High Dynamic Range Video Concepts Technologies and Applications Alan Chalmers
High Dynamic Range Video Concepts Technologies and Applications Alan Chalmers
High Dynamic Range Video Concepts Technologies and Applications Alan Chalmers
High Dynamic Range Video Concepts Technologies and Applications Alan Chalmers
1. High Dynamic Range Video Concepts Technologies
and Applications Alan Chalmers download
https://textbookfull.com/product/high-dynamic-range-video-
concepts-technologies-and-applications-alan-chalmers/
Download full version ebook from https://textbookfull.com
2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit textbookfull.com
to discover even more!
Advanced High Dynamic Range Imaging, Second Edition
Francesco Banterle
https://textbookfull.com/product/advanced-high-dynamic-range-
imaging-second-edition-francesco-banterle/
High Dynamic Range Imaging Sensors and Architectures
2nd Edition Arnaud Darmont
https://textbookfull.com/product/high-dynamic-range-imaging-
sensors-and-architectures-2nd-edition-arnaud-darmont/
Vision Models for High Dynamic Range and Wide Colour
Gamut Imaging: Techniques and Applications 1st Edition
Marcelo Bertalmío
https://textbookfull.com/product/vision-models-for-high-dynamic-
range-and-wide-colour-gamut-imaging-techniques-and-
applications-1st-edition-marcelo-bertalmio/
What is This Thing Called Science Alan F. Chalmers
https://textbookfull.com/product/what-is-this-thing-called-
science-alan-f-chalmers/
3. Wireless positioning technologies and applications
Second Edition Alan Bensky
https://textbookfull.com/product/wireless-positioning-
technologies-and-applications-second-edition-alan-bensky/
Customer Relationship Management: Concepts,
Applications and Technologies 5th Edition Prior
https://textbookfull.com/product/customer-relationship-
management-concepts-applications-and-technologies-5th-edition-
prior/
Food irradiation technologies concepts applications and
outcomes 1st Edition Isabel C F R Ferreira
https://textbookfull.com/product/food-irradiation-technologies-
concepts-applications-and-outcomes-1st-edition-isabel-c-f-r-
ferreira/
Security Risks in Social Media Technologies Safe
Practices in Public Service Applications 1st Edition
Alan Oxley (Auth.)
https://textbookfull.com/product/security-risks-in-social-media-
technologies-safe-practices-in-public-service-applications-1st-
edition-alan-oxley-auth/
Biology: Concepts and Applications Cecie Starr
https://textbookfull.com/product/biology-concepts-and-
applications-cecie-starr/
5. HIGH DYNAMIC
RANGE VIDEO
Concepts, Technologies,
and Applications
Edited by
ALAN CHALMERS
University of Warwick, Coventry, United Kingdom
PATRIZIO CAMPISI
Roma Tre University, Rome, Italy
PETER SHIRLEY
NVIDIA, Salt Lake City, UT, United States
IGOR G. OLAIZOLA
Vicomtech-IK4, San Sebastián, Spain
AMSTERDAM • BOSTON • HEIDELBERG • LONDON
NEW YORK • OXFORD • PARIS • SAN DIEGO
SAN FRANCISCO • SINGAPORE • SYDNEY • TOKYO
Academic Press is an imprint of Elsevier
7. CONTRIBUTORS
A.O. Akyüz
Middle East Technical University, Ankara, Turkey
A. Artusi
University of Girona, Girona, Spain
F. Banterle
CNR-ISTI, Pisa, Italy
T. Bashford Rogers
University of Warwick, Coventry, United Kingdom
M. Bessa
INESC TEC, Porto, Portugal; Universidade de Trás-os-Montes e Alto Douro, Vila Real,
Portugal
M. Čadík
Brno University of Technology, Brno, Czech Republic
A. Chalmers
University of Warwick, Coventry, United Kingdom
Y. Chrysanthou
University of Cyprus, Nicosia, Cyprus
K. Debattista
University of Warwick, Coventry, United Kingdom
J. Gorostegui
Vicomtech-IK4, San Sebastián, Spain
J. Hasić-Telalović
International University of Sarajevo, Sarajevo, Bosnia and Herzegovina
K. Karaduzović-Hadžiabdić
International University of Sarajevo, Sarajevo, Bosnia and Herzegovina
B. Karr
University of Warwick, Coventry, United Kingdom; Rockledge Design Group, Inc.,
Rockledge, FL, United States
N. Ladas
University of Cyprus, Nicosia, Cyprus
C. Loscos
University of Reims Champagne-Ardennes, Reims, France
R. Mantiuk
West Pomeranian University of Technology, Szczecin, Poland
ix
8. x Contributors
Á. Martín
Vicomtech-IK4, San Sebastián, Spain
I. Martin
University of Girona, Girona, Spain
M. Melo
INESC TEC, Porto, Portugal
C. Moir
University of Warwick, Coventry, United Kingdom
M. Musil
Brno University of Technology, Brno, Czech Republic
P. Musil
Brno University of Technology, Brno, Czech Republic
I.G. Olaizola
Vicomtech-IK4, San Sebastián, Spain
R.R. Orozco
University of Girona, Girona, Spain
T. Ozan Aydın
Disney Research, Zürich, Switzerland
O.T. Tursun
Max Planck Institute for Informatics, Saarland, Germany
J. Unger
Linköping University, Linköping, Sweden
P. Zemčík
Brno University of Technology, Brno, Czech Republic
9. EDITORS’BIOGRAPHY
Alan Chalmers is professor of Visualisation and Royal Society Industrial
Fellow at University of Warwick and co-founder of the spinout company,
TrueDR Ltd. Previously, he was a founder and CEO of the spinout
company, goHDR Ltd. He has published over 230 papers in journals and
international conferences on high-fidelity virtual environments and HDR
imaging, and successfully supervised 37 Ph.D. students. He is honorary
president of Afrigraph, a fellow of the ERA Foundation, and formerly
vice president of ACM SIGGRAPH. Together with SpheronVR, he was
instrumental in the development of the world’s first HDR video camera,
which was completed in July 2009. From 2011 to 2015 he was chair
of the EU COST Action IC1005 “HDRi: The digital capture, storage,
transmission, and display of real-world lighting” http://ic1005-hdri.inesctec.
pt/. This coordinated research and development in HDR across 25 EU
countries and 44 institutions. In addition, Chalmers is a UK representative
on IST/37, considering HDR standards within MPEG.
Peter Shirley is a distinguished research scientist at NVIDIA. He was
formally a cofounder of two software companies and a professor at various
universities. He received a B.S. in Physics from Reed College in 1985
and a Ph.D. in Computer Science from University of Illinois in 1991.
He is the coauthor of several books on computer graphics and a variety
of technical articles. His professional interests include interactive and
HDR imaging, computational photography, realistic rendering, statistical
computing, visualization, and immersive environments.
Patrizio Campisi received the Ph.D. degree in Electrical Engineering
from Roma Tre University, Rome, Italy, where he is full professor at
the Section of Applied Electronics, Department of Engineering. His
research interests are in the area of secure multimedia communications
and biometrics. Specifically, he has been working on secure biometric
recognition, digital watermarking, image deconvolution, image analysis,
stereo image and video processing, blind equalization of data signals, and
secure communications. He has been the general chair of the seventh
IEEE “Workshop on Information Forensics and Security,” WIFS 2015,
November 2015, Rome, Italy, and of the 12th ACM Workshop on
Multimedia and Security, September 2010, Italy. He has been technical
xi
10. xii Editors’Biography
co-chair of the 1st ACM Workshop on Information Hiding and Multime-
dia Security, June 2013, France and of the “Fourth IEEE Workshop on
Information Forensics and Security,” WIFS 2012, December 2012, Spain.
He is the editor of the book “Security and Privacy in Biometrics,”
Springer, July 2013. He is co-editor of the book “Blind Image De-
convolution: theory and applications,” CRC Press, May 2007. He is
co-recipient of an IEEE ICIP06 and IEEE BTAS 2008 best student paper
award and of an IEEE Biometric Symposium 2007 best paper award. He
has been associate editor of IEEE Signal Processing Letters and of IEEE
Transactions on Information Forensics and Security. He is currently senior
associate editor of IEEE Signal Processing Letters. He is IEEE SPS Director
Student Services. He is a member of the IEEE Technical Committee on
Information Assurance & Intelligent Multimedia-Mobile Communications,
System, Man, and Cybernetics Society, and was a member of the IEEE
Certified Biometric Program (CBP) Learning System Committee.
Igor G. Olaizola obtained his degree in Electronics Engineering at the
Universidad of Navarra (Tecnun) in (2001). In 2001 he worked as a research
assistant in Fraunhofer Institut für Integrierte Schaltungen (IIS), Erlangen
(Germany) were he worked in the development of MPEG audio decoders
(MP3 & AAC) on FPGAs and DSPs.
In 2002 he started as part of the research team of Vicomtech. In
2006 he worked for Vilau (a media engineering company) in consulting,
development, and deployment activities, especially in the Digital TV
market. Since 2007, Igor is the head of the Digital Media department in
Vicomtech where he has actively participated in R&D projects related to
Media Production and Broadcasting technologies.
In 2013 he received his Ph.D. in Computer Science and Artificial
Intelligence by the Faculty of Computer Science of the University of the
Basque Country.
Igor participated in the COST Action IC1005 HDRi as dissemination
chair and currently is associated lecturer in Tecnun. His main research
interests are related to multimedia processing and analysis techniques, with
a special focus on broadcasting technologies.
11. ACKNOWLEDGMENTS
We are most grateful to COST (European Cooperation in Science and
Technology) for funding COST Action IC1005: “HDRi: The digital
capture, storage, transmission, and display of real-world lighting.” In
particular, we would also like to thank our Science Officer, Dr. Ralph
Stübner and Administrative Officer Ms. Aranzazu Sanchez for their highly
valuable support, which helped ensure IC1005 was a success and which
has led to a vibrant HDR community across Europe and resulted in Europe
now playing a leading role in the current and future developments of HDR.
xiii
12. OVERVIEW OF HDR VIDEO
A. Chalmers*, P. Shirley†, D. Toffoli‡
*University of Warwick, Coventry, United Kingdom
†NVIDIA, Salt Lake City, UT, United States
‡SIM2 BV International Srl, Pordenone, Italy
Contents
1. Introduction xv
2. COST Action IC1005 xvii
2.1 Success Stories xx
3. The HDR Video Pipeline xxvii
3.1 Capture xxvii
3.2 Compress xxvii
3.3 Display xxviii
4. Discussion xxx
Appendix xxxii
References xxxv
1. INTRODUCTION
Welcome to the book “HDR video: Concepts, Technologies and
Applications.” This book contains chapters from experts in high dynamic
range (HDR) video covering a wide collection of their latest research
and development across all aspects of the HDR pipeline from Capture, to
Manipulate and Display. Why you should read this book is that many
people, the editors included, think HDR is going to be the biggest
qualitative change in TV quality since color. To anyone who has seen
high quality HDR content on state-of-the-art HDR displays, the step
change from existing display technology is clear.
But what is HDR? It is imagery that is as subtle, bright, and vibrant
as the real world. There were analog HDR technologies in the past (e.g.,
a good 35-mm slide with a very bright projector), but now that almost
all content is digital, we can make a more precise definition: HDR is
more brightness than we are used to with traditional imaging. This means
“enough” bits for brightness (not the 8 bits per channel of previous
technologies), and for the highest brightness of the displayed imagery to be
“bright enough.” What is “enough” is one of the main debates of HDR,
and a source of disagreement between academia and industry. The first
research papers on HDR appeared in the early 1990s (e.g., [1, 2]), so why
has it taken more than 20 years for HDR to appear in consumer televisions?
xv
13. xvi Overview of HDR Video
First, remember we saw the same slow progress for HD TV that also
took decades for the industry to deploy for the good reason that adapting an
entire industry of capture, transmission, and display is a very hard process.
Second, advances in LED technology were needed to make the displays
commercially attractive; we have finally reached that point. Finally, the
much easier transition in resolution had to be played out to its limit. We
seem to have reached that in 4K, except for specialized applications. As
televisions make the move toward HDR, this book also includes a chapter
from an economist, Christopher Moir, that examines factors that may
influence the widespread uptake of HDR (Fig. 1).
HDR is coming, and it going to impact every aspect of imaging.
This book is a major outcome of the EU Cost Action IC1005 that
ran from May 2011 to May 2015 [3]. The key goals of IC1005 were to
coordinate research and development in the field of High Dynamic Range
(HDR) imaging across Europe, develop a vibrant community, together
propose a new set of standards for the complete HDR pipeline, and establish
Europe firmly as the world leader in HDR. Back in 2011, HDR was
relatively unknown and the term was easily confused with HD = High
Definition, that is, a screen resolution of 1920×1080 pixels. In fact, at that
time, IC1005 considered supporting the term “True Brightness” to replace
HDR to help minimize the confusion.
In 2012 the specification for UHDTV, ITU-R Recommendation
BT.2020 was announced [4]. This contained five components to move
televisions a significant step forward: Higher screen resolution 4K (3840 ×
2160 pixels) and 8K (7680 × 4320 pixels); higher dynamic range; wider
color gamut and higher frame rate. Consumer 4K televisions were quick to
Fig. 1 HDR video will affect all aspects of imaging.
14. Overview of HDR Video xvii
appear, but despite the significant increase in screen resolution, they failed
to gain substantial market penetration. A key problem is that, unless one is
very close to the screen, it is quite difficult for a viewer to see a difference
between an HD and a 4K image. Of all the components of BT.2020, many
user studies, for example, those by the 4Ever project [5], have clearly shown
that dynamic range is the feature that users most notice, especially in a dark
viewing environment. In 2016, the term HDR was thus seized upon by
TV manufacturers as a “marketing tool” to sell more televisions.
This chapter documents the rise of HDR video and shows how IC1005
has tried to guide the process.
2. COST ACTION IC1005
COST Actions are European Union funded initiatives to bring together re-
searchers, engineers, and scholars from EU and some other countries to de-
velop new ideas and joint projects [6]. COST does not fund research itself,
but rather networking, including short term scientific missions (STSMs) to
enable young researchers to spend time in other labs across Europe.
Built around the three guiding principles of “coordination, collaboration,
and acceleration,” COST Action IC1005 “HDRi: The digital capture,
storage, transmission, and display of real-world lighting,” involved the key
people and institutions undertaking or interested in HDR research and
development across Europe (Fig. 2). At the end of the Action there were
attendees from 44 institutions across 26 countries. Members of IC1005
played a leading role in substantially raising public awareness of HDR
through their dissemination activities, including presenting the world’s first
end-to-end real-time HDR systems at events such as IBC (Europe’s largest
broadcast event) and NAB (which annually attracts over 92,000 partici-
pants), providing their vision of the future of television at the European
Broadcasting Union’s annual conference, and hosting a dedicated event to
showcase the benefits of HDR technology to national broadcasters. From
the beginning, IC1005 engaged the services of professional cartoonists
Lance Bell and Danny Burgess to graphic record all the meetings. As the
cartoons in this chapter show, this resulted in highly valuable material for
dissemination activities and other publicity material.
A first task of the COST Action was to define (Fig. 3) the terminology
used within the HDR community to ensure seamless communication
between academic and industrial members. The dynamic range of a scene
is the ratio of the maximum light intensity to the minimum light intensity.
15. xviii Overview of HDR Video
Fig. 2 Guiding principles of IC1005.
Fig. 3 Defining HDR terminology.
However, what constituted high dynamic range was less clear. IC1005
agreed in September 2013 to use the term f-stop (or stop) to refer to the
following contrast ratios:
X f-stops = difference of 2X = 2X : 1
So
16 f-stops = difference of 216 = 65, 536 : 1
This is normally noted as 100,000:1; approximately what the eye can
see in a scene with no adaptation.
20 f-stops = difference of 220 = 1, 048,576 : 1
16. Overview of HDR Video xix
This is normally noted as 1,000,000:1; approximately what the eye can
see in a scene with minimal (no noticeable) adaptation.
From this the following were defined:
Standard dynamic range (SDR) is ≤ 10 f-stops (aka low dynamic rage (LDR));
Enhanced dynamic range (EDR) is > 10 f-stops and ≤ 16 f-stops;
High dynamic range (HDR) is > 16 f-stops.
This definition of SDR, EDR, and HDR was subsequently adopted
by the MPEG adhoc committee on HDR in their Call for Evidence
document in February 2015 [7] and has largely been accepted by the
scientific community. However, it is important to point out that the media
industry does not make any distinction between EDR and HDR. Therefore
many current commercial HDR claims are actually EDR, according to
the IC1005 and MPEG scales of dynamic range. There are a number of
other ways of defining dynamic range. Table 2 provides a useful means for
converting from one definition to another.
One of the key impacts of IC1005, was the push for standards (Fig. 4)
that can bring about the seamless connection of the three components
of the end-to-end HDR pipeline: Capture, Manipulate, and Display. Only
through such standardization will the uptake of HDR be widespread and
sustainable. In this endeavor, IC1005 offered their own solution and made
significant input to MPEG’s goal of introducing HDR into their standards.
However, MPEG chose not accept IC1005’s solution and have preferred to
Fig. 4 The need for standards in the HDR pipeline.
17. xx Overview of HDR Video
go for SMPTE ST2084 [8] and ARIB STD-B67 [9]. Details of IC1005’s
proposal, together with source code, etc., are available from Ref. [10].
In addition to proposing a new standard for the entire HDR pipeline,
IC1005 also delivered, via four Working Groups, the following:
• HDR file formats for individual frames used in high fidelity applications,
and for complete sequences of HDR footage for distribution and
delivery.
• HDR quality metrics for three different purposes: the first for assessing
the quality of the image that is captured and stored, compared to the real
world scene. The second to enable quality of the compressed footage
to be judged, and the third metric for allowing a detailed comparison
of the image that is finally displayed to the viewer compared to the real
scene that was captured.
• An HDR compression benchmark: a straightforward compression
benchmark, including challenging test footage, against which future
commercial compression algorithms can be compared.
• An uptake plan that served to highlight at all stages of the project where
the partners can make major contributions in support of the widespread
adoption of HDR and generate substantial interest in the Action and
HDR.
The Action also resulted in significant dissemination of information and
contributed to advancing the scientific/technological state-of-the-art in
the area of HDR imaging. This was achieved via scientific publications,
numerous meetings, training schools, STSMs, conferences, workshops,
newsletters, etc. In total, members of IC1005 chaired 4 special sessions on
HDR at major international conferences; edited 3 special issues on HDR
for three leading journals, and edited 2 books on HDR video, including
this one.
2.1 Success Stories
In the four years of operation, COST Action IC1005 achieved significant
success in three key areas:
• closing the gap in expertise,
• transfer of knowledge, and
• raising awareness of HDR.
While a number of participants in IC1005 were already world-leading
authorities on HDR, many others only had an interest in the field. Access
to the experts and also novel HDR equipment played an important role in
18. Overview of HDR Video xxi
Fig. 5 IC1005 built an HDR community in Europe.
allowing these initial non-experts to become authorities in their own right
and thus help to significantly raise the profile of HDR in their respective
countries. The vibrant HDR community that IC1005 fostered allowed
knowledge to be transferred from the academic partners to industry and the
industrial needs to be transferred to the academics, to the mutual benefit of
both. Now HDR is perhaps the leading topic within the television industry
and amongst related standardization bodies. Below are a few examples of the
successes that IC1005 has helped to bring about (Fig. 5).
2.1.1 HDR in Dental X-ray Imaging
Zeljen Trpovski, Faculty of Technical Sciences, Novi Sad,Serbia
Although Zeljen Trpovski had an interest in HDR imaging for 10 years,
IC1005 spurred him on to undertake some new challenging applications.
The application he chose was the use of HDR in dental X-ray images
(Fig. 6). Dental radiologic images contain many details and their good dis-
tinguishing and accurate location are of significant interest in several medical
fields. IC1005 provided him with the opportunity to meet with experts
and gain new and interesting ideas for the continuation of his research.
Particularly useful was the provision of the HDR MATLAB toolbox by
Dr Banterle IT MC substitute. Preliminary results were presented at the
19. xxii Overview of HDR Video
Fig. 6 HDR imagery for dentistry.
first International Conference and SME Workshop on HDR imaging in
2013 [11].
2.1.2 HDR Tone Mapping in Game Development
Igor Nedelkovski, University “St. Kliment Ohridski,” Bitola, FYR Macedonia
Prior to COST Action IC1005 Action, researchers from the Faculty
of Technical Sciences, University “St. Kliment Ohridski”—Bitola (FTS)
and Motion Universe (MU), a small company owned by ex-students of
the FTS were very experienced with computer graphics, but had little or
no knowledge about HDR. As a result of their active participation in the
COST Action, including attending the working group and management
committee meetings and the Training Schools, substantial knowledge was
gained; so much so that they decided to apply this knowledge to the
development of a computer game for mobile platforms (Android, iOS,
Blackberry). The game, Escape Medieval, was thus rendered almost entirely
using HDR tone mapping (Fig. 7). As the images show, the quality of the
resultant game was significantly higher than similar, competitive mobile
games available on the market today. As a result of this success HDR will
be introduced into computer graphics courses at FTS and the knowledge
disseminated to other Universities and businesses in the Western Balkans.
20. Overview of HDR Video xxiii
Fig. 7 Tone mapped HDR images from Escape Medieval.
2.1.3 New PhD Topic at Vienna University of Technology
Margrit Gelautz, TU Vienna
The COST Action motivated TU Vienna to combine their previous
experience on stereo analysis with HDR topics (Fig. 8). A new Ph.D. topic
on “HDR Stereo Matching” was formulated and financially supported by
the Vienna Ph.D. School of Informatics (http://www.informatik.tuwien.
ac.at/teaching/phdschool). TU Vienna published papers at the two HDRi
Workshops and the Special Session on HDRi at Eusipco 2014. The
knowledgeable and very detailed feedback on the papers by the reviewers
(chosen amongst the experts of the COST Action) gave TU Vienna
valuable input to improve the papers and stimulate future work.
2.1.4 The Growth of HDR in France
Kadi Bouatouch and Rémi Cozot, University of Rennes, Ronan Boitard, Technicolor
Inspired by the vision of HDR that IC1005 was putting forward, the fol-
lowing companies and institutions in France (Fig. 9): Technicolor, Telecom
21. xxiv Overview of HDR Video
Fig. 8 TU Vienna Ph.D. School of Informatics has introduced a new HDR related topic.
ParisTech, University of Nantes, Dxo Lab, Dxo Sig, Binocle, Transvideo,
Thomson Video Networks, AcceptTV, TF1 and Polymorph, put together
the Nevex proposal. This nationally-funded project considered the design of
a complete HDR chain: acquisition, compression, transmission, and display.
Members of Nevex were very active in IC1005. A key output of this project
was the groundbreaking Ph.D. by R. Boitard on HDR video tone mapping.
2.1.5 HDR Imaging of Rocket Launches
Brian Karr, Kennedy Space Center, Alan Chalmers, University of Warwick
Contact was made between the head of the Advanced Imaging Lab
at Kennedy Space Center, Brian Karr, and the Chair of IC1005, Alan
Chalmers, as a direct result of IC1005’s dissemination activity at NAB
in April 2013. The outcome of this meeting was that a team from
goHDR/University of Warwick went to the Kennedy Space Center in
July 2013 to film a rocket launch in HDR (Fig. 10).
2.1.6 World’s First Complete Real-Time HDR Broadcast
Alan Chalmers, University of Warwick, Igor Olaizola,Vicomtech, Domenico Toffoli,
SIM2
Assisted by earlier STSM visits between the University of Warwick,
UK and Vicomtech, ES, in April 2014 a world first end-to-end live HDR
pipeline was demonstrated at NAB 2014 (Fig. 11). This annual event attracts
over 92,000 participants and thus it was deemed a highly appropriate venue
to show this system for the first time. The system was shown on a stand
at the Futures Park section of NAB as part of an IC1005 dissemination
activity. The system attracted significant interest. The work for NAB 2014
led directly to the world’s first professional end-to-end HDR pipeline when
22. Overview of HDR Video xxv
Fig. 9 Frame from temporally coherent tone mapped HDR video.
Fig. 10 Capturing a rocket launch with HDR video at the Kennedy Space Center.
23. xxvi Overview of HDR Video
Fig. 11 Professional end-to-end HDR pipeline at NAB in 2015.
Fig. 12 The use of HDR in performance.
the prestigious German camera manufacturer ARRI joined the project.
This professional system was showcased at NAB 2015, again as part of an
IC1005 dissemination activity.
2.1.7 Evaluation of HDR Usage for Performance Art Projects
Emmanouela Vogiatzaki, RFSAT Ltd and University of Peloponnesus, Artur
Krukowski, Intracom S. A. Telecom Solutions, Alan Chalmers, University of Warwick
Following a visit by Vogiatzaki to the University of Warwick in July
2014, a range of trials of HDR cameras has been undertaken to capture
scenographies of performance projects in theatrical environments (Fig. 12).
24. Overview of HDR Video xxvii
The challenge was to achieve sufficient dynamic range for capturing both
subjects in deep shadows simultaneously with brightly lit main subjects.
The results have shown some clear advantages of using HDR technology in
the performing arts, however more work is needed before such technology
can be used in live performances.
3. THE HDR VIDEO PIPELINE
With HDR video, the full range of lighting in the scene can be captured and
delivered to the viewer. In order to achieve such a “scene referred” ability,
32 bit IEEE floating point values are needed to be used to represent each
color channel. With 96 bits per pixel (bpp), compared with just 24 bpp for
SDR, this means a single HDR frame of uncompressed 4K UHD resolution
(3840×2160 pixels) 4:4:4 requires approximately 94.92 MB of storage, and
a minute of data at 30 fps needs 166 GB. Such a large amount of data cannot
be handled on existing ICT infrastructure, and thus efficient compression
is one of the keys necessary for the success of HDR video.
3.1 Capture
Until single sensors are capable of capturing the full range of light in
a scene, a number of other approaches are necessary. One of the most
popular methods of HDR capture is to use multiple exposures with
different exposure times to create a single HDR frame [12]. However, if
anything in the scene, or the camera moves, while the exposures are being
taken, undesirable ghosting artefacts can occur. In this case, sophisticated
deghosting algorithms, such as those described in Chapter 1, are required.
This is even more of a challenge if live broadcast of HDR video is desired
[13]. Another approach is to use multiple sensors with the same integration
time through a single lens. A number of prototypes of such systems have
been built, for example, [14] (which was able to achieve 20 f-stops at
30fps), and [15], but as yet, these are not widely available. A survey of
18 commercial cameras was undertaken in [16] to objectively measure the
dynamic range they were capable of capturing. The goal was to determine
their suitability for capturing all the detail during a rocket launch. Table 1
shows some results from that survey. Details of how the dynamic range of
the cameras were measured is given in Chapter 4.
3.2 Compress
As mentioned above, compression is one of the keys to the successful
uptake of HDR video on existing ICT infrastructure. A number of HDR
25. xxviii Overview of HDR Video
Table 1 Objective measure of camera dynamic range [16]
Camera Stops @ 0.5 RMS noise Vendor spec.
RED DRAGON—HDR x6, Log
Film, Total
11.8 + ∼3 16.5+
ARRI Alexa—Log 13.9 14.0
Canon 5DM3—Magic Lantern
H.264 (ISO 400/1600)
11.4 10.0
Black Magic Cinema 4K—Film 9.0 12.0
video compression methods have been proposed in the last decade. Initially
the evaluation of these was restricted by the lack of available HDR video
footage. This is no longer a problem, with a number of sources of HDR
video now available, including from the University of Stuttgart [17] and for
the MPEG community.
As discussed further in Chapter 8, HDR video compression may be
classified as one-stream or two-stream [18]. The one-stream approach utilizes a
single layer transfer function to map the HDR content to a fixed number of
bits, typically 10 or 12. Examples include [19–24]. One problem with one-
stream methods is that they do not work for 8 bit devices, which includes
a large number of legacy displays and mobile devices. With mobile devices,
this is a major limitation as more and more video is being consumed on
them; more than 51% of traffic on mobile devices is video viewing [25]
In two-stream compression methods, there is one input HDR video
stream to the encoder that produces two bit streams as output. Two stream
methods can be used for 8 bit and higher infrastructures. These streams can
consist of (1) a standard compliant bit stream, for example, HEVC Main
10, H.264, etc., and (2) one another stream corresponding to additional
data to reconstruct the HDR video. At the decoder, these two streams are
recombined to produce the HDR video stream. Examples of two-stream
compression for HDR video include [26–29].
3.3 Display
In January 2016 a consortium of TV manufacturers, broadcasters, and
content producers was formed. Known as the UHD Alliance [30], their
goal is to promote the criteria by which they would judge future platforms
to be suitable for delivering a “premium 4K experience.” Despite IC1005’s
definition of HDR being adopted by MPEG [7], UHD Alliance proposed
two of their own definitions of HDR, both of which are “display
referred”:
26. Overview of HDR Video xxix
1. 1000 nits peak brightness and <0.05 nits black level (contrast ratio
20,000:1, 14.3 f-stops),
or
2. >540 nits brightness and <0.0005 nits black level (assuming it is possible
to measure 0.0005 nits, this give a contrast ratio 1,080,000:1, ≈20
f-stops).
These two definitions for HDR were chosen to satisfy manufacturers of
different television technologies. Option 1 is for those with LED based
TVs which have higher brightness, but inferior black levels, while Option
2 is for OLED based TVs which have deep blacks, but much lower peak
brightness levels [31].
The UHD Alliance’s “displayed referred” definition of HDR has
already led to a number TV manufacturers marketing their televisions as
“HDR displays.” Such “consumer HDR” displays, however, have a major
limitation. They do not provide an overall brighter image. Instead the
average picture level (APL) of the frames is maintained and an HDR
effect is achieved by providing (a) more details in the darker regions of
the scene and (b) having (a few) brighter highlights [32]. Because of the
HDR metadata, the TV has to be driven at its maximum backlight capacity
in order to provide the required highlights. However, this means that the
overall brightness of the screen cannot simply be increased as you can with
an SDR display. HDR content on these displays should thus not be viewed
in ambient lighting levels exceeding 5 nits [33]. The situation is even worse
for HDR displays based on OLED technology. For such displays, darker
than 5 nits viewing conditions, and even the absence of white walls is
recommended [33]. A key reason for this limitation is that every value of
the ST.2084 transfer function is directly mapped to the same specific output
luminance level on all HDR displays. This absolute mapping is not flexible
and is unable to adapt to different ambient lighting levels.
The 1000nit peak luminance of consumer HDR displays is significantly
lower than the 4000nit HDR displays that have been available from
innovative Italian company, SIM2, since 2009. Derived from the pioneering
HDR displays developed by Brightside [34], SIM2’s latest HDR47 display
has a peak luminance of 6000 nits (Fig. 13). This is achieved via a backlight
of 2202 LEDs each of which has 12 bits of brightness resolution. A key
feature of the SIM2 display is the attention to high power management
and heat cooling. This allows the 6000nit display to have a 1.5-kW power
supply limit with a standard 110V plug. A 10,000nit display is due to be
showcased at IBC in September 2016.
27. xxx Overview of HDR Video
Fig. 13 The innovation of a 6000nit HDR display.
4. DISCUSSION
Public awareness of HDR has come a long way in the last 5 years. Most
of the major television manufacturers are marketing HDR-TVs, while
camera manufactures are providing more f-stops from their cameras. For
compression, MPEG are also close to proposing a standard which is likely
to include both the Perceptual Quantization (PQ) and Hybrid Log-Gamma
(HLG) methods. In July 2016 the European Broadcasting Union (EBU)
announced ITU-R BT.2100-0; their recommendations for “Image param-
eter values for high dynamic range television for use in production and
international programme exchange” [35]. The recommendation also covers
PQ and HLG. Interestingly, BT.2100 acknowledges: “The Administrations
of France and the Netherlands have expressed concerns regarding the
characteristics and performance of HDR-TV. Further studies are needed
and may lead to a revision of this Recommendation, as appropriate, under
the terms of Resolution ITU-R 1-7” [35].
There is growing evidence that the methods being considered and
adopted by the manufacturers and standards bodies are not the best. PQ
and HLG are computationally expensive:
PQencode(V) =
V1/m2 − c1
c2 − c3V−1/m2
1/m1
,
where m1 =
2610
4096
× 1
4, m2 =
2523
4096
× 128,
c1 =
3424
4096
, c2 =
2413
4096
× 32, c3 =
2392
4096
× 32,
28. Overview of HDR Video xxxi
PTF8(V)
V
out
PTF4(V)
PTF⬘
2.2(V)
PTF⬘
4(V)
PTF⬘
8(V)
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
0.7
0.8
0.9
1
PTF2.2(V)
PQbackward(V)
PQforward(V)
HLGdecode (V)
HLGencode (V)
HLG
PQ
PTF4
PTF8
Fig. 14 Similarity of transfer function curves.
Furthermore, HLG includes a branch instruction, which limits its efficient
implementation in hardware.
HLGencode(V) =
r
√
V V ≤ 1,
a log(V − b) + c V 1
,
where r = 0.5, a = 0.17883277, b = 0.28466892, c = 0.55991073.
The recently proposed power transfer function (PTF) [36], on the other
hand, is highly efficient (29 times more efficient than PQ, and 1.5 times
more efficient than even an LUT implementation of PQ or HLG, without
the memory overheads) and has been shown to deliver better quality than
either PQ or HLG [36]:
PTFγ (V) = V1/γ
,
where γ is a variable, for example, 4 or 8, V is normalized HDR.
As Fig. 14 shows, PTF with γ = 8 is very similar to the PQ curve,
while γ = 4 closely approximates HLG. When compressing HDR video
with PTF the input HDR frames first have to be normalized to the range
[0, 1] with a normalization factor ℵ using the relation L = S = ℵ where
S is full range HDR data. Unlike 10-bit PQ, which is limited by a peak
29. xxxii Overview of HDR Video
luminance of 4000 nits (12-bit PQ has a limit of 10,000nit), PTF is not
limited by a specific peak luminance.
HDR first wave—consumer HDR: The current trend of HDR,
such as espoused by the UHD Alliance can be considered a “first wave”
of HDR products. The HDR pipeline is very much “display referred”;
constrained by the peak luminance that consumer HDR displays are capable
of showing, typically 1000 nits. One positive outcome of this “first wave”
is far wider user recognition of the term HDR (albeit not the definition
proposed by IC1005 and adopted by MPEG). Although HDR TVs will be
sold in increasing numbers in the coming months, especially as more HDR
content becomes available, at some point viewers will no longer want to
watch HDR in a dark room; this will give rise to a “second wave” of HDR
technology.
HDR second wave—future-proof HDR: The second wave of HDR
technology will be “scene referred,” with the HDR pipeline no longer
constrained by what a display is capable of showing. Rather the full range
of lighting captured in a scene will be transmitted along the pipeline and
the best image possible delivered for a given display, the ambient lighting
conditions, and any creative intent. Known as true-HDR, this approach
enables HDR content to be displayed directly on an HDR display while,
on an SDR display, a tone mapper can be chosen, dynamically, to best suit
the current scene, creative intent and ambient light conditions [18]. True-
HDR enables every pixel of each HDR frame to be modulated if necessary.
This allows objects to be tracked, for example, a golf ball up against a sky,
of something coming off a vehicle during a rocket launch, by having their
pixels at one at one exposure, while the rest of the scene could be at another.
The ability to modulate individual pixels can be taken further. “Personalized
pixels” can provide content creators additional creativity by enabling them
to deliberately hide detail, such as clues, in areas of the scene which can
only be discovered by the user interacting with the content by exploring
the exposures of those pixels (Fig. 15).
This is an exciting time for HDR video: The limitations of the “first
wave” will begin to be appreciated and we will move to much more flexible,
compelling, future-proof “second wave.” This book contains many valuable
contributions that will provide the foundation for this “second wave.”
APPENDIX
Table 2 shows the dynamic range conversion chart.
32. Overview of HDR Video xxxv
Fig. 15 Personalized pixels: The hidden character can be seen in the image on the right
by exploring the pixels of the HDR image [37].
REFERENCES
[1] K. Chiu, M. Herf, P. Shirley, S. Swamy, C. Wang, Zimmerman K., Spatially
Nonuniform Scaling Functions for High Contrast Images, in: Graphics Interface ’93,
1993.
[2] J. Tumblin, Rushmeier H., Tone reproduction for realistic images, IEEE Comput.
Graph. Appl. 13 (1993).
[3] http://www.cost.eu/COST_Actions/ict/IC1005.
[4] ITU-R BT.2246-2, The present state of ultra-high definition television, tech. rep.
2012 http://www.itu.int/dms_pub/itu-r/opb/rep/R-REP-BT.2246-2-2012-PDF-
E.pdf.
[5] http://www.4ever-project.com/home/.
[6] http://www.cost.eu/.
[7] A. Luthra, E. François, W. Husak (Eds.), Requirements and Use Cases for HDR and
WCG Content Distribution, ISO/IEC JTC 1/SC 29/WG 11 (MPEG) Doc. N15084,
February 2015.
[8] ST 2084:2014 : High Dynamic Range Electro-Optical Transfer Function of Mastering
Reference Displays, August 2014.
[9] STD-B67: Essential parameter values for the extended image dynamic range television
(EIDRTV) system for programme production, tech. rep., Association of Radio
Industries and Businesses (ARIB), July 2015.
[10] http://ic1005-hdri.inesctec.pt/.
[11] Ž. Trpovski, V. Kerkez, P. Vuěinic, HDR processing for legibility enhancement of
radiographic images, in: First International Conference and SME Workshop on HDR
imaging, 2013.
[12] P.E. Debevec, J. Malik, Recovering high dynamic range radiance maps from pho-
tographs, in: SIGGRAPH ’97, ACM Press, 1997.
[13] J. McNamee, J. Hatchett, K. Debattista, A.G. Chalmers, Live HDR Video Streaming
on Commodity Hardware, in: SPIE 2015, August 2015.
[14] A. Chalmers, G. Bonnet, F. Banterle, P. Dubla, K. Debattista, A. Artusi, C. Moir, High
Dynamic-range video solution, in: ACM SIGGRAPH ASIA, Art Gallery Emerging
Technologies, ACM, 2009.
34. maailmaan ja kansa tervehtää niitä riemulla ja muuttuu niiden
täysiveriseksi liittolaiseksi. Parrattomat piimäsuut juoksentelevat
ympäriinsä ja kuvittelevat olevansa koko pöpöjä kuultuaan pari
'kansallista esitelmää.' Vastustelemista ja arvostelua kuulee
kaikkialla. Niin, ystäväni, semmoinen on meidän aikamme — se se
on sitä ajanhenkeä! Ja kutka ovat syypäät kaikkeen? Eivätkö juuri
nuo laulavat vapauden ystävät, jotka kannattavat kansallisia
mielipiteitä, hemmottelevat roskaväkeä ja rakentelevat mielettömiä
ilmalinnoja? Sekin ala, millä minä työskentelen, on muutettava
muodinmukaiseksi. Pois mätäpesä, jolla on nimenä valtionkoulu, ja
asettakaamme sijaan uusi koulu, jonka kulmakivinä ovat vapaus,
Bjarkeviisut [Tarkottaa erästä Grundtvigin laulua. Suom.] ja
ruusuhohteinen tulevaisuus! Tunnen mainiosti tämänkin puolen
ajanhenkeä ja tiedän, mitenkä nuoria kuljetellaan pilvien takaisissa
maissa ja miten heille lauletaan vapausvirsiä…
Näkee selvään, että olette tottunut heiluttamaan pamppua!
huusi joku, mutta Lystrup, joka juuri sai yskänkohtauksen, ei sitä
onneksi kuullut. Hiki virtasi pitkin hänen poskiaan, hän pyyhki
punaista naamaansa, veti ilmaa keuhkoihinsa ja pani jyrkän
vastalauseen kaikkia vapauden apostolien oppeja vastaan.
Erityisesti tähtäsi hän sen noihin suurisuisiin poikanulikoihin, jotka
tuskin osaavat panna omat housunsa kunnollisesti kiinni, kun jo
intoilevat joka tilaisuudessa ja toitottavat ajan hengestä.
Yleisö rähähti nauramaan ja eläköön- ja paheksumishuudot
sekaantuivat toisiinsa, niin että koko ilma oli yhtenä surinana.
Puheen aikana olivat Knuut ja pappi usein kuiskutelleet keskenään
tehden innokkaita liikkeitä käsillään. En voi olla puhumatta, herra
pastori! Enhän minä tahdokkaan teitä kieltää, mutta muistakaa —
olkaa varovainen, kuuletteko!
35. Lystrupin viimeiset sanat olivat sattuneet Knuutin sydämmeen kuin
myrkytetty nuoli. Hänen täytyi pidellä kiinni puhujalavan kaiteesta
kuullessaan naurua, joka ei vielä ollut ehtinyt asettua. Maailma
huojui hänen silmissään. Hän tunsi, ettei hän koskaan voisi sitä
hetkeä unohtaa.
Hm, tahdon… hm… tahdon tehdä vaan pari pientä huomautusta,
alkoi hän ja puri hampaansa yhteen ikäänkuin tukahuttaakseen
kiivauttaan. Koulumestari maalasi kaikki meidät vapauden ystävät ja
elävän hengen valistuksen kannattajat järjettömiksi olennoiksi, jotka
leijailevat pilvien takaisissa maailmoissa. En tiedä, josko joku täällä
saapuvilla olijoista menee innostuksessaan niin pitkälle, mutta
tiedän, että täällä on useita, joiden mielestä vapaakouluaate on
kansallisen elämän kaunein kukka, kukka, jonka täytyy saada aueta
koko ihanuudessaan ja joka on sen kerran tekevä.
Hän tunsi voivansa yhä paremmin hillitä itseään ja uskalsi
sentähden tarttua käsiksi Lystrupin puheesen, jonka perättömyyttä
hän asteettaisin koetti todistaa. Erehdyksiä ja yhteiskunnallista
rappeutumista ei saanut lykätä vapauden niskoille; paljon suurempaa
tapainturmelusta on ollut valtioissa, missä herravalta valtikkaansa
heilutti. Mutta mikä kieltämättä oli vapauden ansiota, niin se oli
ihmishengen herääminen. Tietä sille, näyttäytyipä se sitten
kirkollisen elämän tai valistusrientojen piirissä! Murrosajat olivat
välttämättömiä kansojen elämässä. Ne pitivät yhteiskuntaa nuorena
ja elinvoimaisena ja olivat paljoa paremmat kuin se kuollut tila, joka
jäykistää kaikki kaavoihinsa ja muuttaa ihmiset muumioiksi. Uusi
aika koittaa meille, ystäväni. Meillä on ollut pappis-, aatelis- ja
kuningasvallan aika, luulen, että seisomme käännekohdassa, joka —
huolimatta siitä, että kuningasvalta jää ennalleen — on vievä meidät
valoisaan kansanvallan aikaan, jolloin kansa itse pääsee kohtalonsa
36. herraksi. Se aika on kaivava päivän valoon sen, mitä kansassamme
on syvintä ja parhainta, se on levittävä loistavia tulevaisuuskuvia sen
silmien eteen, mutta se on myöskin pakottava sen semmoiseen
itsekehitykseen, että se voi tulla toimeen omin neuvoin. Minä uskon,
että on olemassa voima, joka kääntää historian lehtiä ja johtaa
kunkin kansan kehitystä jotain määrättyä päämäärää kohti sitä
mukaa kuin kansat itse antautuvat sen johdettaviksi. Ottakaamme
sen pitkän koetusajan jälkeen, minkä kansamme on saanut kestää,
vaaria siitä kutsumuksesta, mihin nykyaika meitä johtaa! Älkäämme
peljätkö taistelua ja mullistuksia, älkäämme vapisko jos vanhanajan
pei… — hän oli sanoa peikot — vanhanajan ihmiset puskuilevat
meille. Elämä, toivo ja totuus on meidän puolellamme, ja kerran
näytämme, kuinka heidän vanhettuneet ja ummehtuneet
mielipiteensä hajoavat kuin akanat tuuleen…!
Hän huomasi Emman, joka seisoi erään puun takana ja tuiotti
häneen tuskainen, melkein epätoivoinen ilme silmissään. Knuut oli
kiihottunut, hänen kasvonsa hehkuivat, silmänsä paloivat.
Epäilemättä oli hänellä vielä terävin nuolensa, jäljellä, mutta Emman
katse häiritsi hänen taistelu-intoansa siinä määrin, ettei hän tuntenut
enää voivansa jatkaa. Samassa alkoi taas hyvä- ja hurraa- sekä
paheksumishuutojen pauhina puhujalavan ympärillä. Tuntui kuin
maakannas olisi murtunut ja kahden meren laineet yhtyneet
toisiinsa.
Mistä lehdestä sinä sen olet oppinut? kysyi Lystrup ärsyttävä
ilme kasvoillaan.
Minulla ei ole tapana lukea ulkoläksyjä, vastasi Knuut
värähtelevällä äänellä. Sitä tein vaan siihen aikaan, kun teidän
pamppunne riippui selkäni takana.
37. No, no, tarttui pappi puheesen, älkäämme menkö
mieskohtaisuuksiin!
Näkymättömiä teitä myöten oli taistelun henki levinnyt koko
yleisöön. Joka haaralla näkyi hehkuvia kasvoja ja ihmisiä, jotka
viittoivat innokkaasti käsillään, ja satojen äänien surina täytti
pyökkimetsän. Pappi pudisti epätoivoisena päätänsä, astui sitten
koko pituudessaan puhujalavalle ja teki merkin kädellään ikäänkuin
vaatiakseen hiljaisuutta. Melu vaikeni heti, ja hän julisti juhlan
päättyneeksi seuraavaan tapaan:
Ei kukaan rakasta vapautta siinä määrin, ettei hän salaisesti
haluaisi hallita toisia, sanoo englantilainen runoilija Goldsmith. Ja
hän on oikeassa. Mikä se on, joka vapauden ja sivistyksen nimessä
nostaa kansan kansaa vastaan, avaa tykkien ja helvetinkoneiden
kidat ja saa verivirrat vuotamaan taistelukentillä? Eikö se ole
vallanhimo, omien pyyteiden edistämis- ja toisten sortamisinto? Ja
jos tarkastelemme kansojen omia sisäisiä taisteluja, missä
myrkytetyt sanat lentelevät eri puolueiden välillä ja kynä ja kieli
repivät haavoja, joita kirvelee vielä vuosimääriä jälkeenpäin — eikö
siinäkin huomaa samaa vallanhimoa, samaa pyrkimystä saada omat
mielipiteensä tunnustetuiksi? Kaikissa meissä on, kenessä
suuremmassa, kenessä pienemmässä määrässä itsepäisyyttä ja
itseviisautta, ja monesti käy niin, että nimitämme kiihottumistamme
innostukseksi ja kuvittelemme mielessämme, että kovat sanamme
ovat oikeutetun harmin purkauksia. Älkää luulko, hyvät ystävät, että
minä kokonaan vaadin teitä luopumaan aseistanne. Älkää luulko,
että mielestäni ainainen rauha on hyväksi. Jos vesi saa kauvan
seisoa yhdessä kohti, alkaa se mädätä, raikkaana pysyy se
ainoastaan sen kautta, että raitis tuulen leyhkä pitää sitä liikkeessä.
Sentähden on ajanvirtaa — jos emme kerran kaikki tahdo
38. molskahtaa sen pohjaan kuin hengetön lokapallo — raikkaiden
hengentuulahdusten virkistettävä ja työnnettävä uusia uria myöten
keskelle ihmiselämää. Ainoa, mitä tahdon, hyvät ystävät, on että
kinastus ja kaivelu talttuisi, intohimot, jotka usein voivat olla
suureksikin vahingoksi, menettäisivät voimansa ja taistelijain välillä
vallitseva katkeruus ja tuomitsemishalu, joka, sen sijaan että
edistäisi hyvää asiaa, turmelee sitä, katoaisi. Myös teillä, joita
muutoin pidän hengenheimolaisinani, on omat vikanne…
Hyvä! huusi Lystrup kaikin voimin.
En epäile, että intonne on todellista ja vakavaa, mutta sallikaa
minun lausua teille rehellisesti, että te, samoinkuin vastustajannekin,
joskus unohdatte, että ainoastaan se, mikä johtuu totuudesta ja
rakkaudesta, voittaa ja elää. En tahdo jäähdyttää teidän intoanne
taistelussa uuden asianne puolesta, mutta liika kiihkeys ei ole
milloinkaan eduksi. Nykyisyyttä ja entisyyttä yhdistävät toisiinsa
lukemattomat hienot juuret, joita ei saa poikki yhdellä ainoalla
ajattelemattomalla iskulla. Tarkastakaamme, miten maailman suurin
sivistävä voima, kristinusko, on päässyt valtaan eri maissa. Hitaasti,
mutta varmasti on se pitkittänyt voittokulkuaan kaikkialla. Ja millä
ihmeteltävällä taidolla on se voinut sulautua siihen sivistykseen, mitä
se kussakin paikassa tapasi, ja juuri sentähden, että sen seuralaisina
olivat totuus ja rakkaus! Hyvät ystävät! en tahdo, että
mielipiteissänne olisi tinkimisen varaa, en tahdo, että puolella
sydämmellänne kiintyisitte totuuteen, tahdon vaan huomauttaa teitä,
että viha ja erimielisyys ei ole yhteiskunnalle hyödyksi. Antakoon
Jumala meille siunauksensa ja suokoon hän, että oppisimme
toimimaan ilman vihaa ja katkeruutta, ilman kuumeentapaista
intoilua, toimimaan lämpimin ja suvaitsevaisin sydämmin, huomaten
39. toisia ja kunnioittaen heidän ihmisarvoaan, toisin sanoen: toimimaan
rakkaudessa totuuden puolesta!
Juhlan vakava puoli sai siis kuta kuinkin sovinnollisen lopun, ja
pappi tunsi iloksensa, että hänen sanansa todellakin näyttivät jossain
määrin jäähdyttäneen tulistuneita mieliä. Mutta kun eväskorit
myöhemmin otettiin esille, hiipi puoluehenki yhtä kaikki yleisön
keskuuteen ja jakoi sen kahteen parveen, jotka silmäilivät toisiansa
enemmin tai vähemmin suopealla tavalla. Vasta sitten kun herra
Besser oli apulaisineen jonkun aikaa kiertänyt syöjien keskellä ja
hiessä otsin kaatanut heille punaista tai valkoista viiniä, Baijerin
olutta tai muuta virkistävää juomaa, pääsi iloinen, suvaitsevainen
mieliala taas voitolle ja hääti puoluehengen tiehensä. Siellä täällä
huomasi kumminkin vielä taistelun jälkimaininkia. Niinpä Sören
Hugger ja Jörgen Siversen sotkeutuivat vielä parisen kertaa
sanoissaan pöydän toisessa päässä, minkä toisessa päässä pappi ja
Lystrup — jotenkin rauhallisen näköisinä — ottelivat keskenään.
Mutta ylipäänsä vallitsi sovinnollinen juhlamieli joukkueessa.
Knuut lähestyi Besserin tarjoilupaikkaa, tilasi pullon olutta ja
istuutui muutamalle lähellä olevalle penkille.
No, sanoi Besser sammaltaen — tuntui kuin joku olisi kuristanut
hänen kurkkuaan — voimme pitää itseämme voittajina, ystäväni!
Joka tapauksessa arvelen ja uskallan sanoa, että puolellamme oli
yhtä suuri enemmistö kuin toisellakin — häh?
Mitä te höpisette, Besser! Eihän molemmilla voinut olla
enemmistöä.
Ah, tarkoitan luonnollisesti…
40. En välitä pikkuistakaan siitä, mitä te tarkoitatte, sanoi Knuut,
joka ei ollut ehtinyt vielä täysin rauhoittua. Teidän kansanvaltaiset
lörpötyksenne eivät maksa viittä äyriä.
Mitä te sanotte! huudahti pikku mies kauhistuneena ja näytti
kasvavan kaksi tuumaa. Kuulkaa, ystäväni, se teidän on pyydettävä
anteeksi! Hän istuutui penkille Knuutin viereen. Minä olen ottanut
osaa parlamentaariseen elämään siitä asti kuin… Ja sitten seurasi
koko joukko vanhoja muistoja höystettyinä semmoisella
kansanvaltaisuudella, ettei yksikään, joka vaan tahtoi kuunnella, olisi
voinut enää epäillä, että Besserin sydän ei olisi ollut puhdasta kultaa.
Knuutin suu vetäytyi hymyyn, mutta — suuttuneena siitä itseensä
— muuttui hän taas pian totiseksi ja heitti rahat oluesta penkille.
Ja se, mitä olen kertonut, on niin totta kuin nimeni on Besser.
Alas oikeistolaiset ja kansansyöjät ja valta kansalle! se on aina ollut
tunnussanani… Joko menette, hyvä ystävä?… no, voimmehan
toiste… Hm, lisäsi hän itsekseen ja pudisti päätänsä, taisi olla
pahalla päällä.
Kun Besser nousi ja kääntyi, huomasi hän kauhuksensa, että
Jörgen Siversen ja Frans Larsen olivat seisoneet aivan heidän
takanansa. Olisikohan Jörgen kuullut…? Ei varmaankaan, sillä hän
seisoi niin rehellisen näköisenä ja vaipuneena keskusteluun Fransin
kanssa, ikäänkuin häneltä ei voisi riittää huomiota mihinkään
muuhun. Ravintoloitsijan sydän alkoi kiivaasti sykkiä, ja vahvoille
luonteille ominaisella päättäväisyydellä astui hän Jörgenin luo, räpytti
salaperäisen näköisenä silmää ja veti hänet mukaansa takin
kauluksesta. Erään puun takana esitti kosija vihdoinkin monien
tarkasti harkittujen mutkien ja verukkeiden jälkeen sydän kurkussa
totisen ja rehellisen pyyntönsä.
41. Te tunnette minut, vanha ystävä, ja minun on siis tarpeetonta
luetella teille ominaisuuksiani. Toimeni on hyvä ja rehellinen ja mitä
sydämmeeni tulee, niin luulen kyllä… hän lopetti sanansa pään
nyykytyksillä.
Ei ainoakaan väre muuttunut Jörgen Siversenin kasvoilla, kun hän
kuunteli kosintaa peukalot liivin kainaloissa, silmät maahan luotuina
ja silloin tällöin ruiskauttaen suustaan hyvän annoksen sakeaa
tupakkisylkeä alas kahiseville lehdille. Mutta yht'äkkiä alkoi hänen
vatsansa oudosti hytkiä, hän oikasi itsensä ja katsoi Besseriin.
Höh, höh, höh, en osannut ajatella sitä teistä, Besser. Höh, höh,
luuletteko, että huolin semmoista vasemmistolaista vävypojakseni?
Vasemmistolaista?
Niin, ettekös te ole vasemmistolainen? Mitä te sitten olitte
keskustellessanne Knuutin kanssa?
Besseristä tuntui, kuin olisi hänen vasen saappaansa
vajoamaisillaan liejuun, ja hänen täytyi hapuilla ilmaa käsillään
pysyäkseen tasapainossa.
Ystäväni! sanoi hän, mutisti suutansa ja pani päänsä kallelleen,
olen suvaitsevainen. Mitä ei tulekin sanoneeksi väliin
keskustellessaan tuommoisten äärimäisyyksiin asti meneväin
ihmisten kanssa! Mutta mitä minä olen todellisesti sydämmestäni,
siksi jään, kunnes minut lasketaan maan poveen.
No, mitä te sitten olette?
Mitäkö olen? Mitä olette te, vanha ystävä, mitä minä, mitä kaikki,
jotka edustavat pääomaa ja älyä…?
42. Aivan vastakkainen elämänkatsantokanta tuli nyt esille väliin
vauhdilla, väliin taas arvokkaasti ja juhlallisesti, muutamat sanat ja
lauseet erityisellä painolla. Nykyinen ja äskeinen Besser kilpailivat
keskenään kaunopuheliaisuudessa vanhan, tutun laulun mukaan:
Paremp' tanssija Pekka on Jussia,
Paremp' Pekkaa Jussi on tanssija.
Höh, höh, höh! En luota teihin, Besser. Sillä jos te voitte muuttaa
mielipiteitänne noin vaan joka toinen hetki niinkuin sukkaparia, niin
te ette ole muuta kuin tuuliviiri.
Nyt upposi oikea saapas myös ja herra Besser tunsi vaipuvansa
auttamattomasti liejuun.
Ei puhuta enää. Tulkaa ja kaatakaa ryyppy meille molemmille! Se
on järkevämpää kuin seista ja lörpötellä tässä.
Besser totteli ja Besser täytti lasit, kilisti, joi ja kantoi
alennustilansa kuin mies. Mutta mitä hänen sisimmässänsä liikkui
salassa maailman silmiltä, siitä ei kukaan tietänyt.
Kun Jörgen ja ravintolan isäntä palasivat juhlapaikalle, kajahti
voimakas neliääninen laulu keskeltä väen surinaa. Kaikki riensivät
katsomaan ja kuuntelemaan Knuutin johtamaa laulukuoroa, joka oli
asettunut muutamalle kumpareelle juhlakentän laitaan. Lystrup piteli
väliin korviansa, kun soinnut tuntuivat liiaksi käyvän hänen
hermoilleen. Mutta sen sijaan oli siellä toisia, muiden muassa Kristen
Knort, jotka joutuivat laulusta siinä määrin haltioihinsa, että he
tietämättänsä sekoittivat väliin oudon kurkkuäänen sävelien sekaan,
nyykyttivät päätään laulun tahdissa ja keinuttelivat ruumistaan
autuaallisen näköisinä. Nuoret eivät jaksaneet enää kauvemmin
43. hillitä jalkojaan. Kenttä tyhjennettiin, soittajat asettuivat
puhujalavalle ja kohta pulpahteli kirkkaista torvista säveleitä, jotka
tosin vähän särähtelivät, mutta jotka siitä huolimatta kuuluivat aika
hauskoilta ja täyttivät koko ilman helinällään. Tanssi alkoi ja ilo yltyi
yltymistään. Itse vanhat, vakavat tilanomistajat ja työn jäykistämät
mäkitupalaiset sieppasivat nuoruuden innon valtaamina enemmän tai
vähemmän kevyitä vaimojaan vyötäisistä ja katosivat heidän
kanssaan tanssin pyörteeseen. Tanssia jatkettiin vielä päivän
mailleenkin mentyä kuun ja kahden lyhdyn valossa, jotka huolekas
Besser oli paikalle hankkinut. Besser ei ottanut osaa iloon. Useampia
kertoja seisoi hän toisen lyhtynsä himmeässä valossa, tuiotti
tynnyreinänsä, raapasi niskaansa ja huokasi: huonosti kävi,
huonosti kävi!
Kahden juuresta yhteen kasvettuneen pyökin takana puoleksi
vattupehkojen ja sananjalkaan peitossa seisoi tanssin alkaessa eräs
nuoren näköinen mies ja tummatukkainen naishenkilö puhellen
puoliääneen keskenänsä.
… Ei, minä en ole kiihottunut, Emma, älä väitä sitä ollenkaan;
mutta minä sanon sinulle kerrankin suoraan: en kärsi enää
kauvemmin! Ja vaikka hän olisi kymmenen kertaa sinun isäsi, niin
tulee hän saamaan nenälleen joka kerran, kun häntä haluttaa
loukata minua. Eikö hän ole ärsyttänyt ja häväissyt minua
vuosikausia? Eikö hän ole tuppautunut minun tielleni, milloin
vähänkin on voinut? Eikö saanut hän Per Grejsenin karkoittamaan
meitä viime vuonna ampumakentältä ja siten vähällä tappanut koko
ampumaseuran? Eikö hän toissa vuonna kirjoittanut maaherralle ja
saanut aikaan sitä, ettei Jesperille myönnetty kansanopistoapurahaa?
Ja eikö hän vihdoin varoittanut sanomalehdessä ketään yhtymästä
Rörbyn lukuseuraan, koska meidän kirjastossamme oli muka vaan
44. 'lorukirjoja'. Semmoista valetta! Meidän kirjastossamme on parasta,
mitä kirjallisuutemme ikinä on tuottanut kaunokirjallisella,
historiallisella ja taloudellisella alalla.
Sen kyllä myönnän, Knuut, mutta sinun tulee koettaa kärsiä
minun isääni. Muista, että hän on neljäkymmentä vuotta ollut pitäjän
ensimäinen mies, on hallinnut sanalla sanoen kaikkea, ja nyt sinä,
eräs hänen entisiä oppilaitaan, työnnät hänet syrjään. Se koskee
häneen, hän kärsii, Knuut.
Se tekee ukolle hyvää…
Hyi, miten ilkeä olet! Sinä et tahdo kuulla puhuttavan mitään
hyvää hänestä. Ei hän ollenkaan tuomitse kaikkea. Minä kuulin
esimerkiksi hänen sanovan Jörgen Siversenille, että turvakoti, jonka
te perustitte viime vuonna, ei ollut hulluimpia. Lapset, jotka sieltä
tulivat kouluun, olivat parempia kuin köyhien lapset yleensä.
Hänkö suosisi turvakotia, hän, joka oli sen perustamishomman
innokkaimpia vastustajia! Ei, tyttöseni, jos hän vaan voisi, niin
musertaisi hän minut ja minun puoluelaiseni kaikki yhdellä iskulla.
Sitä hän ei tekisi, Knuut; sinä tuomitset häntä liian ankarasti. En
ymmärrä, miksi minusta tuntuu, kuin en oikein voisi hyväksyä
menettelytapaasi viime aikoina. Sinun täytyy koettaa hillitä
kiivauttasi. Et usko, miten se sinua rumentaa ja miten se
vahingoittaa sinun työtäsi.
Minä tiedän, että teen työtä hyvän ja oikean asian eteen, ja
tiedän myös, että jos tahdotaan jotakin saada aikaan maailmassa,
niin täytyy käydä rohkeasti käsiksi eikä häilyä sinne tänne. Jos sinä
et uskalla seurata minua niin…
45. Niin mitä sitten, Knuut?
Niin seuraa Herran nimessä isääsi siksi kunnes saat enemmän
terästä luonteeseesi. Toivon, että ei viivy enää kauvan, ennenkuin te
seisotte kahden jäljellä koko joukosta.
Knuut, sinä et ole minun komentajani, tiedä se!
Etkä sinä minun, saat luottaa siihen! Minä olen kauvan tanssinut
sinun pillisi mukaan, mutta tästä lähtien olen näyttävä sekä sinulle
että muille, että osaan pitää ohjia kädessäni itsekkin! Hyvästi nyt!…
minun täytyy lähteä kotiin.
Knuut! sanoi tyttö vesissäsilmin.
Siis et tahdo edes antaa kättä minulle? Niin, niin — hyvästi!
Hän käänsi selkänsä tytölle ja meni.
Emma kuivasi silmänsä, kohotti päätään ja katsoi harmistuneen
näköisenä hänen jälkeensä. Se oli Lystrupin tytär kiireestä
kantapäähän, joka seisoi pyökkipuun takana suorana, kookkaana ja
kädet ristiin puserrettuina.
Knuutin askeleet muuttuivat yhä hitaammiksi ja hitaammiksi,
ikäänkuin joka hetki lisääntyvät painot riippuisivat hänen jaloissaan.
Hän kääntyi ja tahtoi palata takaisin, mutta samassa alkoi Emmakin
kävellä juhlapaikalle päin. Emma! Hän ei kuullut, tahi kenties ei
tahtonut kuulla. Ja Knuut jatkoi taas matkaansa.
Kun hän pääsi metsän ulkopuolelle, tapasi hän kaksi renkiä, jotka
olivat vasta matkalla juhlaan. No, oliko hauskaa? kysyi toinen
46. heistä. Hauskaa oli, vastasi Knuut ja naurahti, mutta miesten
mielestä hän naurahti niin kummallisesti.
Knuut astui rivakasti eteenpäin ja huitasi aina väliin ilmaa
lehdettömällä puunoksalla, joka hänellä oli kädessään. Mutta
vähitellen alkoivat hänen askeleensa taas hidastua. Hän pysähtyi
viimein kokonaan, löi oksalla maata, pudisti päätään ja huokasi. Taas
alkoi hän astua, mutta pysähtyi uudelleen, pyörähti takaisin ja palasi
juhlapaikalle. Siellä oli kaikki niinkuin ennenkin ja puhelijain äänet ja
tanssin sävelet täyttivät ilman. Knuut haki katseillaan Emmaa. Hän
löysi hänet puhujalavan vierestä tarinoimassa Bodilin kanssa. Emma
säpsähti nähdessään Knuutin.
Oletko nähnyt minun keppiäni, Emma? Muistelen jättäneeni sen
tänne.
En minä ole nähnyt mitään keppiä.;
Keppiäkö? virkkoi Bodil. Eihän sinulla ollut koko keppiä
matkassasi.
Oli minulla… mutta saatanhan muistaa väärinkin… ei täällä näytä
sitä olevan.
Hän otti sikarikotelonsa ja pani tupakan. Kuule, Bodil, koeta
saada
Frans käsiisi! Tahtoisin vielä puhua siitä asiasta — ymmärräthän?
Kyllä koetan, jos vaan löydän.
Bodil meni. Knuut selvitti kurkkuaan ja puristeli sikaria näppiensä
välissä, se ei tahtonut oikein palaa.
47. Emma, minkätähden sinä et antanut minulle kättä?
En minä ole mikään koiran penikka, jolle 'annatetaan kättä'.
Hm, tiedän, että käyttäydyin sopimattomasti, mutta koeta kärsiä
minua… Hm, etkö tahdo kumminkin… etkö tahdo sanoa minulle
hyvästiä? Hänellä oli kyyneleet silmissä.
Emma ojensi hänelle kätensä ja lausui matalalla äänellä hyvästit,
mutta katsoi maahan.
Bodil ei tavannut Fransia ja Knuutkin oli mennyt, kun hän palasi.
Pyökkien varjossa alkoi tulla yhä pimeämpi, vanha väki läksi jo
kotimatkalle ja nuorienkin jalat alkoivat tuntua raskailta. Mutta vielä
jatkui tanssia jonkun aikaa. Viimein alkoi ripehtiä vettä. Silloin korjasi
soittokunta torvensa ja Besser sammutti kaihomieliset lyhtynsä —
juhla oli loppunut.
Juhlatamineissa ja sikarinpää hampaissa käveli Knuut Olsen kerran
illansuussa seuraavana talvena pitkin Rörbyn katua, pyörähti
muutamalle syrjätielle ja suuntasi askeleensa Povi Madsenin taloa
kohti. Siellä oli hänen määrä yhtyä muutamain parhaimpain
ystäväinsä kanssa tuumimaan vapaakoulun perustamisesta kylään.
Ei ollut helppoa kaalata puuromaisessa lumisohjussa suojailman
pehmittämällä tiellä. Taivas oli raskaassa pilvessä. Silloin tällöin
putosi suuria lumihiuteita hänen kasvoilleen, ja kylmä, kostea tuuli
vinkui hänen korvissansa. Oli oikein ikävä talvinen ilma. Jos
kysymyksessä oleva asia ei olisi ollut niin tärkeää laatua, olisi hän
epäilemättä mieluummin pysynyt kotona. Siihen hänellä olisi ollut
48. sitäkin enemmän syytä, koska hänellä koko päivän oli ollut kova
hammastauti.
Kansanjuhlan jälkeen oli Knuutilla ja Lystrupilla ollut useita
ankaroita yhteentörmäyksiä. Ne olivat aina aikaan saaneet kovia
taisteluja nuoren talonpojan sydämmessä, milloin niillä ei sattunut
olemaan muita seurauksia. Knuutin luonne oli kovaa kuin tammi ja
taistelussa se päivä päivältä vaan koveni. Jonkunmoinen ylpeys ja
taipumaton itsepäisyys sai samalla yhä enemmän valtaa hänessä.
Ensi hetkestä alkaen oli hän antautunut valistustyöhön
epäitsekkäässä ja jalossa tarkoituksessa, oli uhrannut aikaa ja rahaa
omaa kiitosta etsimättä ja oli yhä vielä vakuutettu siitä, että hän teki
työtä oikean ja hyvän asian puolesta. Mutta samalla hän ei voinut
kieltää itseltään, että hänessä viime aikoina oli tapahtunut muutos,
joka häiritsi hänen mielensä tasapainoa, häneen oli tarttunut jotakin
kylmää ja katkeraa, joka oli aivan vierasta hänen lämpimälle ja
hehkuvalle luonteellensa. Samalla kärsi hän myös siitä, että hän,
joka itseään ajattelematta uhrautui toisten hyväksi, itse kaipasi
onnea ja mielen rauhaa. Mitä tulisi Emman ja hänen asiastaan? Eikö
heidän välillensä ollut tullut jotakin, joka sen sijaan että yhdistäisi
heitä lujemmin toisiinsa, vieroitti heitä toisistaan yhä kauvemmaksi?
Knuutin korvallisia kuumenti, kun hän muisti, mikä valta tyttöön oli
isällä, tuolla muinaisajan muumiolla, vanhalla, jäykällä miehellä, joka
niin usein oli tukkinut hänen tiensä, pilkannut häntä ja tehnyt hänet
naurunalaiseksi. Hänen tähtensä ei Emma voinut tuntea itseänsä
vapaaksi ja käydä omaa tietänsä. Koulumestari oli Knuutin ainaisena
kiusankappaleena, eikä hän malttanut olla lausumatta väliin Emmalle
katkeria syytöksiä vanhusta kohtaan sekä moittimatta tyttöänsä siitä,
ettei tämä tahtonut ratkaisevasti vaikuttaa asiain käänteeseen. Ja
kumminkin tiesi hän, ettei Emma ansainnut moitteita. Hän oli
sanonut, että hän minä hetkenä hyvänsä voisi jättää isänsä, ja Knuut
49. tiesi, että hän olisi sen myöskin tekevä. Mutta kun hän tarkemmin
mietti asiaa, tunsi hän, ettei hän voisi iloita sinä päivänä, kun tyttö
tulisi hänen luoksensa ja sanoisi: tässä olen! Ei, toisin sen pitäisi
käydä. Vanhuksen tulisi itsensä olosuhteiden pakoittamana,
nöyrtyneenä ja neuvottomana tuoda tyttärensä hänelle, niinkuin
voitettu vihollinen luovuttaa viimeisen turvapaikkansa voittajalle.
Tällä haavaa se oli vapaakoulu…
Niin, vapaakoulu! Vihdoinkin oli tosi kysymyksessä. Mitä hyötyä oli
jatkaa enää tuumimisia papin kanssa! Sitä tietä ei ikinä päästy
perille. Seurakunta ei ollut vielä tarpeeksi kypsynyt asialle, arveli
pappi, ja jos semmoisen alkoi voimatta sitä kunnollisesti ajaa, olisi
asia pilattu pitkiksi ajoiksi. Ei, odottakaamme vielä hetkinen! Vanhus
ei enää luultavasti elä kauvan ja sitten — niin, kuka tietää, emmekö
tule saamaan hänen sijallensa nuorta, taitavaa opettajaa, joka
ainakin toistaiseksi tyydyttää vapaakoulun tarpeen… Lorua! Vanhus
saattaa elää vielä kymmenkunnan vuotta. No hyvä! Knuut tahtoi
näyttää, ettei asiaan tarvittu enemmän papin kuin lukkarinkaan
apua.
Joka kerran kuohuksissa ollessaan tunsi Knuut omituista pistävää
kipua sydämmessään… Ei, hän se on, jolla ei ole hiventäkään sääliä!
Minun luonteeni on semmoinen, että siihen ei kovuus pysty! Se voi
murtua ja pirstoutua, mutta taipua se ei voi! Ja eikö rehellinen,
julkinen taistelu ole oikeutettua? Eikö vapaakouluaate ole
kansallisen elämän kaunein kukka? Enkö voi täydellisesti vastata
Jumalan ja ihmisten edessä menettelystäni? Miksi sittenkin…? Ei,
horjua ei saa! Taipumattomuus ratkaisevina hetkinä on vahvojen
luonteiden tunnusmerkki.
* * * * *
50. Kun hän kahlasi ruiskuhuoneen ohitse, vilkasi hän erääsen hänelle
hyvin tuttuun ilmoitukseen, joka oli kiinnitetty porttiin. Se oli
kutsumus yleiseen kokoukseen, missä keskusteltaisiin puheena
olleen vapaakoulun perustamisesta. Kymmenen perheen-isää oli sen
allekirjoittanut, Knuut ei ollut pannut siihen nimeänsä, koska hänellä
ei ollut perhettä. Mutta minä hetkenä hyvänsä olisi hän ollut valmis
julistamaan koko maailmalle, että hän oli valmis voimiensa takaa
edistämään asiaa, olisi valmis lahjoittamaan koululle tonttimaankin.
Samassa kuin Knuut poikkesi syrjätielle, tulla tuuhkasi hänen
emännöitsijänsä, jolla oli ollut asiaa ruokapuotiin, aika hamppua
häntä kohti ja sanoi hengästyneenä:
Tiedätkö jo Knuut, että koulumestari on saanut halvauksen ja on
kuolemaisillansa?
Mitä sinä puhut? huudahti Knuut säikähtyneenä.
Hän kaatui hetki sitten koulun ja ruiskuhuoneen välille ja Mads
Loven ja pitkän Fredrikin täytyi kantaa hänet kotiinsa. Siversin
Niels on mennyt hakemaan Lyngen uutta tohtoria, mutta kaikki
sanovat,
ettei siitä ole enää mitään apua.
Knuut kääntyi ja palasi kotiin. Hän ei voinut puhua vapaakoulusta
sinä iltana.
Kuoleekohan hän todellakin näin äkisti? Hän oli näkevinänsä,
miten kaikki pitäjäläiset kohottaisivat kauhistuneina paitansa ja
huudahtaisivat: onko se mahdollista? Siinä uutisessa olisi jotakin
valtavan mahtavaa, mutta mitä — siitä hän ei ollut vielä selvillä.
51. Kotiin tultuansa lähetti hän pojan juoksuttamaan sanaa Povi
Madsenille, että hän ei voinutkaan saapua kokoukseen. Hän sytytti
lampun ja meni makuuhuoneeseensa saadakseen olla yksin.
Hän vaipui mietteisiinsä. Hänestä tuntui, kuin näkisi hän itsensä
pikkupoikana istumassa koulun penkillä. Hän kuuli kovan, jyrisevän
äänen. Sitten tunsi hän käden leikillisesti koskettavan päälakeaan ja
äskeinen ääni sanoi hänelle: ähäs, aasi!… Sen jälkeen oli hän
istuvinaan pienessä, hauskassa arkituvassa, missä oli Fredrik
kuudennen kuva seinällä sohvan yläpuolella. Vakaumuksella lausutut
sanat tai leikkipuheet kaikuivat hänen korvissaan hänen siinä
istuessaan ja vilkuillessaan nuoreen, tummatukkaiseen tyttöön, joka
istui ikkunanposkessa.
Kummalliselle, hyvin kummalliselle tuntui muistella niitä aikoja!
Entäs jos hän kuolee nyt juuri!
Hänen sydämmensä alkoi kiivaasti sykkiä. Kalvava tunne jäyti
hänen rintaansa ja hänet valtasi pelko. Hän seisoi pöydän edessä,
tuiotti lampun valkeaan tulenvarjostajaan ja näpelöi partaansa. Hän
näki Emman epätoivoisena ja nyyhkien kumartuvan suutelemaan
valkeaa kättä hautajaispäivänä, ja hän värisi. Hän tunsi, kuinka hän
vetäytyi surusaaton taa ja piiloutui nurkkaan. Samassa katseli Emma
etsivänä ympärilleen, silmät itkusta turvonneina. Vihdoinkin huomasi
hän hänet, pudisti päätänsä ja alkoi nyyhkyttää yhä kovemmin.
Mutta onhan isäsi… Oi Jumalani…!
Hän käveli kahdesti huoneen poikki. Kenties ei hän kuolekkaan
vielä, sanoi hän itselleen. Se ajatus helpotti ja vapautti hänet
52. ahdistavista mielikuvista. Mutta taas pysähtyi hän lampun eteen ja
taistelu alkoi uudelleen.
Eikö hän ole syyllisempi kuin sinä? kuuli hän äänen kuiskaavan
sisimmässään. Sinä taistelit valon ja elämän puolesta, hän
sitävastoin… Niin, sanoi eräs toinen ääni, kerran taistelit sinä
puhtaasta innostuksesta, mutta viime aikoina… Älä kiellä, ettet sitä
tietäisi. Omatuntosi on sanonut sinulle kerta toisensa jälkeen, että
sinä olit sairas, että sinulla oli myrkkyä veressäsi, mutta sinä et
tahtonut kuulla…
Hänestä tuntui, kuin muuttuisi hän äärettömän pieneksi, kurjaksi,
puutteelliseksi olennoksi. Koko hänen työnsä näytti hänestä
mitättömältä.
Silloin viilti kauhea ajatus hänen sydäntänsä aivan kuin hieno
veitsen terä. Saanut halvauksen… koulun ja… Laupias Jumala, eihän
liene… portissa oleva paperi…?
Hänen selkäpiitänsä karmi ja kylmä hiki kohosi hänen otsastaan.
Ei, ei, ei se tarvitse olla syynä, sanoi hän itsekseen ja pyyhki
otsaansa. Kuoleehan moni halvaukseen ilman… Oi, tätä on
mahdoton kestää!
Hän viskautui sohvan nurkkaan ja painoi kädellä märkää otsaansa.
Toinen pöyristyttävä ajatus toisensa jälkeen syntyi hänen polttavissa
aivoissaan.
Hän kuuli ulkoa kulkusten kilinää ja hevosen kavioiden kopsetta.
Nähtävästi kyydittiin lääkäriä takaisin kotiinsa. Knuut hypähti
seisoalleen. Jospa puhuttelisin lääkäriä! Hän riensi ikkunaan ja
katsoi ulos pimeään, mutta reki tuntui jo olevan kaukana.
53. Taas alkoi hän mitellä lattiaa kalvavan pelon valtaamana. Muut
tuntuivat asettuvan nukkumaan. Kello löi yhdeksän, siis oli juuri
hänen maatapanoaikansa… Ei, niin hän ei voinut nukkua!
* * * * *
Puoli tuntia sen jälkeen kahlasi Rörbyn ja Lyngen välisellä suolla
yksinäinen mies, raskaat saappaat jalassa ja nutun kaulus pystyssä,
kinoksissa, jotka toisin paikoin olivat useiden jalkain korkuisia. Tuuli
ja lumituisku kiihtyi kiihtymistään. Hyytynyttä lunta moksahteli
miehen kasvoille ja kaivautui hänen korviinsa, pieniä kinoksia syntyi
hatun reunoille ja olkapäille ja sulanut lumi virtasi pitkin selkää. Tuuli
pudisteli lumen alta pistäviä kuivuneita, kellastuneita ruohoja. Tuntui
kuin joukko pimeyden henkiä olisi sähissyt kulkijan ympärillä. Yhä
kiireemmin ja kiireemmin ponnisteli hän eteenpäin lumen peittämien
turvehautojen keskellä. Yht'äkkiä säikytti häntä kimeä huuto. Hän
näki kaksi villisorsaa lähtevän lentoon aivan jalkainsa juuresta. Ne
olivat sijoittuneet yöksi puroon, mikä siinä kohti sulana pisti näkyviin
lumen peitosta, ja pakenivat peljästyneinä yörauhan häiritsijää. Mies
katsoi veteen. Näytti kuin musta, ammottava syvyys olisi avannut
kitansa hänen eteensä. Välttääkseen putoamisen vaaran astui hän
askeleen syrjään, mutta oli silloin vähällä tupsahtaa suin päin
turvehautaan, joka oli täynnä vellimäistä lumisohjua. Hän pysähtyi ja
veti ilmaa keuhkoihinsa. Sydän paukutti hänen rinnassaan ja
hiostava, tukahuttava kuumuus tuntui hitaasti kohoavan pitkin hänen
ruumistaan ja täyttävän hänen päänsä. Ei, tässä ei ole aikaa
levähtää… Jospa tohtori vaan olisi kotona! Taas alkoi hän rientää
eteenpäin, hoippuroi milloin tiellä milloin sen vierellä, kunnes hän
vihdoin läpimärkänä ja hikisenä saapui perille ja soitti ovikelloa.
54. Kas, Knuut Olsen! huudahti lääkäri, kun Knuut astui hänen
huoneeseensa. Mitä… joko hän kuoli?
En tiedä… hm!… en minä sentähden… hammastani minä vaan…
Huh, miten täällä on kuuma, aivan pää menee sekaisin!
Lääkäri oli sama herra Holst, johon tutustuimme Jörgen Siversenin
pidoissa. Hän oli muutamia kuukausia sitten majoittunut Lyngeen ja
oli sen jälkeen usein ollut puheikkain Knuutin kanssa sekä alkanut
pitää hänestä yhä enemmän. Knuutin myöhäinen tulo ja
kummallinen esiintymistapa ihmetytti häntä. Lääkärin mielestä oli
kipeä hammas otettava pois, mutta sillä kertaa antoi hän vaan
Knuutiile lievittäviä tippoja. Knuutin oli lähdettävä kotimatkalle. Hän
nousi ja alkoi panna nuttunsa nappia kiinni ja solmita kaulaliinaansa,
mutta ei näyttänyt joutuvan siinä hommassaan lainkaan valmiiksi.
Oli se koko ikävä tapaus, sanoi hän viimein, ikäänkuin hän silloin
vasta olisi muistanut Lystrupin. Onko… hm… onko siinä perää —
hänestä tuntui, kuin olisi hän tukehtumaisillaan — että sellainen on
seurauksena jonkunmoisesta… jonkunmoisesta äkillisestä
mielenliikutuksesta?
Lääkäri ymmärsi heti yskän. Sydämmestään säälien kalpeaa,
horjahtelevaa miestä kysyi hän hiljaisella äänellä: oliko teillä
yhteentörmäystä tänään?
Ei… ymmärrätte minua väärin… tarkoitin vaan… mutta eikö
lienekin se, mistä mainitsin, pelkkää juttua?
Mielellänsä olisi nuori lääkäri tahtonut antaa Knuutille rauhoittavan
vastauksen, mutta hänen täytyi, ikävä kyllä, myöntää, että
55. mielenliikutus voi sellaiseen olla syynä. Sillä kertaa saattoi tosin asian
laita olla toinen.
Sitä arveli Knuutkin. Saitteko muutoin tarkemmin tietää
tapahtumasta?
En, hän oli liiaksi heikko siitä kertoakseen; mutta huomisaamuna
varhain noudetaan minua taas hänen luoksensa, jos hän ei sitä
ennen jo ehdi kuolla.
Lääkäri oli sydämmestään pahoillansa Knuutin tähden. Hän istui
vielä kauvan aikaa valveilla myöhäisen vieraansa lähdettyä ja
tuumiskeli, miten asiat oikeastaan mahtoivat olla.
Sykkivin sydämmin ja yhtä rauhattomana kuin tullessaankin lähti
Knuut taivaltamaan kotia kohti. Hän ei ollut siis entistä viisaampi.
Ainoa, mitä hän oli saanut tietää, oli se, että sellainen voi olla
seurauksena äkillisestä mielenliikutuksesta. Kuta enemmän hän
ajatteli asiaa, sitä todenmukaisemmalta hänestä tuntui, että kiivas
vanhus oli saanut kohtauksen lukiessaan ruiskuhuoneen porttiin
naulattua ilmoitusta. Ihmiselämässä on hetkiä, jolloin voi tunnustaa
itsellensä totuuden suoraan vasten silmiä ilman minkäännäköisiä
verukkeita. Näkymätön käsi oli sinä iltana laskeutunut Knuutin pään
päälle ja pakottanut hänet tarkastelemaan sydämmensä
salatuimpiakin lokeroita. Pois hieno lumousverho, millä valhe
sokaisee sisäisen silmän! Miten mielellänsä hän olisi tahtonut
tunnustaa, että siinä ilmoituksessa oli oma osansa uhmaa,
vallanhimoa, kostonhalua eli miksi sitä nimittäisi? Miten mielellänsä
hän olisi tahtonut sen tunnustaa ja koettaa parantaa kaikki, jos vaan
kalvava pelko, mikä vaivasi häntä, olisi perätön! Hän toivoi, että
lääkärin luona käynti olisi tuonut hänelle rauhaa ja varmuutta siitä,
että hänellä ei ollut tapahtuman kanssa mitään tekemistä. Silloin olisi
56. hän hyvällä omalla tunnolla voinut pestä kätensä ja seurata syrjästä
asiain edistymistä — joskin ei täydellisesti, niin toki jossain määrin
rauhallisena. Toivo oli pettänyt. Yksi ainoa mahdollinen keino oli
enää jäljellä — Jumalan nimeen siis!
Koululla oli tapaus saanut aikaan surua ja hämmästystä. Vanhus
lepäsi sängyssä mustanpuhuvana kasvoiltaan ja vasen puoli ruumista
jäykkänä. Emma oli poissa suunniltaan. Ensi työksi oli lähetetty
hakemaan Jörgen Siverseniä, mutta hän ei pahaksi onneksi ollut
kotona. Vasta iltamyöhällä saapui hän koululle. Lääkäri kävi, mutta ei
antanut juuri toivoa. Muutaman tunnin kuluttua näytti sairas tulevan
tuntoihinsa, ja merkillistä kyllä, ei hän ollut kadottanut
puhekykyänsä, joskin hän puhui tavallista hiljemmin ja vaivaloisesti.
Tässä minä lepään, sanoi hän, kun hänen vanha ystävänsä
saapui.
Laupias Herra, miten onkaan laitanne, Lystrup?
Luulen, että pahimmasta olen tällä kertaa päässyt?
Höm, höm… vai niin, vai niin.
Sairas ähki ja pyyhki kasvojansa, joilla kylmä hiki helmeili.
Höm, sanoi hän sitten ja pudisti päätänsä ikäänkuin olisi ollut
äissään, kymmenen vuotta olen uskonut, että hengenahdistus
päättää päiväni, ja nyt mokoma sairaus hiipi niskaani ja kellistää
minut maahan seisovilta jaloiltani. Eikös teistäkin olisi harmillista
kuolla aivan toiseen tautiin kuin mitä itse olette luullut? Mitä hyvää
minulla on siis ollut koko hengenahdistuksen ajattelemisesta!
57. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
textbookfull.com