Download Study Resources for Solution Manual for C++ How to Program 10th by Deitel

Full download solution manuals or test banks for textbooks at testbankmall.com
Solution Manual for C++ How to Program 10th by
Deitel
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-c-how-
to-program-10th-by-deitel/
OR CLICK BUTTON
DOWNLOAD NOW
Download more solution manual or testbank from https://testbankmall.com

Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...
C++ How to Program 10th Edition Deitel Solutions Manual
https://testbankmall.com/product/c-how-to-program-10th-edition-deitel-
solutions-manual/
testbankmall.com
Solution Manual for C How to Program, 8th Edition, Paul J.
Deitel, Harvey Deitel
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-c-how-to-
program-8th-edition-paul-j-deitel-harvey-deitel/
testbankmall.com
Solution Manual for C How to Program, 7/E 7th Edition Paul
Deitel, Harvey Deitel
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-c-how-to-
program-7-e-7th-edition-paul-deitel-harvey-deitel/
testbankmall.com
Test bank for Anatomy & Physiology with Interactive
Physiology 4th 0321615875
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-anatomy-physiology-
with-interactive-physiology-4th-0321615875/
testbankmall.com

Investments Bodie Kane Marcus 9th Edition Solutions Manual
https://testbankmall.com/product/investments-bodie-kane-marcus-9th-
edition-solutions-manual/
testbankmall.com
Electronic Devices and Circuit Theory 11th Edition
Boylestad Solutions Manual
https://testbankmall.com/product/electronic-devices-and-circuit-
theory-11th-edition-boylestad-solutions-manual/
testbankmall.com
Test Bank for Human Biology Concepts and Current Issues
8th Edition by Johnson
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-human-biology-concepts-
and-current-issues-8th-edition-by-johnson/
testbankmall.com
Accounting Information Systems Hall 9th Edition Test Bank
https://testbankmall.com/product/accounting-information-systems-
hall-9th-edition-test-bank/
testbankmall.com
College Algebra in Context 5th Edition Harshbarger Test
Bank
https://testbankmall.com/product/college-algebra-in-context-5th-
edition-harshbarger-test-bank/
testbankmall.com

Principles of Athletic Training A Competency-Based
Approach Prentice 15th Edition Test Bank
https://testbankmall.com/product/principles-of-athletic-training-a-
competency-based-approach-prentice-15th-edition-test-bank/
testbankmall.com

2 Chapter 1 Introduction to Computers and C++ Exercises 3
Self-Review Exercises
1.1 Fill in the blanks in each of the following statements:
a) Computers process data under the control of sets of instructions called .
ANS: programs.
b) The key logical units of the computer are the , , , ,
and .
ANS: input unit, output unit, memoryunit, central processing unit, arithmetic and logic
unit, secondary storage unit.
c) The three types of languages discussed in the chapter are , and
.
ANS: machine languages, assembly languages, high-level languages.
d) The programs that translate high-level language programs into machine language are
called .
ANS: compilers.
e) is an operating system for mobile devices based on the Linux kernel and Java.
ANS: Android.
f) software is generally feature complete and (supposedly) bug free and ready for
use by the community.
ANS: Release candidate.
g) The Wii Remote, as well as many smartphones, uses a(n) which allows the de-
vice to respond to motion.
ANS: accelerometer.
1.2 Fill in the blanks in each of the following sentences about the C++ environment.
a) C++ programs are normally typed into a computer using a(n) program.
ANS: editor.
b) In a C++ system, a(n) program executes before the compiler’s translation
phase begins.
ANS: preprocessor.
c) The program combines the output of the compiler with various library func-
tions to produce an executable program.
ANS: linker.
d) The program transfers the executable programfrom disk to memory.
ANS: loader.
1.3 Fill in the blanks in each of the following statements (based on Section 1.8):
a) Objects have the property of —although objects may know how to commu-
nicate with one another across well-defined interfaces, they normally are not allowed to
know how other objects are implemented.
ANS: information hiding.
b) C++ programmers concentrate on creating , which contain data members and
the member functions that manipulate those data members and provide services to clients.
ANS: classes.
c) The process of analyzing and designing a system from an object-oriented point of view
is called .
ANS: object-oriented analysis and design (OOAD).
d) With , new classes of objects are derived by absorbing characteristics of existing
classes, then adding unique characteristics of their own.
ANS: inheritance.

e) is a graphical language that allows people who design software systems to use
an industry-standard notation to represent them.
ANS: The Unified Modeling Language (UML).
f) The size, shape, color and weight of an object are considered of the object’s class.
ANS: attributes.
Exercises
a) The logical unit of the computer that receives information from outside the computer
for use by the computer is the .
ANS: input unit.
b) The process of instructing the computer to solve a problem is called .
ANS: computer programming.
c) is a type of computer language that uses English-like abbreviations for ma-
chine-language instructions.
ANS: Assembly language.
d) is a logical unit of the computer that sends information which has already
been processed by the computer to various devices so that it may be used outside the
computer.
ANS: The output unit.
e) and are logical units of the computer that retain information.
ANS: The memory unit, the secondary storage unit.
f) is a logical unit of the computer that performs calculations.
ANS: The arithmetic and logic unit (ALU).
g) is a logical unit of the computer that makes logical decisions.
ANS: The arithmetic and logic unit (ALU).
h) languages are most convenient to the programmer for writing programs
quickly and easily.
ANS: High-level.
i) The onlylanguage a computer can directly understand is that computer’s .
ANS: machine language.
j) is a logical unit of the computer that coordinates the activities of all the other
logical units.
ANS: The central processing unit (CPU).
a) initially became widely known as the development language of the UNIX op-
erating system.
ANS: C.
b) The programming language was developed by Bjarne Stroustrup in the early
1980s at Bell Laboratories.
ANS: C++.
a) C++ programs normally go through six phases— , , ,
, and .
ANS: edit, preprocess, compile, link, load, execute
b) A(n) provides many tools that support the software development process,
such as editors for writing and editing programs, debuggers for locating logic errors in
programs, and manyother features.
ANS: integrated development environment (IDE).

1.7 You’re probably wearing on your wrist one of the world’s most common types of objects—
a watch. Discuss how each of the following terms and concepts applies to the notion of a watch:
object, attributes, behaviors, class, inheritance (consider, for example, an alarm clock), modeling,
messages, encapsulation, interface and information hiding.
ANS: The entire watch is an object that is composed of many other objects (such as the
moving parts, the band, the face, etc.) Watch attributes are time, color, band, style
(digital or analog), etc. The behaviors of the watch include setting the time and get-
ting the time. A watch can be considered a specific type of clock (as can an alarm
clock). With that in mind, it is possible that a class called Clock could exist from
which other classes such as watch and alarm clock could inherit the basic features in
the clock. The watch is an abstraction of the mechanics needed to keep track of the
time. The user of the watch does not need to know the mechanics of the watch in
order to use it; the user only needs to know that the watch keeps the proper time. In
this sense, the mechanics of the watch are encapsulated (hidden) inside the watch.
The interface to the watch (its face and controls for setting the time) allows the user
to set and get the time. The user is not allowed to directly touch the internal mechan-
ics of the watch. All interaction with the internal mechanics is controlled by the in-
terface to the watch. The data members stored in the watch are hidden inside the
watch and the member functions (looking at the face to get the time and setting the
time) provide the interface to the data.
Making a Difference
Throughout the book we’ve included Making a Difference exercises in which you’ll be asked to
work on problems that really matter to individuals, communities, countries and the world.
1.8 (Test Drive: Carbon Footprint Calculator) Some scientists believe that carbon emissions,
especially from the burning of fossil fuels, contribute significantly to global warming and that this
can be combatted if individuals take steps to limit their use of carbon-based fuels. Various organi-
zations and individuals are increasingly concerned about their “carbon footprints.” Websites such
as TerraPass
http://www.terrapass.com/carbon-footprint-calculator-2/
and Carbon Footprint
http://www.carbonfootprint.com/calculator.aspx
provide carbon footprint calculators. Test drive these calculators to determine your carbon foot-
print. Exercises in later chapters will ask you to program your own carbon footprint calculator. To
prepare for this, research the formulas for calculating carbon footprints.
1.9 (Test Drive: Body Mass Index Calculator) By recent estimates, two-thirds of the people in
the United States are overweight and about halfof those are obese. This causes significant increases
in illnesses such as diabetes and heart disease. To determine whether a person is overweight or obese,
you can use a measure called the body mass index (BMI). The United States Department of Health
and Human Services provides a BMI calculator at http://www.nhlbi.nih.gov/guidelines/
obesity/BMI/bmicalc.htm. Use it to calculate your own BMI. An exercise in Chapter 2 will ask you
to program your own BMIcalculator. To prepare for this, research the formulas for calculating BMI.
1.10 (Attributes of Hybrid Vehicles) In this chapter you learned the basics of classes. Now you’ll
begin “fleshing out” aspects of a class called “Hybrid Vehicle.” Hybrid vehicles are becoming increas-
inglypopular, because they often get much better mileage than purely gasoline-powered vehicles.
Browse the web and study the features of four or five of today’s popular hybrid cars, then list as many

Making a Difference 5
5 Chapter 1 Introduction to Computers and C++
of their hybrid-related attributes as you can. For example, common attributes include city-miles-per-
gallon and highway-miles-per-gallon. Also list the attributes of the batteries (type, weight, etc.).
• Manufacturer
• Type of Hybrid—Battery hybrid (Hybrid Electric Vehicles), Plug-in hybrid, Fuel cell etc.
• Driver feedback system—so the driver can monitor fuel efficiency based on their driving
• Energy recovery—for example, regenerative breaking
• Carbon footprint—tons of CO2 per year
• Fuel capacity
• City-miles-per-gallon
• Highway-miles-per-gallon
• Two-mode hybrid propulsion system
• Engine size—V6, V8, etc.
• Vehicle type—SUV, crossover, compact, mid-size, etc.
• Seating capacity
• Horse power
• Drive train (front wheel drive, all wheel drive)
• Top speed
• Torque
• Price
1.11 (Gender Neutrality) Some people want to eliminate sexism in all forms of communication.
You’ve been asked to create a program that can process a paragraph of text and replace gender-spe-
cific words with gender-neutral ones. Assuming that you’ve been given a list of gender-specific
words and their gender-neutral replacements (e.g., replace “wife” with “spouse,” “man” with “per-
son,” “daughter” with “child” and so on), explain the procedure you’d use to read through a para-
graph of text and manually perform these replacements. How might your procedure generate a
strange term like “woperchild,” which is actually listed in the Urban Dictionary (www.urbandic-
tionary.com)? In Chapter 4, you’ll learn that a more formal term for “procedure” is “algorithm,”
and that an algorithm specifies the steps to be performed and the order in which to perform them.
ANS: Search through the entire paragraph for a word such as “wife” and replace every oc-
currence with “spouse.” Repeat this searching process for every gender specific word
in the list. You could accidentally get a word like “woperchild” if you are not careful
about how you perform replacements. For example, the word “man” can be part of
a larger word, like “woman.” So, replacing every occurrence of “man” can yield
strange results. Consider the process of replacing “man” with “person” then replacing
“son” with “child.” If you encounter the word “woman,” which contains the word
“man,” you’d replace “man” with “person” resulting in the word “woperson.” In a
subsequent pass you’d encounter “woperson” and replace “son” with “child” result-
ing in the “woperchild.”
1.12 (Privacy) Some online e-mail services save all e-mail correspondence for some period of
time. Suppose a disgruntled employee of one of these online e-mail services were to post all of the
e-mail correspondences for millions of people, including yours, on the Internet. Discuss the issues.
1.13 (Programmer Responsibility and Liability) As a programmer in industry, you may develop
software that could affect people’s health or even their lives. Suppose a software bug in one of your
programs were to cause a cancer patient to receive an excessive dose during radiation therapy and
that the person either was severely injured or died. Discuss the issues.

Making a Difference 5
6 Chapter 1 Introduction to Computers and C++
1.14 (2010 “Flash Crash”) An example of the consequences of our dependency on computers
was the so-called “flash crash” which occurred on May 6, 2010, when the U.S. stock market fell pre-
cipitously in a matter of minutes, wiping out trillions of dollars of investments, and then recovered
within minutes. Use the Internet to investigate the causes of this crash and discuss the issues it raises.

Another Random Scribd Document
with Unrelated Content

IX.
Muutamia päiviä tämän jälkeen talo oli vallan nurin. Joukko miehiä,
päässä punaiset lakit, joissa seisoi »Casa di Vendita», puuhaili
irroittaen mattoja ja kantaen pois huonekaluja sekä pannen merkit
niihin. Luettelo laadittiin ja ulkopuolelle katu-ovea kiinnitettiin
ilmoituksia, joissa yleisölle annettiin tieto, että myydään »vanhoja ja
uusia taide-esineitä Appartamento Volonnassa». Sitten seurasi
»Grand Esposizione» eräänä sunnuntaina, ja seuraa vana päivänä
oli huutokauppa.
Roma laittoi kammionsa pakopaikakseen. Sen hän muutti samalla
makuu- ja työhuoneeksi. Sinne hän saattoi kuulla kokoontuneen
joukon askeleet viereisestä salista. Hän istui kirjoituspöytänsä
ääressä, kun joku koputti ovea. Se oli commendatore Angelelli
vaaleassa puvussa ja silkkihatussa. Nöyryyden ilme hänen kalpeilla
kasvoillaan peitti sillä hetkellä ylpeyden ilmeen.
»Hyvää huomenta, Donna Roma. Sallitteko että…»
»Astukaa sisään.»
Pitkä ja laiha herrasmies heittäytyi mukavasti tuolille ja alkoi
ilmaista salaperäistä asiaansa.

»Paroni oli kovin pahoillaan pulastanne ja on lähettänyt minut
sanomaan, että teidän vain tarvitsee pyytää, niin tämä sopimaton
näytelmä lopetetaan. Minulla on totta puhuen valta toimia hänen
nimessään — tuntemattomana ystävänä, ymmärrättehän — ja
lopettaa nämä puuhat yhdennellätoista hetkellä. Sanokaa sananen
vain — yksi ainoa sana — niin kaikki järjestetään mielenne
mukaan.»
Roma oli hetken vaiti, ja commendatore päätti, että hän oli
myöntynyt.
Joku koputti taas ovea.
»Sisään», huusi commendatore komeasti.
Huutokaupantoimittaja astui sisään. »Nyt on aika aloittaa,
signorina. Onko mitään muita käskyjä?» Hän katsoi Romaan ja sitten
Angelelliin ymmärtävin ilmein.
»Minä luulen, että armollinen neiti tahtoo sanoa jotain», sanoi
Angelelli.
»En ollenkaan mitään. Jatkakaa toimitustanne», vastasi Roma.
Huutokaupantoimittaja hävisi, ja Angelelli pani hatun päähänsä.
»Teillä ei ole siis mitään vastattavaa hänen ylhäisyydelleen?»
»Ei mitään.»
»Bene», sanoi commendatore ja poistui viheltäen hiljaa.
Huutokauppa alkoi. Pöydän ääressä lavalla, jossa ennen oli ollut
piano, istui huutokaupan toimittaja rautavasara kädessä.

Samanlaisen pöydän ääressä istui hänen apulaisensa. Kun
punalakkiset miehet toivat esiin tavaroita, kertasivat molemmat
toimimiehet toistensa tarjoussanat, aivan kuin näyttelijät ja kuiskaajat
italialaisissa teattereissa.
Englantilainen sisar tuli sanomaan, että kreivitär pyysi tavata
Romaa nyt heti. Sairas, joka oli hyvin heikkona, ei enää jaksanut
istua, vaan makasi pitseillä koristetuilla tyynyillään. Hän hypisteli
luisilla sormillaan kukallista peitettään ja Roman astuessa sisään
hän koetti huutaa hänelle raivoisan vihaisesti. Mutta hänen äänensä
oli kuin huuto tuulisella kentällä ja kuului tuskin selvemmin kuin
huutokaupantoimittajien ääni seinien takaa.
Roma istui tuolille vuoteen ääreen ja silitti kissaa, jonka kaulasta
oli otettu kultaristi pois, ja kuunteli sekä huoneesta että sen
ulkopuolelta kuuluvia sanoja, kun ne vuoroin sattuivat hänen
korviinsa.
»Roma, sinä kohtelet minua häpeällisesti. Minä makaan täällä
avuttomana, ja sinä panet toimeen huutokaupan — oikean
huutokaupan — aivan huoneeni ovella.»
»Camera da letto della Signorina! Sänky, jossa on on runsaasti
hedelmä- ja kukka-aiheisia koristeita.» »Viisikymmentä!» »Kiitos,
viisikymmentä.» »Viisikymmentä.» »Viisikymmentä viisi.»
»Viisikymmentä viisi.» »Eikö kukaan tarjoa enempää?» »Hyvät
herrat, mitä te ajattelette? Kauniin tytön kaunis sänky, ja siitä
tarjotaan ainoastaan viisikymmentä viisi!…»
»Jos tarvitset rahaa, olisit pyytänyt paronilta, tai ellet tahdo tehdä
sitä, olisit kirjoittanut kuuden kuukauden vekselin, kuten sanoin.

Mutta ei! Sinä tahdoit nöyryyttää ja alentaa minua. Siinä kaikki. Se
on onnistunut, ja minä kuolen häpeästä….»
»Pähkinäpuinen kirjoituspöytä! Ajatelkaapa, arvoisat naiset, mitä
salaisuuksia tämä pöytä osaisi kertoa, jos sillä olisi kieli! Kuinka
paljon tarjotaan?» »Kuusikymmentä liiraa.» »Kuusikymmentä.»
»Kuusikymmentä viisi.» »Kuusikymmentä viisi.» »Pähkinäpuinen
kirjoituspöytä, jonka ääressä juuri on kirjoitettu lemmenkirjeitä, ja
ainoastaan kuusikymmentä viisi tarjotaan!…»
»Semmoista se on, kun nuori tyttö tahtoo kulkea omia teitään.
Hienosto ei vaadi paljoa, mutta se kostaa kovasti, jos sen sääntöjä
rikotaan. Ja tekee oikein! Sääli, ettei rikkoja ole ainoa, joka saa
kärsiä! Hänen ystävänsä ja sukulaisensa ne vasta oikein saavatkin
kärsiä, kuten minä nyt…»
Kreivittären ääni vaipui heikoksi kuiskaukseksi. Roma nousi
mennäkseen. Silloin hän tapasi Nattalinan, joka toi huoneeseen
tavallisen mansikkalautasen. Marjat olivat maksaneet neljä frangia
naula.
Hetken perästä Roma istuessaan kirjoituspöydän ääressä
kammiossaan kuuli askelten siirtyvän alas kiertoportaita. Väki meni
alas ateljeehen. Nyt kuului huutokaupantoimittajan ääni kuin
haudasta.
»Paljonko tarjotaan tästä suuresta ja etevästä nykyaikaisesta
taideteoksesta?»
Nyt seurasi pilkallista naurua.

»Suihkukaivo, joka valmiina tulee kilpailemaan vanhan Rooman
mestariteosten kanssa.»
Yhä kovempaa pilkallista naurua.
»Nyt on papiston vastustajien vuoro. Hyvät herrat, älkää kaikki
puhuko yht'aikaa. Joka päivä ei ole juhlapäivä. Kuinka paljon? Eikö
mitään? Ei penniäkään? Sepä hullua. Taide itse on oma palkkansa.»
Yhä uutta naurua, ja sitten askeleet siirtyivät taas ylös portaita.
Sitten kuului tuttu ääni portailta — se oli prinsessa Bellinin —
»Madonna mia! Kuinka huono se on!»
Sitten kuului toinen ääni — se oli rouva Sellan — »sitä minä
ajattelin jo silloin, kun sitä yksityisesti näytettiin ja kun hän käyttäytyi
niin solvaisevasti rakasta paronia kohtaan.»
Sitten kuului sanomalehdentoimittaja Olgan ääni: »Sanoinhan
minä, että kyllä paroni vielä kostaa, ja niinpäs on käynytkin.
Ennenkuin tämä päivä on lopussa, on hän rahaton ja katoton.»
Roman pää vaipui pöytää vastaan. Vaikka hän kuinka koetti
säilyttää mielenmalttinsa, olivat nöyryytyksen aallot nyt vallan
tukahduttaa hänet.
Joku kosketti hänen olkapäätään. Se oli Nattalina, joka toi
sähkösanoman: »Kirjeesi saapunut, huoneistoni maksettu kesäkuun
loppuun, mikset käyttäisi sitä?»
Siitä hetkestä lähtien hän ei välittänyt mistään. Äänet salissa
hävisivät hänen kuuluvistaan eikä kuulunut muuta kuin
huutokaupantoimittajan ja hänen apulaisensa huudot, jotka
kajahtelivat kuin rummun lyönnit autiossa huoneessa.

Kello oli neljä. Avattuaan ikkunan Roma kuuli soittokunnan
soittavan. Silloin vastustushalu syttyi hänessä, ja hän puki yllensä
hatun ja päällystakin. Kun hän kulki tyhjän salin läpi, sanoi
huutokaupantoimittaja, joka juuri laski seteleitään, kuivalla,
konemaisella äänellään:
»Tulos on varsin hyvä, neitiseni — parempi kuin uskalsin toivoa.»
Saavuttuaan piazzalle Roma huusi ajurin. »Pinciolle!» käski hän ja
istui vaunuun. Palattuaan tunnin perästä hän istui kirjoittamaan
tavanmukaista kirjettään Davido Rossille.
»Suuri päivä tänään! Olen toiminut omin päin ja saanut loistavat
tulokset! Kaikki tavarani myyty, paitsi mitä tarvitsen omiin tarpeisiini.
Kuinka moni liikemies voi kehua tällä lailla, ja minä olen kumminkin
aivan vasta-alkaja!
Vakavasti puhuen, olen myynyt kaikki. Koska aion jättää tämän
huoneiston, en tarvinnut noita turhia huonekaluja ja arvelin siis, että
on paras erota niistä hyvissä ajoin. Paitsi sitä, mikä oikeus minulla
oli pehmeään vuoteeseen ja hienoihin liinavaatteisiin, kun sinä olet
maanpakolaisena ja nukut taivas ties missä? Ja sen lisäksi tätini
joka on hyvin sairas, tulee sangen kalliiksi. Siitä syystä on
saliparkani ollut viime viikon niin meluisa kuin sammakkolammikko
auringonlaskun aikaan, ja sunnuntaiaamuna ihmiset takoivat minun
pianoraukkaani aivan kuin se olisi ollut jonkin pikku kapakan
posetiivi.
Mutta oh, kuinka typerä tämä maailma on! Ihmiset luulivat, että
koska myin sellaiset tavarat, joita en tarvitse, olin kokonaan
mennyttä kalua. Sinä olisit nauranut, jos olisit kuullut heidän
huomautuksiaan. Puhuakseni totta olin niin typerä, että melkein

itkin, mutta juuri pahimmalla hetkellä tuli sinun sähkösanomasi kuin
enkeli taivaasta — ja mitä arvelet minun tehneeni? Vanha Aatami,
tai sanokaamme uusi Eeva, valtasi minut, ja heti kun ihmiset olivat
menneet, vuokrasin ajurin — tavalliset roomalaismalliset
ajurinvaunut, joita repaleisen ajajan hoputtama koni vetää
viimeisillä jalkaraukoillaan — ja sitten läksin ajelemaan Pinciolle!
Tahdoin näyttää tuolle hienolle maailmalle, etten ole ollenkaan
lopussa, ja minä näytinkin! He olivat kaikki siellä, joka-ikinen, kaikki
rakkaat ystäväni ja entiset imartelijani, jotka vuosikausia ovat
ahdistaneet taloani rukoillen sitä tai tätä suosiota ja palkiten ne mitä
imelimmillä hymyillään. Näytti vallan siltä kuin kohtalo olisi koonnut
heidät kaikki sinne minun nähtäväkseni, enkä minä päästänyt
ainoatakaan sielua pakoon.
Näkivätkö he minut? Ei ainoakaan! Minä ajoin heidän keskellään
ja heidän seassaan ja he kumartelivat kaikkiin ilmansuuntiin, ja
minä olin näkymätön kuin Asmodeus, heidän kasvojensa ilmeestä
päättäen. Olinko nöyryytetty? Vai hämillänikö? Vai murtunut? Oh,
taivas, en vähääkään! Olin ylpeä! Tiesin sen päivän tulevan vahan
kohta, jolloin heidän täytyy koettaa unohtaa tämä ja uskotella
itselleen, ettei tällaista päivää ole ollutkaan, ja jolloin he minun
itseni tähden, niin, minunkin tähteni, mutta ennen kaikkea sinun
tähtesi tulevat takaisin nöyrinä, äärettömän nöyrinä ja peloissaan.
Annoin heille nyt hyvän tilaisuuden. Olin ylpeä enkä säästänyt
ainoatakaan. Ja kun aurinko alkoi laskea Pietarin kirkon taakse ja
soittokunta lakkasi soittamasta ja me käännyimme pois, tiesin kuka
meni kotiin onnellisimpana ja ilman häpeän tunnetta. Oh, Davido
Rossi! Jospa olisit ollut siellä!

Minun täytyy nyt kertoa muitakin asioita. Kerron pienen uutisen.
Asianajaja Napoleon käy yhä vielä Regina Cœlissa tapaamassa
hämmästyttävää Brunoa ja hän näki Charles Minghellin siellä
vangin vaatteissa! Jos Jumala, joka sukupuolet määrää, olisi
arvannut tehdä sinun vaimostasi kenraaliprokuraattorin, niin
ajattelepa, kuinka toisenlaiselta maailman historia näyttäisi! Pahinta
on, ettei hän ehkä samalla olisi luonut sinua naiseksi, ja koska nyt
asiat ovat näinkin hyvin järjestetyt, luulen etten tahtoisi ollakaan
mies. Tuulen mukana lähetän sinulle lämpimän suudelman!
Roma.
P. S. — Ystävä-raukkani on yhä vielä huolissaan. Vaikka hän ei
ole uskonnollinen, on hän ruvennut joka ilta lukemaan »pyhää
Mariaa» mennessään levolle, ja ellen pelkäisi, että hän lopettaa
päivänsä (niin kamalasti häntä vaivaavat mielikuvat, että hän
joskus ajattelee itsemurhaa), en sanoisi mitään. Olen sanonut
hänelle, kuinka väärin olisi itse lopettaa elämänsä jo hänen
miehensäkin tähden, joka on poissa. Enkö kertonut sinulle, että hän
on matkustanut pois äskettäin? Koskisihan sinuun kovasti, jos minä
kuolisin ennen takaisintuloasi, eikö niin? Olen niin kovin utelias
tietämään mitä sanot hänestä. Kirjoita! Kirjoita! Kirjoita!»

X.
Kun kauhujen kuningasta ei enää voinut estää tulemasta, lähetti
kreivitär hakemaan pappia. Ennen hänen tuloaan kreivitär tahtoi
välttämättömästi pukeutua aamutakkiin, jota hän oli käyttänyt ilon ja
voiman päivinään vastaanottaessaan tuttaviaan.
Mustakauhtanainen pappi tuli, ja kreivitär näkyi ilmeisesti
säikähtävän nähdessään hänet. Mutta hän oli yksinkertainen mies,
joka uskoi, mitä opetti, koettamatta kovin syvästi ymmärtää sitä, ja
parilla hellällä sanalla hän tyynnytti kreivittären. Kreivitär oli aivan
kuin leikattavana ollut henkilö, eikä hän aluksi voinut suostua
olemaan kahdenkesken papin kanssa. Kun hän vihdoin oli voittanut
tuon kammonsa, pelkäsi hän, että huoneen ovet eivät ole aivan
lukossa ja että ihmiset kuuntelevat avaimen rei’istä. Pappi tyynnytti
häntä siinäkin suhteessa ja lankesi toiselle polvelleen, jotta kreivitär
voisi kuiskata hänen korvaansa.
Kreivittären tunnustuksen aikana Roma istui omassa
huoneessaan, sydämessä pelko, jommoista hän ei koskaan ennen
ollut tuntenut. Jotain persoonallista ja hyvin tuttua liikkui hänen
sielussaan. Hän kuuli silloin tällöin papin äänen epäselvän hyminän,
jota seurasi kuiskaukset ja nyyhkytykset.

Tunnustusta kesti neljännestunnin, ja sitten pappi tuli pois
huoneesta. »Nyt on sukulaisenne sopinut Jumalan kanssa», sanoi
hän, »ja nyt hänen tulee saada pyhä sakramentti, viimeinen voitelu
ja apostolinen siunaus.»
Hän meni valmistamaan näitä toimituksia, ja englantilainen sisar
tuli tapaamaan Romaa. »Kreivitär on kuin toinen ihminen nyt jo»,
sanoi hän, mutta Roma ei mennyt sairaan huoneeseen.
Pappi palasi puolen tunnin kuluttua. Hänellä oli mukanaan kaksi
apulaista, joista toinen kantoi ristiä ja lippua, toinen vihkivesimaljaa
ja roomalaisen kirkon käsikirjaa. Sisar ja Felice vastaanottivat heidät
ovella, sytytetyt kynttilät kädessä.
»Rauha olkoon tälle talolle!» sanoi pappi.
Ja apulainen sanoi: »Ja kaikille sen asukkaille.»
Sitten pappi riisui päällystakkinsa ja astui valkoisessa
messupaidassa ja sinipunervassa viitassa kreivittären huoneeseen,
kynttilät edellään. Pieni korttipöytä oli peitetty valkoisella liinalla ja
muutettu alttariksi. Kaikki kuolevan naisen toalettipöydän esineet,
hajuvesipullot, punamaalipurkit, puuteritöyhdöt y.m. oli työnnetty
sikin sokin lääkepullojen kanssa piirongin laatikkoon. Kello oli kaksi
päivällä, ja aurinko paistoi niin että piti sulkea ikkunaluukut. Huone
kävi pimeäksi, ja kynttilät heloittivat kuin tähdet.
Pappi otti pienen rasian povestaan ja asetti sen alttarille. Sitten
hän ruiskutti vihkivettä peitteelle ristin muotoon. Kreivitär rukoili
kiihkeästi matalalla, epäselvällä äänellä ja tarttui kiinni
vuodevaatteisiin.

Avaten pyhän hostia-rasian ja ottaen ehtoollisleivän pappi kohotti
sitä ja lähestyi pitsireunaista tyynyä ja laihoja, punavärille hohtavia
kasvoja sekä asetti ehtoollisleivän suusta kurottautuvalle kielelle.
Kun pyhä sakramentti oli saatu, toimitti pappi viimeisen voitelun.
Taas peite ruiskutettiin vihkivedellä, ja kaikki läsnäolijat lauloivat:
»Sinä Herra ruiskutat päälleni isoppia ja minä tulen puhtaaksi. Sinä
peset minut ja teet minut luntakin valkoisemmaksi.»
Valkoliinainen pöytä nostettiin lähemmäksi vuodetta ja sille
asetettiin kolme maljaa. Yhdessä oli vettä, toisessa oli valkoista
kuoretonta leipää ja kolmanteen apulaiset asettivat seitsemän
pumpulitukkoa. Kynttilä asetettiin kuolevan naisen voimattomiin
käsiin ja ristinmerkkejä tehtiin huoneen kaikkiin suuntiin sanoen:
»Anna perkeleitten paeta tästä paikasta ikipäiviksi.»
Sitten pappi kastoi oikean peukalonsa pieneen astiaan, jossa oli
pyhää öljyä ja joka riippui hänen kaulassaan, sekä teki ristinmerkin
kuolevan vaimon mustaksi maalattuja kulmakarvoja kohti sanoen:
»Tämän pyhän voitelemisen kautta ( † ) ja Hänen suuren armonsa
tähden antakoon Herra sinulle kaikki anteeksi, mitä näköaistisi kautta
olet rikkonut.»
Kastaen taas peukalonsa öljyyn pappi teki ristinmerkin korvia,
nenää, suuta, käsiä ja jalkoja kohti kerraten saman rukouksen
kuulon, haistin, makuaistin ja puheen, kosketuksen ja kävelyn
synneille. Sitten nuo seitsemän pumpulitukkoa otettiin yksitellen
maljasta ja niillä pyyhittiin öljy pois samalla kuin luettiin isämeidän-
rukous näihin sanoihin asti: »Älä johdata meitä kiusaukseen, vaan
päästä meidät pahasta, amen.»

Koko ajan apulaiset ja sisar lauloivat yksitoikkoisella äänellä
katumusvirsiä. Vihdoin lausui pappi apostolisen siunauksen.
»Ja nyt minä paavin pyhän istuimen antamalla vallalla vakuutan
sinulle, Elisabeth, täydellisen anteeksiannon ja vapahduksen kaikista
sinun synneistäsi Isän (†) ja Pojan (†) ja Pyhän Hengen (†) nimessä,
amen.»
Tuo aavemainen ehtoollistoimitus oli nyt ohi, ja pappi apulaisineen
läksi pois talosta. Mutta kuoleman kalpea, uhkaava varjo jäi
seisomaan hajuvesille tuoksuvan vuoteen ääreen.
Rcma ei ollut läsnä noissa toimituksissa, mutta nyt englantilainen
sisar tuli sanomaan, että kreivitär tahtoi tavata häntä.
»On suorastaan ihme», sanoi sisar, »hän on aivan kuin toinen
ihminen.»
»Onko hän saanut oopiumia nykyään?» kysyi Roma, ja sisar
sanoi, että hän oli saanut.
Roma tapasi tätinsä jonkinmoisessa salaperäisessä hurmiotilassa.
Suuri ilo, melkein ylpeys, loisti hänen kasvoissaan.
»Kaikki vaivani ovat menneet», sanoi hän. »Kaikki suruni ja
koetukseni ovat kadonneet. Olen heittänyt kaikki Kristuksen
kannettavaksi, ja kohta minä astun Hänen kanssaan Jumalan luo.»
Hän ei nähtävästi tuntenut mitään syyllisyyttä Romaa kohtaan.
Päinvastoin. Hän rupesi puhumaan hänelle itsetietoisesti kuin
pyhimys syntiselle.

»Sinun täytyy voittaa maalliset himosi, Roma. Sinä olet tehnyt
syntiä, mutta sinä et saa kuolla syntisenä. Sinä olet esimerkiksi
itsekäs. Olen pahoillani, että minun täytyy se sanoa, mutta sinä olet
itsekäs. Sinun täytyy tunnustaa ja uhrata elämäsi taisteluun syntiä
vastaan syntisessä sydämessäsi ja jättää sielusi Hänen armolleen,
joka on pessyt minut puhtaaksi kaikesta synnistä.»
Mutta kreivittären henkinen innostus ei kokonaan voinut
tukahduttaa hänen maallista turhamielisyyttään, kun hän rupesi
puhumaan hautajaisistaan.
»Tilaa requiem-messu, Roma. Jokaiselle toimitetaan sellainen. Se
maksaa kyllä hiukan, mutta eihän tämmöisessä tapauksessa saa
ajatella rahoja. Ja anna Raveggi-yhtiön toimittaa hautausmenot ja
katso etteivät he aseta minua paareille. Minä olen aatelisnainen, ja
minulla on oikeus tulla asetetuksi kirkon permannolle. Ja pidä huolta,
että minut haudataan hienoon osaan. Ylhäisimmät haudataan
pienelle Pinciolle herttua Massimon haudan yläpuolelle.»
Roma vastasi yhtämittaa »niin», »kyllä», »kyllä», vaikka hänen
sydäntään pakotti.
Kahden tunnin perästä alkoi kreivittären kuolinkamppailu. Kärsivä
ruumis oli voittanut riemuitsevan sielun, ja hän huusi yhä lisää ja
lisää oopiumia. Jokainen oli hänelle vastenmielinen, ja hänen terävät
kasvonsa kääntyivät puolelta toiselle.
Pappi tuli rukoilemaan kuolevan puolesta. Aurinko oli
laskemaisillaan, mutta ikkunaluukut olivat vielä suljetut ja huone oli
synkän juhlallinen. Soittokunta soitti Pinciolla, ja erään oopperan
sävelet sekaantuivat rukouksiin.

Kaikki olivat polvillaan, paitsi Roma. Hän seisoi, mutta hänen
sydämensä oli polvillaan, ja koko hänen sielunsa oli masentunut.
Pappi asetti ristin kreivittären käsiin, ja hän suuteli sitä kiihkeästi,
yhtämittaa lausuen nimen »Gesu, Gesu, Gesu!»
Kirkon kello kajahti hitaasti, ja pappi rukoili lujalla äänellä:
»Kristus, joka sinua kutsuu, ottakoon sinut vastaan ja antakoon
enkeliensä johtaa sinut Abrahamin helmaan.»
Samassa risti putosi kuolevan naisen käsistä ja hänen
timanttisormuksensa, jotka olivat käyneet liian väljiksi, vierähtivät
peitteelle. Vähän ajan perästä hänen valetukkansa luisti pois ja
hänen päänsä oli aivan kalju. Hänen otsansa hikoili ja henki korisi
hänen rinnassaan. Vihdoin hän rupesi hourailemaan.
»Se on valhe!» huusi hän. »Kaikki, mitä sanoin, on valhetta! Minä
en tappanut sitä!» Sitten hän heittäytyi sivulle ja risti putosi lattialle.
Pappi, joka hetki hetkellä oli rukoillut yhä kovemmalla äänellä,
nousi seisomaan ja sanoi muuttuneella äänellä: »Me suljemme
huomaasi, oi Herra, tämän palvelijasi Elisabethin sielun, että hän
eläisi Sinussa ja että Sinä sanomattomassa armossasi pyyhkäisisit
pois ne synnit, jotka hän täällä ihmiselämän kurjuudessa on tehnyt,
Kristuksen, meidän Herramme kautta, amen.»
Papin ääni muuttui epäselväksi hyminäksi ja lakkasi sitten
kokonaan. Hetken perästä ikkunaluukut avattiin ja samoin ikkunat.
Laskevan auringon säteet virtasivat huoneeseen. Kynttilät paloivat
himmeästi ja sammuivat sitten kokonaan. Salaperäinen toimitus oli
lopussa.

Englantilainen sisar asetti ristin takaisin kylmiin käsiin ja sulki
sammuneet silmät. Kissa naukui ja raapi vuodetta, ja joku sanoi
asiamies-äänellä:
»Luultavasti vainaja oli järjestänyt maalliset asiansa?»
Roma kiirehti takaisin omaan huoneeseensa. Hänen myrskyjen
murtama sielunsa alkoi tuntea väsymystä.
Soittokunta soitti yhä vielä Pinciolla, aurinko laski Pietarin-kirkon
taakse, ja Roma tarttui kynään kirjoittaakseen. »Hän on kuollut!
Elämä, josta hän niin epätoivoisesti riippui kiinni, on jättänyt hänet
vihdoinkin. Kuinka kiihkeästi hän koetti pitää kiinni siitä! Ja nyt hän
on mennyt tekemään tiliä töistään. Mutta kuka minä olen, kun puhun
näin? Hänen kurja, onneton syntitoverinsa.
»Tunnustuksen jälkeen hän luuli saaneensa anteeksi. Hän uskoi
olevansa puhdas ja synnitön. Ehkä hän olikin, ja ainoastaan kuolon
tuskat näyttivät saavan hänet lankeamaan takaisin. Mutta mikä
voima tunnustuksessa on! Voi hänen kasvoistaan loistavaa iloa, kun
hän oli avannut syntitaakkansa ja sielunsa salaisuudet!
Anteeksianto! Kuinka suloista mahtaa olla, kun tuntee saaneensa
anteeksi!…
»En voi kirjoittaa enempää tänään, oma armaani, mutta ensi
kerralla saat kuulla uutisia, vakavia uutisia.»

XI.
Roma täytti kreivittärelle antamansa lupauksen. Hautausmenot, jos
kreivitär olisi ne nähnyt, olisivat tyydyttäneet hänen
turhamielisyyttään. Surusaatto täytti koko Via Gregorianan matkalla
seurakunnan kirkkoon. Ensin kannettiin lippua, jossa oli pääkallo,
kaksi luuta ristissä ja tuntilasi, sitten tuli eräs maallikkoveljeskunta,
sitten kaksikymmentä tilattua surupukuista murehtijaa, sitten
viisikymmentä kapusiinilaismunkkia, joille oli maksettu kaksi frangia
hengelle ja jotka kukin kantoivat kolmen frangin maksavaa kynttilää,
sitten kulki pappeja kaksittain, sitten seurasi seurakunnan pappi
messupaidassa ja mustassa viitassa palvelijoineen ja apulaisineen,
sitten tulivat komeat neljän hevosen vetämät ruumisvaunut ja vihdoin
neljät vaunut komeihin univormuihin pukeutuneine lakeijoineen.
Kirstu oli peitetty kukkasilla, ja koko tämä komeus maksoi noin tuhat
frangia.
Kello soi, kulkue lauloi ja siten saavuttiin kirkkoon. Kirkon ovella
pappi luki sanat: »Levätkööt hänen luunsa Herrassa», ja sitten
komealla vaakunalla koristettu kirstu laskettiin keskelle kirkon lattiaa.
Kynttilöitä asetettiin ympärille, ja seppeleet sijoitettiin kirstulle. Munkit
seisoivat sytytetyt kynttilät kädessä kirstun ympärillä, ja pappi

avustajineen astui alttarille. Alttari oli päällystetty mustalla vaatteella,
ja sen yläpuolella kohosi suuri kultainen risti.
Kun murehtijat olivat asettuneet paikoilleen, rupesi pappi
apulaisineen lukemaan hautauslukuja. Niitä kesti hyvin kauan, ja
papit toimittivat tehtävänsä hitaasti. Ensin tuli antifoni, sitten
vespervirsi ja De profundis, sitten aamulaulu ja kiitoslaulu, sitten
Miserere ja lopuksi riemuvirsi. Kun papit olivat ennättäneet sanoihin:
»Minä olen ylösnousemus ja elämä», oli kirkko täynnä väkeä.
Tulijat olivat kreivittären entisiä ystäviä, jotka vielä elivät sitä
elämää, jota hän oli elänyt terveenä ollessaan. Hänen sairaana
ollessaan he olivat pysähtyneet hänen ovelleen ajaessaan Pinciolle
ja lähettäneet palvelijansa kirjoittamaan heidän nimensä kirjaan, jota
pidettiin eteisessä. Tänä aamuna he olivat pukeutuneet mustiin ja
lähteneet ulos hiukan tavallista aikaisemmin.
Kun hautausluvut olivat lopussa, alkoi requiem-messu.
Viisikymmentä koulutettua ääntä kajahti kuin lintujen laulu kullatussa
häkissä. Laulettiin »Kyrie eleison» sillä aikaa kuin toimituksessa
oleva pappi apulaisineen, jotka kantoivat kynttilöitä, astui alas
alttarilta ja suitsutti pyhää savua. Sitten valittava soitto kajahti
kirkossa kuin mahtava myrsky kohoten ja laskien ja joskus huutaen
ilmojen halki ja sitten vaimentuen kuin meren hyminä. Hetken tuntui
kaikki sammuvan äänettömäksi, mutta sitten kuului taas surullinen
valitus, sopraano lauloi surusävelen, joka kaikui korkeassa
holvikatossa.
Vihdoin musiikki lakkasi ja messua jatkui. Lopuksi pappi puki
päähineen yllensä ja antoi synninpäästön. Kulkien kirstun ympäri
hän ruiskutti vihkivettä siihen ja vielä kerran kiertäen sen hän
suitsutti pyhää savua sen päälle. Requiem loppui rukouksella ja

kiitoksella: »Pelasta meidät, oi Herra, ikuisesta kuolemasta sinä
hirmuisena päivänä.» Sitten laulajat läksivät pois lopetettuaan
työnsä.
Tuo komea toimitus oli maksanut viisisataa frangia.
Nyt alkoivat kaikki ylhäiset henkilöt poistua. Roma oli tuskin
huomannut heidän läsnäoloaan. Polvistuen penkkiin lähellä alttaria
hän oli istunut pää kumarassa ja koettanut rukoilla. Mutta rukous
kävi väkinäisesti. Alituiseen hän näki yhden ainoan kuvan edessään,
nimittäin itsensä ja Davido Rossin polvistumassa parin askelen
päässä tältä paikalta. Kun hän pää kumarassa astui pois kirkosta,
puhutteli joku häntä. Se oli paroni; hän piti kädessään hattuaan,
jossa oli leveä suruharso. Hänen pitkä, laiha vartalonsa, korkea
otsansa, suora tukkansa ja jäiset kasvonpiirteensä vaikuttivat
kiusallisesti.
»Ikävä, etten voi mennä Campo Santoon», sanoi hän lisäten jotain
murtuneesta elämänlangasta, mitä Roma ei kuullut.
»Toivottavasti ei ole totta, mitä minulle on kerrottu, että sinä
muutat nykyisestä asunnostasi asettuaksesi asumaan erään
henkilön huoneistoon, erään henkilön, jonka nimeä minun ei tarvitse
mainita. Se olisi, sen vakuutan, hyvin paha erehdys, ja minä neuvon
sinua vakavasti välttämään sitä.»
Roma ei vastannut mitään, vaan astui vaunujensa ovelle. Paroni
auttoi häntä vaunuihin ja sanoi: »Muista, että mieleni on sama kuin
ennen. Älä kiellä minulta sitä iloa, että saan auttaa sinua, kun
tarvitset apua.»

Kun Roma tointui täysin requiem-messun jälkeen, oli saattokulku
matkalla hautausmaalle. Siinä oli koko rivi vaunuja. Useimmat olivat
tyhjiä aivan kuin surukin, jota ne edustivat. Pappi istui apulaistensa
kanssa, joista yksi koko ajan piti ristiä hänen edessään, etteivät
hänen ajatuksensa pääsisi harhailemaan. Hän otti nuuskaa ja luki
aamurukouksensa huomisen varalle.
Rooman hautausmaa on Porta San Lorenzon ulkopuolella
samannimisen kirkon ympärillä. Ruumisvaunut ajoivat
ruumiskappelin ovelle. Kun vaunut tyhjenivät, huomasi Roma, että
maksettuja palvelijoita lukuunottamatta hän oli ainoa murehtija.
Kreivittären ystävät eivät enempää kuin hän itsekään tahtoneet
nähdä hautausmaata.
Ruumiskappeli, matalakattoinen huone, oli täynnä paareja jos
jonkinlaatuisille vainajille. Eräässä paikassa oli kirjoitus: »Varattu
huomattavien henkilöiden ruumiille.» Kreivittären kirstu asetettiin
sinne, kunnes hautaajat seuraavana aamuna ennättivät tulla
hautaamaan sen. Kukat ja seppeleet asetettiin sen päälle, ja pappi
ruiskutti taas vihkivettä sille, ja sitten hautajaiset olivat lopussa.
»Minä en vielä palata kotiin», sanoi Roma, ja sitten pappi
apulaisineen nousi vaunuihin. Ajurit sytyttivät sikarinsa ja läksivät
ajamaan täyttä juoksua.
Hautajaiset olivat olleet komeat, kreivittären sielu saattoi olla
tyydytetty. Mutta kauhun kamala kuningas oli seissyt vieressä koko
ajan kuiskaten: »Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!»
Roma osti metsäkukista tehdyn seppeleen ja löysi virastosta
saamansa paperin avulla pikku Giuseppen haudan. Se on
hautaryhmässä, missä jokainen hauta oli kuin uuni, jossa on

marmoriovi ja siinä valokuva. Kaikki olivat lasten valokuvia, suloisia,
hymyileviä kasvoja, pieni enkelien kuoro, joka nyt lauloi taivaan
valtaistuimen ympärillä. Aurinko paistoi niihin, ja korkeat
sypressipuut humisivat hiljaa vienossa tuulessa. Siellä täällä joku äiti
asetteli öljylamppua, joka paloi hänen lapsensa kuvan edessä, ja
kuunteli suloista ääntä, joka ei ollut kuollut, vaan puhui hänen
sielunsa syvyydessä.
Roma asetti seppeleensä Giuseppen haudalle ja läksi pois.
Astuessaan ulos portista kohtasi hän suuren parven ihmisiä.
Etunenässä kulki kapusiinilais-munkki kantaen mustaa puuristiä,
johon oli kiinnitetty sieni, keihäs, vasara ja nauloja. Kaksi sinisiin ja
valkoisiin puettua poikaa kantoi kynttilöitä hänen vieressään.
Ihmisjoukko oli aivan köyhää kansaa, etupäässä vaimoja ja tyttöjä
liinat päässä. Nyt oli perjantai, ja he olivat menossa San Lorenzon
kirkkoon. Tuskin tietäen mitä teki Roma seurasi heitä.
Kansa täytti kirkon. Sen hartaus oli syvä ja liikuttava.
Seuratessaan munkkia väki lauloi yksitoikkoisella äänellä Stabat
Mater'ia.
»Oi äiti, rakkauden lähde, anna meidän tuntea surun voimaa, että
surisimme sinun kanssasi.»
Tämä rukous tuntui tuskin tarpeelliselta. Rukoilijat olivat
vangittujen tai sairaina makaavien miesten ja reservisotilaiden
nälkään nääntyviä vaimoja ja tyttäriä. He olivat elämän meren kurjia
haaksirikkoisia, joita hyökyaallot olivat ajaneet rannalle, he hakivat
nyt lohdutusta uskonnosta ja kohottivat huutonsa Jumalan luo.
Kun he olivat lopettaneet kulkunsa ja surulaulunsa, kokoontuivat
he saarnastuolin ympärille, ja kapusiinilaismunkki nousi

Download Study Resources for Solution Manual for C++ How to Program 10th by Deitel

More Related Content

Similar to Download Study Resources for Solution Manual for C++ How to Program 10th by Deitel (20)

Download Study Resources for Solution Manual for C++ How to Program 10th by Deitel