Metode & desain_kualitatif

KKUUII 660011
MMeettooddee PPeenneelliittiiaann KKuuaalliittaattiiff
RReettnnaa SSiiwwii PPaaddmmaawwaattii
IIKKMM,, FFaakkuullttaass KKeeddookktteerraann
UUnniivveerrssiittaass GGaaddjjaahh MMaaddaa
22000088 11

TTuujjuuaann PPeerrkkuulliiaahhaann
11.. MMeemmaahhaammii sseeccaarraa ssiinnggkkaatt rruuaanngg lliinnggkkuupp
ddaann cciirrii--cciirrii ppeenneelliittiiaann kkuuaalliittaattiiff
22.. MMeemmaahhaammii ddeessaaiinn ppeenneelliittiiaann kkuuaalliittaattiiff
33.. MMeemmaahhaammii sseeccaarraa ssiinnggkkaatt ccaarraa--ccaarraa
ppeenngguummppuullaann ddaattaa ddaallaamm ppeenneelliittiiaann
kkuuaalliittaattiiff
22

PPeenneelliittiiaann KKuuaalliittaattiiff
 MMeettooddee kkuuaalliittaattiiff::  ttiiddaakk mmeenngggguunnaakkaann
ssttaattiissttiikk
– ppeenngguummppuullaann ddaattaa
– AAnnaalliissiiss
– IInntteerrpprreettaassii
 BBiiaassaannyyaa bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann mmaassaallaahh
ssoossiiaall aattaauu mmaannuussiiaa
 BBeerrssiiffaatt iinntteerrddiissiipplliinneerr ffookkuuss ppaaddaa mmuullttii--
mmeetthhoodd
 NNaattuurraalliissttiikk ddaann iinntteerrpprreettaattiiff ((ddaallaamm
ppeenngguummppuullaann ddaattaa,, ppaarraaddiiggmmaa,, ddaann
iinntteerrpprreettaassii)) 33

MMeettooddee KKuuaalliittaattiiff
 DDaattaa bbeerrssiiffaatt ddeesskkrriippttiiff,,
 PPeenngguummppuullaann ddaattaa bbeerrssiiffaatt ttiiddaakk tteerrssttrruukkttuurr
 MMeenngggguunnaakkaann tteekknniikk wwaawwaannccaarraa
mmeennddaallaamm,, ddiisskkuussii kkeelloommppookk,, oobbsseerrvvaassii,,
aannaalliissiiss ddookkuummeenn,, ddaann sseebbaaggaaiinnyyaa
 TTiiddaakk bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann ggeenneerraalliissaassii
4

CCiirrii ddaann rruuaanngg lliinnggkkuupp
 PPaarraaddiiggmmaa nnaattuurraalliissttiikk
 PPeennddeekkaattaann eemmiicc ddaarriippaaddaa eettiicc
 PPeenneekkaannaann ppaaddaa pprroosseess
 IIddeeaalliiss ddaann rreeaalliiss
 KKoonntteekkssttuuaall ddaann hhoolliissttiikk
55

SSaammpplliinngg ddaann sseelleekkssii iinnffoorrmmaann
 SSaammpplliinngg ddaann sseelleekkssii iinnffoorrmmaann  nnoonn pprroobbaabbiilliissttiikk
ddaann ffooccuuss ppaaddaa ssaattuurraattiioonn
 VVaalliiddiittaass ddaattaa ddaann ttrriiaanngguullaassii ffeeeeddbbaacckk aattaauu
mmeemmbbeerr cchheecckkiinngg ddaann ppeenngggguunnaaaann lleebbiihh dduuaa
tteekknniikk
 TTeekknniikk ppeenngguummppuullaann ddaattaa ccaarraa nnaattuurraall sspptt
wwaawwaannccaarraa,, mmeennggaammaattii,, ddiisskkuussii
 DDeessaaiinn ppeenneelliittiiaann  ddiisseessuuaaiikkaann ddgg mmaaccaamm ddaattaa
yygg aakkaann ddiiccaarrii,, ttpp ddaappaatt bbeerruubbaahh ddii tteennggaahh
ppeenneelliittiiaann
66

KKeegguunnaaaann PPeenneelliittiiaann KKuuaalliittaattiiff
 PPeennggeemmbbaannggaann ppeennggeettaahhuuaann ddaassaarr ddiisskkrriippttiiff
 MMeennjjeellaasskkaann tteemmuuaann ppeenneelliittiiaann kkuuaannttiittaattiiff
 PPeennggeemmbbaannggaann iinnssttrruummeenn ppeenneelliittiiaann,,
mmeennggeevvaalluuaassii pprrooggrraamm
 PPeennggeemmbbaannggaann ppeettuunnjjuukk pprraakkttiiss
 PPeemmbbuuaattaann tteeoorrii
 MMeemmppeennggaarruuhhii kkeebbiijjaakkaann ((MMaarrttiinn ddaann MMccKKnneeaallllyy,,
11999988))..
77

SSttaannddaarr DDeessaaiinn KKuuaalliittaattiiff
 SSttuuddii kkaassuuss
 EEtthhnnooggrraaffii
 NNaarrrraattiivvee
 CCoommpprreesssseedd ddeessiiggnn:: RRaappiidd eetthhnnooggrraapphhiicc
aasssseessssmmeenntt ddaann ffooccuusseedd eetthhnnooggrraapphhiicc
 PPeenneelliittiiaann aakkssii
88

SSttuuddii kkaassuuss
 SSuuaattuu ppooppuullaassii,, pprroosseess,, pprroobblleemm,, kkoonntteekkss,,
aattaauu ffeennoommeennaa ddiimmaannaa ppaarraammeetteerr ddaann
oouuttccoommeennyyaa ttiiddaakk jjeellaass,, ttiiddaakk ddiikkeettaahhuuii,, aattaauu
bbeelluumm ppeerrnnaahh ddiieekksspplloorraassii
 DDiillaakkuukkaann ppaaddaa ssuuaattuu kkoommuunniittaass,, ppooppuullaassii
ttaarrggeett,, aattaauu uunniitt ssttuuddii yyaanngg llaaiinn
 CCoonnttoohh:: bbiiooggrraaffii,, sseejjaarraahh lliissaann aattaauu rriiwwaayyaatt
kklliinniiss,, ssttuuddii iinnoovvaassii oorrggaanniissaassii,, ddiinnaammiikkaa
oorrggaanniissaassii,, aattaauu kkaarraakktteerriissttiikk ddaann iinntteerraakkssii
mmaannuussiiaa ddaallaamm oorrggaanniissaassii aattaauu sseekkeelloommppookk
oorraanngg
99

EEtthhnnooggrraapphhyy
 SSuuaattuu ppooppuullaassii,, pprroosseess,, pprroobblleemm,, kkoonntteekkss,, aattaauu
ffeennoommeennaa ddiimmaannaa ppaarraammeetteerr ddaann oouuttccoommeennyyaa
ttiiddaakk jjeellaass,, ttiiddaakk ddiikkeettaahhuuii,, aattaauu bbeelluumm ppeerrnnaahh
ddiieekksspplloorraassii
 MMeenngggguunnaakkaann ooppeenn--eennddeedd iinn--ddeepptthh iinntteerrvviieeww ddaann
oobbsseerrvvaassii,, jjiikkaa aaddaa ggrroouupp ddiissccuussssiioonn hhrrss iinnffoorrmmaall
 PPeerrhhaattiiaann ppaaddaa ppeenngggguunnaaaann kkoonnsseepp bbuuddaayyaa uunnttuukk
mmeennggaarraahhkkaann ppeenneelliittiiaann ddaann iinntteerrpprreettaassii ddaattaa
 SSeellaalluu mmeemmaassuukkkkaann ppeerrttiimmbbaannggaann mmaannuussiiaa ddaann
ppeerriissttiiwwaa ddaallaamm sseettttiinngg nnaattuurraallnnyyaa
1100

EEtthhnnooggrraapphhyy ((llaannjjuuttaann))
 MMeemmeennttiinnggkkaann ““tthhiicckk ddiissccrriippttiioonn””
 CCoonnttoohh:: AAppaa yyaanngg tteerrjjaaddii ddggnn ssuuaattuu pprrooggrraamm
– BBaaggaaiimmaannaa ppeerriillaakkuu mmaannuussiiaannyyaa
– BBaaggaaiimmaannaa mmeerreekkaa mmeennjjeellaasskkaann ttttgg dduunniiaannyyaa
– AAppaa yyaanngg ppeennttiinngg uunnttuukk mmeerreekkaa
– MMeennggaappaa mmeerreekkaa mmeennggaattaakkaann ddaann mmeellaakkuukkaann aappaa
yyaanngg mmeerreekkaa llaakkuukkaann
– BBaaggaaiimmaannaa ggaammbbaarraann kkoonntteekkss ddaann ssttrruukkttuurraall
mmeemmppeennggaarruuhhii ppeerriillaakkuu,, ppiikkiirraann,, ddaann hhuubbuunnggaann
1111

NNaarrrraattiivveess
 SSttuuddii tteennttaanngg rriiwwaayyaatt iinnddiivviidduu//bbbbrrpp iinnddiivviidduu,,
ppeennggaallaammaann kkaarriirr,, aattaauu sseejjaarraahh hhiidduupp ((lliiffee hhiissttoorryy))
 MMeemmppeellaajjaarrii ppeennggaallaammaann ddeennggaann wwaawwaannccaarraa ddaann
mmeenngguummppuullkkaann ddaann mmeennggaannaalliissaa tteekkss tteerrttuulliiss,,
mmeellaalluuii bbuukkuu--bbuukkuu,, aarrttiikkeell,, ppeerrmmaaiinnaann,, ttrraannsskkrriipp,, ffiillmm,,
ddssbb..
 FFookkuuss ppaaddaa ppeennggeettaahhuuaann,, kkeeppeerrccaayyaaaann ddaann pprraakktteekk
 BBeerrddaassaarrkkaann iinntteerrpprreettaassii,, kkoonnsseepp,, ddaann aarrttii yygg
ddiibbeerriikkaann oolleehh oorraanngg yyaanngg bbeerrcceerriittaa
 WWaakkttuu ddaann tteemmppaatt ssaannggaatt bbeerrppeerraann,, kkaarreennaa ddpptt
bbeerruubbaahh sseettiiaapp ssaaaatt
1122

CCoommpprreesssseedd//RRaappiidd eetthhnnooggrraapphhiicc
 RRaannccaannggaann eetthhnnooggrraapphhyy yyaanngg ssuuddaahh ddiimmooddiiffiikkaassii
 KKaarreennaa mmaassaallaahh yyaanngg ddiitteelliittii ssuuddaahh ddiiffaahhaammii,,
sseehhiinnggggaa ppeenneelliittii hhaarruuss ssuuddaahh ttaahhuu kkoonntteekkss
bbuuddaayyaa,, ddaann bbeerrbbiiccaarraa bbaahhaassaa llookkaall
 FFookkuuss ppaaddaa ssaattuu aassppeekk bbuuddaayyaa ssaajjaa,, mmiissaall
– ssiimmppttoomm ddiiaarree ppaaddaa bbaayyii,, uunnttuukk mmeenniinnggkkaattkkaann
ddiiaaggnnoossiiss ddaann ppeennggoobbaattaann ((bbuukkaann uunnttuukk ppeennyyaakkiitt
aannaakk sseeccaarraa kkeesseelluurruuhhaann))
– HHaammbbaattaann lliinnggkkuunnggaann ddaallaamm pprroodduukkssii ppaaddii (( bbuukkaann
hhaammbbaattaann ppaaddaa pprroodduukkssii ppeerrttaanniiaann sseeccaarraa
kkeesseelluurruuhhaann))
 HHaarruuss bbeekkeerrjjaassaammaa ddeennggaann aahhllii bbuuddaayyaa tteerrsseebbuutt
1133

CCoommpprreesssseedd//RRaappiidd
eetthhnnooggrraapphhiicc
 PPeenngguummppuullaann ddaattaa bbiiaassaannyyaa mmeemmaakkaaii
iinntteerrvviieeww kkeelloommppookk,, iinn--ddeepptthh,, ddaann mmeemmiinnttaa
ppeerrttiimmbbaannggaann iinnffoorrmmaann kkuunnccii,, ddaann ssuurrvveeyy
ssiinnggkkaatt ppaaddaa kkeelloommppookk kkeecciill
 BBiiaassaannyyaa ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann
iinntteerrvveennssii yygg ddpptt ddiitteerriimmaa sseeccaarraa bbuuddaayyaa
 BBiiaassaannyyaa ssiinnggkkaatt aannttaarraa bbbbrrpp hhaarrii ss//dd 66 mmiinngggguu
 PPeerrlluu mmeenngggguunnaakkaann ttrriiaanngguullaassii
– PPeerrttaannyyaaaann bbeerruullaanngg,, ddiisskkuussii ddaann oobbsseerrvvaassii
kkeeppaaddaa oorraanngg ddaann kkeeggiiaattaann yygg bbeerrbbeeddaa uunnttuukk
mmeennccaarrii iinnffoorrmmaassii yygg ssaammaa
114

PPeenneelliittiiaann aakkssii
 SSeettiiaapp ppeenneelliittiiaann yyaanngg ddiillaakkuukkaann ddeennggaann mmaakkssuudd
uunnttuukk ppeerruubbaahhaann ssttrruukkttuurr ddaann lleemmbbaaggaa ssuuaattuu
mmaassyyaarraakkaatt aattaauu kkeelloommppookk
 DDeennggaann ddeemmiikkiiaann sseellaalluu mmeennyyeerrttaakkaann ppeennddaappaatt
mmaassyyaarraakkaatt//kkeelloommppookk yyaanngg ddiitteelliittii
– IIddeennttiiffiikkaassii mmaassaallaahh
– MMeellaakkuukkaann ppeenneelliittiiaann bbeerrssaammaa uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii
ppeerrmmaassaallaahhaann ddgg lleebbiihh bbaaiikk
– AAnnaalliissaa,, ddaann
– MMeennggaammbbiill ttiinnddaakkaann uunnttuukk ppeerrbbaaiikkaann
 SSaannggaatt sseessuuaaii ddeennggaann ppaarraaddiiggmmaa kkrriittiiss
1155

MMeettooddee ppeenngguummppuullaann ddaattaa::
wwaawwaannccaarraa mmeennddaallaamm
 TTuujjuuaanniinnffoorrmmaassii tteerrppeerriinnccii tteennttaanngg
– TTooppiikk tteerrtteennttuu,, rriiwwaayyaatt hhiidduupp//ppeennyyaakkiitt,, ppeennggeettaahhuuaann
ddaann kkeeyyaakkiinnaann,, ddeesskkrriippssii tteennttaanngg pprraakktteekk--pprraakktteekk
tteerrtteennttuu
 TTaarrggeett  iinnddiivviidduu yygg mmeewwaakkiillii,, aahhllii,, iinnffoorrmmaann
kkuunnccii
 PPrroosseedduurr wwaawwaannccaarraa sseemmii ddaann aattaauu
uunnssttrruuccttuurreedd,, sscceennaarriioo//vviiggnneettttee
 DDaattaa ccoonntteenntt:: JJaawwaabbaann ddaann ddeesskkrriippssii tteennttaanngg
ssuuaattuu hhaall,, rreessppoonn tteerrhhaaddaapp sskkeennaarriioo//ddiilleemmaa
1166

CCoonnttoohh ddaattaa iinn--ddeepptthh iinntteerrvviieeww
TTaannyyaa:: AAppaa yygg ddiikkaattaakkaann ddookktteerr tteennttaanngg ppeennyyaakkiitt
iibbuu??
RRiittaa:: DDookktteerr bbiillaanngg iinnii hhaannyyaa rreemmaattiikk,, ttpp mmeennuurruuttnnyyaa
mmaassiihh ttaahhaapp aawwaall,, ttiiddaakk ppaarraahh.. TTaappii ssaayyaa kkiirraa ddaarrii
ttiiddaakk ppaarraahh aakkaann mmeennjjaaddii ppaarraahh.. SSaayyaa ttaahhuu ddaarrii
ppeennggaallaammaann kkaakkaakk ssaayyaa,, ddaarrii ttiiddaakk ppaarraahh aawwaall
mmuullaannyyaa,, kkeemmuuddiiaann mmeennjjaaddii ppaarraahh.. YYaanngg ttiiddaakk
ppaarraahh ssaajjaa ssaayyaa ssuuddaahh hhaarruuss mmeennggeerraattkkaann ggiiggii
ssaayyaa mmeennaahhaann ssaakkiitt,, bbaaggaaiimmaannaa rraassaannyyaa nnaannttii
[[kkaallaauu ssuuddaahh ppaarraahh]]……??
1177

OObbsseerrvvaassii
 TTuujjuuaann::
– MMeerreekkaamm ssiittuuaassii sspptt aappaa aaddaannyyaa
– MMeerreekkaamm aarrttii ssuuaattuu ppeerriissttiiwwaa kkeettiikkaa ddiillaakkuukkaann
oobbsseerrvvaassii ppaarrttiissiippaassii
 TTaarrggeett aakkttiivviittaass,, ppeerriissttiiwwaa,, sseettttiinngg,, ppeerriillaakkuu
oorraanngg//kkeelloommppookk,, ppeerrccaakkaappaann,, iinntteerraakkssii
 PPrroosseedduurr ccaattaattaann llaappaannggaann tteerrttuulliiss//ttaappee,,
vviiddeeoo rreeccoorrddss,, ffoottoo,, ppeettaa,, cchheekklliisstt oobbsseerrvvaassii
 DDaattaa ccoonntteennttDDeesskkrriippssii ttttgg sseettttiinngg,, ppeerriillaakkuu,,
kkeeggiiaattaann,, ppoollaa iinntteerraakkssii,, kkeeyyaakkiinnaann,, eemmoossii,,
ddssbb
 TTiiddaakk bbiissaa ddiigguunnaakkaann sseennddiirriiaann
1188

Contoh oobbsseerrvvaassii:: PPuusskkeessmmaass SS,, 1100
NNoopp 11999900,, ppuukkuull 0099..0000 WWIIBB
 SSeeoorraanngg ppeerraawwaatt ddgg sseerraaggaamm ssiimmbbooll ssaattuu ppaarrttaaii ppoolliittiikk
mmeennggaajjuukkaann ppeerrttaannyyaaaann ddeennggaann ssuuaarraa llaannttaanngg,,
““SSuunnttiikk,, yyaa??!!”” kkeeppaaddaa sseeoorraanngg ppeerreemmppuuaann llaannjjuutt uussiiaa..
SSeeccaarraa oottoommaattiiss ddiiaa mmeennuunnjjuukk ppaaddaa ggoorrddeenn hhiijjaauu yygg
mmeemmiissaahhkkaann rruuaannggaann mmeennjjaaddii dduuaa.. SSii ppaassiieenn
mmeennggiikkuuttii iinnssttrruukkssiinnyyaa ddeennggaann tteerrggeessaa--ggeessaa,,
mmeenngghhiillaanngg ddii bbaalliikk ggoorrddeenn ddaann mmeemmbbuukkaa ssttaaggeennnnyyaa..
KKeettiikkaa ddiiaa bbeerrhhaassiill mmeennggaattaassii kkeessuulliittaann mmeennaaiikkii tteemmppaatt
ttiidduurr bbeessii yygg ccuukkuupp ttiinnggggii,, ppeemmbbaannttuu ppeerraawwaatt tteellaahh ssiiaapp
mmeennuussuukkkkaann jjaarruumm ssuunnttiikk kkee bbaaggiiaann aattaass ppaannttaattnnyyaa..
KKuulliitt yygg ddiissuunnttiikk kkeemmuuddiiaann ddiiuussaapp ddgg sseegguummppaall kkaappaass..
SSii iibbuu kkeemmuuddiiaann ttuurruunn ddaann bbeerrjjaallaann kkee rruuaanngg ddii
ssaammppiinnggnnyyaa uunnttuukk mmeemmbbaayyaarr.. SSeeoorrnngg ppaassiieenn llaakkii--llaakkii
tteellaahh mmeennuunngggguu ggiilliirraannnnyyaa ddeennggaann cceellaannaa yyaanngg ssuuddaahh
sseeddiikkiitt tteerrlleeppaass ……..((SScciioorrttiinnoo,, 11999999))
1199

FFooccuuss GGrroouupp DDiissccuussssiioonn
 TTuujjuuaann mmeennddaappaatt iinnffoorrmmaassii ttttgg nnoorrmmaa,,
ppeerriillaakkuu,, ssiikkaapp,, ddoommaaiinn bbuuddaayyaa,, iinnoovvaassii,, ddaann
iissii iissttrruummeenn
 TTaarrggeett kkeelloommppookk yygg mmeennggeettaahhuuii aattaauu mmaassuukk
ddaallaamm ffeennoommeennaa tttttt aattaauu kkeelloommppookk ssuubbyyeekk
ppeenneelliittiiaann
 PPrroosseedduurr ddiisskkuussii ddiippaanndduu oolleehh ffaassiilliittaattoorr ((ddgg
ppeeddoommaann wwaawwaannccaarraa aattaauu sskkeennaarriioo))
 DDaattaa ccoonntteennttvveerrbbaattiimm//ttrraannsskkrriipp ddaarrii ddiisskkuussii
2200

Metode & desain_kualitatif

More Related Content

What's hot (19)

Viewers also liked (11)

Similar to Metode & desain_kualitatif (20)

More from azisbustari (10)

Metode & desain_kualitatif