Phd. Learning Management Strategy
Download as PPT, PDF1 like319 views
my Ph.d study presentation
Phd. Learning Management Strategy
- 1. Arunrat Bamrungchit Ph.D. Students Strategies of Learning Management
- 2. In the UNESCO report “The four pillars of Education, Learning: The Treasure within” Collaboration and communication are identified within each of the four pillars. Learning to know Learning to do Learning to live together Learning to be Delors, J. UNESCO Report. “The four pillars of Education, Learning: The Treasure within”. http://www.unesco.org/delors/fourpil.htm)
- 3. A Development of Learning Management Strategies using Sociocultural Theory and Collaborative Learning Strategies for Global Education Subject in Mattayomsuksa 5 students
- 4. IInnttrroodduuccttiioonn SSoocciiooccuullttuurraall TThheeoorryy ssccaaffffoolldd CCoollllaabboorraattiivvee LLeeaarrnniinngg ssoocciiaall nneettwwoorrkkiinngg
- 5. TThheessiiss ssttaatteemmeenntt ……..FFrroomm tthhee ssoocciiooccuullttuurraall ppeerrssppeeccttiivvee aanndd aaccccoorrddiinngg ttoo VVyyggoottsskkyy’’ss zzoonnee ooff pprrooxxiimmaall ddeevveellooppmmeenntt ((ZZPPDD)),, ssccaaffffoollddiinngg iiss aann iinntteeggrraall ppaarrtt ooff tthhee kknnoowwlleeddggee bbuuiillddiinngg aanndd mmeeaanniinngg mmaakkiinngg pprroocceessss iinn aa ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg eennvviirroonnmmeenntt.. TThhuuss,, iinn oorrddeerr ttoo mmaakkee oonnlliinnee ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg aanndd ssoocciiaall nneettwwoorrkkiinngg ssuucccceessssffuull,, iitt iiss nneecceessssaarryy ttoo ssccaaffffoolldd tthhee ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg aaccttiivviittiieess wwiitthh ssoommee kkiinndd ooff ffaacciilliittaattiinngg ssttrraatteeggiieess..
- 6. Sociocultural Theory Lev Vygotsky aanndd SSoocciiooccuullttuurraall TThheeoorryy ““ WWee ccaann ffoorrmmuullaattee tthhee ggeenneettiicc llaaww ooff ccuullttuurraall ddeevveellooppmmeenntt iinn tthhee ffoolllloowwiinngg wwaayy:: aannyy ffuunnccttiioonn iinn tthhee cchhiilldd’’ss ccuullttuurraall ddeevveellooppmmeenntt aappppeeaarrss oonn ssttaaggee ttwwiiccee,, oonn ttwwoo ppllaanneess.. FFiirrsstt iitt aappppeeaarrss oonn tthhee ssoocciiaall ppllaannee,, tthheenn oonn tthhee ppssyycchhoollooggiiccaall,, ffiirrsstt aammoonngg ppeeooppllee aass aann iinntteerrpphhyyssiiccaall ccaatteeggoorryy aanndd tthheenn wwiitthhiinn tthhee cchhiilldd aass aann iinnttrraapphhyyssiiccaall ccaatteeggoorryy..””
- 7. Definition Sociocultural theory results from the dynamic interaction between a person and the surrounding social and cultural forces.
- 8. Four Basic Principles Underlying the Vygotskian Framework
- 9. TThhee KKeeyy TTeerrmmss ooff SSCCTT
- 10. AAccttiivviittyy TThheeoorryy AAccttiivviittyy tthheeoorryy iiss aa ppssyycchhoollooggiiccaall mmooddeell tthhaatt eexxpplloorreess tthhee ccoommpplleexx rreellaattiioonnsshhiipp bbeettwweeeenn hhuummaannss aanndd tthheeiirr ttoooollss,, sseeeeiinngg ttoooollss aass mmaanniiffeessttaattiioonnss ooff iinntteerrnnaall pprroocceesssseess tthhaatt ffaacciilliittaattee iinntteerrppeerrssoonnaall ccoommmmuunniiccaattiioonn.. IItt iiss aa cciirrccuullaarr tthheeoorryy:: ssoocciiaall iinntteerraaccttiioonnss pprroovvookkee tthhee ccrreeaattiioonn ooff nneeww ttoooollss tthhaatt ffaacciilliittaattee ddeeeeppeerr oorr mmoorree ccoommpplleexx aanndd pprroodduuccttiivvee ssoocciiaall iinntteerraaccttiioonnss
- 11. Conclusion ooff AAccttiivviittyy TThheeoorryy HHuummaannss ddoo nnoott aacctt ddiirreeccttllyy oonn tthhee pphhyyssiiccaall wwoorrlldd bbuutt rreellyy oonn ttoooollss,, wwhhiicchh aallllooww uuss ttoo cchhaannggee tthhee wwoorrlldd..
- 12. ZZoonnee ooff PPrrooxxiimmaall DDeevveellooppmmeenntt The distance between the actual developmental level as determined by independent problem solving and the level of potential development as determined through problem solving under adult guidance, or in collaboration with more capable peers Or The distance between what a child can do on his/her own and what the child can complete with adult assistance.
- 13. In oorrddeerr ffoorr tthhee ZZPPDD ttoo bbee ssuucchh aa ssuucccceessss,, iitt mmuusstt ccoonnttaaiinn ttwwoo ffeeaattuurreess………… ## TThhee ffiirrsstt iiss ccaalllleedd ssuubbjjeeccttiivviittyy.. TThhiiss tteerrmm ddeessccrriibbeess tthhee pprroocceessss ooff ttwwoo iinnddiivviidduuaallss bbeeggiinn aa ttaasskk wwiitthh ddiiffffeerreenntt uunnddeerrssttaannddiinngg aanndd eevveennttuuaallllyy aarrrriivvee aatt aa sshhaarreedd uunnddeerrssttaannddiinngg.. ## TThhee sseeccoonndd ffeeaattuurree iiss ssccaaffffoollddiinngg,, wwhhiicchh rreeffeerrss ttoo aa cchhaannggee iinn tthhee ssoocciiaall ssuuppppoorrtt oovveerr tthhee ccoouurrssee ooff aa tteeaacchhiinngg sseessssiioonn.. ..
- 16. CCoonncclluussiioonn ooff ZZPPDD WWhhaatt aa ppeerrssoonn ccaann aacchhiieevvee wwhheenn aaccttiinngg aalloonnee iiss ddiiffffeerreenntt ffrroomm wwhhaatt tthhee ssaammee ppeerrssoonn ccaann aaccccoommpplliisshh wwiitthh ssuuppppoorrtt ffrroomm ssoommeeoonnee eellssee..
- 17. Inner Speech AAbbbbrreevviiaatteedd PPrriivvaattee WWiitthhoouutt ssyynnttaaxx PPrreeddiiccaattee oorriieenntteedd CCoonnddeennsseedd mmeeaanniinngg MMaannyy ffeewweerr wwoorrddss
- 18. Internalization IInntteerrnnaalliizzaattiioonn iiss ccoonncceeiivveedd ooff aass aa rreepprreesseennttaattiioonnaall aaccttiivviittyy,, aa pprroocceessss tthhaatt ooccccuurrss ssiimmuullttaanneeoouussllyy iinn ssoocciiaall pprraaccttiiccee aanndd iinn tthhee hhuummaann bbrraaiinn//mmiinndd.. OOrr…………………………………………………………………….... TThhee ttrraannssffoorrmmaattiioonn ooff ccoommmmuunniiccaattiivvee llaanngguuaaggee iinnttoo iinnnneerr ssppeeeecchh aanndd ffuurrtthheerr iinnttoo vveerrbbaall tthhiinnkkiinngg
- 19. Mediation FFeeaattuurreess ooff MMeeddiiaattiinngg SSyysstteemmss CCuullttuurraall iinnvveennttiioonnss oovveerr hhiissttoorriiccaall ttiimmee IInnttrroodduucceedd ttoo nneeww mmeemmbbeerrss bbyy mmoorree eexxppeerriieenncceedd mmeemmbbeerrss NNoott lliikkeellyy ttoo bbee ssppoonnttaanneeoouussllyy aaccqquuiirreedd CCaann bbee lleeaarrnneedd oonnllyy wwiitthh tthhee ssuussttaaiinneedd eeffffoorrttss ooff mmoorree eexxppeerriieenncceedd mmeemmbbeerrss SSuubbjjeecctt ttoo cchhaannggee bbyy mmeemmbbeerrss HHeellpp ffoorrmm aanndd gguuiiddee tthhiinnkkiinngg ooff mmeemmbbeerrss,, bbeeccoommiinngg mmeeddiiaatteedd aaccttiivviittyy
- 20. Conclusion of Sociocultural Theory Three ways of ccuullttuurraall ttoooollss ffrroomm oonnee ttoo aannootthheerr The first one is imitative learning (where one person tries to imitate or copy another.) The second is instructed learning (which involves remembering the instructions of teacher and then using these instructions to self-regulate.) The third is collaborative learning (involves a group of peers who understand and can work together to learn a specific skill.)
- 22. Collaborative Learning ““The enthusiasm ffoorr ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg hhaass bbeeccoommee ssoo wwiiddeesspprreeaadd tthhaatt mmoosstt rreesseeaarrcchheerrss aanndd eedduuccaattoorrss bbeelliieevvee tthhaatt ssttuuddeennttss lleeaarrnn bbeetttteerr wwhheenn tthheeyy wwoorrkk iinn ggrroouuppss aass ccoommppaarreedd ttoo wwhheenn tthheeyy wwoorrkk aauuttoonnoommoouussllyy”” ((CCoolleemmaann,, 11999955,, pp.. 113377)) ““ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg pprroommootteess hhiigghheerr aacchhiieevveemmeenntt aass wweellll aass ppeerrssoonnaall aanndd ssoocciiaall ddeevveellooppmmeenntt..”” ((LLii,, 22000022))
- 23. Collaborative Learning The Definition ooff ““CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg”” -- CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg iiss nnoott oonnee ssiinnggllee mmeecchhaanniissmm.. -- CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg ttaakkeess tthhee ffoorrmm ooff iinnssttrruuccttiioonnss ttoo ssuubbjjeeccttss.. QQuuaalliittiieess ooff CCoollllaabboorraattiivvee LLeeaarrnniinngg 11.. CCoollllaabboorraattiioonn ddiivviiddee ccooggnniittiivvee pprroocceesssseess iinnttoo iinntteerrttwwiinneedd llaayyeerrss 22.. CCoollllaabboorraattiivvee iiss aa rreellaattiivveellyy ssyymmmmeettrriiccaall ssttrruuccttuurree.. 33.. TThhee qquuaalliittyy ooff iinntteerraaccttiioonnss: iinntteerraaccttiivviittyy,, nneeggoottiiaabbiilliittyy
- 24. EElleemmeennttss ooff CCoollllaabboorraattiivvee LLeeaarrnniinngg PPoossiittiivvee iinntteerrddeeppeennddeennccee IInnddiivviidduuaall aaccccoouunnttaabbiilliittyy FFaaccee--ttoo--ffaaccee pprroommoottiivvee iinntteerraaccttiioonn AApppprroopprriiaattee uussee ooff ccoollllaabboorraattiivvee sskkiillllss GGrroouupp pprroocceessssiinngg
- 25. CCoollllaabboorraattiivvee LLeeaarrnniinngg PPrriinncciipplleess :: WWoorrkkiinngg ttooggeetthheerr rreessuullttss iinn aa ggrreeaatteerr uunnddeerrssttaannddiinngg SSppookkeenn aanndd wwrriitttteenn iinnccrreeaasseedd uunnddeerrssttaannddiinngg.. IIddiioossyynnccrraattiicc aanndd UUnnpprreeddiiccttaabbllee.. PPaarrttiicciippaattiioonn
- 26. DILLENBOURG, P. (1999). In P. Dillenbourg (Ed.), Collaborative learning. Cognitive and computational approaches (pp. 1-19). NY: Pergamon.
- 27. Collaborative vs Cooperative Learning CCoollllaabboorraattiivvee AA pphhiilloossoopphhyy ooff iinntteerraaccttiioonn AA ppeerrssoonnaall pphhiilloossoopphhyy CCaann ttaakkee ppllaaccee aannyy ttiimmee SSttuuddeennttss wwoorrkk ttooggeetthheerr TTeeaacchheerr nnoott ssppeecciiffyy aa nnuummbbeerr,, bbuutt aasssseessss tthhee pprrooggrreessss ooff eeaacchh ggrroouupp CCooooppeerraattiivvee AA ssttrruuccttuurree ooff iinntteerraaccttiioonn ddeessiiggnneedd DDeeffiinneedd bbyy aa sseett ooff pprroocceesssseess TTaakkee ppllaaccee wwhheenn ssttuuddeennttss wwoorrkk ttooggeetthheerr iinn tthhee ssaammee ppllaaccee TTeeaacchheerr mmaaiinnttaaiinnss ccoommpplleettee ccoonnttrrooll ooff tthhee ccllaassss..
- 28. CCoollllaabboorraattiivvee TThhee ffiinnaall pprroodduucctt iiss ddeetteerrmmiinneedd bbyy eeaacchh ggrroouupp MMeemmbbeerrss aanndd ccoollllaabboorraattiioonn ((eeaacchh mmeemmbbeerr uusseess hhiiss//hheerr rreessoouurrcceess ttoo hheellpp tthhee ggrroouupp rreeaacchh aa ccoommmmoonn ggooaall)).. LLeeaaddeerrsshhiipp iiss uunniillaatteerraall NNoo jjooiinntt ppllaannnniinngg oorr ggooaall sseettttiinngg CCooooppeerraattiivvee TThheerree aarree ddiiffffeerreenntt wwaayyss ooff bbrriinnggiinngg lleeaarrnneerrss ttoo ccoonnssttrruucctt tthheeiirr kknnoowwlleeddggee ttooggeetthheerr.. AAmmoonngg tthheessee,, tthheerree iiss ccooooppeerraattiioonn ((sshhaarriinngg ooff ttaasskkss bbeettwweeeenn ggrroouupp mmeemmbbeerrss)) LLeeaaddeerrss ooff eeaacchh aarree ffuullllyy ccoommmmiitttteedd CCoommmmoonn ggooaallss aarree ccrreeaatteedd
- 29. Sometimes CO & CL go together… OOnn tthhee ootthheerr hhaanndd,, bbootthh ccooooppeerraattiioonn aanndd ccoollllaabboorraattiioonn hhaavvee tthhee mmeeaanniinngg ooff wwoorrkkiinngg ttooggeetthheerr aanndd ggeettttiinngg aalloonngg ttoo aacchhiieevvee aa ssppeecciiffiicc ggooaall oorr ttaasskk.. OOnnee ccoollllaabboorraatteess oonn aa pprroojjeecctt iinn tthhee sseennssee ooff wwoorrkkiinngg ttooggeetthheerr.. OOnnee ccooooppeerraatteess wwiitthh oonnee aannootthheerr iinn oorrddeerr ttoo ccoommpplleettee tthhee pprroojjeecctt.. IInn tthhiiss sseennssee ccoollllaabboorraattee hhaass tthhee mmeeaanniinngg ooff ppaarrttiicciippaattiioonn,, aanndd ccooooppeerraattee tthhee mmeeaanniinngg ooff ggeettttiinngg aalloonngg..
- 30. CCoonncclluussiioonn IInn aa ccoollllaabboorraattiivvee wwoorrkk pprroocceessss,, eeaacchh iinnddiivviidduuaall sshhaarreess kknnoowwlleeddggee aanndd bbeenneeffiittss ffrroomm tthhee kknnoowwlleeddggee ooff ootthheerrss.. TTiimmee,, kknnoowwlleeddggee aanndd tthhee iiddeeaass sshhaarreedd aarree nnoott tthhee rreessuulltt ooff aa ssiimmppllee ssuubbttrraaccttiioonn :: oonnee ddooeess nnoott lloossee wwhhaatt oonnee sshhaarreess aanndd oonnee ddooeess nnoott ggaaiinn aannootthheerr oonnee’’ss lloossss.. TThhuuss,, tthheerree iiss aa ccoonnssttrruuccttiioonn ooff ccoommmmuunniittyy kknnoowwlleeddggee tthhaatt iiss mmuucchh mmoorree tthhaann tthhee ssuumm ooff eeaacchh iinnddiivviidduuaall’’ss kknnoowwlleeddggee :: KKnnoowwlleeddggee iiss bbuuiilltt oonn aallll lleevveellss,, bbeeccaauussee ccoollllaabboorraattiioonn iinnvvoollvveess tthhee ppaarrttiicciippaannttss eemmoottiioonnaallllyy aass wweellll aass oonn ccooggnniittiivvee aanndd ssoocciiaall lleevveellss..
- 31. Collaborative vs Cooperative CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg iiss aa mmeetthhoodd ooff tteeaacchhiinngg aanndd lleeaarrnniinngg iinn wwhhiicchh ssttuuddeennttss tteeaamm ttooggeetthheerr ttoo eexxpplloorree aa ssiiggnniiffiiccaanntt qquueessttiioonn oorr ccrreeaattee aa mmeeaanniinnggffuull pprroojjeecctt.. CCooooppeerraattiivvee lleeaarrnniinngg iiss aa ssppeecciiffiicc kkiinndd ooff ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg.. IInn ccooooppeerraattiivvee lleeaarrnniinngg,, ssttuuddeennttss wwoorrkk ttooggeetthheerr iinn ssmmaallll ggrroouuppss oonn aa ssttrruuccttuurreedd aaccttiivviittyy.. TThheeyy aarree iinnddiivviidduuaallllyy aaccccoouunnttaabbllee ffoorr tthheeiirr wwoorrkk,, aanndd tthhee wwoorrkk ooff tthhee ggrroouupp aass aa wwhhoollee iiss aallssoo aasssseesssseedd.. CCooooppeerraattiivvee ggrroouuppss wwoorrkk ffaaccee--ttoo-- ffaaccee aanndd lleeaarrnn ttoo wwoorrkk aass aa tteeaamm..””
- 32. Cooperative work offers the group the opportunity to benefit from expertise that is “distributed” to form a complete and integrated representation of a problematic. In other words, the group is made up of “expert” members who intervene in their respective fields.
- 33. In a collaborative work process, each individual shares knowledge and benefits from the knowledge of others. Time, knowledge and the ideas shared are not the result of a simple subtraction: one does not lose what one shares and one does not gain another one’s loss. Thus, there is a construction of community knowledge that is much more than the sum of each individual’s knowledge. Knowledge is built on all levels, because collaboration involves the participants emotionally as well as on cognitive and social levels.
- 34. a plural approach allows for a three-part process that alternates between : the collaborative and cooperative approaches
- 35. CCoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg aanndd tthhee 2211sstt cceennttuurryy sskkiillllss..
- 36. Implementing Collaborative Learning Before ssttaarrttiinngg ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg,, uunnddeerrssttaanndd yyoouurr oowwnn tteeaacchhiinngg ssttyyllee aanndd ggooaallss.. OOrriieenntt ssttuuddeennttss IInncclluuddee aa ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg ppoolliiccyy iinn yyoouurr ssyyllllaabbuuss tthhaatt ““ssuummmmaarriizzeess wwhhyy,, hhooww,, aanndd iinn wwhhaatt wwaayyss ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg wwiillll bbee aa ppaarrtt ooff tthhee ccoouurrssee”” ((3355)).. SShhooww ssttuuddeennttss tthhee bbeenneeffiittss ooff ccoollllaabboorraattiioonn tthhrroouugghh,, ffoorr eexxaammppllee,, aann iinnddiivviidduuaall qquuiizz ffoolllloowweedd bbyy aa ggrroouupp qquuiizz oonn tthhee ssyyllllaabbuuss..
- 37. FFoorrmm ggrroouuppss CCoonnssiiddeerr ggrroouupp ttyyppee:: iinnffoorrmmaall ((bbrriieeff)),, ffoorrmmaall ((ssuussttaaiinneedd ffoorr aa pprroojjeecctt)),, bbaassee ((ffuullll sseemmeesstteerr)) BBootthh ggrroouuppss ooff 22 ((mmaaxxiimmiizzee iinnvvoollvveemmeenntt)) aanndd ggrroouuppss ooff 55 wwoorrkk wweellll.. IInnssttrruuccttoorr--sseelleecctteedd,, hheetteerrooggeenneeoouuss ggrroouuppss oofftteenn wwoorrkk bbeetttteerr tthhaann ssttuuddeenntt-- sseelleecctteedd oorr rraannddoomm ggrroouuppss..
- 38. SSttrruuccttuurree tthhee ccoollllaabboorraattiivvee ttaasskk AAssssiiggnnmmeenntt rreellaatteess ttoo ccoouurrssee oobbjjeeccttiivveess TTaasskk mmaattcchheess ssttuuddeennttss’’ sskkiillllss TTaasskk pprroommootteess iinntteerrddeeppeennddeennccee TTrryy ttoo eennssuurree iinnddiivviidduuaall aaccccoouunnttaabbiilliittyy PPllaann eeaacchh pphhaassee ooff tthhee aaccttiivviittyy
- 39. TThhee lleeaarrnniinngg ttaasskk pprroommpptt LLeeaarrnniinngg ssttaarrttss wwiitthh tthhee lleeaarrnneerr’’ss aaccttiivvee eennggaaggeemmeenntt wwiitthh aa pprroobblleemm GGeenneerraallllyy ssppeeaakkiinngg,, lleeaarrnniinngg ttaasskkss sshhoouulldd bbee ooppeenn--eennddeedd,, rreeqquuiirree ccrriittiiccaall tthhiinnkkiinngg wwiitthh ssuuppppoorrttiinngg eevviiddeennccee oorr aarrgguummeennttss.. TTaasskkss sshhoouulldd pprroommoottee ccoonnttrroovveerrssyy,, rreessuulltt iinn ssoommee ttyyppee ooff ggrroouupp pprroodduucctt,, aanndd bbee ddiirreecctteedd ttoowwaarrdd aa lleeaarrnniinngg ggooaall ooff tthhee ccoouurrssee
- 40. When creating ccoollllaabboorraattiivvee lleeaarrnniinngg ttaasskkss,, kkeeeepp iinn mmiinndd tthhee ssiixx lleevveellss ooff BBlloooomm’’ss ccooggnniittiivvee ttaaxxoonnoommyy:: kknnoowwlleeddggee,, ccoommpprreehheennssiioonn,, aapppplliiccaattiioonn,, aannaallyyssiiss,, ssyynntthheessiiss,, aanndd eevvaalluuaattiioonn TThhee mmoosstt eeffffeeccttiivvee ccoouurrsseess tteenndd ttoo rreefflleecctt tthhee eennttiirree ttaaxxoonnoommyy iinn ggooaallss,, aaccttiivviittiieess,, aanndd aasssseessssmmeenntt FFaacciilliittaattiinngg ssttuuddeenntt ccoollllaabboorraattiioonn OObbsseerrvvee aanndd iinntteerraacctt wwiitthh aallll ggrroouuppss ((ssuuppppoorrttiivvee rraatthheerr tthhaann ddiirreeccttiivvee))
- 41. SSoollvvee pprroobblleemmss IInneeqquuiittaabbllee ppaarrttiicciippaattiioonn ((ttaallkk ttoo ssttuuddeennttss)) RReessiissttaannccee ttoo ggrroouupp wwoorrkk ((ccllaarriiffyy rreewwaarrddss)) OOffff--ttaasskk bbeehhaavviioorr ((sseett hhaarrdd--ttoo--rreeaacchh ttiimmee lliimmiitt aanndd mmoovvee cclloosseerr ttoo ooffff--ttaasskk ssttuuddeennttss)) GGrroouupp RReeppoorrttss CClloossuurree:: ssyynntthheessiiss,, aaddddiittiioonnss,, ccoorrrreeccttiioonnss,, iimmpplliiccaattiioonnss,, eettcc..
- 42. Don’t ggrraaddee eevveerryytthhiinngg ((bbuutt ccoolllleecctt eevveerryytthhiinngg)) VViieeww ggrraaddiinngg aass aa ttooooll ffoorr lleeaarrnniinngg HHaavvee ssttuuddeennttss eevvaalluuaattee ssoommee ooff tthheeiirr oowwnn wwoorrkk aanndd tthhee wwoorrkk ooff ootthheerrss IInnssttrruuccttoorrss mmaayy ggiivvee iinnddiivviidduuaall aanndd ggrroouupp ssccoorreess oonn pprroojjeeccttss IInncclluuddee sseellff--eevvaalluuaattiioonn:: rreefflleeccttiioonn.. JJoohhnn DDeewweeyy ssaaiidd,, ““WWee ddoonn’’tt lleeaarrnn bbyy eexxppeerriieennccee.. WWee lleeaarrnn bbyy rreefflleeccttiinngg oonn eexxppeerriieennccee..””
- 43. Collaborative Learning Techniques TTeecchhnniiqquueess ffoorr DDiissccuussssiioonnss TThhiinnkk--PPaaiirr--SShhaarree RRoouunndd RRoobbiinn BBuuzzzz GGrroouuppss TTaallkkiinngg CChhiippss **TThhrreeee--SStteepp IInntteerrvviieeww **CCrriittiiccaall DDeebbaatteess **MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy
- 44. TTeecchhnniiqquueess ffoorr RReecciipprrooccaall TTeeaacchhiinngg NNoottee--TTaakkiinngg PPaaiirrss LLeeaarrnniinngg CCeellll FFiisshhbboowwll RRoollee PPllaayy JJiiggssaaww TTeesstt--TTaakkiinngg TTeeaammss **MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy
- 45. TTeecchhnniiqquueess ffoorr PPrroobblleemm SSoollvviinngg TThhiinnkk--AAlloouudd PPaaiirr PPrroobblleemm SSoollvviinngg SSeenndd--AA--PPrroobblleemm CCaassee SSttuuddyy SSttrruuccttuurreedd PPrroobblleemm SSoollvviinngg AAnnaallyyttiicc TTeeaammss GGrroouupp IInnvveessttiiggaattiioonn **MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy
- 46. TTeecchhnniiqquueess UUssiinngg GGrraapphhiicc IInnffoorrmmaattiioonn OOrrggaanniizzeerrss AAffffiinniittyy GGrroouuppiinngg GGrroouupp GGrriidd TTeeaamm MMaattrriixx SSeeqquueennccee CChhaaiinnss WWoorrdd WWeebbss **MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy
- 47. Techniques FFooccuussiinngg oonn WWrriittiinngg DDiiaalloogguuee JJoouurrnnaallss RRoouunndd TTaabbllee DDyyaaddiicc EEssssaayyss PPeeeerr EEddiittiinngg CCoollllaabboorraattiivvee WWrriittiinngg TTeeaamm AAnntthhoollooggiieess PPaappeerr SSeemmiinnaarr **MMooddeerraattee ttoo hhiigghh oonnlliinnee ttrraannssffeerraabbiilliittyy
Editor's Notes
- #25: การพึ่งพาซึ่งกันและกันในเชิงบวก สมาชิกในทีมจะต้องพึ่งพาคนอื่นเพื่อให้บรรลุเป้าหมาย หากมีสมาชิกในทีมไม่ได้ทำในส่วนของพวกเขาทุกคนได้รับผลกระทบ ความรับผิดชอบส่วนบุคคล นักเรียนทุกคนในกลุ่มจะรับผิดชอบงานในส่วนที่ตัวเองได้รับมอบหมายและงานทั้งหมดของกลุ่ม การหันหน้าเข้าหากันแบบมีปฏิสัมพันธ์ที่ดี แม้ว่าบางส่วนของการทำงานเป็นกลุ่มอาจจะแบ่งออกเป็นรายบุคคล แต่การกระทำบางอย่างอาจต้องมีการโต้ตอบกับสมาชิกในกลุ่ม เพื่อรับข้อเสนอแนะที่ท้าทาย หรือข้อสรุปอย่างใดอย่างหนึ่งของผู้อื่น และเหตุผลที่สำคัญที่สุดคือการเรียนการสอนจะช่วยส่งเสริมกันและกัน ใช้ทักษะการทำงานร่วมกัน นักเรียนจะได้รับการสนับสนุนและช่วยในการพัฒนาและการฝึกปฏิบัติที่เชื่อถือได้ สร้างความเป็นผู้นำในการตัดสินใจ, การสื่อสารและทักษะการจัดการความขัดแย้ง กระบวนการกลุ่ม สมาชิกในทีมจะกำหนดเป้าหมายของกลุ่มเป็นระยะ ๆ ในการประเมินสิ่งที่พวกเขาจะทำเป็นทีมและเปลี่ยนแปลงในสิ่งที่จะทำให้พวกเขาทำงานมีประสิทธิภาพมากขึ้นในอนาคต
- #26: การทำงานร่วมกันส่งผลให้เกิดความเข้าใจมากขึ้น การพูดและการเขียนช่วยเพิ่มความเข้าใจมากขึ้น แปลกและไม่สามารถคาดเดาได้ เน้นการมีส่วนร่วม
- #36: building technological, information and media fluencies Developing thinking skills making use of project based learning using problem solving as a teaching tool using 21st C assessments with timely, appropriate and detailed feedback and reflection It is collaborative in nature and uses enabling and empowering technologies It fosters Contextual learning bridging the disciplines and curriculum areas