Earth science unit 0 introduction

BBrraanncchheess ooff EEaarrtthh
SScciieennccee
•GGeeoollooggyy
•MMeetteeoorroollooggyy
•OOcceeaannooggrraapphhyy
• AAssttrroonnoommyy

GGeeoollooggyy
• SSttuuddyy ooff tthhee ssoolliidd eeaarrtthh
• GGiivveess iinnssiigghhtt ttoo tthhee hhiissttoorryy ooff tthhee
EEaarrtthh ((PPaalleeoonnttoollooggyy))
• IInncclluuddeess ssuurrffaaccee pprroocceessss wwhhiicchh
hhaavvee sshhaappeedd tthhee eeaarrtthh''ss ssuurrffaaccee
• IInntteerriioorr ooff tthhee EEaarrtthh

CCoonnttiinneennttaall DDrriifftt TThheeoorryy
• CCoonnttiinneennttaall ddrriifftt iiss tthhee mmoovveemmeenntt ooff tthhee
EEaarrtthh''ss ccoonnttiinneennttss rreellaattiivvee ttoo eeaacchh ootthheerr bbyy
aappppeeaarriinngg ttoo ddrriifftt aaccrroossss tthhee oocceeaann bbeedd..
• FFiirrsstt ppuutt ffoorrwwaarrdd bbyy AAbbrraahhaamm OOrrtteelliiuuss iinn
11559966
• FFuullllyy ddeevveellooppeedd bbyy AAllffrreedd WWeeggeenneerr iinn
11991122

Alfred LLootthhaarr WWeeggeenneerr
((NNoovv 11,, 11888800 –– NNoovv 11993300))
• HHee wwaass aa GGeerrmmaann ppoollaarr
rreesseeaarrcchheerr,, ggeeoopphhyyssiicciisstt,, aanndd
aa mmeetteeoorroollooggiisstt..
• hhee iiss mmoosstt rreemmeemmbbeerreedd ffoorr aaddvvaanncciinngg tthhee
tthheeoorryy ooff ccoonnttiinneennttaall ddrriifftt iinn 11991122,, wwhhiicchh
hhyyppootthheessiizzeedd tthhaatt tthhee ccoonnttiinneennttss wweerree
sslloowwllyy ddrriiffttiinngg aarroouunndd tthhee EEaarrtthh..

EEvviiddeenncceess tthhaatt ccoonnttiinneenntt ““ddrriifftt””

PPllaattee TTeeccttoonniicc TThheeoorryy
• PPllaattee tteeccttoonniiccss ((ffrroomm tthhee LLaattee LLaattiinn
tteeccttoonniiccuuss,, ffrroomm
tthhee GGrreeeekk:: ττεεκκττοοννιικκόόςς ""ppeerrttaaiinniinngg ttoo
bbuuiillddiinngg"")) iiss aa sscciieennttiiffiicc tthheeoorryy tthhaatt ddeessccrriibbeess
tthhee llaarrggee--ssccaallee mmoottiioonnss ooff EEaarrtthh''ss lliitthhoosspphheerree..
• TThhee lliitthhoosspphheerree iiss bbrrookkeenn uupp iinnttoo tteeccttoonniicc
ppllaatteess.. OOnn EEaarrtthh,, tthheerree aarree sseevveenn mmaajjoorr
ppllaatteess aanndd mmaannyy mmiinnoorr ppllaatteess..

77 MMaajjoorr PPllaatteess oonn EEaarrtthh
• PPaacciiffiicc
• NNoorrtthh AAmmeerriiccaann
• SSoouutthh AAmmeerriiccaann
• AAffrriiccaann
• EEuurraassiiaann
• AAnnttaarrccttiicc
• IInnddoo--AAuussttrraalliiaann

FFoorrcceess iinn EEaarrtthh''ss CCrruusstt
• TThhee mmoovveemmeenntt ooff EEaarrtthh''ss ppllaatteess
ccrreeaatteess eennoorrmmoouuss ffoorrcceess tthhaatt
ssqquueeeezzee oorr ppuullll tthhee rroocckk iinn tthhee ccrruusstt..
AA ffoorrccee tthhaatt aaccttss oonn rroocckk ttoo cchhaannggee iittss
sshhaappee oorr vvoolluummee iiss ssttrreessss.. SSttrreessss
aaddddss eenneerrggyy ttoo tthhee rroocckk.. TThhee eenneerrggyy
iiss ssttoorreedd iinn tthhee rroocckk uunnttiill iitt cchhaannggeess
sshhaappee oorr bbrreeaakkss..

KKiinnddss ooff SSttrreessss::
11..TTeennssiioonn ppuullllss oonn tthhee ccrruusstt, ssttrreettcchhiinngg
rroocckk ssoo tthhaatt iitt bbeeccoommeess tthhiinnnneerr iinn tthhee
mmiiddddllee..
22..CCoommpprreessssiioonn ssqquueeeezzeess rroocckk uunnttiill iitt
ffoollddss oorr bbrreeaakkss..
33..SShheeaarriinngg ppuusshheess aa mmaassss ooff rroocckk iinn
ttwwoo ooppppoossiittee ddiirreeccttiioonnss..

WWhheenn eennoouugghh ssttrreessss bbuuiillddss uupp
iinn rroocckk, tthhee rroocckk bbrreeaakkss,
ccrreeaattiinngg aa ffaauulltt.. AA ffaauulltt iiss aa
bbrreeaakk iinn tthhee rroocckk ooff tthhee ccrruusstt
wwhheerree rroocckk ssuurrffaacceess sslliipp ppaasstt
eeaacchh ootthheerr..

MMoosstt ffaauullttss ooccccuurr aalloonngg ppllaattee
bboouunnddaarriieess, wwhheerree tthhee ffoorrcceess
ooff ppllaattee mmoottiioonn ppuusshh oorr ppuullll tthhee
ccrruusstt ssoo mmuucchh tthhaatt tthhee ccrruusstt
bbrreeaakkss..

Where ppllaatteess mmeeeett, tthheeiirr rreellaattiivvee mmoottiioonn
ddeetteerrmmiinneess tthhee ttyyppeess ooff bboouunnddaarryy::
• CCoonnvveerrggeenntt bboouunnddaarriieess wwhheerree ttwwoo ppllaatteess
aapppprrooaacchh eeaacchh ootthheerr, aanndd oonnee ppllaattee iiss
ssuubbdduucctteedd bbeenneeaatthh aannootthheerr,
• DDiivveerrggeenntt bboouunnddaarriieess wwhheerree ppllaatteess mmoovvee
aappaarrtt aass nneeww ccrruusstt iiss ffoorrmmeedd ((MMiidd--oocceeaann rriiddggeess)),
• TTrraannssffoorrmm bboouunnddaarriieess wwhheerree ttwwoo ppllaatteess
sslliiddee hhoorriizzoonnttaallllyy ppaasstt eeaacchh ootthheerr oonn eeiitthheerr ssiiddee
ooff aa ttrraannssffoorrmm ffaauulltt..

TTyyppeess ooff ppllaattee bboouunnddaarriieess

Deformation ooff rroocckk iinnvvoollvveess
cchhaannggeess iinn tthhee sshhaappee aanndd//oorr
vvoolluummee ooff tthheessee ssuubbssttaanncceess..
CChhaannggeess iinn sshhaappee aanndd vvoolluummee
ooccccuurr wwhheenn ssttrreessss aanndd ssttrraaiinn
ccaauusseess rroocckk ttoo bbuucckkllee aanndd
ffrraaccttuurree oorr ccrruummppllee iinnttoo ffoollddss..

• AA ffoolldd ccaann bbee ddeeffiinneedd aass aa bbeenndd
iinn rroocckk tthhaatt iiss tthhee rreessppoonnssee ttoo
ccoommpprreessssiioonnaall ffoorrcceess.. FFoollddss aarree
mmoosstt vviissiibbllee iinn rroocckkss tthhaatt ccoonnttaaiinn
llaayyeerriinngg..

TTyyppeess ooff FFoollddss:: 1. Monocline
This fold involves a slight bend in
otherwise parallel layers of rock.

2. Anticline
- is a convex up fold in rock that resembles an
arch like structure with the rock beds (or
limbs) dipping way from the center of the
structure

3. Syncline
- is a fold where the rock layers are warped
downward. Both anticlines and synclines are
the result of compressional stress.

be Synclinal folds in beddrroocckk,, nneeaarr SSaaiinntt--GGooddaarrdd--ddee--LLeejjeeuunnee,, CCaannaaddaa..
(SSoouurrccee:: NNaattuurraall RReessoouurrcceess CCaannaaddaa -- TTeerrrraaiinn SScciieenncceess DDiivviissiioonn -- CCaannaaddiiaann
LLaannddssccaappeess))..

4. Recumbent
-develops if the center of the fold moves from
being once vertical to a horizontal position.

Extreme stress and pressure ccaann ssoommeettiimmeess
ccaauussee tthhee rroocckkss ttoo sshheeaarr aalloonngg aa ppllaannee ooff
wweeaakknneessss ccrreeaattiinngg aa ffaauulltt..
FFaauullttss ffoorrmm iinn rroocckkss wwhheenn tthhee ssttrreesssseess
oovveerrccoommee tthhee iinntteerrnnaall ssttrreennggtthh ooff tthhee rroocckk
rreessuullttiinngg iinn aa ffrraaccttuurree.. AA ffaauulltt ccaann bbee ddeeffiinneedd
aass tthhee ddiissppllaacceemmeenntt ooff oonnccee ccoonnnneecctteedd
bblloocckkss ooff rroocckk aalloonngg aa ffaauulltt ppllaannee..

TTyyppeess ooff FFaauulltt::
11.. NNoorrmmaall ffaauullttss ooccccuurr wwhheenn tteennssiioonnaall
ffoorrcceess aacctt iinn ooppppoossiittee ddiirreeccttiioonnss aanndd
ccaauussee oonnee ssllaabb ooff tthhee rroocckk ttoo bbee ddiissppllaacceedd
uupp aanndd tthhee ootthheerr ssllaabb ddoowwnn..

22.. RReevveerrssee ffaauullttss ddeevveelloopp wwhheenn
ccoommpprreessssiioonnaall ffoorrcceess eexxiisstt ccoommpprreessssiioonn
ccaauusseess oonnee bblloocckk ttoo bbee ppuusshheedd uupp aanndd
oovveerr tthhee ootthheerr bblloocckk..

33.. GGrraabbeenn ffaauulltt iiss pprroodduucceedd wwhheenn tteennssiioonnaall
ssttrreesssseess rreessuulltt iinn tthhee ssuubbssiiddeennccee ooff aa bblloocckk ooff
rroocckk.. OOnn aa llaarrggee ssccaallee tthheessee ffeeaattuurreess aarree kknnoowwnn
aass RRiifftt VVaalllleeyyss..

44.. HHoorrsstt ffaauulltt iiss tthhee ddeevveellooppmmeenntt ooff
ttwwoo rreevveerrssee ffaauullttss ccaauussiinngg aa bblloocckk ooff
rroocckk ttoo bbee ppuusshheedd uupp..

55.. SSttrriikkee
sslliipp oorr ttrraannssffoorrmm
ffaauulltt aarree vveerrttiiccaall iinn
nnaattuurree aanndd aarree
pprroodduucceedd wwhheerree tthhee
ssttrreesssseess aarree eexxeerrtteedd
ppaarraalllleell ttoo eeaacchh ootthheerr..

Earth science unit 0 introduction

More Related Content

What's hot (20)

Viewers also liked (19)

Similar to Earth science unit 0 introduction (20)

Earth science unit 0 introduction