Järvelä's lecture

EDUCATIONAL TECHNOLOGY RESEARCH UNIT
http://edtech.oulu.fi
Millaista on ymmärtävä oppiminen?
Prof. Sanna Järvelä
Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)
Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö
Oulun yliopisto

Oppiminen on ”kuuma teema”!
1) Tietoyhteiskunta haastaa oppijaa.
The knowledge economy is based on “the production and
distribution of knowledge and information, rather than the
production and distribution of things” (Drucker, 1993, p.
182).
2) Tietoyhteiskunta on oppiva yhteiskunta.
3) Oppiminen ei pääty tiettyyn ikään tai koulutukseen -
oppiminen on mahdollista ja välttämätöntä läpi koko
elämän.

Haasteet
• Kilpailu yhä jalostuneemmalla tiedolla ja
innovaatioilla
• Yhden pään osaajien aika alkaa olla ohi
• Verkostojen valta
• Globaalisti hajallaan
• Teknologia yhdistää ja hallitsee
• Oppimisen kaikkiallisuus

Millaista on uusin oppimisen
tutkimus ?
• Se on monitieteistä tutkimusyhteistyötä
• Tieteellistä evidenssiä on enemmän
• Kun tieto oppimisen prosessista on kasvanut, tutkijat
ovat kehittäneet opetusmenetelmiä jotka edistävät
ymmärtämistä
• Opettajat voivat käyttää tutkimuksen tuloksia
suunnitellessaan tehokkaampia oppimisen malleja ja
oppimisen ympäristöjä

Miksi koulun kehittämiseen tarvitaan
oppimisen tutkimusta? (Saywer, 2006)
• Koska “perinteisen koulun” käytännöt
– perustuvat usein oletuksiin joita ei ole testattu
tieteellisesti,
– OPS koostuu vieläkin “faktatiedoista ja erillisistä
käytännöistä ratkaista ongelmia”,
– tavoittelevat sitä, että opiskelijat muistavat hyvin asiat
ja käytännöt,
– opettajat osaavat tiedot ja taidot itse hyvin ja siirtävät
ne oppilaille.
• Perinteisen koulun käytännöt eivät edistä riittävästi
ymmärtävän oppimisen taitoja ja anna valmiuksia
oppivaan yhteiskuntaan.

Millaista oppimista tarvitaan?
”kooste ajankohtaisista näkemyksistä”

Verkostoitunut asiantuntijuus
• Osallisuus oman tiedon tai taidon alan
asiantuntijuuskulttuuriin
• Läheinen vuorovaikutus ja toiminta muiden
asiantuntijoiden kanssa
• Tietoon pääsy ei riitä – tiedon kanssa täytyy
työskennellä

Solmutyöskentely
• Neuvotteleva solmutyöskentely
• Ei kiinteitä tiimejä
• Nopeaan ongelmanratkaisuun pätevä kokoonpano

Solmutyöskentelyn kompetenssit
• Yhteisen toiminnan uudenlaiset sopimukset
• Luottamus
• Asiaan tarttumisen taito
• Monirytminen työskentely
• Keskeneräisyyden sietäminen

Kollektiivinen älykkyys
• Transaktiivinen muisti
– muistaminen on yhteisöllistä
– kuka yhteisön jäsen tietää tai muistaa mitäkin
asioita
– syntyy yhteisestä harjoittelusta
– ongelmana tiimin jäsenten vaihtuvuus
– työkäytäntöjen ja roolien vaihtuvuus tärkeää

Oppiminen tiedon
rakentamisena
(Bereiter, 2000)
Oppiminen syntyy ”oheistuotteena”
Tiedon rakentamisen kautta syntyy
valmiuksia selittää uusia ilmiöitä
Keskeistä tiedon
tuottamiseen osallistuminen
MIKSI?

Perinteisesti älyllisiä toimintoja on
pidetty yksilöllisenä mentaalina
prosessina…
”Taitavan ajattelijan myytti”
Ihmisen älykästä toimintaa ei voida
kuvata pelkästään yksilössä
…mutta älykäs toiminta on
sosiaalisesti hajaantunut prosessi

Person +
(Hutchinson, 1996; Perkins, 1999)
Älykäs toiminta on
sosiaalisesti ja
fysikaalisesti
hajaantunut prosessi

Miten yksilö ymmärtää?

Käsitteellinen muutos
(Vosniadou, 1994)
a) Rikastaminen b) Tarkistaminen ja uudelleen
muovaaminen
Miten syntyy ymmärrys?
• Uuden tiedon käsitteellinen uudelleen organisoituminen oppijan
aikaisempaan tietämykseen
• Aikaisempien uskomusten ja oletusten korjaaminen
• Uusien mielikuvien luominen
• Merkityksellisyys oppijalle
• Uuden käsitteellisen ymmärryksen käyttöönotto

Käsitteellinen muutos ei tarkoita
käsitysten muutosta
• Käsitteellisen muutoksen tunnusmerkkeinä on
– Aikaisemman ja uuden tiedon yhteensopimattomuus,
ristiriitaisuus tai aikaisemman ajattelun virheellinen
yleistys
– Esim. Vosniadoun tutkimuksen fysikaalisesta
maailmankuvasta (Vosnidou, 2002)

Käsitteellisen muutoksen tutkimus
(Carey, 1985; Vosniadou, 1991; Hatano & Inagaki, 1995; Merenluoto,
2004)
• Ennakko-oletukset ja uskomukset
• Arkipäivän kokemukset ja havainnot
• Ymmärtämisen illuusio
• Psykologiset ja biologiset selitysmallit
• ”ampiainen pistää koska se on ilkeä”
• Lapsilla yleensä kolme ajatusmallia
– Intuitiivinen – arkikokemus
– Synteettinen – intuitiivisen ja tieteellisen yhdistelmä
– Tieteellinen

Miten ryhmä auttaa yksilöä
ymmärtämään?

Yhteisöllinen oppiminen
Collaborative learning
(Dillenbourg, 1999; Baker et al., 1999; Roschelle & Teasley, 1995; Järvelä & Häkkinen, 2005)
• ”a coordinated synchronous activity that is the result of ontinued
attempt to construct and maintain a shared conception of a
problem (Roschelle & Teasley, 1995)”
• Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä
ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen
ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten
kanssa

• Ei ole itsessään pedagoginen metodi tai psykologinen
prosessi – oppiminen ei tapahdu yhteistyön vuoksi,
vaan sen takia, että se käynnistää tehokkaita
oppimisen mekanismeja!
 kysyminen ja selittäminen, argumentointi ja palaute,
asiantuntijuuden ulottuvuudet ja ajattelun mallit,
synergia

Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
käsitteellinen luomus,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet

Yhteenvetoa

Mitä tulevaisuuden oppijalta
edellytetään?
• Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen
• Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun
taitoja – Oppimisen strategiat ja metakognitio
• Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Oppimisen
motivaatio
• Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen
itsesäätely
• Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen –

Mihin tarvitaan teknologiaa?
(Järvelä, Häkkinen & Lehtinen, 2006)
• Aktivoimaan, suuntaamaan ja tehostamaan oppimista
• Rikastamaan oppimista edistävää sosiaalista
vuorovaikutusta, kehittyvän tiedon artikulointia ja
oppimisen säätelyä
• Tekemään näkyväksi oppimisen prosesseja, jotta
opettaja voi paremmin ohjata

Mitä kuitenkin tarvitaan?
• Tarvitaan kehittyneempiä tiedon käsittelyn taitoja,
metakognitiivisia taitoja ja kriittistä arviointia
• Tiedonrakenteiden jäsentyneisyys ja syvällisyys korostuu
• Viisaus ei synny tiedon palasista, vaan hyvin organisoiduista
aikaisemmasta tiedosta
• Tietoon pääsy ei korvaa opettajaa tai kirjaa

Oppimisen asiantuntijuus
tulevaisuudessa
• Opettajat ovat arvostettuja “tietotyöläisiä” joilla
itsellään on vahvat oppimisen taidot.
• Heillä on syvällinen ymmärrys oppimista ja uusin
tieto siitä miten opitaan.
• Opettajat ovat luontevia teknologian käyttäjiä.
• He toimivat toimivat tiimeinä ja adaptiivisina
asiantuntijoina, jotka käynnistävät yksilöiden ja
yhteisöjen oppimista.

Järvelä's lecture

More Related Content

Viewers also liked (12)

Similar to Järvelä's lecture (20)

More from Learning and Educational Technology Research Unit (20)

Järvelä's lecture