Miten sosiaaliset verkostot voivat tukea opettajuutta?
1. Miten sosiaaliset verkostot voivat tukea opettajuutta? Harto Pönkä, 21.1.2012 Itä-Suomen opettajapäivät Twitterissä: #iso2012
2. Lähde: http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=opettajien_verkostoituminen Useimmat opettajat tekevät omassa koulussaan yhteistyötä muiden opettajien kanssa, mutta ulkoinen verkostoituminen puuttuu. Se rikastaa omaa osaamista, antaa ideoita ja ajatuksia ja osaltaan tuo ammatillista yhteistyötä yksintyöskentelyyn. Verkostoitumisen tukeminen on sekä koulun että muiden opettajien ammatillisesta kehittämisestä vastaavien vastuulla, ja verkostoitumisesta voisikin tulla yksi täydennyskoulutuksen muoto. Miksi verkostoitua?
4. Kokemuksiaan! Ideoita, ajatuksia Vinkkejä opetukseen Hyviä käytäntöjä esim. sosiaalisesta mediasta Itse tekemiään opetusmateriaaleja, ohjeita, videoita jne. Linkkejä opetukseen liittyviin materiaaleihin, tutkimuksiin ja uutisiin Keksi itse lisää! Mitä opettajat voisivat jakaa?
6. Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla digitaalisena portfoliona Kaksi epäonnistunutta blogia aikaisemmin Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia, opetan siten itseäni Esittelen ja merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon Lue lisää Tarinoita blogien käytöstä –julkaisusta: http://tampub.uta.fi/tulos.php?tiedot=820 Miksi bloggaan?
8. http://www.slideshare.net/ Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä Saan jatkuvasti uutta tietoa seuraamiltani käyttäjiltä
9. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .
12. Tieto leviää verkoston kautta Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa. Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)
14. (Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä) Facebookin ryhmät Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat... Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)
19. Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa yhden tai kahden suuntainen seuraaminen yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät osallistun keskusteluihin saan tietoa välitän tietoa jaan tietoa lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin” Opetukseen liittyviä hashtageja: #sometu #finnedchat Tapahtumien ja ryhmien omat hashtagit ” Lennosta” syntyvät Twitterin hyötyjä
20. Sometu – opettajien verkosto Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan http://sometu.ning.com/
28. http://docs.google.com/ Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
29. Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080) Eniten töissä käytetyt some-palvelu: Omat sisäiset palvelut, 82 % Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint ja SlideShare, 57 % Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 % 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %) Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä Suomessa
33. http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
34. Yhteinen tavoite yhdistää! Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen siihen ollaan valmiita sitoutumaan.
35. Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Sosiaalisen median toimintakulttuuri Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen
36. Sosiaalinen media on ennen muuta vuorovaikutusta: oma aktiivisuus saa muutkin osallistumaan!
37. Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet: Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) Sosiaaliset verkostot Verkkoyhteisöt Parvet Ryhmät Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa Valitse tarkoituksenmukainen väline