Principles of Information Security 6th Edition Whitman Solutions Manual

Download the full version and explore a variety of test banks
or solution manuals at https://testbankbell.com
Principles of Information Security 6th Edition
Whitman Solutions Manual
_____ Tap the link below to start your download _____
http://testbankbell.com/product/principles-of-information-
security-6th-edition-whitman-solutions-manual/
Find test banks or solution manuals at testbankbell.com today!

Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankbell.com
Solution Manual for Principles of Information Security,
6th Edition, Michael E. Whitman Herbert J. Mattord
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-principles-of-
information-security-6th-edition-michael-e-whitman-herbert-j-mattord/
Test Bank for Principles of Information Security, 6th
Edition, Michael E. Whitman Herbert J. Mattord
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-principles-of-
Test Bank for Management of Information Security 6th
Edition Michael E. Whitman, Herbert J. Mattord
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-management-of-
Test Bank for Health Assessment for Nursing Practice 6th
Edition by Wilson
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-health-assessment-for-
nursing-practice-6th-edition-by-wilson/

Test Bank for Contemporary Marketing 18th by Boone
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-contemporary-
marketing-18th-by-boone/
Test Bank for Mundo 21, 4th Edition
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-mundo-21-4th-edition/
Solution Manual for Print Reading for Architecture and
Construction Technology, 3rd Edition
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-print-reading-for-
architecture-and-construction-technology-3rd-edition/
Test Bank for Parent-Child Relations Context, Research,
and Application 4th by Heath
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-parent-child-relations-
context-research-and-application-4th-by-heath/
Society: The Basics, 5th Canadian Edition
http://testbankbell.com/product/society-the-basics-5th-canadian-
edition/

Solution Manual for Fundamentals of Queueing Theory, 5th
Edition, John F. Shortle, James M. Thompson, Donald Gross,
Carl M. Harris
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-fundamentals-of-
queueing-theory-5th-edition-john-f-shortle-james-m-thompson-donald-
gross-carl-m-harris-2/

Chapter 2, Principles of Information Security, Sixth
Edition
Solution Manual for Principles of
Environmental Science 9th Edition
Cunningham
Full chapter at:
https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
principles-of-environmental-science-9th-edition-
cunningham/
Chapter 2 Answers to Review Questions and Exercises
Review Questions
1. Why is information security a management problem? What can management
do that technology cannot?
General management, IT management, and information security management
are each responsible for implementing information security that protects the
organization’s ability to function.
Decision makers must set policy and operate their organizations in a manner
that complies with complex, shifting political legislation concerning the use
of technology. Management is responsible for informed policy choices, the
enforcement of decisions that affect applications, and the IT infrastructures
that support them. Management can also implement an effective information
security program to protect the integrity and value of the organization’s data.
2. Why is data the most important asset an organization possesses? What other
assets in the organization require protection?
Without data, an organization will lose its record of transactions and its ability
to deliver value to customers. Any business, educational institution, or
government agency that functions within the modern social context of
connected and responsive service relies on information systems to support
these services. Protecting data is critical to these efforts.
Other assets that require protection include the ability of the organization
to function, the safe operation of applications, and technology assets.
3. Which management groups are responsible for implementing information
security to protect the organization’s ability to function?
General management, IT management, and information security management
are each responsible for implementing information security that protects the
organization’s ability to function. Although many business and government
managers shy away from addressing information security because they
perceive it to be a technically complex task, implementing information security
actually has more to do with management than technology. Just as managing
payroll involves management more than mathematical wage computations,
managing information security has more to do with policy and its enforcement
than the technology of its implementation.
4. Has the implementation of networking technology created more or less risk
for businesses that use information technology? Why?

Edition
Networking is usually considered to create more risk for businesses that
use information technology because potential attackers have better
access to information systems when they have been networked,
especially if they are connected to the Internet.
5. What is information extortion? Describe how such an attack can cause
losses, using an example not found in the text.
When an attacker can control access to an asset, it can be held hostage to the
attacker’s demands. For example, if attackers gain access to a database and
then

Edition
encrypt its data, they may extort money or other value from the owner
by threatening to share the encryption key and the data with others.
6. Why are employees one of the greatest threats to information security?
Employees are the greatest threats because they are the people closest to the
organization’s data and they have access to it. Employees use data in their
everyday work activities, and employee mistakes represent a serious threat to
the confidentiality, integrity, and availability of data. Employee mistakes can
easily lead to the revelation of classified data, entry of erroneous data,
accidental data deletion or modification, storage of data in unprotected areas,
and failure to protect information.
7. How can you protect against shoulder surfing?
The best way to avoid shoulder surfing is to avoid accessing confidential
information when another person is present. People should limit the number of
times they access confidential data, and do it only when they are sure nobody
can observe them. Users should be constantly aware of the presence of others
when accessing sensitive information.
8. How has the perception of the hacker changed over recent years? What is
the profile of a hacker today?
The classic perception of hackers is frequently glamorized in fictional accounts
as people who stealthily manipulate their way through a maze of computer
networks, systems, and data to find the information that resolves the dilemma
posed in the plot and saves the day. However, in reality, hackers frequently
spend long hours examining the types and structures of targeted systems
because they must use
skill, guile, or fraud to bypass the controls placed on information owned by
someone else.
The perception of a hacker has evolved over the years. The traditional hacker
profile was a male, aged 13 to 18, with limited parental supervision who spent
all his free time at the computer. The current profile of a hacker is a male or
female, aged 12 to 60, with varying technical skill levels, and who can be
internal or external to the organization. Hackers today can be expert or
unskilled. The experts create the software and schemes to attack computer
systems, while the novices merely use software created by the experts.
9. What is the difference between a skilled hacker and an unskilled hacker,
other than skill levels? How does the protection against each differ?
An expert hacker develops software scripts and codes to exploit
relatively unknown vulnerabilities. The expert hacker is usually a
master of several programming languages, networking protocols, and
operating systems.
Unskilled hackers use scripts and code developed by skilled hackers. They
rarely create or write their own hacks, and are often relatively unskilled in
programming languages, networking protocols, and operating systems.
Protecting against expert hackers is much more difficult, partly because they
often use new, undocumented attack code that makes it almost impossible to
guard against the attacks at first. Conversely, an unskilled hacker generally
uses hacking tools that are publicly available. Therefore, protection against
these hacks can be maintained by staying up to date on the latest patches and
being aware of tools

Edition
that have been published by expert hackers.
10. What are the various types of malware? How do worms differ from viruses? Do
Trojan horses carry viruses or worms?
Common types of malware are viruses, worms, Trojan horses, logic bombs,
and back doors.
Computer viruses are segments of code that induce other programs to perform
actions. Worms are malicious programs that replicate themselves constantly
without requiring another program to provide a safe environment for
replication.
Once a trusting user executes a Trojan horse program, it unleashes viruses
or worms to the local workstation and the network as a whole.
11. Why does polymorphism cause greater concern than traditional malware?
How does it affect detection?
Polymorphism causes greater concern because it makes malicious code more
difficult to detect. The code changes over time, so commonly used antivirus
software, which uses preconfigured signatures for detection, is often unable
to detect the new attack. This makes polymorphic threats harder to protect
against.
12. What is the most common violation of intellectual property? How does
an organization protect against it? What agencies fight it?
The most common violations involve the unlawful use or duplication of
software- based intellectual property, known as software piracy.
Some organizations have used such security measures as digital watermarks,
embedded code, copyright codes, and even the intentional placement of bad
sectors on software media. Also, most companies file patents, trademarks, or
copyrights, which can allow them to legally pursue violators. Another effort
to combat piracy is online registration. During installation, users are asked or
even required to register their software to obtain technical support or full use
of all features.
Two major organizations investigate allegations of software abuse: the Software
and Information Industry Association (SIIA) and the Business Software
Alliance (BSA).
13. What are the various forces of nature? Which type might be of greatest concern
to an organization in Las Vegas? Jakarta? Oklahoma City? Amsterdam?
Miami? Tokyo?
Forces of nature, sometimes called acts of God, pose a risk to people’s lives
and information security. Forces of nature include fire, flood, earthquakes,
lightning, mudslides, tornados, hurricanes, typhoons, tsunamis, electrostatic
discharge (ESD), and dust contamination.
A major concern to an organization in Las Vegas might be dust contamination.
Jakarta poses unusually high risks of losses caused by typhoons, earthquakes,
and tsunamis. Tornados are a concern for organizations in Oklahoma City.
Organizations in Amsterdam may have concerns about flooding from storm
surges that could overtop the city’s system of dikes. Miami would be most
concerned
with hurricanes or tsunamis. Earthquakes would be of concern to organizations in
Tokyo.

Edition
14. How is technological obsolescence a threat to information security? How can
an organization protect against it?
Technological obsolescence is a security threat caused by management’s
potential lack of planning and failure to anticipate the technology needed for
evolving business requirements. Technological obsolescence occurs when
infrastructure becomes outdated, which leads to unreliable and untrustworthy
systems. As a result, an organization risks loss of data integrity from attacks.
One of the best ways to prevent this obsolescence is through proper planning
by management. Once discovered, outdated technologies must be replaced.
Information technology personnel must help management identify probable
obsolescence so that technologies can be replaced or upgraded as needed and
in a timely fashion.
15. Does the intellectual property owned by an organization usually have value? If
so, how can attackers threaten that value?
Yes, the IP of an organization may be its most valuable asset. Attackers can
threaten its economic value by reducing or removing its availability to the
owner or by stealing and then selling copies of the asset.
16. What are the types of password attacks? What can a systems administrator do
to protect against them?
The types of password attacks include password crack, brute force, and
dictionary attacks.
Password crack: Attempting to reverse-calculate a password is called
“cracking.” This attack is used when a copy of the Security Account Manager
(SAM) data file can be obtained. A possible password is taken from the SAM
file and run through the hashing algorithm in an attempt to guess the actual
password.
Brute force: The application of computing and network resources to try
every possible combination of options for a password.
Dictionary: A form of brute force for guessing passwords. The dictionary
attack selects specific accounts and uses a list of common passwords to make
guesses.
To protect against password attacks, security administrators can:
• Implement controls that limit the number of attempts allowed.
• Use a “disallow” list of passwords from a similar dictionary.
• Require use of additional numbers and special characters in passwords.
17. What is the difference between a denial-of-service attack and a distributed
denial- of-service attack? Which is more dangerous? Why?
A denial-of-service (DoS) attack occurs when an attacker sends a large number
of connection or information requests to a target. A distributed denial-of-
service (DDoS) attack occurs when a coordinated stream of requests is
launched against a target from many locations at the same time.
A DDoS attack is potentially more dangerous and devastating. In most DDoS
attacks, numerous machines are first compromised and used as “zombies” to
carry out the DoS attack against a single target. DDoS attacks are more difficult
to defend against, as there are currently no controls any single organization can
apply.

Edition
18. For a sniffer attack to succeed, what must the attacker do? How can an
attacker gain access to a network to use the sniffer system?
The attacker must first gain access to a network to install the sniffer.
Social engineering offers the best way for an attacker to gain access to a
network and install a physical sniffer device. By convincing an unwitting
employee to identify the location of the networking equipment, the attacker
can install the sniffer.
19. What methods does a social engineering hacker use to gain information
about a user’s login ID and password? How would this method differ if it
targeted an administrator’s assistant versus a data-entry clerk?
Social engineering is the process of using social skills to obtain access
credentials or other valuable information. For example, attackers can use role
playing to represent themselves as people of authority who are requesting
information. Other approaches include installing bogus software on user
machines to gather access information and using deception to act on the
conscience of users.
Tactics change based on the target. A data-entry clerk could likely be swayed
just by mentions of the CEO’s name and his anger at not getting requested
information promptly. Conversely, someone higher up the chain of command
would require more convincing proof, such as additional details regarding a
particular project or something as precise as an authorization password or
document.
20. What is a buffer overflow, and how is it used against a Web server?
A buffer overflow occurs when more data is sent to a buffer than it can
handle. The overflow can be caused over a network when there is a
mismatch in the processing rates between the two communicating entities.
Exercises
1. Consider that an individual threat agent, like a hacker, can be a factor in more than
one threat category. If a hacker breaks into a network, copies a few files,
defaces a Web page, and steals credit card numbers, how many different threat
categories does the attack fall into?
• Deliberate acts are the main threat category for this type of attack because
the hacker is deliberately trying to cause harm. This attack could fall under
different subcategories, such as deliberate acts of espionage or trespass,
deliberate acts of sabotage or vandalism, and deliberate acts of theft.
• Compromises to intellectual property—copying files, defacing a Web
page, and stealing credit card numbers.
• Technical failures. For instance, if part of the organization’s software has
an unknown trap door, this type of hacker attack could occur.
• Management failure. This type of hacker attack could happen if management
used insufficient planning and foresight to anticipate the technology need
for evolving business requirements.
2. Using the Web, research Mafiaboy’s exploits. When and how did he
compromise sites? How was he caught?
Mafiaboy’s exploits consisted of a series of DDoS attacks on 11 corporate

Edition
networks. According to investigators, the attacks caused approximately $1.7
billion in losses to the companies, although the accuracy of that figure is
disputed. The attacks made some corporate Web sites and networks difficult to
reach. In other cases, they crashed completely, remaining offline from hours to
several
days. Because the attacks were so large, authorities were prompted to investigate.
They found that someone by the name of Mafiaboy was bragging about the
attacks on Web sites, message boards, and even his own site. In addition,
authorities were able to associate an IP address to the attacks, which in turn was
linked to an Internet service provider (ISP). With the ISP’s help, authorities
linked the IP address to an account whose phone numbers were linked to
Mafiaboy’s father.
Alternate Answer
Mafiaboy was an example of a teen novice using precoded exploits to launch
DDoS attacks against several high-profile Web sites. Mafiaboy’s attacks
brought down many of the Internet’s largest sites. The tools he used are
widely available on the Internet and require little computer knowledge, being
simple enough for use by script kiddies. Mafiaboy simply ran a computer
script that clogged networks full of garbage data. He was deemed an unskilled
attacker for several reasons, but primarily because he failed to take basic steps
to cover his tracks, such as erasing logs. A series of computer taps led to
Mafiaboy’s arrest.
Nonetheless, his lack of skills did not stop him from shutting down many
prominent Web sites. Mafiaboy gained illegal access to 75 computers in 52
different networks, planted and activated a DoS tool on them, and used it to
attack
11 Internet sites by sending up to 10,700 phony information requests in
10 seconds.
Amazon.com, Yahoo!, Buy.com, CNN.com, and more than 1,200 other sites
CNN hosts worldwide, including Dell.com and eBay, are among the sites
Mafiaboy was able to cripple. The cost to these companies was estimated to be
in the millions or even billions of dollars. For a company whose only storefront
is Web-based, this type of attack can be a disaster, as thousands of dollars of
revenue might be lost
per hour of inactivity. Because Amazon.com’s Web site was inaccessible for more
than a day, the company probably lost several million dollars. Buy.com and
Yahoo! offered more concrete numbers; each company lost $1 million every
four hours that their networks were inaccessible.
3. Search the Web for “The Official Phreaker’s Manual.” What information in
this manual might help a security administrator to protect a communications
system?
Phone phreaking is the act of using mischievous and mostly illegal methods to
avoid paying for a telecommunications invoice, order, transfer, or other
service. It often involves usage of illegal boxes and machines to defeat security
that is set up to avoid such tactics. This security includes “blocking
networks”—networks that under certain conditions may be unable to form a
transmission path from one end to the other. In general, all networks used
within the Bell Systems are of the blocking type.

Edition
Security administrators could benefit from studying “The Official
Phreaker’s Manual” because it could allow them to better protect their
communications systems. From the system administrator’s point of view,
this information could reveal many common ways of finding loopholes and
alternate methods around

Edition
communications system security measures. The manual could also help system
administrators use different approaches in implementing a more extensive
security program.
4. The chapter discussed many threats and vulnerabilities to information
security.
Using the Web, find at least two other sources of information about threats
and vulnerabilities. Begin with www.securityfocus.com and use a keyword
search on “threats.”
Possible results are:
• http://csrc.ncsl.nist.gov/—This site describes new security standards and
the reasons that organizations should adopt them.
• http://icat.nist.gov/icat.cfm—This site is a searchable index of information
on computer vulnerabilities.
• http://security1.gartner.com/section.php.id.19.s.1.jsp—This site
features a variety of articles about information security concerns written
by industry experts, especially in the corporate world.
• www.cerias.purdue.edu/
• www.cert.org/stats
• www.fedcirc.gov/—Information on reported threats
• www.gocsi.com
• www.idc.com
• www.infomaticsonline.co.uk
• www.iss.net/security_center/
• www.microsoft.com/security/—Microsoft’s listing of
important announcements for security and privacy
• www.riptech.com
• www.securityfocus.com/—Lists of threats, vulnerabilities, and advisories
• www.siliconvalley.com
• www.symantec.com/avcenter/—Information on the latest viruses and
security advisories
• www.theregister.co.uk/content/55/index.html—The Register’s listing of
the latest threats
• www.theregus.com—New information about the technology industry,
including security breaches of information systems in various
companies
• www.washtimes.com
• http://zdreviews.search.com
• www.security-survey.gov.uk
5. Using the categories of threats mentioned in this chapter and the various
attacks described, review several current media sources and identify
examples of each threat.
Answers will vary.

Principles of Information Security, 6th Edition 2-1
Chapter 2
The Need for Security
At a Glance
Instructor’s Manual Table of Contents
• Overview
• Objectives
• Teaching Tips
• Quick Quizzes
• Class Discussion Topics
• Additional Projects
• Additional Resources
• Key Terms

Lecture Notes
Overview
Chapter 2 examines the business drivers behind the security analysis design process. It
examines current needs for security in organizations and technology. One principle concept
is that information security is primarily an issue of management, not technology. Best
practices apply technology only after considering the business needs.
The chapter also examines the various threats facing organizations and presents the process
of ranking these threats to provide relative priority as the organization begins the security
planning process. The chapter continues with a detailed examination of the types of attacks
that could occur from these threats, and discusses how they could impact the organization’s
information and systems. The chapter concludes with a discussion of development failures
and errors that result from poor software security efforts.
Chapter Objectives
In this chapter, your students will learn to:
• Discuss the organizational business need for information security
• Explain why a successful information security program is the shared responsibility of an
organization’s three communities of interest
• List and describe the threats posed to information security and common attacks
associated with those threats
• List the common development failures and errors that result from poor software security
efforts
Teaching Tips
Introduction
1. Discuss the view that information security is unlike any other aspect of information
technology. The primary mission is to ensure things stay the way they are. Point out that
if there were no threats to information and systems, we could focus on improving
systems that support the information.
2. Explain that organizations must understand the environment in which information
systems operate so that their information security programs can address actual and
potential problems.

3. Explain to students that information security performs the following four important
functions for an organization:
• Protecting the organization’s ability to function
• Protecting the data and information the organization collects and uses
• Enabling the safe operation of applications running on the organization’s IT
systems
• Safeguarding the organization’s technology assets
Business Needs First
Teaching
Tip
This is an important point that students need to understand since the concepts in
this unit will affect the balance of the text. Students should be encouraged to
view information security as one of several means to solve a business problem.
Protecting Functionality
1. Discuss the fact that general management, IT management, and information security
management are responsible for implementing information security to protect the ability
of the organization to function.
2. Note that “information security is a management issue in addition to a technical issue, it
is a people issue in addition to the technical issue.”
3. Explain that to assist management in addressing the need for information security,
communities of interest must communicate in terms of business impact and the cost of
business interruption, and they must avoid arguments expressed only in technical terms.
Protecting Data that Organizations Collect and Use
1. Students should understand that many organizations realize that one of their most
valuable assets is their data. Without data, an organization loses its record of
transactions and/or its ability to deliver value to its customers.
2. Explain that data security, which is protecting data in motion and data at rest, is a
critical aspect of information security. An effective information security program is
essential to the protection of the integrity and value of the organization’s data.
Enabling the Safe Operation of Applications
1. Discuss that today’s organizations are under immense pressure to create and operate
integrated, efficient, and capable applications. The modern organization needs to create
an environment that safeguards applications using the organization’s IT systems,
particularly those applications that serve as important elements of the organization’s
infrastructure.

2. Point out to students that once the infrastructure is in place, management must continue
to oversee it and not abdicate its responsibility to the IT department.
Safeguarding Technology Assets in Organizations
1. Remind students that to perform effectively, organizations must add secure
infrastructure services based on the size and scope of the enterprise.
2. Emphasize that as the organization’s network grows to accommodate changing needs,
more robust technology solutions may be needed to replace security programs the
organization has outgrown.
Teaching
Tip
Students need to understand that a successful information security program is a
program that engages the business and empowers the business to accomplish its
goals while maintaining security of the organization. Data loss is a tangible risk
to organizations and managing that risk is something that the security program
should strive to manage from a business perspective rather than a state of fear.
Consider the following: http://it.toolbox.com/blogs/adventuresinsecurity/fear-
trust-and-desire-fertile-ground-for-social-engineers-31078.
Threats and Attacks
1. Remind students that to make sound decisions about information security as well as to
create and enforce policies, management must be informed of the various kinds of
threats facing the organization and its applications, data, and information systems.
2. Explain that a threat is an object, person, or other entity that represents a constant
danger to an asset. Point out that an attack represents an ongoing act against the asset
that could result in a loss. Also mention that threat agents use exploits to take advantage
of vulnerabilities where controls are not present or are no longer effective.
Teaching
Tip
It is quite easy to get the conceptual underpinning of threats and attacks (see the
following section) confused. As you teach your students, keep in mind that
threats are a latent danger to information assets, whether probable or theoretical.
Attacks are ways in which threats are manifested.
3.6 Billion Potential Hackers
1. Discuss the agreement that the threat from external sources increases when an
organization cocnnects to the Internet.

Other Studies of Threats
1. Point out to students that according to a recent study and survey, 67.1 precent of
responding organizations suffered malware infections.
Teaching
Tip
You can point students to Figure 2-1 on page 55 to help them gain a better
understanding of Internet usage around the world. Use Table 2-1 through Table
2-4 to help students understand the different categories of threats.
Common Attack Pattern Enumeration and Classification (CAPEC)
1. Introduce students to the CAPEC Web site which can be used by security professionals
to understand attacks.
The 12 Categories of Threats
1. Use Table 2-5 to discuss the 12 general categories of threats that represent a clear and
present danger to an organization’s people, information, and systems.
Compromises to Intellectual Property
1. Explain that many organizations create or support the development of intellectual
property (IP) as part of their business operations. Intellectual property is defined as “the
ownership of ideas and control over the tangible or virtual representation of those
ideas.”
2. Mention that intellectual property for an organization includes trade secrets, copyrights,
trademarks, and patents. Once intellectual property has been defined and properly
identified, breaches to IP constitute a threat to the security of this information. Most
common IP breaches involve the unlawful use or duplication of software-based
intellectual property, known as software piracy.
Software Piracy
1. Note that in addition to the laws surrounding software piracy, two watchdog
organizations investigate allegations of software abuse: Software & Information
Industry Association (SIIA), formerly the Software Publishers Association, and the
Business Software Alliance (BSA).
Copyright Protection and User Registration
1. Discuss that enforcement of copyright laws has been attempted through a number of
technical security mechanisms, such as digital watermarks, embedded code, and
copyright codes.

Deviations in Quality of Service
1. Explain that this category represents situations in which a product or service is not
delivered to the organization as expected.
2. Explain that the organization’s information system depends on the successful operation
of many interdependent support systems, including power grids, telecom networks,
parts suppliers, service vendors, and even the janitorial staff and garbage haulers.
Internet Service Issues
1. Point out that Internet service, communications, and power irregularities are three sets
of service issues that dramatically affect the availability of information and systems.
2. Describe Internet service issues: for organizations that rely heavily on the Internet and
the Web to support continued operations, Internet service provider failures can
considerably undermine the availability of information. Many organizations have sales
staff and telecommuters working at remote locations. When an organization places its
Web servers in the care of a Web hosting provider, that provider assumes responsibility
for all Internet services, as well as the hardware and operating system software used to
operate the Web site.
Communications and Other Service Provider Issues
1. Describe communications and other service provider issues: other utility services can
impact organizations as well. Among these are telephone, water, wastewater, trash
pickup, cable television, natural or propane gas, and custodial services. The loss of
these services can impair the ability of an organization to function properly.
Power Irregularities
1. Describe power irregularities: irregularities from power utilities are common and can
lead to fluctuations, such as power excesses, power shortages, and power losses. In the
U.S., we are “fed” 120-volt, 60-cycle power usually through 15 and 20 amp circuits.
2. Explain that voltage levels can spike (momentary increase), surge (prolonged increase),
sag (momentary decrease), brownout (prolonged drop in voltage), fault (momentary
complete loss of power) or blackout (a more lengthy loss of power).
3. Note that because sensitive electronic equipment—especially networking equipment,
computers, and computer-based systems—are susceptible to fluctuations, controls
should be applied to manage power quality.
Espionage or Trespass
1. Explain that this threat represents a well-known and broad category of electronic and
human activities that breach the confidentiality of information.

Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

Päärakennuksen nurkan takana keskusteli hyvin innokkaasti, vaan
kuiskaamalla melkein, pari miestä. Toinen veti aina joskus povestaan
pullon, tarjosi kumppanilleen ja virkahti: "Otahan tuosta! Se asia
kannattaa ryypynki." Muita sanoja lukkari ei eroittanut; hän kulki
vakavasti eteenpäin, päätään kääntämättä, eikä ollut
huomaavinaankaan miehiä, kun he ottivat kulauksia.
Hän kääntyi nyt taaksepäin, pirtin sivu sinne päin, josta
iltahämärässä oli tultu kinkeritaloon. Mitään meteliä hän ei täälläkään
huomannut. Vastaan vaan tuli nuorta väkeä, poikia ja tyttöjä,
halaillen toisiaan. "Lukkari tulee", sanoi muuan, ja yritti hellittämään
kätensä tyttönsä ympäriltä.
"Antaa tulla!" sanoi toinen. "Minä en henttuani laske"; ja hän kiersi
kätensä yhä lujemmin vaan kumppalinsa kaulan ympäri.
Lukkari tuli ja meni sivu ja ohi kulkivat halailevat nuorukaiset niin
vaan, mistään huolimatta.
Lukkari meni vielä etemmäksi, katsellen vaaraa alaspäin järvelle.
Eipä siellä mikään vetänyt hänen huomiotaan puoleensa. Näkyi vaan
rasvatyyni veden pinta, joka kauniisti välkkyili täyden kuun
hohteessa. Somilta näyttivät Lehtovaaran pellot kuutamossa,
pyörtänöt, mäkirinteet sekä kuuset ja petäjät, jotka ikäänkuin
alenivat järvelle, ja järvi itse näytti oudon kauniilta saarineen,
lahtineen, ja niinkuin peiliin kuvaantui siihen syksyisen kuutaman
valaisema taivas sekä rannoilla kasvavat männyt ja kuuset, latvat
alaspäin.
Metsistöstä ei kuulunut niin ääntäkään. Lintuset eivät visertäneet,
puitten latvat eivät heiluneet, siellä täällä kasvavain koivujen

lehdetkään eivät liikahtaneet. Metsän eläväin ääni oli vaiennut ja
rauhallisuus, hiljaisuus kuvaantui kaikkialla luonnossa.
Lukkari palasi nyt takaisin ja sanoi, ett'ei hän ollut huomannut
mitään pahaa; rähinää ei ollut kuulunut mistään; väki oli kaikkialla
siivolla. — Pastori oli jo riisuutunut ja lueskeli makuullaan
huomispäivän rippipuhettaan, kynttilä vieressään tuolilla. Lukkarin
tultua, sanoi hän hänelle: "Taitaisi olla paras ottaa avain yöksi suulta
pois, etteivät aamulla kovin varain kahvensa kanssa tänne
laittautuisi".
Lukkari tehtyään käskyn mukaan, riisuutui ketterästi, pani
kenkänsä lattialle uunin viereen ja sukkansa uunin laiteelle
kuivamaan. Sitten hän paiskausi keviästi vuoteellensa, lattialle
olkipahnojen päälle levitetylle lakanalle: eikä kau'an viipynyt,
ennenkuin hän vaipui unettaren helmoihin. Pastorillekin tuli uni. Hän
pani virsikirjan saarnoineen tuolille ja puhalsi sammuksiin kynttilän.
Mutta huone ei tullutkaan pimeäksi, sillä harvat verhostimet eivät
voineet estää taivaalla rauhallisesti kumottavan kuun heittämästä
hopeankarvaista valoaan huoneeseenkin. Pastorista tuntui niin
oudolta, niin rauhalliselta, kun hän vielä kohotti akkunan verhostimia
ja silmäili ulos. Siellä vallitsi luonnon hiljaisuus, siellä näkyivät
tuikkivat tähdet ja hymyilevä kuu tumman sivertävällä taivaalla;
Lehtojärvi näytti nyt viehättävän kauniilta ja juhlallisen ihana oli koko
näkyala, vaikka siinä kuvaantui jotain jylhyyttäkin. Siellä täällä liikkui
vielä joku henkilö ja hiljaista pakinaa joskus kuului, mutta muuten oli
kaikki rauhallista. Rauhallinen, hellyyttä, liikutusta sisältävä tunne
valtasi pastorin ja hän tunsi itsessään olevansa hyvien, hänelle
kunnioitusta, rakkautta osoittavien ihmisten piirissä ja turvallisessa
asemassa. Mietteissään ajatellen Luojan hyvyyttä, asukkaitten

mutkatonta elämäntapaa ja monen vaivaa hänen tähtensä, nukahti
hän vihdoin rauhalliseen uneen; eikä nyt huoneessa kuulunut muuta
ääntä kuin hänen hiljainen henkityksensä ja lukkarin raskas
kuorsaus, joka äännähti säännöllisesti, vuoroon hiljemmin, vuoroon
kovemmin.
* * * * *
Yö oli kulunut ja kaunis syyskesäinen aamu koitti. Aurinko oli jo
kohonnut ja näkyi kirkkaana taivaalla itäkoillisessa. — Kello oli kuusi
aamulla. Väkeä vilisi porstuassa ja kartanolla; siellä puheltiin ja
väitettiin. Milloin joku kallisteli korvaansa vierastuvan ovelle, jotta
ollaanko siellä hereillä; milloin joku kurkoitteli akkunain takaa ja
koetti katsoa verhostimien välistä, näkyykö siellä mitä, siellä sisällä.
"Mitäpä he vielä olisivat hereillä! Kyllähän se uni pitkän matkan
perästä hyvältä tuntuu."
Vaan väkeä alkoi vilkkaammin liikkua, ja kun porstuassa puhelusta
ja jalkojen töminästä syntyvä hälinä suureni, heräsi vihdoin pastori.
Hän katseli kelloaan; se aloitti jo seitsemää.
"Lukkari!" äännähti hän. Mutta lukkari nukkui vaan.
"Lukkari!" huudahti hän vielä vähän kovemmalla äänellä. Lukkari
käännähti nyt ensin toiselle kylelleen, kohosi sitten istualleen
vuoteellaan ja katsoa tuijotti kysyvin silmin pastoriin.
"Eiköhän olisi parasta panna jo avain suulle!" sanoi pastori.
Lukkari nousi, vetäsi housut jalkoihinsa, meni ovelle ja pani
avaimen paikoilleen. Sitten otti hän sukkansa, laitteli niitä jalkoihinsa
ja veti saappaat päälle. Istahti sitten tuolille, otti piippunsa ja alkoi

tupakoida, vuottaessaan, että pastori pukeutuisi ja pesisi itsensä,
jotta hänkin sitten vuorostaan saisi silmiään virutella ja naamansa
puhdistaa.
Jopa tulivat piiat kahvensa kanssa ja toivottivat hyvää huomenta.
Pastori pani kuppinsa jähtymään; mutta lukkari otti heti juodakseen,
kaateli kupista va'ille ja särpi siitä sitten kahvea, joka olikin nyt
mievompaa kuin eilen.
Siinäpä kului sitten aikaa hetkinen ja kun kahve oli juotu, tarjottiin
vielä lisää. Pastorikin nousi, pukeutui ja peseytyi sitten kirkkaalla
heteve'ellä, jota oli tuolille asetetussa kivikupissa. Ja sittenpä
lukkarikin sai pestä itsensä.
Siinä kun olivat kumpikin valmistuneet, tuli Lehtolainen ja hänen
muassaan kirkonmies, joka ei ollut vielä illalla kinkeritaloon ehtinyt,
aamutervehdykselle.
He tervehtivät hyvin kohteliaasti ja kirkonmies tuli kättä antamaan
ja pastori ja lukkari puolestaan hyväntahtoisesti heitä puhuttelivat ja
kyselivät kuulumisia kirkonmieheltä, vaan eipä hän mitään erityisesti
mainittavia tiennyt.
"Hyvä nyt taitaa ilma olla", arveli pastori.
"Onpa nyt laatuun käypä ilma", vastasi kirkonmies ja kävi pastorin
kehoituksesta istumaan, "eipä ole nyt sateesta heti pelkoa."
"Tuleeko kirkonmies suoraan kotoaan?"
"Ka, sieltähän minä tulen. Eihän sieltä ole kuin kolmen
neljänneksen matka, niin sitähän ei kovin kau'an astele."

"Onko väkeä tullut lisää eilisestä?" kysyi taas pastori, isänhän
puoleen kääntyen.
"Näkyypä sitä karttuneen", vastasi Lehtolainen. "Illalla myöhäsellä
tuli vielä useita ja nyt aamusella on yhä enemmän tullut."
"Tähän aikaan", lisäsi kirkonmies, "ovat ihmiset töiltään päässeet
tulemaan, nyt kun on vähän joutilaampi aika, kun on päästy leikkuu-
ja peltotöistä. Onpa tullut kinkeriväkeä aivan piirin lai'alta ja tuolta
ylikylän rajalta asti."
"Mahtaneekohan olla paljon ripille aikovia?" kysyi pastori.
"Kuuluuhan noita olevan muutamia ukonrahjuksia ja jo vanhoiksi
hyvin käyneitä muoreja sekä vaimonpuolia useitakin, jotka eivät
kirkolle kyhäy."
Pastori silmäili lukkaria ja arveli: "Mitenkähän ne meillä viinit ja
leivät mahtanevat piisata?"
"Eipä niitä liiaksi liene", arveli lukkari, "vaan eiköhän nuo kuitenkin
vielä mahtane piisata!"
Einepöytää tulivat nyt piiat kattamaan. Sillä näkyi kohta
hau'ikaspottuja, paistettua haukia, ahventa, siikaa kivikupissa,
sulattua rasvaa puolillaan, näkyi siinä myös leikeltyä lihaa, juustoa,
taimenta, siikaa sekä kapahaukia, ja viinapullo se seisoa törötti
keskellä pöytää, pikari vieressä.
"Saisi ruveta ruu'alle", käskettiin.
Lehtolainen kuiski vielä lukkarin korvaan: "Siellä, tuota, esillä
pöydällä olisi — tuota — niinkuin ruuan aluksi — karvastusta."

"Niin, niin, kyllähän", mutisi lukkari.
Kun Lehtolainen ja kirkonmies oli poistunut, rupesivat pastori ja
lukkari syömään ja kävivät nytkin ruokiin käsiksi yhtä hyvällä halulla
kuin edelliselläkin kerralla.
Kun oli eine syöty, ruvettiin hommautumaan pirttiin.
Lukkari kantoi sinne edeltäpäin kirkonkirjat, kinkeripöytäkirjan,
virsikirjat, katkismukset, musteen ja kynän sekä kirjasia joukon, joita
oli aiottu palkinnoiksi paraimmille lukioille, ja sittenkuin he taas
yhdessä pastorin kanssa menivät pirttiin, vei hän sinne vielä
messuvärkit, viinin ja leivät. Pastori istahti pöydän päähän, vähän
matkaa hänestä lukkari peräseinää vasten sekä sitten kirkonmies
likelle pöydän toista päätä; ja väkeä istui pastorista ja
kirkonmiehestä lähtien niin paljon kuin penkeille vaan mahtui; ja
monta oli seisojaakin.
Väkeä tulvasi vielä lisää avonaisesta ovesta, mutta muuten
odottivat kaikki aivan hiljaa toimituksen alkamista. Tosin olivat useat
aikojen kuluessa olleet monillakin kinkerillä, mutta juhlatiloina niitä
kuitenkin pidettiin ja katsottiin siis nyt niinkuin harvinaista toimitusta
ainakin. Mutta kinkerit menivät tavallista menoaan niinkuin vanhoista
ajoista asti oli ollut tapana.
Toimitus alotettiin niin, että lukkari veisasi ensin virren ja pastori
piti rukouksen. Sitten seurasi tavallinen rippitoimitus ja vanhoille
annettiin ehtoollinen. Väkeä laskeusi lavitsalle pöydän eteen, ja siinä
nähtiin valkohapsista vanhusta, tutisevaa äijää, ijästynyttä eukkoa,
mutta ainahan siihen työntäytyi nuorempaakin väkeä, vaikka pastori
muistutti, että ehtoollista täällä annettiin ainoastaan semmoisille,
jotka kirkolle eivät kyhäyneet.

Sitten seurasi varsinainen toimitus, nimittäin lasten luetus, sillä
lasten kinkerithän ne nämä olivatkin. Siinä kuultiin hyvä- jos
huonolukuista, mutta harvat kuitenkin saivat kirjasia luetuksesta
päästyään. Jos pastori teki minkä kysymyksen, niin lukiat sen
tavallisesti kertoivat ja koettivat sitten muistella, löytyikö
katkismuksessa semmoiseen kysymykseen sopivaa vastausta. Jos
pastorin tekemää kysymystä ei sattunut katkismuksessa olemaan,
silloin monikin jäi seisoa töllöttämään tietämättä mitä vastata, tai jos
vastasikin, niin vastasi ihan päin mäntyä.
"Menkääpä Antti ja Liisa lukemaan!" kuului muuan ääni
väkijoukossa, kun Kalliovaaran lapsia esille huudettiin. "Menkää nyt!"
sanoi äiti uudestaan ja työnti lapsiaan lukemaan.
"Tulkaa, tulkaa!" sanoi pastori, kun he jäivät seisoa töllöttämään
keskelle lattiaa.
He siirtyivät nyt likemmäksi, Antti edellä, Liisa jälessä.
"Tule, tule lukemaan!" sanoi pastori vielä Antille pitäen Uuden
Testamentin kädessään, "ja sinä, Liisa, mene tuonne lukkarin eteen!"
Niin he vihdoin tulivat aivan nokan alle ja saivat kumpikin
alottaaksen heille viitotusta paikasta.
Siinä Antti katseli, katseli, oliko hänellä edessään kirja samaan
"tyyliin" kuin kotona, katseli, jotta eihän siinä mahtanut vaan olla
"Latinaa". Vaan nähtyään, että oli siinä hänelle tuttuja kirjaimia, ja
yhdestä sanasta jo selvän saatuaan, alotti hän lukea hiljaisella
äänellä:
"Niinä pee ää ii päi päivinä — —"

"Kovemmasti!" sanoi pastori.
Antti jatkoi, koettaen vähän koroittaa ääntänsä: "tee uu tu tuli Jii
oo
Jo hoo aa ännä Johannes koo aa ässä kastaja ja ässä aa aa ärrä saar
saarnasi Jii uu Ju (Jumalan kai siinä mahtanee olla — ajatteli hän —)
Jumalan —"
"No, onko siinä nyt Jumalan? Katso tarkemmin!"
"Jo tee ee Jutean koo oo ärrä kor-korvessa."
"Eipä se mene oikein sujuvasti."
"Taisi hämmästyä", kuului vastaukseksi äitin ääni väkijoukosta.
"Lukee kai se kotona niin aika selvästi."
Sitten sitä Anttia katkismuksessa kuulusteltiin, ja ainapa hän jotain
tiesikin, vaan useat kysymykset jäivät kuitenkin vastausta vaille.
Sillä välin tavaili Liisa lukkarille:
"Aa ällä uu ättä lut aalut ättä aa taa aalutta oo ällä ii lii ooli ättä aa
taa ännä aa naa taana —"
"No niinpä se nyt menee laulunuottiin, että osaa ässääkään
sanoa."
Vaan ei se luku siitä parannut. Samaan nuottiin se meni sittenkin
ja "ättiä" tuli aina vaan.
"Mitä kirjaa sinä olet lukenut?" kysyi lukkari.
"Aapelusta se vaan on lukenut", kuului äitin ääni.

Ja näkyypä se Liisa aapelusta osaavankin vähin, mutta vastasi aina
samalla laulunuotilla.
Kun vihdoin luetus päättyi, seurasi pieni muistutus vanhemmille,
jotta heidän tuli lastensa lukuseikoista paremmin huolta pitää. Tuli
sitten loma-aika ja pastori sekä lukkari kävivät nyt kinkerihuoneessa
ja saivat siellä kahvia, sekä tupakoivat siinä sivussa vähän aikaa. Kun
he palasivat pirttiin, rupesi pastori kyselmyksiä tekemään, ja lukkari,
jolla silloin ei ollut mitään tekemistä, istui vaan rauhallisesti penkillä
pöydän ääressä. Väkeä seisoi pirtti melkein täynnä, hyvin totisina
kuunnellen pastorin sanoja, kun tämä kulki rivien edessä, tehden
kysymyksiä katkismuksen toisesta pääkappaleesta. Siinä hän kyseli
ja selitti vuoron perään, ja milloin vastasi rivien etunenässä joku
pienokainen ujostelematta ja suoraan, milloin kuului joukon takaa
jonkun tutisevan vanhuksen varma vastaus. Ulkona näkyi päivä
lämpimästi paistavan, vaan pirtissä oli vieläkin lämpimämpi väen
paljouden vuoksi, semminkin kun ei isosti tuulen henki käynyt
avatusta akkunasta, sillä ilma oli aivan tyyni. Hiostui siis pastori
kysymyksiä tehdessään ja selittäessään ja tarkeni siellä lukkarikin;
tippuipa hiki hänenkin otsaltaan, kun hän, pastorin kyselmyksensä
lopetettuaan ja rukouksia luettuaan, oli virren värssyn veisannut.
Tavallisia loppukuulustelulta tehdessään kysyi sitten pastori
istuessaan taas pirtin ison pöydän ääressä, pöytäkirja avoinna
edessään: "Minnekkä ne kinkerit tulevat seuraavaksi kerraksi?"
"Tuonne Rantaleholle kai ne nyt saa panna", vastasi kirkonmies.
"Sinnehän niitten vuorokin tulee."
"No, pannaan sitten Rantaleholle, jos ei kenelläkään ole sitä
vastaan", sanoi pastori, pöytäkirjaan kirjoittaen. "Sitten — tuota —
kuinka on sunnuntaikoulujen laita? Onko niitä säännöllisesti pidetty?"

"Näkyyhän täällä muuan koulumestari. Sehän ne asiat paraiten
tietää."
"Tuota, onhan sitä koulua pidetty", selitti koulumestari, "milloin
vaan on voitu ja lapsia väen on kokoontunut tarpeeksi. Mutta eipä
näy kaikilla lapsilla olevan halua koulussa kulkea, jospa toisilla taas
on."
Pastori sitten selitti, mitenkä sunnuntaikoulujen suhteen oli
meneteltävä ja mitenkä niistä hyötyä olisi. Sitten kysyi hän lopuksi:
"Minkälainen on siveellinen tila tässä kinkerikunnassa? Onko missään
suhteessa muistuttamista?"
"Lieneeköpä sitä!" vastasi kirkonmies. "Ei minun tietääkseni täällä
ole erityisesti pahoja kuulunut."
"Eipä ole kuulunut", todisti joku muukin väkijoukosta.
Siinäpä se sitten oli toimitus lopussa. Pastori puhui vielä joitakuita
opettavaisia sanoja, antaen neuvoja ja ohjeita. Sitten hän ja lukkari
ottivat hyvästit kuulioiltaan ja poistuivat taas kinkerihuoneeseen,
missä heti saivat hyvän puolisen syödäkseen sekä kohta sen jälkeen
vielä kahvetkin lähtiäisiksi juodakseen.
Olipa muutamia emäntiä vaatemyttyineen käynyt pakinoilla ja
antanut parasta mitä heillä oli hyväntahtoisuutensa osoitteeksi, jotta
pastorilla ja lukkarilla nyt oli monioita juustoja kotiin tuliaisiksi viedä.
Siinä kun he lähtöä hankkivat, laitellen kirjoja ja muita
kampsujaan kontteihin, tuli kirkonmies ja talonväki sekä monioita
muitakin lähteviä tapaamaan ja heiltä jäähyväiset ottamaan.

"Hyvä tässä tulee matkailma", sanoi isäntä, akkunasta ulos
silmäillen.
"Sekeessähän nyt ilma kyllä on", arveli emäntä, "vaan onpa täältä
matka melkonen ylikinkeriin".
"Kuinkahan pitkälti sinne mahtanee tulla?" kysyi pastori.
"Onhan tästä taivalta", vastasi kirkonmies. "Lopulle yhdeksän
neljännestä taitaa karttua."
"Ja pahoja maisemia", lisäsi isäntä.
"Tottapahan kuitenkin kulkemaan pääsee", arveli lukkari.
"Ka, mikäpähän niitä olisi kulkiessa!" vastasi isäntä. "Mutta on
kuitenkin tottumattomalle vaikeata astella soita, jotka eivät ole kaikin
paikoin porrastettukaan, ja missä ovat, niin ne portaat ovat
pahanpäiväiset rämät, tuiki lahonneet ja kaitaiset."
"Onko venematkaa ollenkaan?" kysyi pastori.
"Ka olisihan sitä vähän", vastasi kirkonmies. "Polku kulkee
Haukijärven sivu; vaan kun olisivat tähän päähän veneen
toimittaneet, että sillä yli pääsisi, niin lyhenisihän se silloin vähän
kävelymatka."
"Ka, miksipähän eivät olisi sinne venettä toimittaneet!" arveli
Lehtolainen. "Kun he kerran tietävät pappia odottaa, niin tietenkin he
ovat silloin pitäneet veneestäkin huolta, jott'ei pastorin tarvitseisi
maata myöten kiertää."

Niin siinä tuumittaessa tulivat vihdoin kyytimiehet ja saivat kontit
kirkonkirjoineen, nassakoineen kannettavikseen.
Lukkari otti kantaakseen messuvärkit ja pastorikin muisti
sateenvarjonsa, ja sitten he hyvästeltyään ja kiiteltyään läksivät
matkaan ja kyytimiehet neuvottuaan mistä polku lähtee vetämään
antoivat pastorin ja lukkarin kulkea edellä ja astuivat itse jälissä. Ja
väki kartanolla katseli heidän jälkeensä siihen asti, kunnes he
laskeusivat läntistä Lehtovaaran rinnettä näkymättömiin.
Niin olivat nyt juhlavieraat poistuneet ja kinkerit loppuneet. Saattoi
kulua kymmenkunta vuotta ennenkuin ne samaan taloon ehtivät
uudestaan tulla.
Väkikin hajausi. Joukottain kulki kansaa monelle suunnalle, ja
kontti kontin, mytty mytyn perästä katosi nyt porstuasta ja
kartanolta, ja Lehtovaaran talossa oli taas rauhainen, hiljainen
elämä.

ULOSOTTO.
I.
"Pääsinpä taas kuitiksi rahoistani. Eivät helise enää hopeat
kukkarossa; eikähän noita tosin paljon siellä ollutkaan, vaan olisi
niillä kuitenkin aina jotain vähän saanut, kun olisi saanut omiin
tarpeisiin käyttää."
Näin puhui Murhelan nuorenlainen isäntä, Jaakko nimeltä, kylältä
kotia palattuaan, ripustettuaan turkkinsa naulaan ja pirtin penkille
istuttuaan.
Hänen nuori vaimonsa Eeva kolmen lapsensa kanssa tuli hänen
lähelleen ja lapset kiipeilivät isänsä polvelle.
"Eikö sinulle tullut kylmä?" kyseli Eeva. "Kätesihän ovat kontassa."
"Eipä vielä siksikään", vastasi Jaakko tyyneesti käsiään hieroen,
"vaikka järvellä kyllä kävi kylmänlainen viima. Mutta pakkaseenpa
tuota jo on totuttu. Kun ei suurempia vastuksia olisi kuin pakkasia,
niin eipä niistä kannattaisi puhuakaan."
"No, mitä kaikkea olet nyt toimittanut kylällä?"

"Kruununveron ensiksikin maksoin, ja sitten ajattelin kirkkoherralle
maksut suorittaa, hänelle kun on entistäkin rästiä, vaan kun oli
kunnallekin vanhoja maksuja suorittamatta, niin ottivat kunnan
miehet kovalle, nähdessään minulla vähän rahaa, ja pakoittivat
maksamaan, uhaten muuten panna ryöstöön saatavansa. Eihän
minulla silloin muu auttanut kuin maksaa ainoat rahani, eivätkä
sittenkään tulleet kunnanverot minun kohaltani umpeen."
"No, on se sekin laitosta se kuntahallitus! Sinne jos kuinka paljon
maksetaan, ei koskaan tule kylläksi."
"Mitähän lieneekin hyötyä koko kuntahallituksesta, vaan kyllä
sinne rahoja tarvitaan kunnan kassaan, ja sinne niitä hupenee kuin
pohjattomaan säkkiin. Luulisi niitä sinne rahoja keräytyvän, kun
kannetaan kohta enemmän kuin ruununveroja, vaan tyhjänäpä
kuuluu kuitenkin kassa useimmiten olevan; ja kau'an saavat ne, joilla
on jotakin sieltä saada, saataviaan odottaa."
"Etkö käynytkään kirkkoherran puheilla?"
"Kävin minä kuitenkin, vaikka hyvin iletti mennä, kun ei ollut, mitä
maksuksi viedä. Selitin hänelle asiani ja sanoin, että kyllä olisin
hänelle saatavansa maksanut, ellei niin huonosti olisi käynyt, että
rahat kaikki veroihin hupenivat."
"Mitä sanoi kirkkoherra?"
"Eipä hän suinkaan hyvillään ollut. Sanoi hyvin rahan tarpeessa
olevansa ja täytyvänsä panna hakemukseen kaikki rästinä olevat
saatavansa ilman eroitusta; mainitsi kuitenkin, että vielä kerkeän
kolmen tai neljän viikon kuluessa maksaa ennenkuin rästit joutuvat
hakemukseen. Mutta mistäpä sen nyt rahan siihen asti saapi!"

"Vaikeahan se on sitä saada, kuin ei ole mistä ottaa. Eikö kuulu
vielä parempia aikoja olevan tulossa?"
"Vielä mitä! Ei nyt rahoja ole liikkeessä, milloin tulleneekaan.
Nekin, joita ennen rikkaiksi mainittiin, valittavat rahan vähyyttä."
"Eikö tukkitöitäkään enää kuulu?"
"Eipä ole heti tiedossa tukkitöitä, milloin tulleneekaan. Siihen taisi
jäädä koko tukkihommat, kun viimmein näillä seuduin loppui.
Kunpahan tulisikin tukkityötä, niin mikäpä hätä se silloin olisi! Silloin
aina saisi rahaa jonkun vähän."
Lapset sillä välin, katsellen ja kuunnellen tarkasti isäänsä, kun
tämä puheli, huusivat tuon tuostakin: "Isä, isä!" ja pyrkivät kukin
syliin; vaan eiväthän ne sinne kaikki mahtuneet, jonka vuoksi hän,
voidaksensa vapaammasti puhua, työnsi ne luotansa ja ojensi
samalla vanhimmalle pojalleen ostamansa uuden kuva-aapisen.
"Kas tässä!" sanoi hän. "Tässä saat lukeaksesi kirjan, jonka olen
tuonut pappilasta. Se on oikein kuvakirja. Meneppä tuonne toiseen
päähän akkunan ääreen sitä katselemaan!"
Poika otti kirjan, kiitti ja meni, ja toiset lapset seurasivat heti
muassa, rupesivat uteliaina kuvia katselemaan ja lehtiä selailemaan.
"Pitäkäähän varuin, ettei likau!" käski äiti ja sanoi sitten
miehelleen leikillisesti: "No, olihan sinulla rahoja pappilassa
käydessäsi, koska sieltä kirjan toit."
"Ka, olihan tuota sen verran toki", sanoi Jaakko, "kun sitä varten
jo täältä lähteissäni panin erilleen viisikolmattapennisen. Sitä eivät
kunnan miehet saaneet nähdäkään."

"Mutta kuuleppa! Mitenkä kävi sinulle Kylmälässä?"
"Sielläpä se tulikin pahin peli eteen. Kylmäläinen otti hyvin lujalle.
Uudesta velasta ei ollut puhettakaan, sillä, kun minä en ollut entistä
velkaani hänelle maksanut ja maksuaika oli jo sivu mennyt, oli hän
pannut saatavansa hakemukseen."
"Hakemukseen! Kylläpä oli kovana."
"Niin, hän työnsi jo minulle kuvernöörin välipäätöksen."
"No, jopa nyt — — Aivanhan se häviö tulee meille. Etkö pyytänyt
odottamaan kesään asti?"
"Pyysinhän minkä voin, vaan eipä siinä pyynnöt auttaneet. Hän
sanoi, ettei asia viivyttelemällä parane. Siitä on muka vahinkoa sekä
minulle että hänelle. Hän vaati paikalla maksua, taikka muutoin
menee asia loppuun asti laillista tietä, eikä sitten kyllä hyvä seuraa."
"Kylläpä tuli nyt temppu eteen. Kuinka iso se onkaan nyt se
velka?"
"Minun ymmärtääkseni sen ei pitäisi olla kuin alulla
viidettäkymmentä markkaa, mutta se kuuluu kuitenkin tekevän nyt
kuusikymmentä markkaa, sitä kun korot ja se välipäätöksen haku
ovat isontaneet. Mutta se kuuluu vielä kovasti isonevan, ellen saa
sitä kolmen viikon kuluessa maksetuksi."
"Mistä nyt siihenkin aiot rahoja saada?"
"Sano se, Eeva kulta! Enhän minä siinä asiassa osaa arvata sinne
enkä tänne. Enhän minä niitä rahoja voi mitenkään kokoon saada,
kun ei millään rahaa saa, kun ei saa työtä, eikä kalulla hintaa ole.

Kyllä tämä on aikaa, kun ei talonpojan tavarasta mitään makseta, tai
jos jotain maksettaisiinkin, niin eipä ole rahalla ottajaa."
"Huonosti ovat asiat. Milloinhan mahtaneekin aika parata?"
"Kuka tuon tiennee! Huononevan se vaan näyttää, eikä paranevan.
Raha vaan katoamistaan katoaa pois, tietääpä sen, kun verot ja
ulosteot puhtaassa rahassa maksetaan ja raha siten pois huilaa,
vaan mistään ei mainittavaa sijaan tule. Voista tuota aina jotain
vähän maksettaisiin, vaan sitäpä ei tässä paikkakunnassa kartu
myötäväksi samoin kuin ei jyviäkään. Mutta aivan huonopa onkin
hinta jyvillä, ja tervalla vielä huonompi. Eihän sitä viimme kesänä
täällä tervasta maksettu seitsemää markkaa enempi tynnyriltä; ja
siihen hintaan sitä kyllä ei meidän kannata ruveta ruukaamaan, kun
kuitenkin pitäisi vierasta väkeä työssä pitää, jolle työpalkoista menisi
enemmän kuin koko tervasta saisikaan. — Kyllähän Kylmäläinen
kenties olisi ruvennut kesään asti odottamaan, jos minulla olisi
isompi tervaruuki, mutta tiesihän se, ettei minun ruukillani monta
tynnyriä kartu."
"Mikähän se oikeastaan lieneekin syynä siihen, että kaikenlainen
kalu on niin huonossa hinnassa?"
"Totta sitä ei enää niin paljoa tarvita kuin ennen, tai jos
tarvitaankin, niin sitä ulkomailla on niin paljon ja niin helppoa, jottei
Suomen tavara enää mene kaupaksi kuin polkuhintaan. Pääsyy
lienee kuitenkin rahan vähyys."
"Mikä sitten on syynä rahan vähyyteen? Ei suinkaan kaikki raha,
mikä veroihin menee, maasta pois huilaa. Luulisihan sen jotenkuten
takaisin palautuvan."

"Harvoinpa mitään palautuupi siitä, minkä ylöskantomiehet kerran
pois vievät. Ei suinkaan sitä kyllä maksajien kukkaroon takaisin tule,
minne huvenneekaan. Virkamiesten palkkaamiseksihan ne verorahat
tarvitaan ja heidän palkoistaan ei tietääkseni ole hyötyä talonpojille."
"Mutta ei suinkaan heidän palkkarahansa kuitenkaan kaikki
ulkomaille hupene?"
"Eiköhän mahtane isoin osa ulkomaille huveta! Sieltä he saavat
vaatteensa, sieltä juomatavaransa, samppanjat, konjakit, viinit ja
muut. Kyllä sitä ulkomaille paljon rahaa huilaa ei ainoastaan
virkamiesten, vaan muittenkin käsistä. Sieltähän tuodaan kahvet,
sokerit, suolat ja sen semmoiset, ja paljon rahaa on myös hukattu
Venäjän jauhoihin, joita Suomeen kuuluu tuodun isot määrät,
Venäjän raha kun nykyään on kovin halpaa. Sinne sitä on ulkomaille
pitkin aikoja Suomen rahaa huvennut, eikä se sieltä rupea
palautumaan, kun ei tervasta eikä muusta mainittavaa makseta. —
Kun vaan kohoaisi tervan hinta, kun ruunun metsistä ruvettaisiin
tukkeja myömään ja siis tulisi tukkitöitä, niin sittenhän tuota kyllä
rupeaisi näillekin seuduin rahaa tulemaan, vaan ei ennen."
Jaakko, näin puhuttuaan, jäi vähäksi aikaa äänettömäksi ja istui
penkillä etukumarassa miettiväisen näköisenä, lyhyellä piipullaan
kotikasvulehtiä poltellen. Miettiväiseksi tuli emäntäkin, vaan vähän
ajan äänettömyyden jälkeen tuli taas puhe maksuista kirkkoherralle
ja Kylmäläiselle ja silloin sanoi Eeva: "Kuulehan Jaakko! Kyllä nyt on
parasta, että käyt vielä kirkkoherran ja Kylmäläisen luona ja koetat
saada lupaa, että saisit työllä tai tavaralla jotenkin velkasi maksaa,
elleivät rupea odottamaan kesään asti."
"Tyhjää puhetta. Kylmäläinen sanoi tylysti, jott'ei hän huoli muusta
kuin rahasta, vaikka jo lehmää hänelle tarjottelin."

"Älä nyt kuitenkaan lehmiä mene lupaamaan! Mistä sitten maitoa
saataisiin ja millä se sitten joukko eläisi!"
"Mikäpä se muukaan neuvoksi tulee! Kylmäläinen käski kaikin
mokomin puhdasta rahaa tuoda, vaan lupasi kuitenkin viimmein
lehmiäkin ottaa, tarjoten ainoastaan kaksikymmentä markkaa
lehmästä."
"Olipa hävytön kovin."
"Ei kyllä siihen hintaan lehmiämme anneta, tuli mikä tuli."
"Etkö tarjotellut verkkoja, astioita, kalaa, lintua tai muuta
semmoista?"
"Koetinhan minä hänelle mainita yhtä ja toista; vaan eipä hänelle
tuntunut mikään mieleen olevan, käski vaan rahaa tuoda."
"Se raha se on mieluista jos kenelle, Kylmäläiselle, jos muillekin. —
Eikö kirkkoherra ottaisi kaloja tai muuta?"
"Ka, hän kyllä mainitsi, jotta, kun olisi hyviä ja tuoreita kaloja, niin
niitä kyllä saisi tuoda ja samoin mätiä. Myöskin lintuja ja kenties
astioitakin lupasi hän ottaa, vaikka hän kyllä mieluimmin näkisi
rahassa rästit maksettavan."
"Arvaahan sen. Mutta onpa kuitenkin hyvä, että nyt muullakin lailla
saatat hänelle rästit suorittaa. Saat nyt ryhtyä astioita tekemään.
Sen ohessa ruvetaan ahkerasti joka päivä kaloja jään alta
pyytämään!"
"Sehän tässä tehtäväksi tulee. — Mutta minua kovin huolettaa
velka Kylmäläiselle. Jos mitenkäpäin ajattelen, en vaan ymmärrä,

mitenkä sen voin saada maksetuksi. Olisikohan tuo sittenkin paras,
jos tuota niitä lehmiä — — —"
"Älä ajattelekaan sitä! Eivät jouda meiltä lehmät tuolle ahnaalle
Kylmäläiselle. Odotahan vielä, eikö tuota jostakin onnistuisi rahaa
saamaan! Kenties ei ennätäkään Kylmäläisen saaminen ryöstöön
joutua ennen kesää."
"Voi toki! Hän kyllä siitä huolen pitää, että ennättää."
"No, älä kuitenkaan ole kovin huolissasi! Ehkä niitä vielä parempia
aikojakin tulee."
Sen sanottuaan poistui emäntä, meni navettaan lehmiä
lypsämään.
Sieltä kuului mölinää ja mylvinää. Kovasti ammoili Murhelan karja,
jossa oli seitsemän päätä, sonni, neljä lypsävää ja yksi ummessa
oleva lehmä sekä vasikka. Ne ammoivat kimakasti, päitään suoraksi
oikoen, siten ikävöiden hoitajaansa.
Emännän astuessa sisään navettaan ne yhä mölisivät, vaan
käänsivät heti päänsä tuliata kohti, ja näyttivät hyvilleen tulevan;
hänen tulostaan, varsinkin Haluna, Kaunikki, Kyllikki ja Mielikki, jotka
ikävöivät lypsäjää.
"Tulenhan minä, tulen. Älkää olko millännekään!" lohdutteli Eeva
elukoita, taputteli niitä ja antoi ruokaa. Ja karja näyttikin tyyntyvän.
"Eihän teillä mitään hätää ole", puheli Eeva yhä. "Saattehan te
ruokaa, jos kohta ette niin runsaasti kuin paremmissa taloissa. Vaan
senpä tiedän että teillä on hellempi hoito. Minä teitä hyvin hoidan,
kohtelen leppyisesti, ja te tunnettekin tarkkaan minun. Jos joskus

teille toinen hoitaja tulee, niin tiedän vissiinkin, että te minua
kaipaatte, muistelette ikävällä entistä hoitajaanne."
Niin sanoen kyykistyi hän Halunaa lypsämään. Se oli mieluinen työ
tuo kyykyllään olo ja venyttää utareita, joista maitoa kiuluun tirskui.
Kuinka olisi hupaista, jos hän sitä saisi häiritsemättä tehdä vielä
monet monituiset kerrat!
Mutta saanevatko nuo armaat elukat, Haluna, Kaunikki, Kyllikki ja
Mielikki, Murhelan navetassa olla edes kesään asti! Kenties
Kylmäläinen ehtii ennen kesän tuloa lain voimalla ulosottaa
saatavansa ja vallesmanni tulee Murhelaan huutokauppaa pitämään,
jolloin kaikki lehmät velan maksuksi myydään. Tuota ei vielä tiedä,
miten on käyvä, vaan alakuloiseksi menee mieli sitä ajatella.
Oikeinpa tulivat vedet silmiin Eevalla, kun hän ajatteli, että hänen
kenties vielä täytyisi luopua mieluisista elukoistaan. Monet kyyneleet
kerkesivät hänellä valua ennenkuin sai lehmänsä lypsetyksi.
Kaikki työt navetassa toimitettuaan, vei hän maidon
maitohuoneeseen sekä palasi sitten pirttiin.
Sillä välin oli isäntä käyttänyt hevosta pirtissä, apattanut ja
juottanut sekä sitten talliin vienyt.
Emäntä tultuaan laittoi iltasen, pani pöydälle kuivaa leipää,
suolamuikkuja ja särvintä. Se ei ollut mikään huono ateria, kun sattui
olemaan puhdasta leipää ja särvintä. Tietämätöntä oli, kuinka kauan
semmoista hyvää saattoi kestää. Kenties ennen pitkää oli iso puute
ruuan suhteen tuleva.
Mutta hyvällä maulla syötiin kuitenkin iltanen, eikä isosti
huolehdittu siitä, mitä huomispäivän varalle voitaisiin säästää.

Kun jälkityöt olivat toimitetut, puheltiin sitten vielä vähän aikaa,
jolloin emäntä vieläkin huomautti Jaakkoa, että hänen oli uudestaan
käyminen Kylmäläisen luona ja pyytäminen viivykkiä kaikin mokomin
kesään asti. Sitten kävi Murhelan perhe nukkumaan.
II.
Muuanna päivänä Murhelan Jaakko, reslassa istuen, ajaa karautti
ruunallaan kirkolle päin. Hän näytti olevan aika hyvällä mielellä, siinä
kun hän reen perässä istui puettuna lämpöiseen
lammasnahkaturkkiin ja kiirehti pienikasvuista hevostaan, joka, nyt
kun oli hyvä ilma ja jonkunlainen keli, juosta hölkkäili sievästi.
Jaakko oli menossa asialle kirkolle päin, kirkkoherran ja
Kylmäläisen puheille, ja toivoi asiansa onnistuvan, hänellä kun nyt oli
jotakin, mitä maksuksi viedä. Olihan reessä kalaa, mätiä, lintua,
astioita ja päälle päätteeksi muuan ketunnahka. Eilen oli hän
nimittäin käpylauvasta saanut komean ketun. Olihan siis nyt syytä
olla hyvällä mielellä, kun oli toivo saada maksut kirkkoherralle
umpeen suoritetuiksi ja velka Kylmäläiselle lyhennetyksi, joka
kenties, saadessaan vähänkään maksua, mahtaisi taipua odottamaan
loppusummaa kesään asti.
Jaakko ehti viimmein pappilan kartanolle, nousi verkalleen ylös
reestä, otti pois suitset hevosen suusta ja pani sille eteen vähäsen
heiniä sekä lähti sitten, hitaasti astuen, ensiksi pirtissä käymään.
Siellä hän teki hyvän päivän, kyseli kuulumisia, ja tiedusteli sitten,
mahtoikohan kirkkoherra kotona olla. Kotonahan sen sanottiin
olevan.

"Mahtaisikkohan tuo tarvita astioita?" kysyi hän sitten.
"Mitä astioita teillä on?" kysyi vuorostaan muuan pappilan renki.
"Onpahan saavia, salkkaria, ämpäriä…"
"Ehkäpä tuo moniaan niistä ottaisi."
"Sitten on minulla kalaa, mätiä, lintua…"
"Niitä kyllä otetaan. Tarjotkaahan kirkkoherralle, niin kyllä ottaa,
sillä kuuluupa hän vähin semmoista kyselleen."
"Mistä saitte ketun?" kysyi muuan renki, joka ulkoa tullessaan oli
nähnyt Murhelaisen ketunnahkan.
"Sainpahan käpylauvasta", vastasi Jaakko.
"Hyvänlainen nahka näytti olevan. Kenelle aiotte kaupitella sitä?"
"Tuonne ajattelin Kylmäläiselle."
Vähän aikaa vielä istuttuaan ja puheltuaan lähti Jaakko
verkkaisesti kartanon poikki astumaan päärakennusta kohti, meni
keskikuistista sisälle porstuaan ja siellä väänteli tovin aikaa avainta,
ennenkuin pääsi sisään kirkkoherran huoneeseen.
"Hyvää päivää!" sanoi hän ja meni kirkkoherralle kättä antamaan.
"Jumal' antakoon!" vastasi kirkkoherra kätellessään. "Mitä
kuuluu?"
"Eipä sanottavia. Mitä Teille kuulunee."

"Eipä erityistä. — Käykää istumaan!"
Jaakko istahti. "Hyvänlainen on ilma nyt."
"Niinpä taitaa olla. On vähän lauhempi kuin on ollut talven
kuluessa."
"On toki jo isosti lauhtunut ilma. Kyllä sitä onkin kylmää tänä
talvena ollut."
"Pakkaistalvihan se on ollut."
"Jopa niin. — Tuota, minä tulin tuumille niistä rästeistä, jotka
viimmein minun kohaltani auki jäivät."
"Vai niin. Mistä Te olettekaan?"
"Tuoltahan minä olen Murhelasta. Onhan se kirkkoherra minun
ennenkin nähnyt."
"Se on kyllä mahdollista, vaan enhän minä toki voi kaikkia
muistaa. — Katsotaanpa niitä västejä!" Kirkkoherra silmäili
rästilistaansa ja sanoi sitten:
"Murhelasta näkyy olevan vielä yhdeksäntoista markkaa
kahdeksankymmentä penniä maksamatta. Aiotteko maksaa ne nyt?"
"Ka, sitä vartenhan minä tänne tulin."
"Hyvä!"
"Tuota, ei minulla nyt rahaa ole…"
"Mitä te sitten maksusta puhutte!"

"Minä tässä yritin sanomaan, ettei minulla nyt ole rahaa enempää
kuin neljä markkaa."
"Sillä ei kau'as tulla."
"Ei kyllä, vaan minulla olisi muuta kalua vähän, jos Teillä niinkuin
passaisi…"
"Eihän minulla enää sovi rästejä vastaanottaa muuten kuin
rahassa, maksuaika kun aikoja sitten on sivu mennyt."
"Niinhän se kyllä on, vaan kun sitä nykyään ei saa rahatienestiä
millään, niin mistäpä sen rahan ottaa! Kyllä kai minä hyvin mielelläni
rahassa maksaisin, jos sitä olisi, vaan siinäpä se pilan tekee, ettei
sitä ole. Mutta Tehän viimmein lupasitte minun kalulla maksaa."
"Olenko luvannut?"
"Lupasittehan ihan varmaan. Kuuli kai sen Heikkilän Aappo, joka
silloin sattui tässä vieressäni olemaan. Myönnyittehän kernaasti
ottamaan, kun minä Teille tarjottelin mateita, mateen mätiä…"
"Nytpä minä muistan, että siitä oli jotain puhetta. Tottapa siis
otan, koska olen luvannut. Onko teillä muuta vielä?"
"Olisihan niitä lintuja vähäsen ja monioita astioita."
"Jaha. Viekääpä ne sinne köökin puolelle ja puhukaa ruustinnalle,
niin hän saa niistä valita, mitä tarvitaan!"
Kun Jaakko oli palannut köökin puolelta, niin laskettiin sitten,
kuinka paljon häneltä vastaanotetut tavarat tekivät rahassa ja
havaittiin niitten arvon olevan neljätoista markkaa.

Jaakko antaessaan rahassa lisäksi neljä markkaa, josta jo oli
maininnut, sanoi: "Ne rästit taisivat tehdä kahtakymmentä penniä
vaille kaksikymmentä markkaa?"
"Niin, niin ovat", vastasi kirkkoherra. "Eivät tulleet siis vieläkään
umpeen. Puuttuu markka kahdeksankymmentä penniä. Eikö Teillä
ole enää rahaa niin paljon, että saataisiin koko summa umpeen?"
"Ka, ei ole enää penniäkään. Ettekö rupeaisi vielä ottamaan
moniaan astian?"
"Eipä minulla käy laatuun, kun niitä ei enää tarvita; tulihan tuota
jo äsken otetuksi enemmän kuin olisi tarvittukaan."
"Kun ei passanne, niin tottapahan jääpi vielä auki minun kohaltani
se markka kahdeksankymmentä penniä. Ettekö rupeaisi odottamaan
kesään asti, niin minä koettaisin siihen asti saada jäännöksen
maksetuksi?"
"Eipä se käy laatuun odottaminen, kun kerran rästilista on valmis.
Jonkun viikon päästä lähetän sen kuvernööriin, josta se sitten menee
vallesmannille. Koettakaa sitä ennen maksaa! Eihän tuo niin iso
summa ole."
"Älkää Jumalan nimeen panko hakemukseen sitä minun kohtaani,
muuten minulle häviö tulee!"
"Voinettehan toki senvertaisen summan maksaa?"
"En minä voi. Semmoinen köyhyys on nyt meillä, ettei ole rahaa
ollenkaan, eikä ole tulossakaan, ainakaan talven ajalla."

"Köyhyyttähän nykyään kaikki valittavat, ja jos minä rupean
kaikkia valituksia korviini ottamaan, niin aivanhan minä jään
palkattomaksi."
"Kyllä sitä nykyään on paljon köyhyyttä, ja taitavat jotkut syyttä
suotta valittaa. Mutta kyllä minun varattomuuteni on ihan tosi asia,
ja kohta tulee pahakin peli eteen, kun Kylmäläinen on ruvennut
minua hätyyttämään. — Etteköhän rupea odottamaan kesään asti,
jos Teillä ei sovi kokonaan helpottaa loppusummaa?"
"En minä voi odottaa, eikä oikein käy laatuun helpottaakaan, sitä
kun kaikki nykyään pyytävät. Mutta saapihan sitä toki aina jonkun
verran rahaa kokoon, kun vaan lienee tointa ollenkaan."
"Ei tosiaankaan sitä näy millään toimella saavan. Se raha on niin
tarkkaan tältä paikkakunnalta hävinnyt. — Minä pyydän vieläkin,
älkää panko hakemukseen sitä minun kohtaani!"
Kirkkoherra kun muisti Murhelaisen reessä nähneensä ketunnahan
ja epäili hänen haluttomuuttaan maksaa, sanoi: "Eikö ole rahaa se
ketunnahka, jonka minä satuin reessänne havaitsemaan, vaikk'ette
sitä kenties tiedäkkään. Myykää se niin saattehan rahoja, jotta voitte
minulle loppurästinne maksaa!"
Murhelan Jaakko epäili, että tuskin sillekään löytyy rahalla ostajaa,
ja ilmoitti, että hänellä olikin ollut aie viedä se Kylmäläiselle velan
lyhennykseksi. Sitten selitti hän, minkälaisella kannalla asiansa oli
Kylmäläisen suhteen ja kuinka tämä häntä hätyyttää.
Kirkkoherralle tuli viimmein sääli häntä ja sen vuoksi antoi hän
hänelle anteeksi loppurästin.

Jaakko siitä tietysti tuli hyvilleen, kiitti, vaan kysyi vielä varmuuden
vuoksi: "No, nyt taisi tulla selväksi minun kohtani?"
"Niin teki. Ette tarvitse pelätä hakemusta."
Jaakko sitten vielä vähän aikaa istuttuaan viimmein teki lähtöä,
hyvästeli kirkkoherraa ja sanoi vielä lähtiessään: "Jumala Teille
palkitkoon vanhurskaitten ylösnousemisessa sen, kun Te minua
vähän avustitte siinä rästien kohassa!"
Hän meni ulos, kävi vielä pirtissä, ja lähti sitten vasta ajamaan
Kylmäläisen puheille.
Kylmäläinen ei juuri hellästi vastaanottanut, ei käskenyt istumaan,
eikä paljon puhutellutkaan, vastasi vaan kylmästi Jaakon puheisiin.
Kun Jaakko oli maininnut tuoneensa monioita astioita ja vähäsen
mateita sekä muutaman ketunnahan, lyhentääkseen velkaa, sanoi
Kylmäläinen:
"Vai niin. Olenhan jo ennen sanonut, että minä tahdon rahassa
saatavani ottaa. Sen ketunnahan voinen kuitenkin ottaa, sen kun
kyllä saapi rahaksi vaihtumaan; jos se vaan on jonkunlainen."
"Kyllä se on hyvä nahka."
"Ei sillä kuitenkaan velka paljon lyhene. Sinun olisi pitänyt saada
velkasi umpeen. Mutta kun et ole ajoissa maksanut, olen sinulle
kuvernööristä hakenut valmiiksi velkatuomion. Tässä saat sen nyt.
Syytä itseäsi, että näin on käynyt!"
Jaakko saadessaan Kylmäläiseltä papereita, ei tiennyt mitä sanoa,
seisoi vaan hämmästyneenä ja alakuloisena, korvallistaan kynsien.

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankbell.com

Principles of Information Security 6th Edition Whitman Solutions Manual

More Related Content

Similar to Principles of Information Security 6th Edition Whitman Solutions Manual (20)

Principles of Information Security 6th Edition Whitman Solutions Manual