josta ne alunperin joihin kuuluu useista eri lähteistä peräisin olevia ovat lähtöisin. Synkretististä representaatiota leimaa elementtejä. Antropologisessa kirjallisuudessa termi kyky kuulua useille eri aloille. tuli tunnetuksi Melville Herkovitzin kirjoitusten Museokokoelmien synkretistisiä esineitä voi olla kautta. Herkovitz oli amerikkalainen antropologi, vaikea luokitella formaalien luokitusjärjestelmien joka ennen I maailmansotaa kirjoitti afrikkalaisen puitteissa. Ensinnäkin ne sijoittuvat kulttuurin säilymisestä Amerikoissa. Hän käytti rajavyöhykkeelle. (Bowker and Leigh-Star, 297.) käsitettä ’synkretismi’ vuorotellen sanan ’synteesi’ Susan Leigh-Star on määrittänyt rajavyöhykkeelle kanssa käsitellessään afrikkalaisten ”nimellistä sijoittuvat esineet artefakteiksi, jotka täyttävät katolisuutta, vaikka he samaan aikaan kuuluvat erilaisten yhteisöjen tiedolliset vaatimukset, mutta fetissikulteiksi nimitettyihin ryhmiin”. (Pérez y säilyttävät silti identiteettinsä eri paikoissa. Tätä Mena, 140) Roger Bastiden tunnetussa määritelmää voidaan laajentaa koskemaan myös sitä tutkimuksessa, joka käsittelee afrikkalaisia kontekstimaailmaa, jossa esine on olemassa ja jonka sivilisaatioita Amerikoissa, synkretismi kuvataan kautta se määritellään. Siihen kuuluvat esineen uhatun kulttuurin tietoiseksi selviytymisyritykseksi. tulkintaa tiedon kohteena muokkaavat kertomukset (Bastide, 13). ja muut ymmärrystä ohjaavat esittämistavat. Leigh- Vaikka synkretismi liittyykin tyypillisesti Uuden Star on huomauttanut: maailman uskonnollisten ilmiöiden kontekstiin, "Representaatio on reitti, johon sisältyvät ihmisten termin käyttöä ei tarvitse rajata afrikkalaisiin ja ja esineiden asuttamat moninaiset kontekstit." latinalaisamerikkalaisiin uskomusjärjestelmiin. (Bowker and Leigh-Star, 1999:293.) Myös monet Välimeren alueella kehittyneet vanhat Rajavyöhykkeelle sijoittuvien esineiden uskomusjärjestelmät on luokiteltu synkretistisiksi.
- 31. 30 synkretistiset representaatiot syntyvät ajan mittaan luokitellessamme käytämme kognitiivisia erilaisten kulttuurien vuorovaikutuksen tuloksena. strategioita, kuten esimerkiksi analogiaa, Ne kuvastavat ongelmia, jotka syntyvät erilaisten laajentaaksemme ja tulkitaksemme esineiden uskomusjärjestelmien törmätessä toisiinsa. Niitä merkitystä ympäristössämme. voidaankin pitää keinona, jolla kulttuurit käsittelevät Muotoilussa prototyyppiteorian käyttö perustuu toisistaan eroavia ja joskus ristiriitaisia siihen, miten tieto havainnoinnin ja muodon maailmankuvia. (Douglas, 1984.) yhdistämisestä käsitteisiin liittyy tuotteiden Koska synkretistiset esineet kuuluvat yhtä aikaa kehittämistä koskeviin kysymyksiin. Suunnittelijoita useisiin eri konteksteihin, niitä voidaan pitää myös pyydetään usein luomaan uusia tuotteita tai marginaalisina tai ylimääräisinä. Sellaisina ne uudistamaan jo olemassa olevia tuotesarjoja. Viime ilmentävät rajavyöhykettä: ne ovat heterogeenisiä ja aikoihin saakka suunnittelijat ovat työskennelleet kuuluvat samaan aikaan useisiin eri luokkiin. tällä alueella intuitiivisesti. Uusien menetelmien, Museon maalaus, joka esittää Pyhää Yrjöä kuten esimerkiksi prototyyppiajattelun kehittäminen tappamassa lohikäärmettä, voi synkretistisellä voi auttaa ymmärtämään tuotekäsitteiden eri tasoja rajavyöhykkeellä olla sekä keskiaikaista kristillistä syvemmin. tarua kuvaava taideteos että brasilialaisen umbanda- Tuotteita voidaan tutkia artefakteina, ihmisen uskonnon raudan jumalan Ogumin representaatio. tekeminä esineinä, joilla on sekä sisäinen että ulkoinen ulottuvuus (Simon, 6). Artefaktin sisäisen ulottuvuuden voidaan katsoa koostuvan aineesta ja muodosta. Ulkoiseen ulottuvuuteen puolestaan VAIHTOEHTOISIA LUOKITUSSTRATEGIOITA: kuuluvat kollektiiviset ja sosiaaliset aspektit, joista PROTOTYYPPITEORIA yhdessä muodostuu esineen symbolinen ja rituaalinen funktio. Työnsä aikana suunnittelija Kognitiivisen psykologian tuntijan Eleanor Roschin toimii sekä artefaktin rajojen sisäpuolella että niiden työn tuloksena alunperin kehittynyt suuntaisesti. Esineen ulottuvuuksien puitteissa prototyyppiteoria on suhteellisen uusi luokittelutapa. suunnittelijan tulee ottaa huomioon moninaisia Se on kiinnostanut niinkin erilaisilla aloilla kuin yksityiskohtia, joista hän valitsee, mikä aiheuttaa muotoilussa ja lingvistiikassa. (Athavankar, 101)[4] kulhon ”kulhomaisuuden”. Ja vaikka onkin totta, Prototyyppiteorian lähtökohtana on konstruktiivinen että keiton olemus ei määräydy kulhon mukaan, se käsitys, joka pitää ihmisajattelua sekä mielen että tarjotaan kulhosta juuri sen takia, että se on keittoa. ruumiin aktiivisen toiminnan tuloksena. Sen mukaan (Lave, 3-33) [5] meillä on käsitys siitä mitä objektit ovat, ja Diagrammi 1 esittää järjestelmää, jossa esineet on kategorioiden väliset rajat luokitusjärjestelmässä luokiteltu prototyyppisten ominaisuuksiensa ovat epäselvempiä kuin miltä ne ensisilmäyksellä mukaan. Perustaso kuvaa prototyyppiä, jonka näyttävät. Sen sijaan, että mieli luokittelisi esineet yläpuolella on ylätaso ja alapuolella alataso. moninaisiksi täsmällisesti järjestellyiksi objekteiksi Perustason yläpuolella artefakteilla ei ole ja käsitteiksi, se valitsee optimaalisen vaihtoehdon moniakaan yhteisiä semanttisia piirteitä: ja kohtelee esineitä samanarvoisina silloin kun ”Tuloksena olevat kuvat käsitteistä ovat eroavuudet eivät ole merkittäviä ihmisen reaktion todennäköisesti sirpaloituneita ja pystyvät vain kannalta. Lisäksi kategoria määritellään yhdessä ilmentämään kategoriaa keskiarvoltaan eli niin kutsutulla perustasolla. kokonaisuudessaan.” (Athavankar, 107) Tämän lisäksi on olemassa yleinen abstraktiotaso, jolla suurin osa ihmisistä operoi. Maailmaa
- 32. 31 USEISIIN KATEGORIOIHIN KUULUMINEN* Valaistus Kohdevalaistus Yleisvalaistus 1. Ylätaso Kisko- Näyttämö- Studio- 2. Perustaso valaistus valaistus valaistus Kattovalo Pötälamppu Jalkalamppu Salamavalolamppu Heijastava- Spotti 3. Alataso lamppu 1 2 3 1 2 3 1 2 Diagrammi 1 (Athavankar, 106). tuotemuoto tarkasti mitattavissa olevan matkan Tällä tasolla on kuitenkin mahdollista ymmärtää päähän keskeisestä tendenssistä. Avainkysymys on piirteet, jotka vaikuttavat siihen, missä määrin esine se, miten lähellä tai kaukana keskustendenssiä kuuluu johonkin tiettyyn kategoriaan. Perustason halutaan olla.” (Svenonius, 163) alapuolella artefaktin määritelmät perustuvat yhtä Lohikäärmettä analysoitaessa on huomioitava paljon prototyyppiin kuin pelkästään alatasolle toinenkin prototyyppiteorian perusperiaate, jonka ominaisiin semanttisiin ja funktionaalisiin mukaan havaintojen luokitteleminen tapahtuu piirteisiin. Artefaktin tai käsitteen identiteetti määrätyllä biologisella perustasolla reaktiona muodostuu siitä, miten se on yhteydessä muihin tiettyihin muotoihin. Nämä muodot, jotka nekin käsitteisiin ja artefakteihin. Tämä hypoteesi ilmentävät niin kutsuttuja prototyyppiefektejä, kuten vaikuttaa myös perinteisempiin lähestymistapoihin, myös niiden hahmottaminen vaihtelevat kulttuurisen joiden piirissä tietoalueiden rakennetta pidetään taustan ja koulutuksen mukaan. l uon t e e l t a a n e h d o t t o m a n h i e r a r k k i s e na. Suunnittelija voi viime kädessä yrittää löytää (Athavankar, 107) Tämä näkökulma olisi hyvä ottaa tasapainon tyypillisyyden ja innovaation välillä. huomioon myös suunniteltaessa Kategoriaan kuulumista osoittavien positiivisten kulttuuriperintöaineiston tiedonhakua, merkkien joukosta suunnittelijan on löydettävä hakujärjestelmiä ja digitaalista arkistointia. Esineen myös tarpeelliset poikkeamat, jotka antavat esineelle pelkistäminen aineelliseksi kuvaukseksi ei uuden identiteetin. Tämä on oleellista silloin kun välttämättä paljasta paljoakaan sen toiminnasta tai suunnitellaan konkreettista esinettä, mutta myös vuorovaikutuksesta aineellisen ja symbolisen tason silloin kun suunnitellaan aineetonta tuotetta, kuten välillä. esimerkiksi tuote-esittelyn suuntaviivoja tai Prototyyppiteorian muut huomiot viittaavat tiedonhakua digitaalisesta ihannetyyppien olemassaoloon. Nämä ihanne- eli kulttuuriperintöaineistosta. prototyypit ilmentävät niin kutsuttuja prototyyppiefektejä. Tällaiset tyypilliset tapaukset LUOKITUS, HIRVIÖT JA MUUT RAJAVYÖHYKKEELLE eli prototyypit edustavat termin perusmerkitystä. SIJOITTUVAT ILMIÖT Tutkimuksissa on havaittu luonnollisessa kielessä olevan erityisiä määrittäviä sanontoja, joita käytetään ilmaisemaan prototyyppiä. Tällaisia ovat Lohikäärme on hirviö, ja hirviönä se edustaa, esimerkiksi sellaiset määritykset kuin ”melkein ilmaisee ja merkitsee. Donna Harawayn sanoin: samanlainen kuin” tai ”käytännössä samanlainen ”Hirviöillä (’monster’) on englannin kielen verbin kuin” prototyypistä puhuttaessa. Sellaisia sanoja ’demonstrate’ (havainnollistaa, näyttää toteen) kuin ”epätavallinen” ja ”melko suuri” puolestaan kanssa muutakin yhteistä kuin kantasana. Hirviöt käytetään ilmaisemaan etäisyyttä prototyypistä: nimittäin merkitsevät.” (Haraway, 226) ”Teoreettisesti on mahdollista kohdella Hirviöt saavat alkunsa poikkeamista, joissa kategoriaan kuulumista asteittaisena muuttujana, luokitusjärjestelmä epäonnistuu. Ne kuuluvat jolloin suunnittelijoiden on mahdollista sijoittaa läheisesti yhteen monimerkityksisyyden ja
- 33. 32 ylimääräisten kategorioiden kanssa, sen kanssa mitä pitävien tutkijoiden mukaan lohikäärme on ei ole muualla luokiteltu tai mikä on luokiteltu kertomusrunko, joka antaa loputtomat toiseksi. (Bowker and Leigh-Star, 39-40.) Hirviönä mahdollisuudet dramaattiselle kehitykselle ja lohikäärme on marginaalinen, heterogeeninen ja ilmaisulle. George Elliot Smithin mukaan tämä monimerkityksinen. Synkretistisenä muotona se ei kertomusrakenne on aikojen kuluessa puettu monien ole symmetrinen eikä rationaalinen. Sen erilaisten tarinoiden muotoon. Nämä tarinat representaatiossa eriluonteiset elementit ovat puolestaan havainnollistivat varhaisimpia olemassa samalla tasolla. Tämä on seurausta astronomisia ja meteorologisia teorioita sekä synkretismiin kuuluvasta käännösprosessista, jossa päivittäisen elämän emotionaalisia konflikteja. esineet tulkitaan uudelleen, niin että tuloksena on (Elliott Smith, 81) Lohikäärmettä on sanottu uusi kulttuurinen kokonaisuus. Tässä prosessissa sisäisen pelon ja ulkoisen uhan väliin luoduksi vanha ja uusi sulautuvat yhtenäiseksi, toimivaksi olennoksi, joka pysyy hengissä sen tähden, että siinä kokonaisuudeksi, joka on selkeästi monikulttuurinen ruumillistuu kaiken moraalin perusperiaate eli johdannainen. (Cuthrell Curry, 29) hyvän ja pahan välinen ikuinen taistelu, jota ”Lopullinen entiteetti ei muodosta integroitunutta luonnehtii ihmisen kilpailu luonnon voimia vastaan kokonaisuutta, vaan on enintään olemassa ja kamppailu oman kaksijakoisen minänsä kanssa paikallisessa ja ajallisessa välitilassa.” (Cuthrell (Ingersoll, 13). Curry, 30) Biologis-kulttuurisessa tulkinnassa korostetaan Lohikäärme on olemassa moninaisten opitun käyttäytymisen potentiaalista biologista representaatioiden yhteenliittymänä useissa taustaa. Tätä näkökulmaa edustavat tutkijat ovat erilaisissa kulttuurisissa lähteissä. sanoneet lohikäärmeen olevan primaarinen impulssi, Hirviönä lohikäärme on myös rajavyöhykkeelle joka sai alkunsa eloonjäämiskamppailusta sijoittuva ilmiö. Sitä käyttävät monet kulttuurit ja varhaisten kädellisten joukossa: ryhmät. Sopeuttaminen merkitsee esineen luomisen ”Saalistajapetojen yhdistelmä, lohikäärme, on ja sen paikallisen luonteen sattumanvaraisuuksien saanut alkunsa kolmesta eri eläimestä – käärmeestä, poistamista. (Bowker and Leigh-Star, 299)[6] Mutta petolinnusta ja kissaeläimestä – jotka ovat olleet lohikäärme vastustaa sopeuttamista. Lohikäärme saalistaja/saalissuhteessa kädellisten kanssa havainnollistaa hajaantumiseen ja sopeutumiseen miljoonia vuosia. Tietyssä ihmisen evoluution liittyviä kysymyksiä. Saattaa hyvinkin olla, että mitä vaiheessa uusi käsite, ’lohikäärme’, tunkeutuu universaalimpi jostakin ilmiöstä tulee, sitä ihmisten tietoisuuteen.” (Jones, 55) vaikeampaa on pitää kiinni puhtaasta Jonesin mukaan tämä saalistajapetojen yhdistelmä ihannemuodosta. syntyy kädellisten mielessä reaktiona käärmeiden, petolintujen ja leopardien saalistuskäyttäytymiselle MIKÄ LOHIKÄÄRME ON? KERTOMUSRAKENNE VAI [7]. Tämä henkiinjäämistä ja geenien siirtämistä PERUSTAVANLAATUINEN VAISTO? seuraavalle sukupolvelle edistävä reaktio koodautuu organismin käyttäytymiseen. Koodattu käyttäytyminen toimii ikään kuin mallina, jonka Lohikäärmeitä ei ole olemassa eikä ole koskaan mukaan saalistuksen kohde hahmottaa mahdollisia ollutkaan, mutta silti niihin on uskottu ammoisista reaktioita saalistajan lähestyessä. Ajatus ajoista lähtien (Ingersoll, 13). Myyttisten tarujen biologispohjaisista korkeamman ajatustoiminnan jäänteistä voidaan muodostaa käsitys lohikäärmeen malleista on saanut tukea eri tutkimusaloilla useilla esittämisen peruspiirteistä eri paikoissa ja eri nimillä, esimerkiksi ”viipaleiksi järjestämisenä”, aikakausina. Sen anatomian perustana on aina ja ”indeksointina” ja ”biogrammina”. Tämä näkemys kaikkialla käärme tai krokotiili, jota yleensä saattaa olla yhteydessä ajatukseen perustasosta eli peittävät kalan suomut. Kotkan tai haukan jalat ja prototyypistä. siivet sekä joskus myös pää ovat yleisiä, samoin kuin leijonan eturaajat ja joskus pää. Näiden kuvausten perusteella voidaan päätellä, että EGYPTISSÄ JA LÄHI-IDÄSSÄ lohikäärme ei ole sukupuuttoon kuollut muinainen hirviö, vaan myyttinen eläin, olemassa olevista Nähtävästi lohikäärmeeseen uskotaan jossain olennoista koottu yhdistelmä. määrin kaikissa kulttuureissa, vaikka sen alkuperän Kulttuuria sosiaalisen harjaantumisen kautta paikasta ja lähteestä voidaankin kiistellä. Yritykset opittuna sopimuksenmukaisena käyttäytymisenä jäljittää sen alkuperä ovat johdattaneet tutkijat
- 34. 33 ihmiskunnan historian alkuajoilta säilyneiden heijastella synkretistisiä tendenssejä, jotka ovat myyttisten tarujen pariin. George Elliot Smithin peräisin Pyhän Yrjön lohikäärmeen tappamisesta mukaan merkkejä lohikäärmekertomuksesta voidaan kertovista katolisista myyteistä ja legendoista. löytää muun muassa ihmiskunnan tuhosta sekä Rautavaara muistutti kuitenkin tapahtuneesta suuren äitijumaluuden, vesijumalan ja soturi- muutoksesta: kiinalaisille tai japanilaisille sotilaille aurinkojumalan [8] välisistä suhteista kertovissa lohikäärmeen tappaminen tuottaisi epäonnea. ikivanhoissa myyteissä. Vanhin tutkimuksemme Vanhat aasialaiset uskonnolliset järjestelmät ovat kohdetta muistuttava kuva löytyy babylonialaisista luonteeltaan synkretistisiä. Näin ollen niitä piirteitä, Tiamatin kuvista (ks. kuva 2). Tämä paha joita olemme jo käsitelleet synkretistisissä esineissä, jumalolento, jolla on käärmemäisiä piirteitä, voidaan löytää myös Kaukoidän esineistä. esiintyy laajalle levinneessä Mardukin myytissä. Kuva 2: Tiamat, varhaisesta sinetistä Lähi-Idästä Tiamat Ea Marduk Diagrammi 2: Lähi-Idän Tiamatin kolminaisuusmalli Elliot Smithin mukaan. Lohikäärmeeseen liittyy japanilainen taru Susan- Diagrammi 2 havainnollistaa Elliot Smithin o-no-o-no Mikotosta, ikivanhasta hedelmällisyyden esitystä, jonka mukaan lohikäärmetaruissa on myrsky-ukkosjumalasta, jossa ruumiillistuu hyvän kolmoisrakenne. Rakenne sopii kertomukseen ja pahan kaksoisperiaate ja joka yhdistetään myös sankarista, joka tappaa lohikäärmeen mutta on kuuta palvoviin hedelmällisyyskultteihin. Tämän samalla myös itse lohikäärme. Tämä kertomus tarinan väitetään olevan ratkaisevan tärkeä kuvaa ihmisen ikuista kilpailua luontoa vastaan sekä japanilaiselle kansanluonteelle. Tarina saattaa hyvän ja pahan kamppailua ihmisen itsensä sisällä. ilmentää siirtymää vanhasta uskomusjärjestelmästä Paloittelu, jonka seurauksena maa luodaan aurinkojumalatar Amaterasun kulttiin. lohikäärmeen/sankarin silvotusta ruumiista, on Tarun mukaan Susano tuli taloon, jossa kaikki Elliot Smithin mukaan yksi lohikäärmekertomusten itkivät, ja kuuli, että viimeinen talon kahdeksasta rakenteellisista piirteistä. tyttärestä annettaisiin pian kahdeksanpäiselle lohikäärmeelle, joka tuli vuosittain meren rantaan vaatimaan uhria. Susano muuntautui tytöksi, KAUKOIDÄSSÄ houkutteli lohikäärmeen juomaan sakea kahdeksasta sen eteen asetetusta kulhosta ja tappoi sitten Japani humalaisen hirviön. Sen hännänpäästä hän veti esiin Samurai ja lohikäärme -veistoksen miekan, jonka uskotaan olevan Mikadon luettelomerkinnöissä Helinä Rautavaara mainitsi, valtiomiekka. (Ingersoll, 102)[9] Toisessa versiossa että Kaukoidässä lohikäärmettä pidetään kerrotaan, että leikatessaan lohikäärmeen häntää positiivisena olentona, joka yhdistetään poikki Susano löysi kauniin miekan, Kusa-nagin, yltäkylläisyyteen ja hallitsijoiden valtaan. Hän jonka hän antoi lahjaksi sisarelleen aurinkojumalatar arveli, että tämän esineen esittämisstrategia saattaa Amaterasulle. Miekan nimi voidaan kääntää
- 35. 34 Ruohonleikkuriksi tai Ruohonrauhoittajaksi, ja Amaterasu karkotti sen avulla paholaiset Japanista. Kusa-nagi kuuluu Japanin keisarille osana hänen keisarillisia vallanmerkkejään, ”kruununjalokiviään”, ja se ojennetaan kullekin keisarille tämän noustessa valtaan. Japanissa lohikäärmeen tappamiseen miekalla ei välttämättä sisälly mitään negatiivista. Lisäksi esineen löytyminen meksikolaisesta curanderon Kuva 4: Cipactli-kaimaani. Borgian koodeksista. puodis ta, mahdollis es ti s ynkr etis tis es tä ympäristöstä, saattaa viitata synkretistiseen tulkintaan, jonka mukaan lohikäärmeen tappaminen merkitsee tappajan pääsyä voitolle omista ongelmistaan tai vihollisestaan. Kiina Varhaisimmat viittaukset lohikäärmeeseen Kiinassa löytyvät I Chingistä eli Muutosten kirjasta. Tässä teoksessa, johon perinteen mukaan sisältyy Kungfutsen kommentaareja, lohikäärme esitetään veden jumalana, joka yhdistetään ukkoseen, pilviin ja sateeseen. Se on siunausten sanansaattaja ja pyhien miesten symboli. (Ingersoll, 95) Kiinassa lohikäärmeitä ei luokitella ainoastaan niiden ominaisuuksien perusteella, vaan myös niiden ulkonäön mukaan. Kiinassa viisikyntinen lohikäärme oli symboli, jota saivat käyttää vain Kuva 5: Lohikäärme. Rlat 98. Meksikon Guerreron keisarit. Sen nelikyntinen vastine oli varattu osavaltiossa sijaitsevasta Tascon kaupungista hankittu vihreä mandariinien ja perimysjärjestyksessä kolmansina puinen lohikäärmepatsas. L. Díaz, 2000. tai neljänsinä olleiden prinssien käyttöön. Kolmikyntinen Tatsu, joka on myös Japanin Nahua-kansan mytologiassa cipactli yhdistetään keisarillisen lohikäärmeen symboli, oli yleisessä maan luomiseen. Eräs myytti kertoo, että luodessaan koristekäytössä. (Ingersoll, 77-79) alapuolella olevan maailman ja yläpuolella olevan taivaan jumaluuksineen jumalat loivat veteen valtavan suuren kalan nimeltä cipacuali. Tästä LOHIKÄÄRME MESOAMERIKASSA kaimaanin tapaisesta ”kalasta” he loivat maan, jolle he antoivat nimeksi tlatecli. Nahuat kuvasivat Vaikka alkuun voikin käydä mielessä, että tlateclin maan jumalana makaamassa kalan päällä, lohikäärmeiden läsnäolo Mesoamerikassa liittyy josta se oli luotu.[11] Kalenterin ensimmäisen katolisiin myytteihin ja legendoihin, on todettava, merkin hallitsijana cipactli eli kaimaani kuvataan että lohikäärmemäinen hahmo esiintyy jo Tonacatecuthtli-jumalan vieressä. Tonacatecuthtli atsteekkien rituaalisessa kalenterissa. Borgian voidaan kääntää yksinkertaisesti ”ravinnon koodeksia koskevassa tutkimuksessaan Eduard Selar jumalaksi”. (Seler, 65) Yhtä Telleriano-Remensisin huomauttaa, että Tonalámatlin ensimmäistä koodeksin alkuperäistä tulkitsijaa Pedro Ríosia merkkiä, cipactlia, edustaa piikikäs eläin, jonka siteeraten Seler lisää, että tämä jumaluus oli: tunnusmerkki on alaleuan puuttuminen (Seler, 63- "...tarun mukaan maailman ensimmäinen 67). C i p a c t l i tarkoittaa nahuatlin kielessä kuningas. Hän joka jakoi taivaat ja maan… ja lohikäärmettä. [10] Länsimaisen vastineensa tavoin asetti ne niin kuin ne nyt ovat. Hänellä ei ollut cipactli on myyttinen eläin. temppeliä eikä hänelle uhrattu, sillä sanottiin, että hän ei halunnut temppeliä tai uhrilahjoja." (Seler, 65)[12]
- 36. 35 Intiaanit kertoivat lähetyssaarnaajille toisenkin kulttuuriset ja maantieteelliset variaatiot. Ryhmän tarinan cipactlista. Se kertoo, miten jumalat alisteisina jäsenillä kiinalaisella, japanilaisella ja Quetzalcoatl ja Tezcatlipoca toivat Cipactlin, mesoamerikkalaisella lohikäärmeellä on yhteisiä naispuolisen maahirviön, alas taivaasta. He semanttisia piirteitä (esimerkiksi ”käärmemäisyys”, hyökkäsivät tämän kimppuun, raiskasivat ja kissamaiset piirteet, jne.), jotka määrittelevät paloittelivat tämän. ”Hyvitykseksi maahirviöstä perustason lohikäärmekategorian merkityksen. tehtiin kaikkien ihmiskunnan tarvitsemien asioiden lähde. Hänen hiuksistaan jumalat tekivät puita, YHTEENVETO kukkia ja yrttejä, kun taas hänen lukemattomista silmistään tuli lähteitä, luolia ja kaivoja, hänen Pohdittaessa luokitusjärjestelmiä ja niiden suunsa muuttui joiksi ja valtaviksi onteloiksi ja käyttämistä museoissa on ensiarvoisen tärkeää hänen nenästään tuli vuoria ja laaksoja. Joskus Maa muistaa näkemys, jonka mukaan menneisyyttä itki öisin, sillä hän halusi syödä ihmissydämiä. Hän tarkistetaan ja tulkitaan uudelleen koko ajan. suostui pysymään vaiti vain saatuaan niitä ja Luokitusjärjestelmät eivät ole esinekulttuurista luovutti hedelmänsä, vain jos häntä kasteltiin saatavan tiedon muuttumaton ydin, vaan tiedon ihmisten verellä.” (Grusinski, 172)[13] tuottamista edistäviä työkaluja. Museot voivat valita, millaisia kategoriajärjestelmiä ne käyttävät ALUSTAVA EHDOTUS LOHIKÄÄRMEEN representaatiostrategioiden rakenteina. PROTOTYYPPILUOKITUKSELLE Museo on osa verkostoa. Voidaankin sanoa, että museolaitoksen tekemillä valinnoilla on vaikutusta Diagrammi 3 esittää alustavaa ehdotusta tämän kulttuurin tuottamisen alueeseen. Kulttuuria esseen havainnollistamisessa käytettyjen kolmen koskevan näyttelyn ei tarvitse keskittyä lohikäärmehahmon luokitteluksi prototyyppiteorian kysymyksiin alkuperästä, vaan se voi hyväksyä mukaan. Malli on jaettu kolmeen tasoon: ylä-, tiedontuottamisen monikulttuuriset aspektit. perus- ja alatasoon. Liike näiden tasojen välillä ei Tietokorpuksina museoiden näyttelyt voivat poiketa etene hierarkkisesti, yleisestä erityistapauksiin, vaan kehitysajattelusta ja keskittyä niiden sijasta muihin mallissa voidaan liikkua ylös- tai alaspäin tarpeen esinekulttuurin aspekteihin. mukaan. LOHIKÄÄRMEEN PROTOTYYPPILUOKITUKSELLE Alustava ehdotus 1 Myyttinen kertomus: Lohikäärmeen tappaja, joka on Yätaso myös itse lohikäärme. Petolintu/käärme/kissaeläin -ydistelmä 2 Perustaso Lohikäärme 3 Alataso Kiinan 9 lohikäärmettä Japanin 3 lohikäärmettä Mesoamerikan 1 lohikäärme Diagrammi 3: Lohikäämeen prototyypiluokitu, L. Díaz Kuten mallista näemme, ylätasolle voidaan asettaa Kun formaalin luokituksen rajat eivät enää kollektiivinen ja sirpaloitunut tieto, joka saattaa olla kavenna esineen moninaisuutta, aukenee uusi, kiteytynyt esimerkiksi myyttisiin kertomuksiin tai aiemmin suljettu alue, joka antaa mahdollisuuden taruihin tai petolintu/käärme/kissaeläin - pohtia esineen olemassaolon syklin erilaisia yhdistelmähypoteesiin. Perustasolla on itse muotoja. Tällöin saattaa olla mahdollista kuvata lohikäärmeen prototyyppi, yleinen ja kollektiivisesti monimuotoisemmin ja merkityksellisemmin sekä tiedostettu kategoria. Perus- eli keskitason esineitä että meidän vuorovaikutustamme niiden alapuolelle sijoittuvat peruskategorian yksittäiset kanssa.
- 37. 36 Lohikäärmetarun voimasta ilmaisuvälineenä 8. Elliot Smithin analyysissä nämä hahmot esitetään todistavat sen pitkäikäisyys, runsassisältöisyys ja eräänlaisena kolminaisuusmallina. monimuotoisuus kertomuksena. Artefaktin 9. Mikado on vanha keisaria tarkoittava termi. Itse synkretistiset ominaisuudet osoittavat, että legenda löytyy Kojikista, joka on Nihon shokin formaalien luokitusjärjestelmien ulottumattomissa ohella Japanin ensimmäinen kirjallinen lähde. Osaa on laajoja alueita. Olemmeko valmiita ylittämään siitä pidetään shintolaisuuden pyhänä tekstinä. rajat? Kojiki syntyi vuonna 712, kun suullinen perinne kerättiin tekstiksi. VIITTEET 10. Campbell, Joseph. Online Vocabulary of the F l o r e n t i n e C o d e x , 1.Vastarintaan saattaa liittyä kieltäytyminen tietyn http://northcoast.com/~spdtom/nahuatl/a- kategorisointijärjestelmän käytöstä. Tässä nahuac.html, (marraskuu 7, 2000). tapauksessa on valittu formaalin, akateemisen 11. Borgian koodeksi on esikolumbiaaninen järjestelmän sijasta alkuperäiskansojen koodeksi, jossa kuvataan riittejä, jumalia ja synkretistinen järjestelmä. rituaalista kalenteria. Tällä hetkellä sitä säilytetään 2. Artikkeli kuvaa, miten ”kaksi ranskalaista veljestä Vatikaanin apostolisessa kirjastossa Roomassa. täyttivät näytteensä kasvikuiduilla. He työnsivät sen 12. Telleriano-Remensisin koodeksi maalattiin päähän lasisilmät. He ovat jopa saattaneet maalata vuosien 1562–1563 tienoilla Meksikon laaksossa. ruskean ihon mustaksi saadakseen miehen Koodeksiin kuuluvat tonalpohualli eli rituaalinen näyttämään eksoottisemmalta.” kalenteri ja kahdeksantoistakuukautinen 3. Esseessä käsitellään naiskuvan muuttumista historiallinen kalenteri. Tällä hetkellä sitä siirryttäessä Välimeren vanhoista säilytetään Ranskan kansallisessa kirjastossa pakanauskonnoista 1500-luvun Espanjan katoliseen Pariisissa. malliin. 13. Garibay Kintana, A. M. Teogonía e Historia de 4. Athavankar. 1989, s. 101. Tämä essee on hyvä los Mexicanos, Tres Opúsculos del Siglo XVI. johdatus prototyyppiteorian käyttämiseen Teoksessa Painting the Conquest, S. Grusinki, s. muotoilussa. Athavankar kirjoittaa: ”Ihminen on 172. ainoa laji, joka järjestelee kokemuksensa leksikaalisilla termeillä varustettuihin kategorioihin LAHTEET ja käyttää näitä termejä tehokkaasti kommunikaatiossa ja ajattelussa. Kategorioiden Athavankar, Uday A., 1989, Categorization... konstruoinnissa ja konseptien muodostamisessa Natural Language and Design, in Design Issues, vol. käytetty strategia on ainutlaatuinen ja antaa vinkkejä V, no. 2. siitä, miten visuaalista tietoa voidaan kontrolloida.” Bowker, G., and Leigh Star, S., 1999, Sorting Prototyyppiteorian käytöstä lingvistiikassa ks. Things Out, Classification and its Consequences, George Lakoff: Women, Fire, and Dangerous The MIT Press, Cambridge, MA. Things. University of Chicago Press, 1990. Carrasco, D., 1995, Jaguar Christians in the Contact 5. Tämä essee, joka sisältää erittäin mielenkiintoista Zone in Enigmatic Powers, Synchretism with artefaktin kontekstia ja kontekstista irrottamista African and Indigeneous Peoples’ Religions among koskevaa pohdintaa, sai minut tajuamaan, että Latinos, Stevens-Arroyo, A., & Pérez y Mena, A., kaikkia astioita ei ole luotu yhdenvertaisiksi. (eds.) Bildner Center for Western Hemisphere Ääriviivat ja rajat eivät ole pelkkiä viivoja, vaan Studies, The Graduate School and University Center pikemminkin ne ovat osa rakenteellista runkoa, joka of the City University of New York. sitoo artefaktin koossapysyväksi yksiköksi. Cuthrell Curry, M., 1997, Making the Gods in New 6. On merkittävää, että monissa kulttuureissa York, The Yoruba Religion in the African American lohikäärmeen ilmestyminen ajoittuu siirtymäkausiin, Community, Garland Publishing, New York. kuten esimerkiksi uuden vuoden alkuun. Díaz, L., 1981, A Structuralist Study of Puerto 7. Jones sisällyttää petolintujen kategoriaan lintujen Rican Santería, Honors Thesis, BA in anthropology, (esim. haukkojen) lisäksi myös matelijat. Jones Brandeis University, Cambridge, MA. perustelee tätä sillä, että näiden eläinten alkuperä on Douglas, M.1984, Purity and Danger, Routledge, sama: linnut kehittyivät matelijoista mesotsooisella New York. kaudella noin 180 miljoonaa vuotta sitten. Elliot Smith, G., 1919, The Evolution of the Dragon,
- 38. 37 The University Press, Manchester, UK. Grusinki, S., 1992, Painting the Conquest, The Mexican Indians and the European Renaissance, UNESCO-Flammarion, Paris, France. Haraway, D., 1991, Simians, Cyborgs, and Women, The Reinvention of Nature, Routledge, New York. Hooper-Greenhill, E., 1997, Museums and the Shaping of Knowledge, Routledge, London and New York. Ingersoll, E., 1968, Dragons and Dragon Lore, Singing Tree Press, Detroit, MI. Jones, D., 2000, An Instinct for Dragons, Routledge, New York. Lave, J., 1996, The Practice of Learning Understanding Practice, Perspectives on Activity and Context, S. Chaiklin & J., Lave (eds.) Cambridge University Press. Lehtimäki, M., 1998, Minä Helinä Rautavaara, Otava, Helsinki. Lohikäärme Helinä Rautavaara museossa, 1999, moniste. Luna, L., 1996, Santa Ana, Modelo Cultural del Siglo de Oro, Leyendo como una mujer la imágen de la mujer, Antropos, Barcelona. Pérez y Mena, A., 1995, Puerto Rican Spiritism as Transfeature of Afro-Latin Religion, in Enigmatic Powers..., A. Stevens-Arroyo & A Pérez y Mena (eds.) Bildner Center for Western Hemisphere Studies, The Graduate School and University Center of the City University of New York. Rayward, B., W., and Twidale, M.B., 1999, From Docent to Cyberdocent: Education and Guidance in the Virtual Museum in Archives and Museum Informatics, no. 13, s. 23-53, Kluwer Academic Publishers, The Netherlands. Simon, H., 1996, The Sciences of the Artificial, 3. Edition, The MIT Press, Cambridge, MA. Seler, E., 1988, Comentarios al Códice Borgia, Vol. 1, Fondo de Cultura Económica, México. Svenonius, E., 2000, The Intellectual Foundation of Information Organization, The MIT Press, Cambridge, MA. Swarns, R., 2000, After a Century on Display, An African Goes Home, Herald International Tribune, Tokyo Edition, October 7-8. Päivi Pappanen, kääntäjä. Kaikki valokuvat ovat Lily Díazin ottamia, jollei toisin mainit
- 39. 38 Wille Mäkelä (wmakela@uiah.fi) Onko ilmaan piirtäminen tähdellistä Kuva1: Immersiivinen viivamallinnuskäyttöliittymä. Käyttäjä näkee kuvan kolmiulotteisena ja voi muokata sitä vapaasti sen seassa ja ympärilla Keinotodellisuusympäristöjen keskeinen paperilta. Aiheen kunnioituksessa on mukana tämä saavutus on ihmisen suora kanssakäyminen fyysinen referenssi. Vanhanaikaisen piirtäjän on kolmiulotteisen kuvan kanssa, ns. immersiivinen mentävä aiheen tulkinta läpi pitkän kaavan mukaan, l ä s n ä o l o n k o k e m u s . hän joutuu tuntemaan kuvan "kantapään kautta". Keinotodellisuusympäristöjä käytetään ja Hänelle kehittyy kyky nopeasti tiivistää ja varioida kehitetään erilaisten fyysisten toimintojen tuota matkaa, mutta samalla hän jää ikäänkuin simulaatioihin etenkin sotateollisuudessa ja näiden polkujen vangiksi. –peleissä. Tässä artikkelissa kerron ilmaan Pöytäkoneen kuvaruudulle piirtäjä on uusien piirtämisen kokeiluistani ja pohdin immersiivisen polkujen vanki. Hiirellä ja näppäimillä työstettävä työstön mahdollisuuksia kuvataiteen lajina. tietokonegrafiikka on onnistunut loitontamaan fyysisen työstöjäljen, tai tekemään näkymättömäksi PAPERILLE VAI KUVARUUDULLE sellaiset piirteet, jotka suoraan kielivät taiteilijan fyysisestä käynnistä rikospaikalla. Oliopohjaisella Perinteinen kaksiulotteinen piirtäminen tasopohjalle tietokoneohjelmalla piirtämisessä (esim. Adobe on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa kehoa Illustrator) perusviivan rakenne on tasalaatuinen. harjoitetaan motoriseen hallintaan ja Sen muoto saa alussa olla epämääräinen käsin näkemykselliseen kuvan taitamiseen. Työstön jälki vedetty kuvio tai vakiogeometria, ja sitä voi olla keskeinen osa kuvallista viestintää ja henkiä muokkaillaan sieltä täältä kuin kuminauhaa tai piirtäjän persoonallista otetta työhönsä. Jos palapeliä, kunnes sen muoto tyydyttää. Olioiden aiheeseen ei saada hyvää kehollista tuntumaa, työstö kopioiminen tai poistaminen, skaalaaminen ja menee pilalle; paperi ehkä kuluu puhki tai viivoja kategorisoiminen tapahtuu silmänräpäyksessä, ja tulee liikaa, ja on aloitettava alusta, puhtaalta välivaihet voidaan tallentaa, jos halutaan joskus
- 40. 39 palata harkitsemaan niiden käyttöä. Luova ajattelu pysähtyy usein näihin värkkeihin – Tietokoneen on nähty tuovan kuvantekoon kaikkein letkeimmät ideat voivat tulla hylätyiksi jo aikaisempaa korkeamman, käsitteellisen ajattelun, ennen töihin ryhtymistä. jossa piirtäjä voi ikäänkuin irrota suppean Kaupallisissa 3d-ohjelmissa (esim. Maya, suorituksensa yläpuolelle. Oliografiikan osaaminen Softimage, 3d Studio Max) käsialallista työstöjälkeä ei ole yhtä suoritusherkkää kuin lyjykynän ei synny yhtään enempää kuin kaksiulotteisessa kuluttajalla, mikä on ehkä hyvä asia. Mutta oliopohjaisuudessa: olioille on vain lisätty kolmas käyttäjän harjaantuminen ei pakotu kovin kuumiin ulottuvuus ja sen hallintaan tavallisen kuvaruudun keskittymistiloihin jäljen hallinnassa, mikä voi olla kautta on kehitetty yhä lisääntyviä apu-olioita, huono asia. Hän oppii ennenkaikkea tekemään toimintapolkuja ja valikoita. Laskentateho on siistejä muutoksia valmiiseen pohjaan. Hänellä on hämmästyttävä ja efektit ihailtavan "realistisia", mahdollisuus hallita monia kuvia samanaikaisesti ja mutta silti 3d-grafiikan ja -animaation kuva on luoda tehokkaita hierarkioita – ja menettää fyysistä kuollutta kuin Suomenlahden syvänne. Sieltä otettaan suhteessa niihin fyysisiin kohteisiin, joita puuttuu tilassa eläjän jälki. on kuvaamassa. Kaksiulotteisessa tietokonegrafiikassa esiintyy toinenkin kehityssuunta, jossa käden jäljelle VUOROVAIKUTUSTA IMMERSIIVISESSÄ yritetään luoda mahdollisimman "realistisia" KEINOTODELLISUUSYMPÄRISTÖSSÄ mahdollisuuksia, kehittämällä erilaisia algoritmeja jäljittelemään bittikartalle erilaisten materiaalien ja Jos halutaan todellakin piirtää käsivaraisesti suoraan työkalujen tapaa tuottaa jälkiä (esim. Corel Painter ilmaan, ei voida tyytyä kohtuuhintaiseen ja vastaavat). Fyysisen toiminnan syöttölaitteina toimistokalustoon, vaan toistaiseksi joudutaan käytetään mm. piirtolautaa ja paineentunnistavaa erikoislaboratorioiden huippukalliisiin kynää. Kaupallisten ohjelmistojen valossa näyttää käyttöliittymäympäristöihin. siltä että aineellisen kaltainenkin jälki voi olla Niinsanotun virtuaalitodellisuuden yksi taiteilijalle hyvä apukeino dynaamiseen, perusajatus on eristää käyttäjän aistit ja syöttää niille vivahteikkaaseen kuvakerrontaan. Bittikarttojen haluttua informaatiota, jolloin vapaasti rajoitteena on tosin jatkokäsittelyn vaikeus – muokattavassa virtuaalimaailmassa päästään bittikartta käsittää vain tuhansia paikallaan olevia esimerkiksi reaaliaikaisesti telekommunikoimaan pikseleitä, joiden väriin voidaan vaikuttaa eri toisaalla samanlaisessa ympäristössä olevan keinoin. Kuvioista ei siis muodostu hierarkkisia käyttäjän kanssa. Oma tutkimusaiheeni rajautuu olioita. vain kolmiulotteisen kuvan ilmaisulliseen Sääli että sisäinen arkkitehtuuri oliopohjaisessa ja työstämiseen ihmiskehon avuilla ja mittakaavassa, bittikarttagrafiikassa on niin erilainen; olisi parempi joten minulle riittää stereonäköön ja lähinnä käsien olla kahdenlaisen polun vanki kuin yhdenlaisen. hienomotoriikkaan perustuva vuorovaikutus sekä Joissakin olio-ohjelmissa kyllä jo löytyy hyviä vapaa liikkuminen tilassa. kurotuksia työstöjäljen suuntaan: esimerkiksi Jotta silmämme voisivat saavuttaa sen mitä Macromedian Flashissä on joitakin toimintoja pyritään muokkaamaan – kolmiulotteisen ilmassa painekynälle. nähtävän kuvan – tarvitaan stereoskopiaa. Jotta Keholla pitäisi olla mahdollisuus harjaantua kehomme voisi vapaasti liikkua stereoskopisen käyttämään tietokoneohjelmaa myös omaa kuvan seassa, tarvitaan reaaliaikaista näkökulman luonnettaan tukevalla tavalla: muunnellen käsialan seurantaa. ilmitulotapaa eli jälkeä reaaliaikaisesti, kuin Tällaiset ns. immersiiviset soittimen soittaja. Kehollinen soittaja tarvitsisi keinotodellisuusympäristöt ovat olleet olemassa virtuaalisen soittopelin soittamiseen notkean erilaisina teknisinä sovelluksina jo viitisentoista aineellisen sormion. vuotta. Käytän tarkastelukohteena vain yhtä yleisesti Kolmiulotteisessa nk. 3d-grafiikassa ja - käytössä olevaa, ns. cave-tyyppistää ympäristöää, animaatiossa laitetilanne on surkeassa vaiheessa, jossa huoneen seinille on takaa projisoitu koska teollinen tuotanto on yhä kiinni 2d- stereokuva. käyttöliittymässä. Silmät saavat tyytyä ahtaisiin Huoneessa liikkuvan käyttäjän stereolasit kuvaruutunäyttöihin, vaikka pitäisi hallita tilaa. pystytään reaaliaikaisesti paikantamaan esimerkiksi Käsille on tarjolla vain kirjoitusnäppäimistö ja hiiri. magneettikenttää hyödyntävällä
- 41. 40 paikannuslaitteistolla, ja jokaista uutta sijaintia SORMITUNTUMA AINEETTOMAAN AINEESEEN. vastaava kuvakulma voidaan prosessoida välittömästi seinille. Päivitys tapahtuu kymmeniä Nykyisessä viivamallinnusprototyypissämme kertoja sekunnissa, joten käyttäjälle syntyy tuubimaisen viivamallin piirto tapahtuu vaikutelma vapaasta liikkumisesta stereoskopisen kaukosäätimen tapaisella radiohiirellä, vetämällä kuvan ympärillä ja sisällä. ilmaan kytkinnappia painaen. Hiireen on kiinnitetty Käyttämäni ympäristö on Teknillisen magneettipaikannuslaitteiston anturi. Ohjelma lukee korkeakoulun "EVE" [1]. Suomessa tämän kaltaisia reitin koordinaatit ja kopioi valittuna ollutta pientä installaatioita on eri tutkimuslaitoksilla viitisen kaksiulotteista profiilia, esimerkiksi neliötä, kappaletta, Ruotsissa ehkä kymmenisen, USA:ssa kymmeniä kappaleita sekunnissa, siten että profiili kaiketi satoja. Usein ne ovat lähinnä testaus- ja on aina kohtisuorassa menosuuntaan. Ohjelma simulaatio- tai esityspaikkoja, joita ei paljonkaan yhdistää syntyneen ketjun pisteet tietyssä rakenneta graafisten työstöohjelmien tekoon saati järjestyksessä kolmioverkoksi ja näyttää sen niiden päivittäiseen käyttämiseen fyysisen ja ulkopinnan valitun värisenä. Lopputuloksena on ihmismittakaavaisen taiteellisen työskentelyn vapaan käden reitille syntynyt ohut, tuubimainen, ehdoilla [2]. mikroskooppisesti särmikäs mutta paljaalle silmälle Ilmaan piirtämisen pääperiaate on kuitenkin mitä melko vapaamuotoinen ”lanka”, jonka sopivin juuri cave-tyyppiseen työtilaan, jossa poikkileikkaus on valittu profiili, tässä esimerkissä työstön kohde käyttäjän näkemänä ”leijuu ilmassa”, siis neliö. vapaasti käsiteltävänä kaikilta puolilta. Käyttämäni Prototyypistä voisi kehittää taiteilijan ohjelmaprototyyppi on teekkareiden kurssityönä tilagrafiikkatyökalua piirtäjälle, maalarille, tekemä, ideaani perustuva viivamallinnusohjelma, kuvanveistäjälle ja animaattorille. Tämä vaatisi jonka perusajatuksena on vapaan, käsivaraisen kuitenkin radiohiirtä notkeampia käsilaitteita. Asian viivan tuottaminen kolmiulotteisena [3]. ymmärtää jos kuvittelee voivansa maalata ilmaan EVE:ssä stereolasit paikannetaan vaikkapa sormuksella, jota pitelee sormen päissä. magneettikenttään perustuvalla tekniikalla, jossa Jos työntää sormusta suoraan eteenpäin kuin paikantimen anturi kiinnitetään lasien sankaan. morsiamen sormeen, ilmaan syntyy putkea. Jos Samoin voidaan kohtalaisen tarkasti paikantaa myös sormusta pitelee samoin mutta liikuttelee kädet tai käsissä olevat laitteet. Se miten hyvin sivusuunnassa kuten maalari, syntyy litteätä nauhaa. käden jälkiä saadaan tallennetuksi ilmaan riippuu Sormenpäillä sormuksen asentoa voisi hienosäädellä sekä vuorovaikutuslaitteista piirtäjän sormenpäiden lennosta siten, että putken pyöreys tai litteys on tuntumassa että niiden algoritmisesta vasteesta, 3d- halutun lainen. Jos sormukseen kiinnitetään kahva, grafiikkaan vaikuttavista toiminnoista. sormuksen kääntäminen tulee paljon työläämmäksi. Pitäisi voida peittää hallitusti tietyiltä alueilta, Kuva 2: Ilmaan piirrettyä ”lankaa”
- 42. 41 jonkinlaisilla nauhamaisilla, leveillä vedoilla. lähelle kömpelösti maalaamani olennon kasvoja, Sekään ei riittäisi, jos nauha olisi tasalaatuista ja olen ollut varuillani karkeasti rustaamani profiililtaan suoraa. Nauhan koveruutta tai miehenkorkuisen muurahaisen edessä. Tunne on kuperuutta pitäisi voida hallita lennosta, samoin kokonaan toinen kuin jos katsoisin samoja kuvia profiilin avaruudellista asentoa ja nauhan leveyttä. ruudulta, lasin takaa. Aineeton, painoton massa on Nauhan muodon osatekijöihin voisi vaikuttaa jotenkin elävämpi kuin vaikka pronssiveistos. Se monella sormenpäällä rinnakkaisesti, kehittämällä muuttuu niin helposti, ilmestyy kuin varkain. sormuksella maalaamisen metaforaa elastisen Neurologi Antonio Damasio erittelee sormuksen suuntaan. hahmontunnistukseen ja muuhun tilanteiseen Olisi siis usein tarkoituksenmukaista voida piirtää olemiseen kehittyneiden vaistojemme fysiologiaa virtuaalisen, elastisen ”lyijyn” kärjellä eikä [4]. Hän toteaa että esimerkiksi jonkun astuessa virtuaalilyijykynän varrella (radiohiirellä). Tämä ei yllättäen huoneeseen, kehomme suorittaa sekunnin ole ongelma siinä mielessä että käsi peittäisi murto-osassa hyvin tunnepitoisen ja tehokkaan piirtäjältä kohteen: kursoria voidaan yksinkertaisesti analyysin. Tällainen aistinen ydintietoisuus on nostaa hieman käden yläpuolelle. Sen sijaan Damasion mukaan monin verroin rivakampaa ja sormusmetafora kohdistaa laitekehittelyn paineita ehdottomampaa kuin niin sanottu rationaalinen sormenpäihin kiinnitettävien paikannusantureiden ajattelumme. Ydintietoisuuden mekanismit ovat suuntaan, ja siinä ongelmana on paikannuslaitteen meissä joka hetki, valmiina ohjaamaan antureiden ja vastaanottimen välinen yhteys, jonka tietoisuuttamme tarpeen tullen. käsi helposti katkaisee. Tästä riippumattomat Tällainen primitiivinen ”turbovaisto” olisi kaiketi magneettianturit ovat vähän turhan isoja aivan myös yksi niistä tekijöistä, jotka säätelevät sormen kärkien jäljittämiseen. On olemassa hienoja, läsnäolon tunnetta ja ihmisten välistä kontaktia, usealla sisäisellä mittauspisteellä varustettuja ohjaten merkittävästi esimerkiksi uuden kyberhanskoja, mutta ne maksavat hyvän auton kokemuksen tulkintaa. verran. Kuvataiteessa keskeinen läsnäolija on kuvan Melko läheisessä tulevaisuudessa on luultavaa että tuottama illusoorinen hahmo, tai eri katsojien siinä mm. peliteollisuuden imussa myös yleisen graafisen näkemät hahmot. Hahmo kehkeytyy viivoista tai toimistokäyttöliittymän kaupallinen laitteisto alkaa muista elementeistä yksilölliseksi illuusio- asteittain laajentua kohti kolmatta ulottuvuutta. Jopa olennoksi, joka jonkin luontoisesti on läsnä. ilmaan piirtämisen hienomotoriset kysymykset ovat Tämähän tarkoittaa myös että elävätkin ihmiset lopulta teollisesti ratkaistavissa yhä halpenevien voidaan nähdä ja tulkita illusoorisina hahmoina ja komponenttien pohjalta. Tulevaisuudessa uutta edustavat siten tahatonta tai tahallista kuvantekoa. silkinohutta, aineetonta, kaiken väristä tai Kuvataiteen, teatterin ja elokuvan tiedonvälityksessä läpikuultavaa materiaa on mahdollista levittää leijonan osa kulkee elävien tai keinotekoisten käsillä suoraan ilmaan, muokata, kaapia, kävellä sen hahmojen miimisen ja gestisen kanavan kautta. läpi ja ympäri, ja se pysyy hievahtamatta ilmassa Tämän hallintaan liittyvä virtuositeetti on ollut paikallaan. Voi se liikkuakin, jos halutaan, itsekseen figuratiivisen taiteen suola. Ei vain se mitä tai ohjatusti. Kunhan joku kehittää valmiiksi kaikki mahdollisesti sanoilla sanotaan, vaan se miten vuorovaikutusmenetelmät. ollaan. Sama pätee myös kotona, työpaikalla, bisneksessä, politiikassa, armeijassa, jopa IMMERSIIVINEN LÄSNÄOLON TUNNE luonnontieteissä. Lavastettu hahmo, työstetty kuva, HAHMOTTELIJAN TUKENA on keskustelijoiden työpöytä ja yksi kulttuurisen dialogin pelikenttä, jolle nyt on aukeamassa uusi, Tämä tulevaisuuden käyttöliittymä antaisi todella vahva mediumi. ilmaisulliselle kuvan tekijälle yhden odottamattoman käyttökelpoisen erityispiirteen: Olen ollut toistuvasti yllättynyt sen primitiivisen vasteen voimasta, jonka melko yksinkertainen silmien narraaminen aiheuttaa näköaivoissani. Erityisen voimakasta on elollisten hahmojen kaltaisten visuaalisten ärsykkeiden kokeminen. Olen ollut häkeltynyt joutuessani kurottumaan liian
- 43. 42 Kuva3: Ihmishahmo (WM, huhtikuu 2003) esinemäisyyttä, jota vastaan uusi kuvataide vähän ILMAAN PIIRTÄMISEN MAHDOLLISUUKSISTA aikaa sitten perustellusti kapinoi vastustaessaan TAITEENA siihen liittynyttä kauppatavaramaisuutta. Aivan kuten pokkarin tai kännykän tai Olen kutsunut viivamallinnusprototyypin korvalappustereoiden viesteihin, myös tauluun tai vierailijoiksi verrokkipiirtäjiä, lähinnä ansioituneita, pienoisveistokseen on kuitenkin pahuksen kätevä vuosikausia piirustustaitoansa ylläpitäneitä perehtyä. ammattilaisia. He ovat periaatteessa tunnistaneet Läsnäolon tunnetta koskevat huomioni oman käsialansa kolmiulotteisenakin ja monet ovat puoltaisivat ehkä kuvan esinemäisyyteen olleet kiinnostuneita työskentelemään pyrkimistä, vaikka immersiivinen maalari voikin käyttöliittymällä myös pitkäjänteisesti, joten yhtä hyvin maalata ympärilleen tiloja. Olisin jatkokehitykseen on kohtuullisia paineita. halukas kokeilemaan näyttelyä, jossa teoksia voisi Immersiivisten teosten esittäminen taideyleisölle tarkastella sekä aidon immersiivisesti, yksin, että on problemaattista aikana, jolloin vaadittavat kollektiivisesti jaetusta näkökulmasta, mutta myös taiteilijatarvikkeetkin ovat puutteellisia. Niin kauan väriprintteinä, saman teoksen eri puolilta otettuina kuin immersiivinen paikannus koskee vain yhden kuvina. Tämä voisi antaa hyvän vertailukohdan käyttäjän näkökulmaa, teoksen jakaminen suurelle perinteiseen maalaamiseen: miten ilmaisu on yleisölle ei ole ratkaistu välineessä itsessään, erilaista, kun kolmiulotteista esittävä kaksiulotteinen samalla tavoin kuin esimerkiksi veistokselle onkin alunperin maalattu kolmiulotteisesti? Onko periaatteessa riittää sen asettaminen avoimeen läsnäolon tunnussa eroja? tilaan. Toistaiseksi viivamallinnusohjelmani on lähinnä Esimerkkinä ongelmasta on virtualitaiteen kelvollinen osoittamaan käytännössä että piirtäjän kulmakiveksi usein mainittu ”Osmoosi”, vuodelta jälkiä voidaan immersiivisesti tuottaa ja hallita, sekä 1995. Charlotte Davies on tyypillisesti laittanut antamaan suuntia tulevalle kehitykselle. On immersioon vain yhden käyttäjän, mikro- ja kehitettävä sormenpäiden paikannusta ja luotava makromaailmoissa hengityksensä avulla navigoijan, kattava kaksikätinen vuorovaikutusmenetelmien jonka näkökulmaa muut seuraavat erilliseltä kokonaisuus. Viivaputkesta on vielä matkaa valkokankaalta, voiden sivusilmällä tarkkailla hänen pintojen reaaliaikaiseen muovailuun hyppysissä – varjokuvansa liikehdintää suorituspaikassa. menetelmän motorinen helppokäyttöisyys on kyllä Heidänkin lukumääräänsä rajoittaa stereolasien jo todennettu alustavissa testeissä EVE:n tutkijoiden käyttö: pitää sijaita melko kohtisuorassa kanssa. valkokankaaseen jotta vaikutelma ei vääristy. Ihmishahmo ei ole ainut aihe, vaikkakin monessa Kuulun teoksen on nähnyt kaikkiaankin vain suhteessa haastavin, mitä kelvollisilla muutama tuhat katsojaa. immersiivisillä vuorovaikutusmenetelmillä voisi Kollektiivinen näyttelykokemus yhden työstää. Itse asiassa niillä voisi työstää hyvin "immersantin" johdolla on siis osittain teknisten tehokkaasti mitä vain kuvataidetta, ja varsin helposti rajoitteiden tuottama pakkotilanne, kaikki myös teollisuuden tarvitsemia mittatarkkoja immersiiviset näyt joudutaan toistaiseksi esittämään simulaatioita ja graafisia esityksiä. Kelvolliset jotenkin näin. Uutuuden viehätyksen jälkeen yleisö menetelmät ovat toivottavasti käsillä viimeistään tulee kaipaamaan vapaampia, yksilöllisiä silloin, kun immersiotekniikka tuodaan tutustumismahdollisuuksia teokseen. Tullaan olohuoneisiin. kaipaamaan takaisin sitä taideteoksen
- 44. 43 VIITTEET 1. EVE Experimental Virtual Environment: http://eve.hut.fi 2. Resursseja pitkäjänteiseen työhön on saanut ainakin Brown-yliopiston CavePainting –projekti (USA). Tämäkin on insinöörivetoinen hanke, eikä siinä käytetty ympäristö toimi yksinomaan kuvataiteellisten tuotantojen toteuttamiseksi. http://www.cs.brown.edu/research/vis/lists/projects/ cavepainting.html 3. "Antrum", 2002: http://www.soberit.hut.fi/T-76.115/01- 02/palautukset/groups/Luolamiehet/lu/palautus.html 4. Antonio Damasio (1999). The Feeling of What Happens: Body and Emotion in the Making of Con- sciousness. New York: Harcourt Brace. 386pp. Suomennos: Tapahtumisen tunne. Terra Cognita, 2000.
- 45. UNIVERSITY OF ART AND DESIGN HELSINKI