2. Verbit taipuvat PERSOONAMUODOISSA eli FINIITTIMUODOISSA Lisäksi verbeillä on infiniittimuotoja eli nominaalimuotoja, jotka taipuvat kuten nominit. AIKAMUODOISSA eli TEMPUKSISSA yksinkertaisissa: preesensissä ja imperfektissä liittotempuksissa: perfektissä ja pluskvamperfektissä TAPALUOKISSA eli MODUKSISSA indikatiivissa, konditionaalissa, potentiaalissa ja imperatiivissa Verbeillä on kaksi pääluokkaa aktiivi (persoonataivutus) passiivi (tekijää ei mainita) Suomessa on kuusi verbityyppiä , joiden taivutus poikkeaa toisistaan. Muista astevaihtelu myös verbitaivutuksessa!
3. Verbityypit Suomen kuusi verbityyppiä: 1 -A anta | a, kysy | ä (kysy-) 2 -dA juo | da, syö | dä (syö-) 3 -lA -rA -nA -(s)tA opiskel | la, tul | la (tule-) pur | ra (pure-) men | nä (mene-) nous |t a (nouse-) 4 -(V)tA halu | ta, herä | tä (herää-) 5 -(i)tA tarvi | ta, häiri | tä (häiritse-) 6 -(e)tA lämm | etä, valje | ta (valkene-)
4. Verbityyppi I Astevaihtelu verbi- tyyppi 1 infinitiivivartalo vahva yks. 1. ja 2. pers. mon. 1. ja 2. pers. heikko yks. ja mon. 3. pers. vahva k : − lu k e | a lue | n lu k e | e p : v lei p o | a lei v o | t lei p o | vat kk : k nu kk u | a nu k u | mme nu kk u | u t : d tie t ä | ä tie d ä | tte tie t ä | vät Lei p ooko Pekka aina jouluisin? Ei lei v o, mutta minä lei v on. Luetteko te lapsille sadun joka ilta? Minä en lue, mutta Raija lu k ee. Huom.! Kieltomuodossa on heikko aste kaikissa persoonissa. Lisää aiheesta kohdassa Astevaihtelu
5. Verbityypit III, IV ja VI Astevaihtelu muutos infinitiivivartalo heikko taivutusvartalo vahva nt : nn kuu nn el | la 3 kuu nt ele | n, kuu nt ele | e t : d rii d el | lä 3 rii t ele | mme, rii t ele | vät kk : k pa k a | ta 4 pa kk aa | t, pa kk aa | tte p : v ta v a | ta 4 ta p aa, ta p aa | mme lke : lje va lje | ta 6 va lke ne | e, va lke ne | vat k : − pae | ta 6 pa k ene | n, pa k ene | e Rii t elettekö te usein siivoamisesta? Emme rii t ele, mutta rii t elemme rahankäytöstä. Huom.! Myös kieltomuodossa on aina vahva aste kaikissa persoonissa.
6. Verbityypit verbejä kustakin tyypistä 1 2 3 4 5 6 aistia antaa auttaa elää kaatua kouluttaa kuihtua kysyä laittaa laulaa lukea ohittaa osua venyä viihtyä väsyä yltyä ennakoida häiriköidä ilakoida juoda jäädä kritisoida luoda mellakoida panikoida saada syödä tuoda uida uutisoida viedä visioida voida ajatella elellä epäillä juosta katsella kuunnella mennä nousta olla opiskella otella panna purra surra taiteilla tapella tulla arvata avata karata korjata korvata ladata lainata lastata luvata maalata maata pudota surffata tavata upota vedota virrata hallita harkita hillitä häiritä iloita kyyditä palkita punnita ravita suvaita tarvita tilkitä tulkita tuomita vallita vangita villitä aueta edetä enetä lyhetä lämmetä oieta paeta pidetä pimetä rohjeta tarjeta tummeta vaaleta vaieta valjeta viiletä vähetä
7. Aikamuodot: preesens Preesens ilmaisee 1. menemätöntä aikaa 2. hetkeä, joka on samanaikainen puhehetken kanssa 3. joskus myös tulevaa, puhehetken jälkeistä aikaa Preesensiä käytetään 1. kerrottaessa puhehetken tapahtumista ja tilanteista: Kukko juoksee katolla. 2. yleispätevissä ajattomissa ilmauksissa: Ihminen on erehtyväinen. 2. referoinneissa: N:n mukaan tulokset osoittavat riskin olevan olemassa. Preesensillä ei ole morfologista tunnusta. Persoonapääte liittyy suoraan taivutusvartaloon. Vartalon lyhyt loppuvokaali pitenee yksikön 3. persoonassa: Hän hymyile e , naura a ja uneksi i .
8. Aikamuodot: imperfekti 1/2 Imperfekti ilmaisee 1. mennyttä aikaa 2. tekemistä, joka on tapahtunut ennen puhehetkeä Imperfektin tunnus on - i , joka liitetään verbin taivutusvartalon ja persoonapäätteen väliin. Imperfektissä pätevät samat astevaihtelusäännöt kuin preesensissä: A nn an tänään Lisalle kirjeen. A nn oin eilen Helmille omenan. Negatiivinen imperfekti muodostetaan kieltoverbistä ja II partisiipista (- nUt, -sUt, -lUt, -rUt; -neet, -seet, -leet, -reet) : Hän ei ui nut Atlantin yli viime kesänä. Koirat eivät pur reet illalla luuta. Huom.! Verbityypeissä IV, V ja VI pääte on - nnUt ja - nneet : Minä en lapsena pelä nnyt pimeää. Te ette eilen harki nneet asiaa.
9. Aikamuodot: imperfekti 2/2 Muutokset verbityypeittäin Verbityyppi I matkustaa : matkust i , puhua : puhu i , laittaa : laitt oi poikkeusryhmä: tietää : tie si , löytää : löy si , tuntea : tun si jne. Verbityyppi II uida : u i , saada : sa i , tuoda : to i poikkeusryhmä: käydä : kävi , nähdä : näki , tehdä : teki Verbityyppi III suudella : suutel i , luistella : luistel i , pestä : pes i Verbityyppi IV hypätä : hyppä si , pelata : pela si , taata : taka si Verbityyppi V häiritä : häirit si , valita : valit si , tulkita : tulkit si Verbityyppi VI vanheta : vanhe ni, tarjeta : tarke ni, edetä : ete ni
10. Aikamuodot: perfekti Perfekti muodostetaan olla -verbin preesensistä ja II partisiipista: Olet ko jo noussut ? He eivät ole koskaan käyneet Milanossa. Perfekti ilmaisee menneessä ajassa tapahtunutta tekemistä, jonka vaikutukset ulottuvat puhehetkeen jollain tavalla: Olen paistanut tämän kakun itse. Oletteko jo lukeneet tämän päivän Helsingin Sanomat? Perfekti ei viittaa mihinkään tiettyyn tapahtumahetkeen (vrt. imperfekti): Te olette olleet Lapissa monta kertaa. Hän ei ole koskaan syönyt sushia. Perfektillä voi myös kuvata toimintaa, joka tapahtuu ennen tulevaa ajankohtaa: Sitten kun olen lukenut tenttiin tarpeeksi, lähden kuntosalille.
11. Aikamuodot: pluskvamperfekti Pluskvamperfekti ilmaisee tekemistä, jota tarkastellaan menneen ajan kannalta. Se kuvaa siis mennyttä aikaa aiempaa tapahtumista. Pluskvamperfekti muodostetaan olla -verbin imperfektistä ja II partisiipista: Olin juuri syönyt aamiaiseni, kun kuulin tapauksesta. Linda oli opiskellut monia kieliä. Ministerit olivat kokoontuneet kriisi-istuntoon. Äiti kertoi, että meidät oli kutsuttu juhliin. Pluskvamperfekti voi ilmaista myös, että tieto on peräisin joltakulta toiselta, eli sanoma on referaatti: (Naapuri kertoi, että) Kerttu oli sitten vihdoin valmistunut .
12. Kielteiset aikamuodot Kaikkiin kielteisiin aikamuotoihin kuuluu kieltoverbi , joka taipuu persoonissa: en, et, ei, emme, ette, eivät (passiivissa: ei ) Suomessa kieltosanana toimii taipuva verbi, joka kongruoi lauseen kieliopillisen subjektin kanssa: Minä en halua enää katsoa tylsiä uusintoja. Me emme vielä ostaneet uutta autoa. He eivät alkaneet perustella väitteitään. Te ette saa käyttää toisten omaisuutta. Sinä et voi sulkea silmiäsi tosiasioilta. Kasvihuoneilmiötä ei voida paljoakaan hidastaa.
13. Taivutus: verbityyppi 1 1/4 indikatiivin preesens PUHU | A -a aktiivi yksikkö aktiivi monikko myönt. kielt. minä puhun minä en puhu me puhumme me emme puhu myönt. kielt. sinä puhut sinä et puhu te puhutte te ette puhu myönt. kielt. hän puhuu hän ei puhu he puhuvat he eivät puhu PUHU | A -a passiivi tunnus -tAAn, kielt. -tA myönt. kielt. puhu taan ei puhu ta
14. Taivutus: verbityyppi 1 2/4 indikatiivin imperfekti PUHU | A - a aktiivi yksikkö tunnus - i -, kielt. -nUt aktiivi monikko tunnus - i -, kielt. -neet myönt. kielt. minä puhu i n minä en puhu nut me puhu i mme me emme puhu neet myönt. kielt. sinä puhu i t sinä et puhu nut te puhu i tte te ette puhu neet myönt. kielt. hän puhu i hän ei puhu nut he puhu i vat he eivät puhu neet PUHU | A - a passiivi tunnus - ttiin , kielt. - ttU myönt. kielt. puhu ttiin ei puhu ttu
15. Taivutus: verbityyppi 1 3/4 indikatiivin perfekti PUHU | A - a aktiivi yksikkö olla -verbin preesens + pääverbissä - nUt aktiivi monikko olla -verbin preesens + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olen puhu nut minä en ole puhu nut me olemme puhu neet me emme ole puhu neet myönt. kielt. sinä olet puhu nut sinä et ole puhu nut te olette puhu neet te ette ole puhu neet myönt. kielt. hän on puhu nut hän ei ole puhu nut he ovat puhu neet he eivät ole puhu neet PUHU | A - a passiivi olla -verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte - ttU myönt. kielt. on puhu ttu ei ole puhu ttu
16. Taivutus: verbityyppi 1 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti PUHU | A - a aktiivi yksikkö olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nUt aktiivi monikko olla -verbin imperfekti + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olin puhu nut minä en ollut puhu nut me olimme puhu neet me emme olleet puhu neet myönt. kielt. sinä olit puhu nut sinä et ollut puhu nut te olitte puhu neet te ette olleet puhu neet myönt. kielt. hän oli puhu nut hän ei ollut puhu nut he olivat puhu neet he eivät olleet puhu neet PUHU | A - a passiivi olla -verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte - ttU myönt. kielt. oli puhu ttu ei ollut puhu ttu
17. Taivutus: verbityyppi 2 1/4 indikatiivin preesens JUO |D A -da aktiivi yksikkö aktiivi monikko myönt. kielt. minä juon minä en juo me juomme me emme juo myönt. kielt. sinä juot sinä et juo te juotte te ette juo myönt. kielt. hän juo hän ei juo he juovat he eivät juo JUO |D A -da passiivi tunnus - An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt. kielt. juoda an ei juoda
18. Taivutus: verbityyppi 2 2/4 indikatiivin imperfekti JUO |D A -da aktiivi yksikkö tunnus - i -, kielt. -nUt aktiivi monikko tunnus - i -, kielt. -neet myönt. kielt. minä jo i n minä en juo nut me jo i mme me emme juo neet myönt. kielt. sinä jo i t sinä et juo nut te jo i tte te ette juo neet myönt. kielt. hän jo i hän ei juo nut he jo i vat he eivät juo neet JUO |D A -da passiivi tunnus - tiin , kielt. - tU myönt. kielt. juo tiin ei juo tu
19. Taivutus: verbityyppi 2 3/4 indikatiivin perfekti JUO |D A -da aktiivi yksikkö olla -verbin preesens + pääverbissä - nUt aktiivi monikko olla -verbin preesens + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olen juo nut minä en ole juo nut me olemme juo neet me emme ole juo neet myönt. kielt. sinä olet juo nut sinä et ole juo nut te olette juo neet te ette ole juo neet myönt. kielt. hän on juo nut hän ei ole juo nut he ovat juo neet he eivät ole juo neet JUO |D A -da passiivi olla -verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte - tU myönt. kielt. on juo tu ei ole juo tu
20. Taivutus: verbityyppi 2 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti JUO |D A -da aktiivi yksikkö olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nUt aktiivi monikko olla -verbin imperfekti + pääverbissä -neet myönt. kielt. minä olin juo nut minä en ollut juo nut me olimme juo neet me emme olleet juo neet myönt. kielt. sinä olit juo nut sinä et ollut juo nut te olitte juo neet te ette olleet juo neet myönt. kielt. hän oli juo nut hän ei ollut juo nut he olivat juoneet he eivät olleet juo neet JUO |D A -da passiivi olla -verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte - tU myönt. kielt. oli juo tu ei ollut juo tu
21. Taivutus: verbityyppi 3 1/4 indikatiivin preesens OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö aktiivi monikko myönt. kielt. minä opiskelen minä en opiskele me opiskelemme me emme opiskele myönt. kielt. sinä opiskelet sinä et opiskele te opiskelette te ette opiskele myönt. kielt. hän opiskelee hän ei opiskele he opiskelevat he eivät opiskele OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta passiivi tunnus - An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt kielt. opiskella an ei opiskella
22. Taivutus: verbityyppi 3 2/4 indikatiivin imperfekti OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö tunnus - i - kielt. -nUt, - lUt, -rUt, -sUt aktiivi monikko tunnus - i - kielt. -neet, -leet, -reet, -seet myönt. kielt. minä opiskel i n minä en opiskel lut me opiskel i mme me emme opiskel leet myönt. kielt. sinä opiskel i t sinä et opiskel lut te opiskel i tte te ette opiskel leet myönt. kielt. hän opiskel i hän ei opiskel lut he opiskel i vat he eivät opiskel leet OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta passiivi tunnus - tiin , kielt. - tU myönt. kielt. opiskel tiin ei opiskel tu
23. Taivutus: verbityyppi 3 3/4 indikatiivin perfekti OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö olla -verbin preesens + pääverbissä - nUt,-lUt, -rUt, -sUt aktiivi monikko olla -verbin preesens + pääverbissä -neet,-leet, -reet, -seet myönt. kielt. minä olen opiskel lut minä en ole opiskel lut me olemme opiskel leet me emme ole opiskel leet myönt. kielt. sinä olet opiskel lut sinä et ole opiskel lut te olette opiskel leet te ette ole opiskel leet myönt. kielt. hän on opiskel lut hän ei ole opiskel lut he ovat opiskel leet he eivät ole opiskel leet OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta passiivi olla -verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte - tU myönt kielt. on opiskel tu ei ole opiskel tu
24. Taivutus: verbityyppi 3 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta aktiivi yksikkö olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nUt,-lUt, -rUt, -sUt aktiivi monikko olla -verbin imperfekti + pääverbissä -neet,-leet, -reet, -seet myönt. kielt. minä olin opiskel lut minä en ollut opiskel lut me olimme opiskel leet me emme olleet opiskel leet myönt. kielt. sinä olit opiskel lut sinä et ollut opiskel lut te olitte opiskel leet te ette olleet opiskel leet myönt. kielt. hän oli opiskel lut hän ei ollut opiskel lut he olivat opiskel leet he eivät olleet opiskel leet OPISKEL |L A -la, -ra, -na, -(s)ta passiivi olla -verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte - tU myönt kielt. oli opiskel tu ei ollut opiskel tu
25. Taivutus: verbityyppi 4 1/4 indikatiivin preesens HALU |TA -(V)ta aktiivi yksikkö aktiivi monikko myönt. kielt. minä haluan minä en halua me haluamme me emme halua myönt. kielt. sinä haluat sinä et halua te haluatte te ette halua myönt. kielt. hän haluaa hän ei halua he haluavat he eivät halua HALU |TA -(V)ta passiivi tunnus - An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt kielt. haluta an ei haluta
26. Taivutus: verbityyppi 4 2/4 indikatiivin imperfekti HALU |TA -(V)ta aktiivi yksikkö tunnus -(s)i- kielt. -nnUt aktiivi monikko tunnus -(s)i- kielt. -nneet myönt. kielt. minä halu si n minä en halu nnut me halu si mme me emme halu nneet myönt. kielt. sinä halu si t sinä et halu nnut te halu si tte te ette halu nneet myönt. kielt. hän halu si hän ei halu nnut he halu si vat he eivät halu nneet HALU |TA -(V)ta passiivi tunnus - ttiin , kielt. - ttU myönt. kielt. halu ttiin ei halu ttu
27. Taivutus: verbityyppi 4 3/4 indikatiivin perfekti HALU |TA -(V)ta aktiivi yksikkö olla -verbin preesens + pääverbissä - nnUt aktiivi monikko olla -verbin preesens + pääverbissä - nneet myönt. kielt. minä olen halu nnut minä en ole halu nnut me olemme halu nneet me emme ole halu nneet myönt. kielt. sinä olet halu nnut sinä et ole halu nnut te olette halu nneet te ette ole halu nneet myönt. kielt. hän on halu nnut hän ei ole halu nnut he ovat halu nneet he eivät ole halu nneet HALU |TA -(V)ta passiivi olla -verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte - ttU myönt. kielt. on halu ttu ei ole halu ttu
28. Taivutus: verbityyppi 4 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti HALU |TA -(V)ta aktiivi yksikkö olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nnUt aktiivi monikko olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nneet myönt. kielt. minä olin halu nnut minä en ollut halu nnut me olimme halu nneet me emme olleet halu nneet myönt. kielt. sinä olit halu nnut sinä et ollut halu nnut te olitte halu nneet te ette olleet halu nneet myönt. kielt. hän oli halu nnut hän ei ollut halu nnut he olivat halu nneet he eivät olleet halu nneet HALU |TA -(V)ta passiivi olla -verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte - ttU myönt. kielt. oli halu ttu ei ollut halu ttu
29. Taivutus: verbityyppi 5 1/4 indikatiivin preesens TARVI |TA -(i)ta aktiivi yksikkö aktiivi monikko myönt. kielt. minä tarvitsen minä en tarvitse me tarvitsemme me emme tarvitse myönt. kielt. sinä tarvitset sinä et tarvitse te tarvitsette te ette tarvitse myönt. kielt. hän tarvitsee hän ei tarvitse he tarvitsevat he eivät tarvitse TARVI |TA -(i)ta passiivi tunnus - An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt kielt. tarvita an ei tarvita
30. Taivutus: verbityyppi 5 2/4 indikatiivin imperfekti TARVI |TA -(i)ta aktiivi yksikkö tunnus - i - kielt. -nnUt aktiivi monikko tunnus - i - kielt. -nneet myönt. kielt. minä tarvits i n minä en tarvi nnut me tarvits i mme me emme tarvi nneet myönt. kielt. sinä tarvits i t sinä et tarvi nnut te tarvits i tte te ette tarvi nneet myönt. kielt. hän tarvits i hän ei tarvi nnut he tarvits i vat he eivät tarvi nneet TARVI |TA -(i)ta passiivi tunnus - ttiin , kielt. - ttU myönt. kielt. tarvit tiin ei tarvi ttu
31. Taivutus: verbityyppi 5 3/4 indikatiivin perfekti TARVI |TA -(i)ta aktiivi yksikkö olla -verbin preesens + pääverbissä - nnUt aktiivi monikko olla -verbin preesens + pääverbissä - nneet myönt. kielt. minä olen tarvi nnut minä en ole tarvi nnut me olemme tarvi nneet me emme ole tarvi nneet myönt. kielt. sinä olet tarvi nnut sinä et ole tarvi nnut te olette tarvi nneet te ette ole tarvi nneet myönt. kielt. hän on tarvi nnut hän ei ole tarvi nnut he ovat tarvi nneet he eivät ole tarvi nneet TARVI |TA -(i)ta passiivi olla -verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte - ttU myönt kielt. on tarvi ttu ei ole tarvi ttu
32. Taivutus: verbityyppi 5 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti TARVI |TA -(i)ta aktiivi yksikkö olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nnUt aktiivi monikko olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nneet myönt. kielt. minä olin tarvi nnut minä en ollut tarvi nnut me olimme tarvi nneet me emme olleet tarvi nneet myönt. kielt. sinä olit tarvi nnut sinä et ollut tarvi nnut te olitte tarvi nneet te ette olleet tarvi nneet myönt. kielt. hän oli tarvi nnut hän ei ollut tarvi nnut he olivat tarvi nneet he eivät olleet tarvi nneet TARVI |TA -(i)ta passiivi olla -verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte - ttU myönt kielt. oli tarvi ttu ei ollut tarvi ttu
33. Taivutus: verbityyppi 6 1/4 indikatiivin preesens LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö aktiivi monikko myönt. kielt. minä lämpenen minä en lämpene me lämpenemme me emme lämpene myönt. kielt. sinä lämpenet sinä et lämpene te lämpenette te ette lämpene myönt. kielt. hän lämpenee hän ei lämpene he lämpenevät he eivät lämpene LÄMMETÄ -(e)tA passiivi tunnus - An kielteisessä positiivisen muodon pääte pois myönt kielt. lämmetä än ei lämmetä
34. Taivutus: verbityyppi 6 2/4 indikatiivin imperfekti LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö tunnus - i - kielt. -nnUt aktiivi monikko tunnus - i - kielt. -nneet myönt. kielt. minä lämpen i n minä en lämme nnyt me lämpen i mme me emme lämme nneet myönt. kielt. sinä lämpen i t sinä et lämme nnyt te lämpen i tte te ette lämme nneet myönt. kielt. hän lämpen i hän ei lämme nnyt he lämpen i vät he eivät lämme nneet LÄMMETÄ -(e)tA passiivi tunnus - ttiin , kielt. - ttU myönt. kielt. lämme ttiin ei lämme tty
35. Taivutus: verbityyppi 6 2/4 indikatiivin perfekti LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö olla -verbin preesens + pääverbissä - nnUt aktiivi monikko olla -verbin preesens + pääverbissä - nneet myönt. kielt. minä olen lämme nnyt minä en ole lämme nnyt me olemme lämme nneet me emme ole lämme nneet myönt. kielt. sinä olet lämme nnyt sinä et ole lämme nnyt te olette lämme nneet te ette ole lämme nneet myönt. kielt. hän on lämme nnyt hän ei ole lämme nnyt he ovat lämme nneet he eivät ole lämme nneet LÄMMETÄ -(e)tA passiivi olla -verbin yks. 3. pers. preesens + pääverbissä pääte - ttU myönt. kielt. on lämme tty ei ole lämme tty
36. Taivutus: verbityyppi 6 4/4 indikatiivin pluskvamperfekti LÄMMETÄ -(e)tA aktiivi yksikkö olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nnUt aktiivi monikko olla -verbin imperfekti + pääverbissä - nneet myönt. kielt. minä olin lämme nnyt minä en ollut lämme nnyt me olimme lämme nneet me emme olleet lämme nneet myönt. kielt. sinä olit lämme nnyt sinä et ollut lämme nnyt te olitte lämme nneet te ette olleet lämme nneet myönt. kielt. hän oli lämme nnyt hän ei ollut lämme nnyt he olivat lämme nneet he eivät olleet lämme nneet LÄMMETÄ -(e)tA passiivi olla -verbin yks. 3. pers. imperfekti + pääverbissä pääte - ttU myönt. kielt. oli lämme tty ei ollut lämme tty
37. Tapaluokat eli modukset 1/3 Modukset ilmaisevat, miten puhuja suhtautuu verbin kuvaamaan toimintaan. Suomessa on neljä modusta: 1. Indikatiivi : ei tunnusta En tunne toista hänen veroistaan. 2. Konditionaali : tunnus - isi - Ei kannatta isi ostaa kaikkein halvinta polkupyörää. Kaata isi tko minulle tuota maukasta viiniä? 3. Potentiaali : tunnus - ne- (ed. äänteeseen assimiloituneena -se-, -le- tai - re- ) Sopimusta ei allekirjoitetta ne lähiaikoina. 4. Imperatiivi : yksikön 2. persoonassa ei ole tunnusta; monikon 2. persoonan tunnus on - kAA , kieltomuodossa - kA. Lue läksysi älä kä häiritse minua! Tul kaa jo!
38. Modukset 2/3 käyttö Indikatiivi (yleisin) kuvaa toiminnan sellaisenaan ilman erityissävyä Kalle opiskelee ahkerasti. esiintyy kaikissa aikamuodoissa. takaisin verbitaivutuksiin Konditionaali ilmaisee tekemisen ehdonalaisena Kalle opiskelisi enemmänkin, jos hänellä olisi aikaa. esiintyy preesensissä ja perfektissä. Kalle lukisi tänäänkin, jos hän saisi tenttikirjan käsiinsä. Kalle olisi lukenut tänäänkin, jos hän olisi saanut tenttikirjan käsiinsä. Sitä käytetään usein kohteliaisuusilmauksissa. Auttaisitko Kallea parantamaan opiskelutyyliään?
39. Modukset 3/3 käyttö Potentiaali ilmaisee verbin tekemisen epävarmana mutta mahdollisena ja ajateltavissa olevana Tulokset selvinnevät pian. on yleiskielessä harvinainen, kirjoitetuissa teksteissä hiukan yleisempi. olla -verbin potentiaali: lienen, lienet, lienee, lienemme, lienette, lienevät, oltaneen Imperatiivi ilmaisee käskyä tai toivetta. Ole hyvä ja sulje kännykkä! ei esiinny lainkaan yksikön 1. persoonassa. Aikamuoto on tavallisesti preesens; perfektiä ei juurikaan käytetä. Kieltoverbillä on omat imperatiivimuotonsa: älä, älköön, älkäämme, älkää, älkööt. Älä usko kaikkea, mitä kerrotaan. Älkää vielä menkö!
40. Modukset 1/5 Taivutus Konditionaali myönteinen (tunnus - isi- ) AKT. PREESENS PERFEKTI katso isi n katso isi t katso isi katso isi mme katso isi tte katso isi vat ol isi n katsonut ol isi t katsonut ol isi katsonut ol isi mme katsoneet ol isi tte katsoneet ol isi vat katsoneet PASS. PREESENS PERFEKTI katsotta isi in ol isi katsottu Jos riskitekijät olisi otettu huomioon, onnettomuutta ei olisi tapahtunut.
41. Modukset 2/5 Taivutus Konditionaali kielteinen (tunnus - isi- ) AKT. PREESENS PERFEKTI en katso isi et katso isi ei katso isi emme katso isi ette katso isi eivät katso isi en ol isi katsonut et ol isi katsonut ei ol isi katsonut emme ol isi katsoneet ette ol isi katsoneet eivät ol isi katsoneet PASS. PREESENS PERFEKTI ei katsotta isi ei ol isi katsottu Kunpa huomenna ei taas sataisi !
42. Modukset 3/5 Taivutus Potentiaali myönteinen (tunnus - ne- , assimilaatio: -se-, -re-, -le- -> syönen, juossen, surren, tullen) AKT. PREESENS PERFEKTI katso ne n katso ne t katso ne e katso ne mme katso ne tte katso ne vat lie ne n katsonut lie ne t katsonut lie ne e katsonut lie ne mme katsoneet lie ne tte katsoneet lie ne vät katsoneet PASS. PREESENS PERFEKTI katsotta ne en lie ne e katsottu Sää muuttunee sateiseksi. Televisiota lienee käytetty ennen nykyistä vähemmän.
43. Modukset 4/5 Taivutus Potentiaali kielteinen (tunnus - ne- , assimilaatio: -se-, -re-, -le- -> en syöne, en juosse, en surre, en tulle) AKT. PREESENS PERFEKTI (huom. olla -verbin vartalo: lie -) en katso ne et katso ne ei katso ne emme katso ne ette katso ne eivät katso ne en lie ne katsonut et lie ne katsonut ei lie ne katsonut emme lie ne katsoneet ette lie ne katsoneet eivät lie ne katsoneet PASS. PREESENS PERFEKTI (huom. olla -verbin vartalo: lie -) ei katsotta ne ei lie ne katsottu Asiaa ei tutkittane enempää.
45. Missä järjestyksessä morfeemit ovat? Viime viikolla pelasimme polttopalloa. Auttakaa nyt tuota vanhaa rouvaa! Maalattaisiin ko mökin katto hyvä sään aikana? Syönette mieluummin kelpo ravintolassa kuin nakkikioskilla. vartalo passiivin tunnus aikamuodon tunnus tapaluokan tunnus persoona-pääte finiittimuoto pelaa − -(s)i- − -mme pelasimme autta- − − -kAA − auttakaa maalaa- -ttA − -isi- -in maalattaisiin syö- − − -ne- -tte syönette
